Naisen älykkyys on miehille tärkein kriteeri parisuhteeseen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistähän sitten johtuu että monien selvästi älykkäiden ja korkeasti koulutettujen on niin vaikea löytää miestä? Itsellänikin on useampi tuttu nainen jotka on selvästi todella älykkäitä, mutta miehet ei heistä oikein kiinnostu muuta kuin kaverina.

Koska naiset haluavat, että miehellä on vähintään yhtä hyvät tai paremmat paperit koulusta, mutta akateemiset miehet ovat pariutuneet jo kauan sitten 110-160 äo ammattikorkeanaisten kanssa. Se on hassua kyllä, että 160 äo amk-naisella on pienemmät kriteerit kuin 105 äo akateemisella naisella. Miehen status on kaikki kaikessa naisille.

Tuskin on yhdelläkään amk-laisella >130 äo. Tällöin nimittäin jo yliopistokin muuttuu sen verran helpoksi, ettei ole mitään syytä valita vieläkin helpompaa amk:ta.

Kuten sanottu, Mensan jäsenissä on ihmisiä ihan kaikenlaisella koulutuspohjalla ja kouluja käymättömiäkin. Myös menestyneissä yrittäjissä on henkilöitä, jotka on jättäneet koulut peruskouluun. Kaikkia ei lukeminen vain kiinnosta, vaikka olisikin potentiaalia. Tai elämä menee niin ettei yliopistoon tule mentyä. Eikä kaikki yliopistossa olevat ole älykkäitä. Sisäänhän sinne pääsee enemmänkin ahkeruudella kuin nopeilla hoksottimilla.

Kommenttisi on tyypillinen keskivertoälykään, se. äo 100, kommentti. Et ihan ymmärrä asiaa etkä ymmärrä vaikka sinulle selittäisi sitä tässä lopun päivää :) Jos äo:si olisi 120 ymmärtäisit asian välittömästi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistähän sitten johtuu että monien selvästi älykkäiden ja korkeasti koulutettujen on niin vaikea löytää miestä? Itsellänikin on useampi tuttu nainen jotka on selvästi todella älykkäitä, mutta miehet ei heistä oikein kiinnostu muuta kuin kaverina.

Koska naiset haluavat, että miehellä on vähintään yhtä hyvät tai paremmat paperit koulusta, mutta akateemiset miehet ovat pariutuneet jo kauan sitten 110-160 äo ammattikorkeanaisten kanssa. Se on hassua kyllä, että 160 äo amk-naisella on pienemmät kriteerit kuin 105 äo akateemisella naisella. Miehen status on kaikki kaikessa naisille.

Miksi 160 äo:n omaava nainen olisi mennyt amkkiin, eikä vaikka lääkikseen?

Kirjoitin aikanaan viisi laudaturia ja olen parhaassa 20% kognitiivista suorituskykyä mittaavissa testeissä. Yliopisto-opinnot jätin aikanaan kesken, mutta tein myöhemmin työn ohessa AMK-tutkinnon. Oli helppo ja nopea, ja tutkinto, mikä tässä maassa on pakko olla.

Kai nyt ymmärrät itsekin, ettei parhaaseen 20 prosenttiin kuuluminen vielä tarkoita, että pärjäisit yliopistossa? Jollain helpolla humanistilinjalla näin voi olla, mutta vaativat tutkinnot kuten lääkis, oikis ja DI edellyttävät käytännössä, että kuuluu mieluiten parhaaseen 5-10%.

En toki. Kirjoitin kyllä pitkän matikan ja olisin päässyt opiskelemaan esim. DI:ksi, mutta eipä kiinnostanut, eikä kiinnosta vieläkään. Lääkärintyö kiinnostaisi vielä vähemmän. Ja pärjäsin yliopistossa erittäin hyvin, mutta työelämä vei mennessään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistähän sitten johtuu että monien selvästi älykkäiden ja korkeasti koulutettujen on niin vaikea löytää miestä? Itsellänikin on useampi tuttu nainen jotka on selvästi todella älykkäitä, mutta miehet ei heistä oikein kiinnostu muuta kuin kaverina.

