Yhteiset rahat 20 vuotta, kunnes mies alkoi tienata kolme kertaa enemmän kuin minä. Mitä nyt?

Jaa että jos AP myy vaikka perintökorunsa hänestä olisi siis reilua että mies käyttäisi puolet saaduista masseista kaljaan?

Vierailija kirjoitti:

Jaa että jos AP myy vaikka perintökorunsa hänestä olisi siis reilua että mies käyttäisi puolet saaduista masseista kaljaan?

ei tietenkään, parisuhteessa on aina naisen rahat ja yhteiset rahat

Ymmärrän ap sinua ja minusta tuo tilanteenne on hyvin hämmentävä ja epäreilukin. Jos yhteisillä rahoilla on toinen ostanut itselleen kalliita harrastusvälineitä niin eihän se oikein ole että pitää itsellään myynnistä saadut rahat .

Eri asia jos omalta tililtä käyttää rahansa mihin lystää mutta nyt oli kyse yhteisistä rahoista.

En kyllä ymmärrä miksi ap mies käyttäytyy noin. Pystyykö asiasta keskustella?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ettekö naiset mieti koskaan etukäteen riskejä mitä seuraa jos olette 15 vuotta pois työelämästä? Puolet avioliitoista päätyy eroon, joten turha vedota miehen tekemiin lupauksiin.

Mä en ole ollut pois työelämästä kuin 10 kk lapsen vuoksi, mutta silti saan puolet kaikesta avioerossa, jos sellainen osuu kohdalle. Ei avioehtoa. Mies on tienannut aina kolminkertaisesti minuun verrattuna. Ei mitään hätää.

Tottakai. Olet myös osallistunut perheen menoihin.

Niin saa myös ap, joka on ollut 15 v kotona. Ap haluaa myös, ettei mies käytä rahaa.

Tuo on ihan selvä tapaus, mies valmistautuu eroamaan.

Tietää, ettei ole avioehtoa, joten yrittää saada itselleen edes tuon 'hyvitykseksi".

Pipana kirjoitti:

Ymmärrän ap sinua ja minusta tuo tilanteenne on hyvin hämmentävä ja epäreilukin. Jos yhteisillä rahoilla on toinen ostanut itselleen kalliita harrastusvälineitä niin eihän se oikein ole että pitää itsellään myynnistä saadut rahat .

Eri asia jos omalta tililtä käyttää rahansa mihin lystää mutta nyt oli kyse yhteisistä rahoista.

En kyllä ymmärrä miksi ap mies käyttäytyy noin. Pystyykö asiasta keskustella?

Hyvä olisi keskustella avoimin mielin.

Laittaa selvät säännöt. Osa rahoista yhteisiksi tulojen mukaan. Osa omiksi, joille voi tehdä mitä haluaa.

Toki myös omat tavarat omiksi, joille voi tehdä mitä haluaa.

Nyt molemmat on tyytymättömiä.

Vierailija kirjoitti:

Kysymys kuuluu: miksi mies haluaa omaa rahaa? Mikä on muuttunut? Jotain on meneillään. Suosittelen avioeroa, jossa ap saa puolet kaikesta.

Se on muuttunut, että vaimo on mennyt töihin ja perheessä on vihdoin miehen lisäksi joku muukin, joka tuo perheeseen rahaa säännöllisesti. Minä pystyn naisenakin kuvittelemaan minkälainen stressi ja taakka se voi olla miehelle, kun koko perheen toimeentulo ja asuntolainat on yhden palkan varassa. Ja ehkäpä siinä 15 vuoden aikana penniä venyttäessä ja monesta kivasta kieltäytyessä on mieleen hiipinyt sellainen ajatus, että kestän tämän kyllä, minun vuoroni koittaa sitten kun vaimo pääsee töihin. 

