Naisen älykkyys on miehille tärkein kriteeri parisuhteeseen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä tämä yllätä. Itse olen ihan todetusti niin sanotusti sekopäisen älykäs ja mielelläni pariutuisin suht' samanlaisen tapauksen kanssa, mutta niitä ei ole edes teoriassa liiaksi käyrän lopputasasella. Kaveripiiri koostuu muutenkin älykkäästä (mies)sakista, ja pysyvämpi pariutuminen on ollut haastavaa monille.

Tämä palsta kun on täynnä poikkeuksellisen älykkäitä naisia, niin mistä teitä oikein löytää, aikaa ennen mukuloita tietenkin?

Minut löytää jonkin ajan kuluttua deittisovelluksista (Tinder ja OkCupid, ehkä Happn). Mutta en ole kiinnostunut lapsia haluavista miehistä, enkä miehistä joilla on jo lapsia. Eikä pelkkä korkea älykkyys riitä sytyttämään kiinnostusta, vaan älykkyysprofiilin pitäisi olla tietynlainen. Ihastun miehiin, jotka ovat erittäin korkean älykkyyden lisäksi emotionaalisesti avoimia, pidäkkeettömiä ja seksuaalisesti vapautuneita mutta silti korkeamoraalisia, empaattisia ja hoivaavia ja poliittisesti liberaaleja. Olen ollut yllättävän onnekas sen suhteen että olen tällaisia elämäni aikana tavannut, mutta nyt kun tiedän en halua lapsia, epäilyttää että onni voi kääntyä. Hoivaava ja empaattinen mies kun yleensä niitä lapsiakin toivoo.

Se on ymmärrettävää, jollet itse halua lapsia. Mutta uteliaisuudesta kysyn, mikset kelpuuta myöskään miestä jolla jo on lapsia? Pelkäätkö jotain kilpailuasetelmaa tai oletko mustasukkainen ja omistushaluinen vai vastustatko lapsia periaatteellisista syistä? Järjellä ajatellen nimittäin voisi kuvitella että lopussa mainitsemasi ongelman juurikin ratkaisisi mies, joka on ne lapsensa jo saanut, jolloin hän ei odota sun niitä hänelle lisää tuottavan.

Haluan elää omanlaistani elämää, ja lasten kanssa se ei onnistuisi. Ei myöskään miehen kanssa, jolla on lapsia, koska parisuhdeideaaliini kuuluu elämän jakaminen puolison kanssa mahdollisimman syvällisesti ja konkreettisesti. En ole kiinnostunut suhteesta, jossa puolisot ovat toistensa elämässä lähinnä jonkinlaisessa sivuroolissa.

Vaikka palstalla väitetäänkin etteivät lapset ole minkäänlainen rajoite millekään, niin enpä usko että voisin vaikkapa harrastaa kumppanini kanssa useiden tuntien spontaaneja seksisessioita useita kertoja viikossa (usein joka päivä!) täydessä rauhassa ilman keskeytyksiä, valita vapaasti milloin nukun ja mihin aikaan herään, viettää kotona paljon aikaa alasti, matkustella hetken mielijohteesta ympäri maailmaa myös alkeellisissa oloissa ja vaarallisissa kohteissa jos siltä tuntuu, tehdä taiteellista työtäni sillä antaumuksella ja spontaaniudella jota siinä menestyminen edellyttää, lukea paksuja ja vaikeaselkoisia kirjoja useita päiviä putkeen kun siltä sattuu tuntumaan ilman että keskittyminen pitää välillä siirtää toisaalle, olla miettimättä ruuanlaittoa, pyykinpesua ja vastaavaa arjen pyörittämistä (tai miettiä niitä ainoastaan silloin kun itselle sattuu sopimaan), lähteä lyhyellä varoitusajalla ulkomaille tekemään projekti jonka päättymispäivä ei ole tiedossa, remontoida asuntoani juuri sellaiseksi kuin tahdon (joutumatta miettimään lapsiturvallisuutta ja käytännöllisyyttä), jne. 