Koska naiset haluavat, että miehellä on vähintään yhtä hyvät tai paremmat paperit koulusta, mutta akateemiset miehet ovat pariutuneet jo kauan sitten 110-160 äo ammattikorkeanaisten kanssa. Se on hassua kyllä, että 160 äo amk-naisella on pienemmät kriteerit kuin 105 äo akateemisella naisella. Miehen status on kaikki kaikessa naisille.

Miksi 160 äo:n omaava nainen olisi mennyt amkkiin, eikä vaikka lääkikseen?

Kirjoitin aikanaan viisi laudaturia ja olen parhaassa 20% kognitiivista suorituskykyä mittaavissa testeissä. Yliopisto-opinnot jätin aikanaan kesken, mutta tein myöhemmin työn ohessa AMK-tutkinnon. Oli helppo ja nopea, ja tutkinto, mikä tässä maassa on pakko olla.

Kai nyt ymmärrät itsekin, ettei parhaaseen 20 prosenttiin kuuluminen vielä tarkoita, että pärjäisit yliopistossa? Jollain helpolla humanistilinjalla näin voi olla, mutta vaativat tutkinnot kuten lääkis, oikis ja DI edellyttävät käytännössä, että kuuluu mieluiten parhaaseen 5-10%.

Mikäs on sellainen helppo humanistilinja, jolla tyhmäkin pärjää?

Oikis vaatii ulkolukua, lääkiksen vaikein osuus on pääsykoe, matemaattiselle DI:n tutkinto on helppo suorittaa. Kauppakorkeaa ja kasvatustieteen opintoja on yliopistolla pidetty perinteisesti helppoina, humanistiselta kieliä ja historia-aineita työläinä ja vaikeina.

"matemaattiselle DI:n tutkinto on helppo suorittaa" No niinpä! Ja osaatko tehdä johtopäätöksen tämän perusteella vai meneekö liian vaikeaksi loogiseksi päättelyksi? ;D

Olen aina tiennyt tämän! :) Mainitsen myös, ettei äo-testit kerro kaikkea älykkyydestä, mutta jotain sentään. Hyvin olen menestynyt parisuhderintamalla, sosiaalisesti ja älykkyystesteissä. Ja mistäkö tiesin, että miehiä viehättää älykkyys? Kaikki tuttavanikin ovat hyvin älykkäitä (äo-pisteitä en tiedä) ja onnellisia parisuhteissaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistähän sitten johtuu että monien selvästi älykkäiden ja korkeasti koulutettujen on niin vaikea löytää miestä? Itsellänikin on useampi tuttu nainen jotka on selvästi todella älykkäitä, mutta miehet ei heistä oikein kiinnostu muuta kuin kaverina.

Koska naiset haluavat, että miehellä on vähintään yhtä hyvät tai paremmat paperit koulusta, mutta akateemiset miehet ovat pariutuneet jo kauan sitten 110-160 äo ammattikorkeanaisten kanssa. Se on hassua kyllä, että 160 äo amk-naisella on pienemmät kriteerit kuin 105 äo akateemisella naisella. Miehen status on kaikki kaikessa naisille.

Tuskin on yhdelläkään amk-laisella >130 äo. Tällöin nimittäin jo yliopistokin muuttuu sen verran helpoksi, ettei ole mitään syytä valita vieläkin helpompaa amk:ta.

Kuten sanottu, Mensan jäsenissä on ihmisiä ihan kaikenlaisella koulutuspohjalla ja kouluja käymättömiäkin. Myös menestyneissä yrittäjissä on henkilöitä, jotka on jättäneet koulut peruskouluun. Kaikkia ei lukeminen vain kiinnosta, vaikka olisikin potentiaalia. Tai elämä menee niin ettei yliopistoon tule mentyä. Eikä kaikki yliopistossa olevat ole älykkäitä. Sisäänhän sinne pääsee enemmänkin ahkeruudella kuin nopeilla hoksottimilla.

Kommenttisi on tyypillinen keskivertoälykään, se. äo 100, kommentti. Et ihan ymmärrä asiaa etkä ymmärrä vaikka sinulle selittäisi sitä tässä lopun päivää :) Jos äo:si olisi 120 ymmärtäisit asian välittömästi.