Voisiko olla ihan vaan, että mies huoahtaa helpotuksesta kun 15 vuoden paineet hellittävät ja vaimokin vihdoin tienaa jotain? Jos tuossa kohtaa tule mieleen, että ostanpa itselle jotain kivaa, niin voiko moittia!?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä ap:lle tapahtuu, jos ei ole enää yhteisiä rahoja? Jos kerran tienaa jo nyt paremmin kuin keskivertosuomalainen, talo on maksettu eikä isoja velkoja ole, niin miksi edelleen täytyy saada käyttää puolison tienestejä kuin mies olisi se kuuluisa rahaa syöksevä seinä.

Minulla on aina ollut omat tulot ja omat menot. Jos nyt tulisi ero, ei elintasossani tapahtuisi yhtään mitään muutosta, vaikka henkisesti ero olisikin iso kolaus. Juuri silloin on hienoa tietää, että ei tarvitse muuttaa vuokrayksiöön jonnekin slummiin, koska ei ole tottunut vuosia tuhlaamaan miehen rahoja. Käytän vain itsetienaamiani euroja, ap:lle voisi tehdä ihan hyvää opetella  toimimaan samoin.

Siksi koska hoiti lapsia monta vuotta kotona ja sillä välin mies edisti uraansa ja siksi hänellä on suuri palkka. Mies on itse halunnut että ap hoitaa lapsia pitkään kotona. Yhteisen hyvän eteen molemmat ovat siis tehneet töitä. Siksi.

Perheen sisällä ei ole hyvä olla kahta elintasoa.

ps. Onko sulla muuten lapsia? Lastenhan takia tässä ap on ollut poissa palkkatöistä, yhteisellä päätöksellä. Tehnyt silti perheen hyvinvoinnin eteen yhtä paljon töitä kuin mies.

Kyllä, minulla on lapsia, mutta ei käynyt edes mielessä, että miehen tulee ensin 15 vuoden ajan elättää minua 100% ja sen jälkeen edelleen olla tilivelvollinen rahankäytöstään, koska minä niin vaadin. Jos mies elätti ja nainen hoiti lapset ja kodin, niin kyllä se mies on jo osansa kokonaan tehnyt, ei nainen voi laskuttaa kotiäitivuosista kuolemaansa asti. Jos nainen sai 15 vuotta käyttää miehen rahoja kuin omiaa, niin eikö nyt olisi miehen vuoro saada seuraavat 15 vuotta käyttää omia rahojaan kuin omiaan?

Unohdat, että rahat on kätetty YHTEISIIN lapsiin. Nainen on tehnyt osuutensa niistä huolehtimalla ja mies tienaamalla perheelle rahaa. Molemmat vanhemmat ovat tehneet yhtä lujasti työtä yhteisistä lapsista huolehtimiseen. Jos nainen ei olisi hoitanut lapsia, niiden hoidosta olisi maksettu.

Naisen työtä ei ole kertynyt eläkettä, eikä hän ole edennyt urallaan kuten miehekle on ollut mahdollista töäjaosta johtuen. Siksi mies ei edellenkään käytä palkaansa vain itseensä.

Eli mies ei saa käyttää yhtään tienaamiansa rahoja koko loppuikänä, kun rouva on joskus ollut kotirouvana.

Nämä kirjoitukset saa todellakin kannattamaan perhe-etuuksien tasajakoa. Myös miehet kotiin vuorostaan.

Minusta nämä kirjoitukset auttavat ymmärtämään miksi lapsia ei tule entiseen tahtiin. Naisille ei riitä mikään.

Naisille riittää oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo. Olet vain tottunut näihin miesten työelämäetuuksiin ja pidät sitä normaalina ja reiluna, vaikkei se sitä ole.

Haitat raskaudesta ja lasten saannista työelämässä pitäisi jakautua sukupuolten kesken tasaisesti. Näitä haittoja voisi myös vähentää ylipäätään lainsäädännöllä.

Lapsen hankkimista estää juuri tuo suuri haitta, mikä aiheutuu naisille lapsen saannin myötä työelämässä ja palkkakehityksessä.

