Yhteiset rahat 20 vuotta, kunnes mies alkoi tienata kolme kertaa enemmän kuin minä. Mitä nyt?
Mentiin nuorena naimisiin ja minä olin monta vuotta kotona kotiäitinä. Mies on ollut koko ajan töissä, minä tästä ajasta kotona ja opiskelemassa yhteensä 15 vuotta ja vasta viimeiset 5 vuotta töissä. Oma urakehitys on ollut hyvää, olen tässä ajassa jo nostanut palkkaani +50%.
Rahasta ei olla riidelty koskaan. Kaikki raha on ollut yhteistä, menot yhteisesti päätettyjä. Jos olen äitiyslomillani tai opiskellessa jotain tienannut, ne ovat ilman muuta olleet yhteistä rahaa.
Nyt jostain syystä mies käyttäytyy eri tavalla. Tulot ovat viime vuosina nousseet niin, että mies tienaa tällä hetkellä kolme kertaa niin paljon kuin minä, vaikken minäkään mikään pienituloinen ole. Enää rahat eivät olekaan ihan yhteisiä, vaan miehen mielestä hänellä on oikeus päättää rahoista vähän itsenäisemmin kuin aiemmin. Voi esim. myydä "omia" tavaroitaan ja tehdä niillä rahoilla mitä lystää. Tähän asti kaikki omaisuus on ollut täysin yhteistä ja jos jotain isompaa on myyty, oli se tavara sitten oikeastaan kumman tahansa, sekä myymisestä että rahojen käytöstä on keskusteltu.
Tämä tuli täysin puskista. Tilanne on tosi epäreilu, jos tässä vaiheessa elämää ja avioliittoa mies toteaakin, että hänellä on oikeus tehdä "omille tavaroilleen" mitä haluaa, koska miehelle on ostettu tässä viimeisten 20 vuoden aikana paljon enemmän niitä "omia tavaroita". Minä harrastan asioita, joihin ei tarvitse kummoisia välineitä, mutta miehen harrastukseen on hankittu tuhansilla ja tuhansilla euroilla vaikka mitä. Samoin auto on hänen nimissään. Asunto on ilman muuta puoliksi kummankin nimissä.
Tilanne kärjistyi eilen siihen pisteeseen, että mies ilmoitti voivansa myydä vaikka kaikki tavaransa ja voivansa olla vaikka puoli vuotta sapattivapaalla omilla "säästöillään". Minullahan tätä vaihtoehtoa ei ole, koska sitä "omaa tavaraa" ei todellakaan ole euromääräisesti sinne päinkään.
MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN?
Kommentit (370)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies myy jotain omaa tavaraansa ja laittaa rahat yhteiselle tilille, se olisi ok? Sieltä ap voi ne rahat käyttää. Mutta jos jää käteiseksi, pitäisi kysyä lupa mihin ne saa käyttää. Ei voi esim ostaa uutta harrastusvälinettä. Toki voi antaa vaimolle, joka tietää mihin rahaa saa käyttää.
Mies saa myydä ihan mitä tahtoo, mutta niistä saatavien tulojen tulisi olla yhteisiä rahoja, jos asiat on myös ostettu yhteisillä rahoilla. Tästä on kyse. Nyt jostain syystä nämä yhteisillä päätöksillä ja rahoilla hankitut asiat ovatkin hänen omaisuuttaan, joiden myynnistä saadut rahat ovatkin vain ja ainoastaan hänen. Se tässä on uutta ja ihmeellistä ja aiheuttaa riitaa.
Jos mies myisi vaikka 5000 arvoisen harrastusvälineen siksi, että ostaisi samalla rahalla uuden, asiasta ei tarvitsisi edes keskustella. Jos sen sijaan mies haluaisi ostaa tilalle 6000 euron arvoisen asian, voitaisiin yhdessä miettiä, onko meillä se ylimääräinen tonni laittaa juuri tuohon. Jos on, siitä vaan, mutta jos nyt juuri säästettäisiin vaikka johonkin yhteiseen isompaan hankintaan, niin voitaisiin keskustella, onko juuri nyt järkevää käyttää tonnia toisen harrastusvälineeseen.