Jaha, siskoni on mensan jäsen, hän on opiskellut amk:ssa. Tekee nyt työtä jota halusi tehdä. Väitteesi siitä että amk:ssa ei olisi ketään yli 130 äö:llä, oli varmaankin provo, joten oli tosiaan vähän hölmöä vastata siihen ylipäätään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumma ajattelu että älykäs on aina korkeasti koulutettu. Paljon älykkäämpi voi olla ihan kouluttamaton. Olen näitä korkeasti koulutettuja älykköjä nähnyt niin ne eivät välttämättä osaa tehdä mitään yksinkertaisimpiakaan asioita ja talouden hoito ei onnistu ollenkaan tai heikosti. Ja näitä matikkaneroja jotka eivät osaa budjettiaan edes laskea niin että elävät yli varojensa. Yksinkertaistakaan ruokaa eivät välttämättä osaa tehdä. Kallista elämä kun pitää koko ajan syödä ravintoloissa ja ostaa yksinkertaisimpiinkin asioihin palveluja ja ÄO jonkun mittarin mukaan huippua. 

Näinpä. Tuttavani on hyvin menestynyt akateemisella urallaan. Ihan oman alansa huippu Suomessa. Mutta menetti juuri paljon rahaa nigerialaiskirjehuijauksessa ja muutenkin arkielämässä toisinaan aika hölmö.

Anteeksi mutta vaikea uskoa, että joku tutkija olisi riittävän pihalla kaikesta mennäkseen lankaan näiden nigerialaiskirjeiden suhteen. Ellei sitten ole joskus v. 1985 jäänyt eläkkeelle ja sittemmin dementoitunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumma ajattelu että älykäs on aina korkeasti koulutettu. Paljon älykkäämpi voi olla ihan kouluttamaton. Olen näitä korkeasti koulutettuja älykköjä nähnyt niin ne eivät välttämättä osaa tehdä mitään yksinkertaisimpiakaan asioita ja talouden hoito ei onnistu ollenkaan tai heikosti. Ja näitä matikkaneroja jotka eivät osaa budjettiaan edes laskea niin että elävät yli varojensa. Yksinkertaistakaan ruokaa eivät välttämättä osaa tehdä. Kallista elämä kun pitää koko ajan syödä ravintoloissa ja ostaa yksinkertaisimpiinkin asioihin palveluja ja ÄO jonkun mittarin mukaan huippua. 

Näinpä. Tuttavani on hyvin menestynyt akateemisella urallaan. Ihan oman alansa huippu Suomessa. Mutta menetti juuri paljon rahaa nigerialaiskirjehuijauksessa ja muutenkin arkielämässä toisinaan aika hölmö.

Anteeksi mutta vaikea uskoa, että joku tutkija olisi riittävän pihalla kaikesta mennäkseen lankaan näiden nigerialaiskirjeiden suhteen. Ellei sitten ole joskus v. 1985 jäänyt eläkkeelle ja sittemmin dementoitunut.

Näin hän ehkä itsekkin ajatteli. Pitää itseään hyvin älykkäänä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistähän sitten johtuu että monien selvästi älykkäiden ja korkeasti koulutettujen on niin vaikea löytää miestä? Itsellänikin on useampi tuttu nainen jotka on selvästi todella älykkäitä, mutta miehet ei heistä oikein kiinnostu muuta kuin kaverina.

Koska naiset haluavat, että miehellä on vähintään yhtä hyvät tai paremmat paperit koulusta, mutta akateemiset miehet ovat pariutuneet jo kauan sitten 110-160 äo ammattikorkeanaisten kanssa. Se on hassua kyllä, että 160 äo amk-naisella on pienemmät kriteerit kuin 105 äo akateemisella naisella. Miehen status on kaikki kaikessa naisille.

Miksi 160 äo:n omaava nainen olisi mennyt amkkiin, eikä vaikka lääkikseen?

Kirjoitin aikanaan viisi laudaturia ja olen parhaassa 20% kognitiivista suorituskykyä mittaavissa testeissä. Yliopisto-opinnot jätin aikanaan kesken, mutta tein myöhemmin työn ohessa AMK-tutkinnon. Oli helppo ja nopea, ja tutkinto, mikä tässä maassa on pakko olla.

Kai nyt ymmärrät itsekin, ettei parhaaseen 20 prosenttiin kuuluminen vielä tarkoita, että pärjäisit yliopistossa? Jollain helpolla humanistilinjalla näin voi olla, mutta vaativat tutkinnot kuten lääkis, oikis ja DI edellyttävät käytännössä, että kuuluu mieluiten parhaaseen 5-10%.