Juuri näin. Isät yhtä paljon kotiin!

Miksi mies ei saisi päättää itse ostamistaan tavaroista tai niiden myyntituloista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysymys kuuluu: miksi mies haluaa omaa rahaa? Mikä on muuttunut? Jotain on meneillään. Suosittelen avioeroa, jossa ap saa puolet kaikesta.

Se on muuttunut, että vaimo on mennyt töihin ja perheessä on vihdoin miehen lisäksi joku muukin, joka tuo perheeseen rahaa säännöllisesti. Minä pystyn naisenakin kuvittelemaan minkälainen stressi ja taakka se voi olla miehelle, kun koko perheen toimeentulo ja asuntolainat on yhden palkan varassa. Ja ehkäpä siinä 15 vuoden aikana penniä venyttäessä ja monesta kivasta kieltäytyessä on mieleen hiipinyt sellainen ajatus, että kestän tämän kyllä, minun vuoroni koittaa sitten kun vaimo pääsee töihin. 

Voisiko olla ihan vaan, että mies huoahtaa helpotuksesta kun 15 vuoden paineet hellittävät ja vaimokin vihdoin tienaa jotain? Jos tuossa kohtaa tule mieleen, että ostanpa itselle jotain kivaa, niin voiko moittia!?

Hyvä kirjoitus!

Ei voi moittia!

Tämä on huippu provo!

Jos mies ei suostu jakamaan rahoja tasan niin älä anna seksiä ennen kuin mieli muuttuu.

Erinomainen esimerkki minkä takia koskaan ei pidä mennä naimisiin.

Yhteiset rahat-periaate toimii hyvin niin kauan kuin molemmat tienaa suunnilleen yhtä paljon ja kaikki rahat menevät perheen pyörittämiseen.

Kun tulot kasvavat ja rahaa alkaa jäämään yli, niin on täysin oikeudenmukaista, että se joka tienaa enemmän, saa myös käyttää rahansa niin kuin parhaaksi näkee. Jos vähemmän tienaava alkaa vaatimaan ”omaa” osuutta toisen rahoista, niin se on ahneutta.

Kaiken päälle vielä se, että oikeasti ”yhteiset rahat” on vain herrasmiessopimusta, mitään juridista pohjaa sille ei ole. Myös avioliitossa omat rahat tarkoittaa omia rahoja.

Ap on 15 vuotta ollut kotona miehen rahoilla. Eiköhän mies ole maksanut runsaasti ap:n menoja. Miksi puolisoilla ei saisi olla ihan omaakin rahaa?

Meillä on aina ollut yhteinen tili josta maksetaan yhteiset menot ja lisäksi omat tilit. Yhteiselle tilille maksetaan rahaa suhteessa tuloihin niin että paremmin tienaava maksaa enemmän. Tällä hetkellä se ole minä eikä mies. Kumpikin käyttää omalla tilillään olevia rahojaan kuten tykkää eikä ikinä tartte riidellä rahasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen hyvätuloinen ja varakas nainen, joten osaan katsoa tätä toisesta suunnasta kuin ap. Mues kuulostaa asialliselta, on hoitanut hyvin velvoitteensa, enemmän kuin kohtuullista olisi ollut olettaa ja nyt haluaa nauttia työnsä hedelmistä.

Pohdin juuri suhdetta heikommassa rahatilanteessa olevaan mieheen ja paljon olisin valmis kustantamaan vapaaehtoisesti, mutta määräysvalta rahoistani pysyy vain ja ainoastaan minulla.

Miten teillä lastenhoito ja kotityöt on järjestetty? (Jos ei ole palsia, niin tilanne on hyvin erilainen.)

Et ymmärrä tilannetta ap:n näkökannalta, koska samaistut suurempituloiseen mieheen.

Koita sinäkin samaistua molempiin osapuoliin.