ap
Siis kummasta tässä nyt on oikein on kysymys:
a) mies on alkanut myydä yhteisellä päätöksellä hankittuja harrastuvälineitä, hamstraa myynnistä saadut rahat talteen jonnekin, eikä osta mitään korvaavia harrastusvälineitä tilalle
vai
b) mies haluaisi itsenäisemmin ostaa ja myydä harrastuvälineitään, koska siihen on tulotasot huomioiden varaa
Jos kyse on ensimmäisestä tilanteesta, niin olisin huolissani. Mies voi yrittää piilottaa omaisuutta jos esim. ero mielessä tai käyttää rahaa johonkin kyseenlaiseen ja joka ei ole kiinteä asia vaan vaikkapa palvelu. Jälkimmäisen ollessa kyseessä ymmärrän tietyllä tavalla miestäsi. Ei kaikkia päätöksiä ole mitään järkeä tuoda yhteisesti päätettäväksi jos se ei suoranaisesti vaikuta perheen elämään. Voithan yrittää selittää miehelle, että vaikka et halua puuttua asiaan niin haluat pysyä kärryillä perheen rahatilanteesta ja ainakin saada etukäteen tiedon myyntiaikeista.
Vaihtoehto A.
ap
Pahoittelen jos olet jo vastannut tähän, mutta minkä motiivin mies on kertonut toiminnalleen? Kai hän itsekin ymmärtää, että jos myy tavaraa ja rahat katoavat jonnekin niin se on hyvin epäilyttävää? Eihän hän vain halua valmistella salassa jotain mukavaa yhteistä yllätystä teille?
Niin tai näin, sinulla ei oikein ole muuta vaihtoehtoa kuin nostaa kissa pöydälle ja käsitellä asia yhdessä molempia osapuolia tyydyttävällä tavalla, ja jos se ei onnistu niin joko hyväksyä asia tai erota.
Outoa joka tapauksessa, että ap näistä pikkurahoista on kovin murheissaan. Kun väittää, että tulot on hyvät. Meillä on yhteiset rahat enkä edes huomaisi miehen myyneen tai ostaneen jotain muutamalla tonnilla. Miksi mieltäni sellaisella vaivaisin.
No hyvätuloisuus on tietysti melko subjektiivinen käsite jos ei mitään tilastoja aleta käydä läpi. Olen samaa mieltä, että jos tulot oikeasti ovat korkeaa tasoa niin mistään parin tonnin harrastustavaroista ei nousisi tällaista riitaa.
Tulee mieleen, että ehkä se miehen puolileikillään heittämä sapattivapaa ei olekaan mikään vitsi vaan hän oikeasti kerää rahaa sitä varten. Eihän mies ole stressaantunut töistä? Burnout tulossa? Jospa hän katsoo, että nyt on ap:n vuoro elättää perhettä jonkin aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet siis maksanut puolet näistä miehen harrastusvälineistä, joita on alkanut myymään? Autosta myös? Autohan on sen omaisuutta kenen nimi on papereissa. Onko teillä avioehto?
Kuulostaa siltä, että mies on alannut valmistelemaan eroa.
Yhteiset rahat, joten yhteisesti on kaikki hankittu. Meillä kaikki rahat ovat tulleet koko ajan yhdelle tilille, ei ole korvamerkitty kenen rahoja mistäkin tulee. Lapsilisät, minun tuloni, miehen tulot, veronpalautukset, kirppismyyntitulot, ihan kaikki mahdolliset pennoset tulevat samalle tilille. Aika vaikeaa erotella, kuka on maksanut mitä ja kenen rahoilla.
ap
Näitä talouksia ei voi ymmärtää?
Tietentahtoen tai ymmärtämättömyyttä kylvetään riidansiemeniä, kun aivan yhtä hyvin voitaisiin jakaa kulut tasan.
Tietysti jos kumpikin tienaa samanverran ja harrastuksena on ainoastaan yhdessä lenkkeily, homma voi toimiakin?Mitä jos toinen tienaa vaikkapa 3 kertaa enemmän kuin toinen ja haluaa jossakin elämänvaiheessa aloittaa jonkin kalliin harrastuksen? Hän rahoittaisi omalla tulollaan sen helposti, mutta koska kassa on yhteinen, se tekisi liian suuren loven kokonaisuutta ajatellen?
On ihmisiä jotka sopeutuvat ja luontevasti luopuvat/unohtavat henkilökohtaiset unelmansa, mutta on harvinaista, että saman suhteen molemmat osapuolet ovat sellaisia ja silloin tulee yleensä jossakin vaiheessa vaikeuksia.
Sulla nyt unohtui, että tässä tapauksessa mies on voinut ostaa kalliita harrastusvälineitään yhteisestä kassasta...Nyt haluaa niitä myydä, eikä haluasi laittaa rahoja takaisin yhteiseen kassaan. Miksi? Molemmet tienaavat tällä hetkellä hyvin, joten ihan varmasti mies voisi jatkossakin ostaa yhteisestä kassasta mitä haluaa, kallistakin.