Mikäs on sellainen helppo humanistilinja, jolla tyhmäkin pärjää?

Oikis vaatii ulkolukua, lääkiksen vaikein osuus on pääsykoe, matemaattiselle DI:n tutkinto on helppo suorittaa. Kauppakorkeaa ja kasvatustieteen opintoja on yliopistolla pidetty perinteisesti helppoina, humanistiselta kieliä ja historia-aineita työläinä ja vaikeina.

Historia-aineet ei todellakaan ole vaikeimpia humanistisella alalla. Itse opiskellut sivuaineena perusopinnot, filosofia pääaineena. Historian opinnoissa tarvitaan ainoastaan pitkäjänteisyyttä, koska yksi tentti vaatii yleensä 3 kirjaa, mutta itse tentit ovat taas läpihuutojuttu. Filosofian laitoksella taas tenttikirjoja joutuu lukemaan vähemmän per tentti, mutta itse luettava teksti ja asia on paljon korkealentoisempaa, abstraktimpaa ja vaikeaselkoisempaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistähän sitten johtuu että monien selvästi älykkäiden ja korkeasti koulutettujen on niin vaikea löytää miestä? Itsellänikin on useampi tuttu nainen jotka on selvästi todella älykkäitä, mutta miehet ei heistä oikein kiinnostu muuta kuin kaverina.

Koska naiset haluavat, että miehellä on vähintään yhtä hyvät tai paremmat paperit koulusta, mutta akateemiset miehet ovat pariutuneet jo kauan sitten 110-160 äo ammattikorkeanaisten kanssa. Se on hassua kyllä, että 160 äo amk-naisella on pienemmät kriteerit kuin 105 äo akateemisella naisella. Miehen status on kaikki kaikessa naisille.

Tuskin on yhdelläkään amk-laisella >130 äo. Tällöin nimittäin jo yliopistokin muuttuu sen verran helpoksi, ettei ole mitään syytä valita vieläkin helpompaa amk:ta.

Ei, vaan älykkäällä ei ole syytä mennä pätemään yliopistoon, koska tymemmätkin pärjäävät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistähän sitten johtuu että monien selvästi älykkäiden ja korkeasti koulutettujen on niin vaikea löytää miestä? Itsellänikin on useampi tuttu nainen jotka on selvästi todella älykkäitä, mutta miehet ei heistä oikein kiinnostu muuta kuin kaverina.

Koska naiset haluavat, että miehellä on vähintään yhtä hyvät tai paremmat paperit koulusta, mutta akateemiset miehet ovat pariutuneet jo kauan sitten 110-160 äo ammattikorkeanaisten kanssa. Se on hassua kyllä, että 160 äo amk-naisella on pienemmät kriteerit kuin 105 äo akateemisella naisella. Miehen status on kaikki kaikessa naisille.

Tuskin on yhdelläkään amk-laisella >130 äo. Tällöin nimittäin jo yliopistokin muuttuu sen verran helpoksi, ettei ole mitään syytä valita vieläkin helpompaa amk:ta.

Kuten sanottu, Mensan jäsenissä on ihmisiä ihan kaikenlaisella koulutuspohjalla ja kouluja käymättömiäkin. Myös menestyneissä yrittäjissä on henkilöitä, jotka on jättäneet koulut peruskouluun. Kaikkia ei lukeminen vain kiinnosta, vaikka olisikin potentiaalia. Tai elämä menee niin ettei yliopistoon tule mentyä. Eikä kaikki yliopistossa olevat ole älykkäitä. Sisäänhän sinne pääsee enemmänkin ahkeruudella kuin nopeilla hoksottimilla.

Kommenttisi on tyypillinen keskivertoälykään, se. äo 100, kommentti. Et ihan ymmärrä asiaa etkä ymmärrä vaikka sinulle selittäisi sitä tässä lopun päivää :) Jos äo:si olisi 120 ymmärtäisit asian välittömästi.

Jaha, siskoni on mensan jäsen, hän on opiskellut amk:ssa. Tekee nyt työtä jota halusi tehdä. Väitteesi siitä että amk:ssa ei olisi ketään yli 130 äö:llä, oli varmaankin provo, joten oli tosiaan vähän hölmöä vastata siihen ylipäätään.