En itse ole kummassakaan roolissa. Olen lapseton sinkku :D nainen kylläkin. Koitan tarkastella tässä asiassa objektiivisesti, mikä on mielestäni oikeudenmukaista ja reilua. Nykyäänkin vielä unohtuu kovin helposti naisen työpanos, jos hän hoitaa kotia ja lapsia,( sekä asian vaikutus naisen työuraan ja eläkkeeseen.) Sitä ei aina vieläkään arvosteta tarpeeksi, ei rahallisesti eikä muutenkaan. Jonkun niistä lapsista pitää sitäpaitsi kuitenkin huolehtia. Ulkopuoliselle siitä maksetaan.

Jos molemmat ovat tehneet yhtä paljon työtä perheen ja yhteisten lasten eteen tavalla tai toisella, niin mielestäni on vain oikeudenmukasita, että tulot ovat edelleenkin yhteiset. Mielestäni perheellä on myös hyvä olla yhteinen tulotaso.

Jos nyt jaettaisin että sun rahat ja mun rahat ja molemmat pitää oman palḱan, niin ei voisi kuin todeta, että mies on käyttänyt naisen työpanosta hyväkseen lasten-ja kodinhoidossa, edistääkseen omaa uraansa. Se ei vain olisi reilua. Lapsioa ja koti olisi molempien pitänyt hoitaa yhtä paljon, että uusi järjestely olisi oikeudenmukainen. Olisi myös pitänyt olla etukäteen sovittuna sun rahat ja mun rahat. (Siltikin eri tulotasot perheessä on mielestäni ongelmallista.)

Ja jos tästä eteenpäin sovitaan jotakin toisin, kuin miten on aiemmin toimittu, niin yhtesillä rahoilla ostetuista tavaroista saadut myyntituolt ovat edelleen yhteistä rahaa, eikä myyntituloja pitäisi piilottaa omaan taskuun.

Millä tavalla miehen pitäisi mielestäsi ainun mielestäsi kompensoida alolituksen naiselle yhteisten lasten ja kodin huolehtimisesta, että toimittaisiin oikeudenmukaisesti? jälkeenpäin on myös vähän ongelmallista muuttaa yhteistä sopimusta; jos olisi alunperin sovittu eritavalla, osapuolet olisivat toimineet myös toisin.

Et kuulosta kovinkaan objektiiviselta. Mieti, että sinä voit olla se tienaaja ja mies voi jäädä kotiin. Ensin 10v koti-isänä ja sitten 5v opiskelijana ja sinä yksin elätät perheen.

Onhan se kivaa, jos mies siivoaa ja hoitaa lasten asiat. Sinä teet uraa. Olet siitä valmis maksamaan ja teet sen hyvällä mielellä. On yhteinen tili. Elintaso on ok.

Mies käy yliopistokoulutuksen. Menee töihin. Edelleen yhteiset rahat. Sinä tienast 10t ja mies 3t. Pärjäätte hyvin.

Mies puuttuu sinun harrastusvälineiden myyntiin ja vaatii, että myynnistä tulleet 2t pitää olla yhteistä. Et saa myydä yksin sinun käytössä olleita tavaroita ellei raha ole yhteistä. Et saa ostaa mitään yli 500 maksavaa ilman lupaa, vaikka teillä on rahaa ja hyvät tulot.

Onko ok?

Se, että keskustellaan /kerrotaan vähän kalliimmista hankinnoista, ei ole luvan kysymistä vaan ihan normaalia kanssakäymistä puolison kanssa.

Jos jostain syystä haluaa jemmata itselleen rahaa 20 v jälkeen, vaikka on ollut yhteiset rahat ja taloudellisti menee hyvin, niin kyllä ihmettelisin, että miksi ja mistä on kyse?

(Mieshän on aiemminkin ostellut kalliita harrastukampeita, eikä ap:llä ole ollut mitään sitä vastaan, joten en usko tuohon kontrollointiin.)