Onko nyt kyse siitä, että mies haluaa nämä rahat itselleen omalle tililleen, jotta voisi salata ap:ltä mihin rahaa käyttää?
Toisaalta en näe siihenkään syytä, miksi mies ei voisi myydä jotakin hänelle hankittua ja ostaa sillä rahalla jotakin muuta. Eihän se ole yhteisestä kassasta pois, vaan tilanne pysyisi samana.
Näistä syistä minä menen töihin, vaikka lapsi on vasta vuoden ikäinen. Arvostan erittäin paljon, että lapsi saa olla kotona pienenä. Hatunnosto kaikille kotiäideille ja koti-isille. Itse valitsen silti toisin.
Ap, toivottavasti saat asiat setvittyä. Kodin eteen tekemäsi työ ja lastenhoito on mittaamattoman arvokasta!
Ensimmäisenä tulee mieleen, että mies valmistelee eroa.
En jaksanut lukea kaikkia, mutta olette naimisissa ja erossa ilmeisesti omaisuus menisi tasan puoliksi?
Nyt kyllä näyttää siltä, että tää sun miehesi on ajatellut muuttaa käteiseksi kaiken mahdollisen. Suomalaisia pankkitilejä hän ei voi erossa pimittää, ulkomaisista tileistä ei välttämättä saa tietoja. Ja käteistä on kätevä jemmata.
Jokohan hänellä on uusi nainen valmiina? Sanot, että teillä menee hyvin! Siinä luulossa sin kuuluukin olla, että miehellä on aikaa tehdä näitä järjestelyjä.
Ehkä sinun ei vielä olisi kuulunut huomata asiaa!
Sinuna seurailisin tilannetta. En missään tapauksessa paljastaisi miehelle, että epäilen jotain.
Alkaisin itsekin siirrellä käteistä syrjään. Tekisin nostot automaatista, että jälkeenpäin on mahdoton todistaa kumpi rahoja on nostellut.
Osta nyt ihmeessä itsellesikin joku kallis auto omiin nimiin. Ei haittaa, vaikka mies maksaisi sen.
Tee kalliit, pitkän ajan hankinnat lapsille.
Voisiko olla, että mies valmistautuu lasten pois lähtöön? Ehkä hän on pitänyt sinua lastenhoitajana ja lastenhuoltajana. Nyt kun lapset lähtevät, hän ajattelee, ettei sinulla ole enää samaa arvoa kuin ennen ja siitä syystä hän kokee, ettei voi enää laittaa rahojaan yhteiseen pottiin.
Meillä on yhteiset rahat. Kyllä meillä on aina neuvoteltu yhdessä isommista ostoksista tai harrastuvälineiden myynnistä. Meistä kumpikaan ei koe, että pitäisi saada jotain enemmän. Jos mieheni alkaisi ajatella samoin kuin ap:n mies, niin miettisin kyllä, mikä on ongelma. Enkä itsekään voisi kuvitella, että muuttaisin ajatteluani siten, etteivät rahat enää olisikaan yhteisiä.
Vierailija kirjoitti:
Voisiko olla, että mies valmistautuu lasten pois lähtöön? Ehkä hän on pitänyt sinua lastenhoitajana ja lastenhuoltajana. Nyt kun lapset lähtevät, hän ajattelee, ettei sinulla ole enää samaa arvoa kuin ennen ja siitä syystä hän kokee, ettei voi enää laittaa rahojaan yhteiseen pottiin.
Meillä on yhteiset rahat. Kyllä meillä on aina neuvoteltu yhdessä isommista ostoksista tai harrastuvälineiden myynnistä. Meistä kumpikaan ei koe, että pitäisi saada jotain enemmän. Jos mieheni alkaisi ajatella samoin kuin ap:n mies, niin miettisin kyllä, mikä on ongelma. Enkä itsekään voisi kuvitella, että muuttaisin ajatteluani siten, etteivät rahat enää olisikaan yhteisiä.
Täytyykö teillä molempien kysyä lupa pikkuostoksiin kuten apn miehen pitää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro sille, että jos tienaamansa rahat ovat vain hänen, niin lapset sitten ovat vain sinun, kun niitä kerran kotona hoidit...
Kysy mieheltä arvio hänen tienesteistään, jos hän olisi aikanaan hoitanut itse lapset kotona.