Tiedän yrittäjämiehen, jolla äo yli 130 ja käynyt vain peruskoulun. Itse olen käynyt amk:ssa 15 op, äo 142 :D

- eri (tietenkin)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistähän sitten johtuu että monien selvästi älykkäiden ja korkeasti koulutettujen on niin vaikea löytää miestä? Itsellänikin on useampi tuttu nainen jotka on selvästi todella älykkäitä, mutta miehet ei heistä oikein kiinnostu muuta kuin kaverina.

Koska naiset haluavat, että miehellä on vähintään yhtä hyvät tai paremmat paperit koulusta, mutta akateemiset miehet ovat pariutuneet jo kauan sitten 110-160 äo ammattikorkeanaisten kanssa. Se on hassua kyllä, että 160 äo amk-naisella on pienemmät kriteerit kuin 105 äo akateemisella naisella. Miehen status on kaikki kaikessa naisille.

Miksi 160 äo:n omaava nainen olisi mennyt amkkiin, eikä vaikka lääkikseen?

Kirjoitin aikanaan viisi laudaturia ja olen parhaassa 20% kognitiivista suorituskykyä mittaavissa testeissä. Yliopisto-opinnot jätin aikanaan kesken, mutta tein myöhemmin työn ohessa AMK-tutkinnon. Oli helppo ja nopea, ja tutkinto, mikä tässä maassa on pakko olla.

Kai nyt ymmärrät itsekin, ettei parhaaseen 20 prosenttiin kuuluminen vielä tarkoita, että pärjäisit yliopistossa? Jollain helpolla humanistilinjalla näin voi olla, mutta vaativat tutkinnot kuten lääkis, oikis ja DI edellyttävät käytännössä, että kuuluu mieluiten parhaaseen 5-10%.

Missä todellisuudessa oikis on älyllisesti vaativa? Eniten älykkyyttä vaativat fysiikka ja matematiikka

ohis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Evoluution näkökulmasta tuo ei olisi yhtään yllättävää. Nythän on todettu, että älykkyys periytyy ennen kaikkea naisen kautta, joten tuo olisi varsin loogista. Lisäksi älykkäiden naisten lapsilla oli ennen vanhaan paljon paremmat mahdollisuudet selviytyä aikuisuuteen, nykyäänkin varmaan näkyy lasten selviytymisessä aikuisuuteen.

Nykyään kaikki selviävät aikuisuuteen ja moni sellainen asia, joka aiemmin kuului selvästi älykkäämmille ihmisille, esim. korkea koulutus, kuuluu nykyään kaikille. Siinä mielessä älykkyys ei enää ole mikään iso etu, koska korkeakoulutuskin on nykyisin suunniteltu keskivertoälykkäille.

Mutua mutun perään. Ennen korkeakoulutus oli suunnattu tietyn sosioekonomisen lokeron jäsenille; yliopistoon pääsi sisään suosituskirjeillä ja rikkaista ja silmäätekevistä vanhemmista oli tällöin apua. Moni vähäisemmistä lähtökohdista ponnistanut pääsi vasta aikuisiällä yliopistoon, kun status oli kohonnut riittävästi naimakauppojen tai tuttavuuksien ansioista. Tämä tällainen systeemi murtui, kun siirryttiin pääsykokeisiin ja todistusvalintaan.

Nyt sisään pääsee omilla kyvyillä eikä vanhempien rahoilla tai suhteilla. Koko ajan näitä pääsyvaatimuksia on kiristetty. Suomen seula kolmannelle asteelle on edelleen maailman tiukimpia (vrt. osassa Eurooppaa kaikki pääsevät sisään, karsinta tapahtuu ekan tai tokan kevään aikana). 1/3 hakijoista hyväksytään täällä korkeakouluun. Sauli Niinistö pääsi oikikseen surkealla todistuksella, mutta enää sellainen ei onnistu, kun yo-todistuksen perusteella jaetaan opiskelupaikat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistähän sitten johtuu että monien selvästi älykkäiden ja korkeasti koulutettujen on niin vaikea löytää miestä? Itsellänikin on useampi tuttu nainen jotka on selvästi todella älykkäitä, mutta miehet ei heistä oikein kiinnostu muuta kuin kaverina.