Itse asiassa ajattelin jo aiemmin roolit toisinpäin ja olen edelleen samaa mieltä. Ei se oikeudenmukaisuus ole sukupuolesta kiinni.

Mielestäni on aika selvää, että ap on mahdollistanut miehen etenemisen tuohon työhön sillä, että on hoitanut lapset ja kodin pääasiallisesti. Ja se, että hän on opiskellut ja on nyt myös hyvässä työssä on perheen etu.

Kaikkien pitäisi olla mielestäni tässä tilanteessa tyytyväisiä. Taloudellinen tilanne on parempi kuin hyvä ja lapset ovat kasvaneet niin että ap:kin on päässyt työhön.

Itse vaikkaan miehellä jotakin ikääntymiskriisiä. ?

Eikö kukaan ole kysynyt, miksi ap:n mies haluaisi sapattivapaata? Oletko ap itse kysynyt sitä mieheltäsi? Oletko kysynyt, mitä hänelle oikeasti kuuluu?

Jos ap:n mies myisi kamansa ja laittaisi rahat rahapeleihin, olisi tilanne eri, mutta mielestäni nyt olisi avainkysymys, miksi ap:n mies kokee nyt tarvetta tällaiseen järjestelyyn. Tuskin se ihan tyhjästä kumpuaa, ja ilkeyttään vain haluaa tehdä niin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen hyvätuloinen ja varakas nainen, joten osaan katsoa tätä toisesta suunnasta kuin ap. Mues kuulostaa asialliselta, on hoitanut hyvin velvoitteensa, enemmän kuin kohtuullista olisi ollut olettaa ja nyt haluaa nauttia työnsä hedelmistä.

Pohdin juuri suhdetta heikommassa rahatilanteessa olevaan mieheen ja paljon olisin valmis kustantamaan vapaaehtoisesti, mutta määräysvalta rahoistani pysyy vain ja ainoastaan minulla.

Miten teillä lastenhoito ja kotityöt on järjestetty? (Jos ei ole palsia, niin tilanne on hyvin erilainen.)

Et ymmärrä tilannetta ap:n näkökannalta, koska samaistut suurempituloiseen mieheen.

Koita sinäkin samaistua molempiin osapuoliin.

En itse ole kummassakaan roolissa. Olen lapseton sinkku :D nainen kylläkin. Koitan tarkastella tässä asiassa objektiivisesti, mikä on mielestäni oikeudenmukaista ja reilua. Nykyäänkin vielä unohtuu kovin helposti naisen työpanos, jos hän hoitaa kotia ja lapsia,( sekä asian vaikutus naisen työuraan ja eläkkeeseen.) Sitä ei aina vieläkään arvosteta tarpeeksi, ei rahallisesti eikä muutenkaan. Jonkun niistä lapsista pitää sitäpaitsi kuitenkin huolehtia. Ulkopuoliselle siitä maksetaan.

Jos molemmat ovat tehneet yhtä paljon työtä perheen ja yhteisten lasten eteen tavalla tai toisella, niin mielestäni on vain oikeudenmukasita, että tulot ovat edelleenkin yhteiset. Mielestäni perheellä on myös hyvä olla yhteinen tulotaso.

Jos nyt jaettaisin että sun rahat ja mun rahat ja molemmat pitää oman palḱan, niin ei voisi kuin todeta, että mies on käyttänyt naisen työpanosta hyväkseen lasten-ja kodinhoidossa, edistääkseen omaa uraansa. Se ei vain olisi reilua. Lapsioa ja koti olisi molempien pitänyt hoitaa yhtä paljon, että uusi järjestely olisi oikeudenmukainen. Olisi myös pitänyt olla etukäteen sovittuna sun rahat ja mun rahat. (Siltikin eri tulotasot perheessä on mielestäni ongelmallista.)

Ja jos tästä eteenpäin sovitaan jotakin toisin, kuin miten on aiemmin toimittu, niin yhtesillä rahoilla ostetuista tavaroista saadut myyntituolt ovat edelleen yhteistä rahaa, eikä myyntituloja pitäisi piilottaa omaan taskuun.