Jos keskusteluyhteys on mennyt tässä asiassa riidaksi, niin kirjoita kirje miehelle asiasta, jossa pystyt jäsennellysti perustelemaan mielipiteesi. Ehkä se voisi auttaa.
Ehdottomasti tuo kirjeeksi! Jos mies hakee eroa ja nainen kärttää elareita, niin mies ottaa tuon kirjeen esille ja kertoo, että nainen on jo ennen eroa uhannut sillä, että jos et maksa, et saa nähdä lapsia. Teinit muuten on siitä kivoja, että ne lähtee mieluummin sen vanhemman matkaan, jolla on varaa tarjota parempi elintaso.
Ei tuo ole uhkaus, ettei saa nähdä lapsia, vaan esimerkki miehen absurdista ajattelutavasta ja logiikasta. Nainenhan tuossa juuri kertoo, ettei hän ajattele itse sllaisella logiikalla kuin. Mies ei ymmärrä, että perhe-elämän ja työelämän ratkaisut ovat kokonaisuus.
Näitä perheen lastenhoito- ja arjenpyöritysasioita sekä raha-asioita kun ei voi käsitellä erikseen ja noukkia rusinoita pullasta. Lastenhoitoasiat liittyvät täysin perheen raha-asioiden järjestämiseen. Rahaa mies tienaa silloin jälkikasvulleen lasten äidille, joka huolehtii jälkikavustaan. On järjetöntä olla huomioimatta naisen työpanos perheessä, (ja naisen urakehityksen pitkä viivästys). Tämä järkestelyon mahdollistanut miehen urakeskeisyyden ja hyvän palkan.
Jos nainen olisi mennyt jo aiemmin töihin, niin silloinkin miehellä olisi ollut selvästi enemmän hommaa kodinhoidossa ja lastenhoidossa. (olettaen että ne jaetaan tasapuolisesti.) Olisi pitänyt jäädä kotiin lapsen sairastuessa, olisi pitänyt siivota ja pyykätä enemmän vapaalla, hoitaa lasten asioita. Energiaa ja aikaa olisi ollut vähemmän työhön ja uraan. Ei ylitöitä eikä esim. kaikki työmatkat onnistuisi, ainakaan lyhyellä varoitusajalle jne. Miten oli käynyt miehen urakehityksen siinä tapauksessa? näitä asioita tulee tarkastella kokonaisuutena.
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäisenä tulee mieleen, että mies valmistelee eroa.
En jaksanut lukea kaikkia, mutta olette naimisissa ja erossa ilmeisesti omaisuus menisi tasan puoliksi?
Nyt kyllä näyttää siltä, että tää sun miehesi on ajatellut muuttaa käteiseksi kaiken mahdollisen. Suomalaisia pankkitilejä hän ei voi erossa pimittää, ulkomaisista tileistä ei välttämättä saa tietoja. Ja käteistä on kätevä jemmata.
Jokohan hänellä on uusi nainen valmiina? Sanot, että teillä menee hyvin! Siinä luulossa sin kuuluukin olla, että miehellä on aikaa tehdä näitä järjestelyjä.
Ehkä sinun ei vielä olisi kuulunut huomata asiaa!
Sinuna seurailisin tilannetta. En missään tapauksessa paljastaisi miehelle, että epäilen jotain.
Alkaisin itsekin siirrellä käteistä syrjään. Tekisin nostot automaatista, että jälkeenpäin on mahdoton todistaa kumpi rahoja on nostellut.
Osta nyt ihmeessä itsellesikin joku kallis auto omiin nimiin. Ei haittaa, vaikka mies maksaisi sen.Tee kalliit, pitkän ajan hankinnat lapsille.
Alkaisit nostella rahaa syrjään, koska mies myy oman vanhan golfmailan.
Ostaisit ihan noin vaan kalliin auton ja pitäisit sitä verrannollisena aiihen, että mies myi 2t harrastevälineeNSÄ etkä tiedä mihin rahat laittoi.
Miksi ei näkyisi kumman kortilla rahaa on nostettu.
Näillä vinkeilläsi meinast, että tilanne korjaantuu. Ne kertovat vain sinusta.
Näistä monista viesteistä näkee, että jokainen ajattelee tilannetta taas omien lasiensa läpi. Nämä toisen naisen ja eron huutelijat kertovat vain omasta elämästään.