Jos miehen lapset olisivat jo muuttaneet pois kotoa, asia ei ehkä nousisi kynnyskysymykseksi. Mutta en usko ihastuvani selvästi itseäni vanhempaan mieheen, ja ikäisteni miesten lapset ovat yleensä kohtalaisen pieniä/nuoria vielä.

Lisään vielä, että jos miehellä olisi lapsia mutta hän olisi valmis hylkäämään heidät äitinsä huollettavaksi, jotta pääsisi minun kanssani elämään huikentelevaista vapaata elämää, en pystyisi kunnioittamaan sellaista miestä eikä suhteestamme tulisi mitään. Lasten kuuluu olla aina ehdottomalla etusijalla vanhempansa elämässä.

Ei kai se nyt mitään hylkäämistä ole, jos äiti huoltaa lapsia. Hylkäämistä on, jos lapset jätetään kuolemaan nälkään erämaahan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyinen yliopistojärjestelmä tuottaa "informaation makkarantekijöitä". Siinä on äly kaukana. Opiskelun kautta on hankittu ulkoaopeteltua istumatyön määrällisiä sertifikaatteja ja sitten mennään 8-16 työhön jossa kaikki työn osa-alueet ovat valmiiksi pureskeltuja.

Yliopisto ei ole synonyymi älykkyydelle. Jos sinulla on vaikeuksia huomata yhteiskunnallisen liikkumisen alemman koulutusasteen liukuhihnatyöstä ylempien koulutusasteiden istumalihastyöhön kuitenkin älykkyyden persentiilien säilyessä samoina on korkea todennäköisyys se, että sinä et kuulu älykkäiden joukkoon.

Paitsi että suomalaisten älykkyys ei ole säilynyt samana, vaan noussut tasaisesti 1900-luvun alusta kansan koulutusasteen kasvaessa. Säätykierto sen sijaan on pysähtynyt, "koulutus periytyy" nyt entistä useammin. Tuollaiset heitot "informaation makkarantekijöistä" olet epäilemättä noukkinut muualta, koska et osaa niitä perustella muutoin kuin disinformaatiolla eli heittämällä huulta sertifikaateista, joilla pääsee asiantuntijaksi töihin, "joissa kaikki työn osa-alueet ovat valmiiksi pureskeltuja."

Ihanko tosissasi nyt väität, että esim. lääkärin tai opettajan työssä ei kohdattaisi uusia tilanteita, joissa joutuu soveltamaan oppimaansa? Sertifikaatti käteen ja istumatyöhön klo 8-16, sitäkö koulutus susta on? Mikäs mahtaa olla oma koulutuksesi? Kuulostaa vähän siltä, että duunari siellä pauhaa, kuinka sihteerikkö keittää kahvia, hoitsu pöyhii tyynyjä ja lääkäri oikean työnteon sijaan tulostaa asiakkailleen reseptejä valmiille pohjille (Ei tee edes vttu niitä ite!! Vähänks epäreiluu, nostaa satanen liksaa yhest lapust? Öhkrhm, phtyi sylkee klimpin kadulle). Kaikki naurettavia höpöhöpötöitä, jotka jokainen duunari osaisi ilman korkeakoulutustakin, eikö vain?

Todennäköisesti sinä et kuulu älykkäiden joukkoon, koska sanoilla kikkailemalla luot sisällöltään tyhjiä lauseita, joiden pääasiallinen anti on omaa mutuasi eli tässä sanomasi kansankielelle purettuna: susta korkeakoulutus ei vaadi muuta kuin fraasien toistoa, puhetta sertifikaateista ja persentiileista, ja sun mielestä koulutuksella pääsee töihin, joissa kaikki on valmiiksi pureskeltua. Ja tuet tätä sontaa tekaisemalla väitteen siitä, "älykkyyden persentiilit" olisivat säilyneet samoina (eivät ole).