Millä tavalla miehen pitäisi mielestäsi ainun mielestäsi kompensoida alolituksen naiselle yhteisten lasten ja kodin huolehtimisesta, että toimittaisiin oikeudenmukaisesti? jälkeenpäin on myös vähän ongelmallista muuttaa yhteistä sopimusta; jos olisi alunperin sovittu eritavalla, osapuolet olisivat toimineet myös toisin.

Olet aika vanhanaikainen. Myös mies voi jäädä kotiin.

Tässä mies elätti koko perheen 15 v ja tarjosi vaimolleen yliopistokoulutuksen. Aika hyvä kompensaatio.

Nytkin on yhteiset rahat. Mutta vaimo on vihainen, että mies myy olia hatrastusvälineitään. Vihainen, vaikka se ei ole pois mistään perheeltä. Miksi? Osaatko objektiivisena ihmisenä kertoa miltä tuntuu, kun ei saa päättää omassa elämässään mistään. Pitää antaa kaikki tienaamansa muiden päätettäväksi.

Aloituksessa ei tullut mitään tuollasta esille. Onkohan sulla tässä takaa nyt jokin oma kontrolloinnin kokemus? itse en näe kontrollointina oletusta, että kertoo tai keskustellaan yli 500 e ososta. Kun on yhteiset rahat. Mieshän on ostellut vuosikaudet kallita harrastusvälineitä ilman vastaansanomista.

Molemmat ovat tehneet mielestäni paljon töitä lasten, perheen ja yhteisen hyvän eteen. Mies töissä ja nainen mahdolistanut tuon uran lasten- ja kodinhoidolla. Nyt tuosta HTEISESTÄ tuloksesta olisi mahdollista nauttia kun lapsetkin ovat kasvaneet ja vaimollakin on hyvä työ. 

En ole vanhanaikainen. Mielestäni roolit voisivat olla ihan hyvin myös toisinpäin. Lastenhoitoa tulisi todella arvostaa enemmän tässä maassa.

Vaimo ei muuten ole vihainen siitä että mies myy harrastusvälineitään. Vaan ihmettelee, että mies sanoo rahan olevan vain hänen ja hän haluaa jemmata sitä. Onhan se vähän kummallista 20 yhteisen vuoden ja yhteisten rahojen jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko avioehtoa? Jos ei, niin eropaperit vetämään. Mies alkaa käyttää taloudellista valtaansa sinuun kiristyskeinona ja se on aina huono juttu. Lähde lätkimään ennen kuin tapahtuu mitään pahempaa. Onko miehellä jo toista kiikarissa?

No ihan näin yllättäen, keskustelematta, yrittämättä ja asioita selvittämättä en edes harkitse eroa. En todellakaan edes mieti eroa, vaan ratkaisua tähän tilanteeseen. Miehellä ei ole toista. Enemmän tämä kuulostaa joltain keski-iän kriisiltä, jossa mies haluaa jotain muutosta tai vaikka ostaa jonkun moottoripyörän ja pelkää, ettei sitä saa.

ap

Anna miehen ostaa vaikka se moottoripyörän jos se on hänellä tärkeä. Meillä vaimo tienaa paremmin ja hän myös laittaa enemmän rahaa perheen menoihin. Minua ei haittaa jos vaikka hän ostaa jotakin itselleen. Eihän se minulta ole pois kun omallakin palkalla tulen toimeen, en pröystäille vaan nuukasti eläen.

Taas kerran nähdään että suomalaisia naisia kiinnostaa vain raha

Vierailija kirjoitti:

Ettekö naiset mieti koskaan etukäteen riskejä mitä seuraa jos olette 15 vuotta pois työelämästä? Puolet avioliitoista päätyy eroon, joten turha vedota miehen tekemiin lupauksiin.

Minkä luulet olevan syy, että syntyvyys vain laskee...?