No voihan kyse olla vaan niin viattomasta että nyt kyn sinäkin olet töissä mies ajattelee että kummallakin on enemmän omaa rahaa ja itsenäistä päätäntävaltaa kuin vain silloin kun perheellä on vain yksi elättäjä ja täysin yhteinen budjetti. Kuitenkin aina kun yhteisiä käytäntöjä ja sopimuksia muutetaan yksipuolisesti ja neuvottelematta joku on pielessä. Kissa pöydälle ja puhumaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuorille ja naimattomille oppia tästä ketjusta.
- Ei ikinä 100% yhteisiä tilejä! Taloustili voi olla erikseen ja sinne laitetaan ennalta sovitut summat kuukausittain. Mitä jää omalle tilille, on omassa käytössä ja oman harkinnan alaisena.
- Oma napa ensin; ikinä et voi tietää jääkö mies katujyrän tai naapurin Natashan alle ja jäätkö yksinhuoltajaksi. Ura, tulot ja eläkekertymä kuntoon ja raha-asiat hoitoon myös kotivuosina (joita ei ole siis pakko naisen viettää).
-Tulot ja menot voi jakaa 50-50 mutta myös tulojen suhteessa. 2500 ja 5000 nettotuloilla taloustiliä voi täyttää vaikka suhteessa 1:2 (pienempipalkkaiselta 1200 kuussa, isommalta 2400 jne).
- Avioehdot sun muut kuntoon.
Omalla kokemuksella ei voi ikinä tietää millainen liero ihmisestä kuoriutuu vuosikymmenten tai kriisien kuluessa. Varmaa on tähän asti ollut että kaikilla on mielessä oma etu ja oma napa. Tätä vastaan ei kannata taistella, mutta oman selustan turvaamisella pääsee pitkälle eikä se ole itsekästä tai kylmää.
Ai naisen ei ole pakko viettää? Niin siellä töissähän nainen työntää lapsen ulos, ei mitään ongelmaa ja seuraavana päivänä jo töissä.
Naisen ei ole pakko viettää mitään kotivuosia. Äitiysloma on noin 100 vrk eikä sitäkään ole pakko olla poissa töistä. Meillä on jopa Suomessa edelleen naisia, jotka alle 7 vrk kuluttua synnytyksestä palaavat töihin.
Niinpä. Ainakaan yli vuosikymmentä ei ole pakko kotona olla!
Ei olekaan pakko olla kymmentä vuotta kotona. Mutta silloin miehellä on enemmän työtä kotiasioissa ja lastenhoidossa ja lasten asioissa, eikä pysty panostamaan yhtä paljon uraan. Tämäkin pitää huomioida. Ei olisi välttämättä samaa työtä ja niin suurta palkkaa...
Tuo 7 vrk päästä toihin on kyllä nyt ihan naurettava kommentti. Tuollainen on todella poikkeuksellista, eikä sellaiseen tulisi kannustaa ja harva siihen pystyisikään. Imetys ei ainakaan noin onnistu, ja jonkun sitä pienokaista pitää kuitenkin päivät hoitaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro sille, että jos tienaamansa rahat ovat vain hänen, niin lapset sitten ovat vain sinun, kun niitä kerran kotona hoidit...
Kysy mieheltä arvio hänen tienesteistään, jos hän olisi aikanaan hoitanut itse lapset kotona.
Jos keskusteluyhteys on mennyt tässä asiassa riidaksi, niin kirjoita kirje miehelle asiasta, jossa pystyt jäsennellysti perustelemaan mielipiteesi. Ehkä se voisi auttaa.
Ehdottomasti tuo kirjeeksi! Jos mies hakee eroa ja nainen kärttää elareita, niin mies ottaa tuon kirjeen esille ja kertoo, että nainen on jo ennen eroa uhannut sillä, että jos et maksa, et saa nähdä lapsia. Teinit muuten on siitä kivoja, että ne lähtee mieluummin sen vanhemman matkaan, jolla on varaa tarjota parempi elintaso.
Ei tuo ole uhkaus, ettei saa nähdä lapsia, vaan esimerkki miehen absurdista ajattelutavasta ja logiikasta. Nainenhan tuossa juuri kertoo, ettei hän ajattele itse sllaisella logiikalla kuin. Mies ei ymmärrä, että perhe-elämän ja työelämän ratkaisut ovat kokonaisuus.