Valtaosan korkeasti koulutetun tietotyöläisen oppimisen soveltamisesta on aivan samalla tasolla kuin vaikkapa makkarantekijän oppimisen soveltamista. Paisuneen korkeakoulutettujen massan vertaaminen Lääkärin ammatiin antaa väärän kuvan nykyajan "informaation makkarantekijöiden" älyllisistä kyvyistä. Toisaalta makkarantekijä voi olla älykäs, mutta makkarantekijänä oleminen ei tee älykkääksi.

Väestöjen kasvu on kasvattanut absoluuttisia lukuja kaikissa aö luokissa, mutta Flynn efekti ei ole muuttanut älykkäiden ja vähemmän älykkäiden suhdetta. Flynn efekti kertoo mm. paremmasta terveydestä, ruuasta ja koulutuksesta. Jos aikaisemmilla sukupolvilla olisi ollut samat olosuhteet myös he olisivat saaneet samat korkeammat tulokset.

Vain väestön kasvu on kasvattanut absoluuttista älykkäiden ihmisten lukumäärää. Kuitenkin koulutus on kasvanut vielä voimakkaammin. Vuonna 2017 korkea–asteen tutkinnon oli suorittanut 31 prosenttia väestöstä (Tilastokeskus). Suurin osa heistä on siinä kuvitelmassa, että seinät tekivät heistä älykkäitä. Näin ei ole. Normaalilla älyllä voi suorittaa lähes kaiken korkeakoulutus leimalla varustetun työtehtävän ja siihen liittyvän oppimisen soveltamisen. Sinä olet yksi niistä todennäköisemmin kuin, että olet älykäs.

Aika itseriittoista pskaa väittää, että suurin osa korkeakoulutetuista on "siinä kuvitelmassa, että seinät tekivät heistä älykkäitä."

Roikut itsepintaisesti siinä harhaluulossa, että väestön älykkyys olisi jokin vakio, jota koulutus ei kykene kasvattamaan. Siitä etenet siihen, että vertaat tietotyöläistä makkarantekijään ja edelleen jatkat kautta rantain siihen, että äly on synnynnäinen omaisuus, jota koulutus ei kehitä lainkaan.

Totta on tekstistäsi lähinnä se, ettei työelämä vaadi mitenkään erityisiä älyllisiä kykyjä - tutkijat yms. pois lukien, joiden tehtävänä on tuottaa uutta tietoa. Silti makkarantekijältä vaaditaan erilaisia valmiuksia kuin asiantuntijana työskentelevältä opettajalta tai lääkäriltä, joiden tehtäviin kuuluu välittää alaansa koskevaa tietoa muille, eikä ahtaa suoleen valmiiksi pureskeltua massaa, kuten alkuperäinen väitteesi kuului. Normaali äly riittää aivan hyvin useimpiin tehtäviin, mutta kummalla ryhmällä arvelet olevan korkeampi äo, jos testataan kahta ryhmää, joissa toisesssa on 100 professoria ja toisessa 100 makkaranpakkaajaa? Miksi lääkärit olisivat susta poikkeus? Mikä olikaan oma koulutuksesi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä tämä yllätä. Itse olen ihan todetusti niin sanotusti sekopäisen älykäs ja mielelläni pariutuisin suht' samanlaisen tapauksen kanssa, mutta niitä ei ole edes teoriassa liiaksi käyrän lopputasasella. Kaveripiiri koostuu muutenkin älykkäästä (mies)sakista, ja pysyvämpi pariutuminen on ollut haastavaa monille.

Tämä palsta kun on täynnä poikkeuksellisen älykkäitä naisia, niin mistä teitä oikein löytää, aikaa ennen mukuloita tietenkin?