Etsivät kaltaistaan? Amiksen käynyt persumies ei houkuta vihreitä, yliopiston käyneitä naisia? Yliopistoissa opiskelee enemmän naisia kuin miehiä, joten kaikille ei löydy saman kuplan sisältä kumppania.

Olipa syynä sitten parisuhdemarkkinoiden kauhun tasapaino tai samanlaisista älyllisistä reaktioista kumpuava mielten harmonia, niin vakavissa suhteissa kumppanit tapaavat olla älyllisesti varsin lähellä toisiaan.

Sen sijaan muilta ominaisuuksiltaan puolisot eivät juuri muistuta toisiaan.

Big five -piirteistä eniten yhtäläisyyttä puolisoiden välillä on nimittäin löytynyt elämyshakuisuudesta ja avoimuudesta uusille kokemuksille. Avoimuus korreloi selvästi älykkyyden kanssa.

Ei, vaan se amismies on todennäköisin kandinaatti kokeimmin koulutetulle miehelle nykyään, koska pienipoalkkainen mies tarvitsee varakkaan naisen perheen perustamiseen. Korkeimmin koulutetut miehet etsivät vain hieman keskivertoa koulutetumpaa naista. Siis puhtaasti koulutustason mukaan (kun varakkuus jätetään huomioimatta), korkeimmin koulutetut naiset eivät ole miesten suosiossa missään yhteiskuntaluokassa.

Elina Mäenpään väitöksen mukaan maisterit pariutuvat yhä toistensa kanssa ja kouluttamattomat kouluttamattomien kanssa. Koulutettuja miehiä ei riitä kaikille koulutetuille naisille, joten osa pariutuu alemmin koulutettujen kanssa: "Maisteriksi kouluttautuneet pariutuvat nykyäänkin todennäköisimmin keskenään, mutta etenkin koulutetut naiset valitsevat aiempaa useammin kumppanikseen alemman tason koulutuksen saaneen miehen.

Yksi tätä selittävä tekijä on Mäenpään mukaan se, että naiset kouluttautuvat keskimäärin pitemmälle kuin miehet, joten koulutettuja miehiä ei riitä kaikille naisille.

Hän kuitenkin pohtii, onko korkeammin koulutettujen naisten kanssa pariutuvilla miehillä joitain koulutustasoa kompensoivia ominaisuuksia.

– Yksi tällainen kompensaatiotekijä voi tietysti olla korkeat tulot."

https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000001876347.html .

Koulutettuja miehiä ei riitä kaikille? Ei tämä vastaa todellisuutta missään määrin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistähän sitten johtuu että monien selvästi älykkäiden ja korkeasti koulutettujen on niin vaikea löytää miestä? Itsellänikin on useampi tuttu nainen jotka on selvästi todella älykkäitä, mutta miehet ei heistä oikein kiinnostu muuta kuin kaverina.

Koska naiset haluavat, että miehellä on vähintään yhtä hyvät tai paremmat paperit koulusta, mutta akateemiset miehet ovat pariutuneet jo kauan sitten 110-160 äo ammattikorkeanaisten kanssa. Se on hassua kyllä, että 160 äo amk-naisella on pienemmät kriteerit kuin 105 äo akateemisella naisella. Miehen status on kaikki kaikessa naisille.

Tuskin on yhdelläkään amk-laisella >130 äo. Tällöin nimittäin jo yliopistokin muuttuu sen verran helpoksi, ettei ole mitään syytä valita vieläkin helpompaa amk:ta.

Kuten sanottu, Mensan jäsenissä on ihmisiä ihan kaikenlaisella koulutuspohjalla ja kouluja käymättömiäkin. Myös menestyneissä yrittäjissä on henkilöitä, jotka on jättäneet koulut peruskouluun. Kaikkia ei lukeminen vain kiinnosta, vaikka olisikin potentiaalia. Tai elämä menee niin ettei yliopistoon tule mentyä. Eikä kaikki yliopistossa olevat ole älykkäitä. Sisäänhän sinne pääsee enemmänkin ahkeruudella kuin nopeilla hoksottimilla.

Kommenttisi on tyypillinen keskivertoälykään, se. äo 100, kommentti. Et ihan ymmärrä asiaa etkä ymmärrä vaikka sinulle selittäisi sitä tässä lopun päivää :) Jos äo:si olisi 120 ymmärtäisit asian välittömästi.