Näitä perheen lastenhoito- ja arjenpyöritysasioita sekä raha-asioita kun ei voi käsitellä erikseen ja noukkia rusinoita pullasta. Lastenhoitoasiat liittyvät täysin perheen raha-asioiden järjestämiseen. Rahaa mies tienaa silloin jälkikasvulleen lasten äidille, joka huolehtii jälkikavustaan. On järjetöntä olla huomioimatta naisen työpanos perheessä, (ja naisen urakehityksen pitkä viivästys). Tämä järkestelyon mahdollistanut miehen urakeskeisyyden ja hyvän palkan.
Jos nainen olisi mennyt jo aiemmin töihin, niin silloinkin miehellä olisi ollut selvästi enemmän hommaa kodinhoidossa ja lastenhoidossa. (olettaen että ne jaetaan tasapuolisesti.) Olisi pitänyt jäädä kotiin lapsen sairastuessa, olisi pitänyt siivota ja pyykätä enemmän vapaalla, hoitaa lasten asioita. Energiaa ja aikaa olisi ollut vähemmän työhön ja uraan. Ei ylitöitä eikä esim. kaikki työmatkat onnistuisi, ainakaan lyhyellä varoitusajalle jne. Miten oli käynyt miehen urakehityksen siinä tapauksessa? näitä asioita tulee tarkastella kokonaisuutena.
Ja tästä syystä mies ei saa käyttää omaa rahaansa ilman lupaa. Järjestely jatkuu hautaan saakka, koska viisitoista tai viisikymmentä vuotta sitten vaimo mahdollisti miehen työmatkat.
Ei oteta sitä huomioon, että mies myös elätti vaimoaan ja näin kustansi hänen koulutuksen ja mahdollisti hyvät työpaikat. Moni meistä on ihan opintotuella kituuttanut. Ei oteta sitäkään huomioon, että mies maksoi rouvan asuntolainat ja kerrytti ison omaisuuden.
Nyt ratkaisee vain se, että mies EI saa ostaa yli 500e tavaroita ilman vaimon lupaa. Eikä myydä omia harrastustavaroitaan jollei anna rahoja vaimolle.
Asioita pitää tarkastella kokonaisuutena. Ymmärtäisin pikkumaisuuden, jos perheessä omisi tiukkaa ja pitäisi laskea mihin rahat riittää. Silloin en katselisi miehen osteluita.
Vierailija kirjoitti:
Olen hyvätuloinen ja varakas nainen, joten osaan katsoa tätä toisesta suunnasta kuin ap. Mues kuulostaa asialliselta, on hoitanut hyvin velvoitteensa, enemmän kuin kohtuullista olisi ollut olettaa ja nyt haluaa nauttia työnsä hedelmistä.
Pohdin juuri suhdetta heikommassa rahatilanteessa olevaan mieheen ja paljon olisin valmis kustantamaan vapaaehtoisesti, mutta määräysvalta rahoistani pysyy vain ja ainoastaan minulla.
Miten teillä lastenhoito ja kotityöt on järjestetty? (Jos ei ole palsia, niin tilanne on hyvin erilainen.)
Et ymmärrä tilannetta ap:n näkökannalta, koska samaistut suurempituloiseen mieheen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuorille ja naimattomille oppia tästä ketjusta.
- Ei ikinä 100% yhteisiä tilejä! Taloustili voi olla erikseen ja sinne laitetaan ennalta sovitut summat kuukausittain. Mitä jää omalle tilille, on omassa käytössä ja oman harkinnan alaisena.
- Oma napa ensin; ikinä et voi tietää jääkö mies katujyrän tai naapurin Natashan alle ja jäätkö yksinhuoltajaksi. Ura, tulot ja eläkekertymä kuntoon ja raha-asiat hoitoon myös kotivuosina (joita ei ole siis pakko naisen viettää).
-Tulot ja menot voi jakaa 50-50 mutta myös tulojen suhteessa. 2500 ja 5000 nettotuloilla taloustiliä voi täyttää vaikka suhteessa 1:2 (pienempipalkkaiselta 1200 kuussa, isommalta 2400 jne).
- Avioehdot sun muut kuntoon.
Omalla kokemuksella ei voi ikinä tietää millainen liero ihmisestä kuoriutuu vuosikymmenten tai kriisien kuluessa. Varmaa on tähän asti ollut että kaikilla on mielessä oma etu ja oma napa. Tätä vastaan ei kannata taistella, mutta oman selustan turvaamisella pääsee pitkälle eikä se ole itsekästä tai kylmää.
Ai naisen ei ole pakko viettää? Niin siellä töissähän nainen työntää lapsen ulos, ei mitään ongelmaa ja seuraavana päivänä jo töissä.