Suomen älykkäin on koruseppä. En tiedä koulutustaustasta, mutta tuskin tuota työtä yliopistopohjalta tehdään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Evoluution näkökulmasta tuo ei olisi yhtään yllättävää. Nythän on todettu, että älykkyys periytyy ennen kaikkea naisen kautta, joten tuo olisi varsin loogista. Lisäksi älykkäiden naisten lapsilla oli ennen vanhaan paljon paremmat mahdollisuudet selviytyä aikuisuuteen, nykyäänkin varmaan näkyy lasten selviytymisessä aikuisuuteen.

Sinä olet säälittävä nar.sisti.

Faktojen kertominenko tekee narsistiksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistähän sitten johtuu että monien selvästi älykkäiden ja korkeasti koulutettujen on niin vaikea löytää miestä? Itsellänikin on useampi tuttu nainen jotka on selvästi todella älykkäitä, mutta miehet ei heistä oikein kiinnostu muuta kuin kaverina.

Koska naiset haluavat, että miehellä on vähintään yhtä hyvät tai paremmat paperit koulusta, mutta akateemiset miehet ovat pariutuneet jo kauan sitten 110-160 äo ammattikorkeanaisten kanssa. Se on hassua kyllä, että 160 äo amk-naisella on pienemmät kriteerit kuin 105 äo akateemisella naisella. Miehen status on kaikki kaikessa naisille.

Tuskin on yhdelläkään amk-laisella >130 äo. Tällöin nimittäin jo yliopistokin muuttuu sen verran helpoksi, ettei ole mitään syytä valita vieläkin helpompaa amk:ta.

Itse asiassa ei mene näin. Huippuälykkäissä on huomattavan paljon niitä, jotka ei jaa tämän yhteiskunnan arvoja menestymisestä ja tavoittele sitä. Yhdysvalloissa kun tutkittiin, niin huippuälykkäissä oli paljon kaikenlaista kitaraa soittelevaa ja pössyttelevää hippiä, tavallisten duunariammattien tekijöitä jne. Ei heitä kiinnostanut niinkään isot tulot tai status vaan mukava elämä itselle.

Valtaosa naisista on perseenkuvianettiininfluencerkardashiansomefiidishoppailu tyyppiä. Naiset kuvittelevat tissivaon saaman huomion olevan merkki siitä, että heidän äly ja persoona saivat huomio efektin aikaan. Älykkäitä naisia on vähän. Etkä sinä, mitä luultavammin, kuulu älykkäiden joukkoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistähän sitten johtuu että monien selvästi älykkäiden ja korkeasti koulutettujen on niin vaikea löytää miestä? Itsellänikin on useampi tuttu nainen jotka on selvästi todella älykkäitä, mutta miehet ei heistä oikein kiinnostu muuta kuin kaverina.

Koska naiset haluavat, että miehellä on vähintään yhtä hyvät tai paremmat paperit koulusta, mutta akateemiset miehet ovat pariutuneet jo kauan sitten 110-160 äo ammattikorkeanaisten kanssa. Se on hassua kyllä, että 160 äo amk-naisella on pienemmät kriteerit kuin 105 äo akateemisella naisella. Miehen status on kaikki kaikessa naisille.

Miksi 160 äo:n omaava nainen olisi mennyt amkkiin, eikä vaikka lääkikseen?

Kirjoitin aikanaan viisi laudaturia ja olen parhaassa 20% kognitiivista suorituskykyä mittaavissa testeissä. Yliopisto-opinnot jätin aikanaan kesken, mutta tein myöhemmin työn ohessa AMK-tutkinnon. Oli helppo ja nopea, ja tutkinto, mikä tässä maassa on pakko olla.

Kai nyt ymmärrät itsekin, ettei parhaaseen 20 prosenttiin kuuluminen vielä tarkoita, että pärjäisit yliopistossa? Jollain helpolla humanistilinjalla näin voi olla, mutta vaativat tutkinnot kuten lääkis, oikis ja DI edellyttävät käytännössä, että kuuluu mieluiten parhaaseen 5-10%.

Mikäs on sellainen helppo humanistilinja, jolla tyhmäkin pärjää?