Naisen ei ole pakko viettää mitään kotivuosia. Äitiysloma on noin 100 vrk eikä sitäkään ole pakko olla poissa töistä. Meillä on jopa Suomessa edelleen naisia, jotka alle 7 vrk kuluttua synnytyksestä palaavat töihin.
Niinpä. Ainakaan yli vuosikymmentä ei ole pakko kotona olla!
Ei olekaan pakko olla kymmentä vuotta kotona. Mutta silloin miehellä on enemmän työtä kotiasioissa ja lastenhoidossa ja lasten asioissa, eikä pysty panostamaan yhtä paljon uraan. Tämäkin pitää huomioida. Ei olisi välttämättä samaa työtä ja niin suurta palkkaa...
Tuo 7 vrk päästä toihin on kyllä nyt ihan naurettava kommentti. Tuollainen on todella poikkeuksellista, eikä sellaiseen tulisi kannustaa ja harva siihen pystyisikään. Imetys ei ainakaan noin onnistu, ja jonkun sitä pienokaista pitää kuitenkin päivät hoitaa.
Minä olen opiskellut työn ohessa, kun lapset oli pieniä. Olen käynyt töissä aina. Mies on silti pystynyt hoitamaan työnsä ja minä olen pärjännyt, vaikka työmatkoja on ollut kuukausia vuodessa. Että kyllä ihan työssäkäyvät vanhemmat voivat edetä urallaan, ei se vaadi 15 vuoden kotirouvaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen hyvätuloinen ja varakas nainen, joten osaan katsoa tätä toisesta suunnasta kuin ap. Mues kuulostaa asialliselta, on hoitanut hyvin velvoitteensa, enemmän kuin kohtuullista olisi ollut olettaa ja nyt haluaa nauttia työnsä hedelmistä.
Pohdin juuri suhdetta heikommassa rahatilanteessa olevaan mieheen ja paljon olisin valmis kustantamaan vapaaehtoisesti, mutta määräysvalta rahoistani pysyy vain ja ainoastaan minulla.
Miten teillä lastenhoito ja kotityöt on järjestetty? (Jos ei ole palsia, niin tilanne on hyvin erilainen.)
Et ymmärrä tilannetta ap:n näkökannalta, koska samaistut suurempituloiseen mieheen.
Koita sinäkin samaistua molempiin osapuoliin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko olla, että mies valmistautuu lasten pois lähtöön? Ehkä hän on pitänyt sinua lastenhoitajana ja lastenhuoltajana. Nyt kun lapset lähtevät, hän ajattelee, ettei sinulla ole enää samaa arvoa kuin ennen ja siitä syystä hän kokee, ettei voi enää laittaa rahojaan yhteiseen pottiin.
Meillä on yhteiset rahat. Kyllä meillä on aina neuvoteltu yhdessä isommista ostoksista tai harrastuvälineiden myynnistä. Meistä kumpikaan ei koe, että pitäisi saada jotain enemmän. Jos mieheni alkaisi ajatella samoin kuin ap:n mies, niin miettisin kyllä, mikä on ongelma. Enkä itsekään voisi kuvitella, että muuttaisin ajatteluani siten, etteivät rahat enää olisikaan yhteisiä.
Täytyykö teillä molempien kysyä lupa pikkuostoksiin kuten apn miehen pitää?
Eikö ap puhunut myös isommista ostoksista? Kyllä meillä voi pikkuostokset ja vähän isommatkin tehdä vapaasti. Mutta jos on jostain pysyvämmästä hankinnasta kyse, niin mieluusti keskustelemme hankinnan tarpeellisuudesta ensin yhdessä vaikka rahallinen arvo olisi pieni. Tavaraa on yllin kyllin, joten pyrimme rajoittamaan turhia ostoksia. Joskus hankinta jää keskustelun jälkeen tekemättä. Joskus se vaihtuu kalliimmaksi hankinnaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen hyvätuloinen ja varakas nainen, joten osaan katsoa tätä toisesta suunnasta kuin ap. Mues kuulostaa asialliselta, on hoitanut hyvin velvoitteensa, enemmän kuin kohtuullista olisi ollut olettaa ja nyt haluaa nauttia työnsä hedelmistä.
Pohdin juuri suhdetta heikommassa rahatilanteessa olevaan mieheen ja paljon olisin valmis kustantamaan vapaaehtoisesti, mutta määräysvalta rahoistani pysyy vain ja ainoastaan minulla.
Miten teillä lastenhoito ja kotityöt on järjestetty? (Jos ei ole palsia, niin tilanne on hyvin erilainen.)
Et ymmärrä tilannetta ap:n näkökannalta, koska samaistut suurempituloiseen mieheen.
Yritin vaan sanoa, että ap:n kannattaisi nyt vaan olla hiljaa ja miettiä omaa asennettaan. Mies on ollut ihan reilu.
Näitä on kyllä nähty moniakin tapauksia. Heti tulee mieleen kolme avioliittoa, jossa nainen ollut vuosikausia (10-20) kotona ja jossain vaiheessa miehellä palaa käämit.
On se nyt kumma, että jos tienaa hyvin eikä voi olla kymppitonnia tai paria omassa hallinnassa. Oma hallinta ei automaattisesti tarkoita mitään epämääräistä käyttötapaa vaan tietoisuutta siitä, että saa itse päättää ilman jonkun toistaitoisen kitinää aiheesta.
Jos mies olisi ostanut omilla rahoillaan harrastusvälineensä, saisi toki myydä vaimolta kysymättä. Mutta kun vaimokin on niitä ollut maksamassa, asia on mutkikkaampi. Kyllä silloin vaimollakin on oikeus sanoa sanansa asiaan.
Jatkossa erilliset rahat, talouskulut maksutililtä puoliksi tai tulojen suhteessa (oikeudenmukaisempi näin).
Vierailija kirjoitti:
Jos mies olisi ostanut omilla rahoillaan harrastusvälineensä, saisi toki myydä vaimolta kysymättä. Mutta kun vaimokin on niitä ollut maksamassa, asia on mutkikkaampi. Kyllä silloin vaimollakin on oikeus sanoa sanansa asiaan.
Jatkossa erilliset rahat, talouskulut maksutililtä puoliksi tai tulojen suhteessa (oikeudenmukaisempi näin).
Jos vaimon yhteiseen kassaan tuoma osuus on riittänyt juuri ja juuri puoleen yhteisistä kuluista ja vaimon omiin kuluihin, ei voida ajatella vaimon maksaneen harrastevälineistä. Niitä ei olisi ollut mahdollista ostaa ilman miehen parempia tuloja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko olla, että mies valmistautuu lasten pois lähtöön? Ehkä hän on pitänyt sinua lastenhoitajana ja lastenhuoltajana. Nyt kun lapset lähtevät, hän ajattelee, ettei sinulla ole enää samaa arvoa kuin ennen ja siitä syystä hän kokee, ettei voi enää laittaa rahojaan yhteiseen pottiin.
Meillä on yhteiset rahat. Kyllä meillä on aina neuvoteltu yhdessä isommista ostoksista tai harrastuvälineiden myynnistä. Meistä kumpikaan ei koe, että pitäisi saada jotain enemmän. Jos mieheni alkaisi ajatella samoin kuin ap:n mies, niin miettisin kyllä, mikä on ongelma. Enkä itsekään voisi kuvitella, että muuttaisin ajatteluani siten, etteivät rahat enää olisikaan yhteisiä.
Täytyykö teillä molempien kysyä lupa pikkuostoksiin kuten apn miehen pitää?
Eikö ap puhunut myös isommista ostoksista? Kyllä meillä voi pikkuostokset ja vähän isommatkin tehdä vapaasti. Mutta jos on jostain pysyvämmästä hankinnasta kyse, niin mieluusti keskustelemme hankinnan tarpeellisuudesta ensin yhdessä vaikka rahallinen arvo olisi pieni. Tavaraa on yllin kyllin, joten pyrimme rajoittamaan turhia ostoksia. Joskus hankinta jää keskustelun jälkeen tekemättä. Joskus se vaihtuu kalliimmaksi hankinnaksi.
Tässä se raja on 500€. Pikkuraha.
Meillä on myös yhteiset rahat eikä tarvitse lupia kysellä. Mies kyllä kysyy esim auton ostossa ja minä kysyin sijotusasunnosta. Taitaa mainita jostain mopon ostoista tms. Muttei se minua kiinnosta. Minua kiinnostaa vain, että rahaa kertyy eikä tarvi nuukailla.
Toimii, koska ollaan molemmat hyviä rahankäyttäjiä. Ei voisi olla yhteisiä rahoja, jos tpinen on kova tihlaamaan tai pitää kysyä lupa kaikkeen. En sietäisi yhtään huomauttelua ostoksistani, kun olen itse rahani tienannut. Vaikka ne nyt on yhteisellä tilillä.
Hieman kuulostaa tekosyyltä olla 15 vuotta kotona lasten takia.