Oikis vaatii ulkolukua, lääkiksen vaikein osuus on pääsykoe, matemaattiselle DI:n tutkinto on helppo suorittaa. Kauppakorkeaa ja kasvatustieteen opintoja on yliopistolla pidetty perinteisesti helppoina, humanistiselta kieliä ja historia-aineita työläinä ja vaikeina.

"matemaattiselle DI:n tutkinto on helppo suorittaa" No niinpä! Ja osaatko tehdä johtopäätöksen tämän perusteella vai meneekö liian vaikeaksi loogiseksi päättelyksi? ;D

Ja sinä oletat, että humanistit eivät osaa matematiikkaa? Hah, hyvin moni humanisti on lukenut pitkän matematiikan, osa voi olla opiskellut luonnontieteitä yliopistossa, mutta valinnut oman kiinnostuksensa perusteella humanistiset opinnot.

Matemaattinen päättelykyky on ehkä helpoimmin mitattavissa oleva älykkyyden muoto, mutta ainoa autuaaksi tekevä ominaisuus se ei silti ole.

Erityisesti tuollainen humanistivíha antaa ihmisestä typerän ja rajoittuneen kuvan. Tästä syystä insinöörit eivät välttämättä ole niitä halutuimpia pariutumiskumppaneita, koska heidän maailmankuvansa voi olla yhtä mustavalkoinen, ahdas ja sovinistinen, ja mieli vielä pienempi, kuin keskimääräisellä liimaa haistelevalla bensalenkkarilla, vaikka kummatkin saisivat äo-testistä lukeman 160.

Nothingunusual kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistähän sitten johtuu että monien selvästi älykkäiden ja korkeasti koulutettujen on niin vaikea löytää miestä? Itsellänikin on useampi tuttu nainen jotka on selvästi todella älykkäitä, mutta miehet ei heistä oikein kiinnostu muuta kuin kaverina.

Koska naiset haluavat, että miehellä on vähintään yhtä hyvät tai paremmat paperit koulusta, mutta akateemiset miehet ovat pariutuneet jo kauan sitten 110-160 äo ammattikorkeanaisten kanssa. Se on hassua kyllä, että 160 äo amk-naisella on pienemmät kriteerit kuin 105 äo akateemisella naisella. Miehen status on kaikki kaikessa naisille.

Miksi 160 äo:n omaava nainen olisi mennyt amkkiin, eikä vaikka lääkikseen?

Kirjoitin aikanaan viisi laudaturia ja olen parhaassa 20% kognitiivista suorituskykyä mittaavissa testeissä. Yliopisto-opinnot jätin aikanaan kesken, mutta tein myöhemmin työn ohessa AMK-tutkinnon. Oli helppo ja nopea, ja tutkinto, mikä tässä maassa on pakko olla.

Kai nyt ymmärrät itsekin, ettei parhaaseen 20 prosenttiin kuuluminen vielä tarkoita, että pärjäisit yliopistossa? Jollain helpolla humanistilinjalla näin voi olla, mutta vaativat tutkinnot kuten lääkis, oikis ja DI edellyttävät käytännössä, että kuuluu mieluiten parhaaseen 5-10%.

Mikäs on sellainen helppo humanistilinja, jolla tyhmäkin pärjää?

Oikis vaatii ulkolukua, lääkiksen vaikein osuus on pääsykoe, matemaattiselle DI:n tutkinto on helppo suorittaa. Kauppakorkeaa ja kasvatustieteen opintoja on yliopistolla pidetty perinteisesti helppoina, humanistiselta kieliä ja historia-aineita työläinä ja vaikeina.

Historia-aineet ei todellakaan ole vaikeimpia humanistisella alalla. Itse opiskellut sivuaineena perusopinnot, filosofia pääaineena. Historian opinnoissa tarvitaan ainoastaan pitkäjänteisyyttä, koska yksi tentti vaatii yleensä 3 kirjaa, mutta itse tentit ovat taas läpihuutojuttu. Filosofian laitoksella taas tenttikirjoja joutuu lukemaan vähemmän per tentti, mutta itse luettava teksti ja asia on paljon korkealentoisempaa, abstraktimpaa ja vaikeaselkoisempaa.

Ken ymmärtää mitä Deleuze ja Guattari ajattelivat, on taatusti huippuälykäs.

Rakkaus kuolee vuosien myötä, vain itserakkaus on pysyvää.