Minut löytää jonkin ajan kuluttua deittisovelluksista (Tinder ja OkCupid, ehkä Happn). Mutta en ole kiinnostunut lapsia haluavista miehistä, enkä miehistä joilla on jo lapsia. Eikä pelkkä korkea älykkyys riitä sytyttämään kiinnostusta, vaan älykkyysprofiilin pitäisi olla tietynlainen. Ihastun miehiin, jotka ovat erittäin korkean älykkyyden lisäksi emotionaalisesti avoimia, pidäkkeettömiä ja seksuaalisesti vapautuneita mutta silti korkeamoraalisia, empaattisia ja hoivaavia ja poliittisesti liberaaleja. Olen ollut yllättävän onnekas sen suhteen että olen tällaisia elämäni aikana tavannut, mutta nyt kun tiedän en halua lapsia, epäilyttää että onni voi kääntyä. Hoivaava ja empaattinen mies kun yleensä niitä lapsiakin toivoo.

Se on ymmärrettävää, jollet itse halua lapsia. Mutta uteliaisuudesta kysyn, mikset kelpuuta myöskään miestä jolla jo on lapsia? Pelkäätkö jotain kilpailuasetelmaa tai oletko mustasukkainen ja omistushaluinen vai vastustatko lapsia periaatteellisista syistä? Järjellä ajatellen nimittäin voisi kuvitella että lopussa mainitsemasi ongelman juurikin ratkaisisi mies, joka on ne lapsensa jo saanut, jolloin hän ei odota sun niitä hänelle lisää tuottavan.

Haluan elää omanlaistani elämää, ja lasten kanssa se ei onnistuisi. Ei myöskään miehen kanssa, jolla on lapsia, koska parisuhdeideaaliini kuuluu elämän jakaminen puolison kanssa mahdollisimman syvällisesti ja konkreettisesti. En ole kiinnostunut suhteesta, jossa puolisot ovat toistensa elämässä lähinnä jonkinlaisessa sivuroolissa.

Vaikka palstalla väitetäänkin etteivät lapset ole minkäänlainen rajoite millekään, niin enpä usko että voisin vaikkapa harrastaa kumppanini kanssa useiden tuntien spontaaneja seksisessioita useita kertoja viikossa (usein joka päivä!) täydessä rauhassa ilman keskeytyksiä, valita vapaasti milloin nukun ja mihin aikaan herään, viettää kotona paljon aikaa alasti, matkustella hetken mielijohteesta ympäri maailmaa myös alkeellisissa oloissa ja vaarallisissa kohteissa jos siltä tuntuu, tehdä taiteellista työtäni sillä antaumuksella ja spontaaniudella jota siinä menestyminen edellyttää, lukea paksuja ja vaikeaselkoisia kirjoja useita päiviä putkeen kun siltä sattuu tuntumaan ilman että keskittyminen pitää välillä siirtää toisaalle, olla miettimättä ruuanlaittoa, pyykinpesua ja vastaavaa arjen pyörittämistä (tai miettiä niitä ainoastaan silloin kun itselle sattuu sopimaan), lähteä lyhyellä varoitusajalla ulkomaille tekemään projekti jonka päättymispäivä ei ole tiedossa, remontoida asuntoani juuri sellaiseksi kuin tahdon (joutumatta miettimään lapsiturvallisuutta ja käytännöllisyyttä), jne. 

Jos miehen lapset olisivat jo muuttaneet pois kotoa, asia ei ehkä nousisi kynnyskysymykseksi. Mutta en usko ihastuvani selvästi itseäni vanhempaan mieheen, ja ikäisteni miesten lapset ovat yleensä kohtalaisen pieniä/nuoria vielä.

Lisään vielä, että jos miehellä olisi lapsia mutta hän olisi valmis hylkäämään heidät äitinsä huollettavaksi, jotta pääsisi minun kanssani elämään huikentelevaista vapaata elämää, en pystyisi kunnioittamaan sellaista miestä eikä suhteestamme tulisi mitään. Lasten kuuluu olla aina ehdottomalla etusijalla vanhempansa elämässä.

Ei kai se nyt mitään hylkäämistä ole, jos äiti huoltaa lapsia. Hylkäämistä on, jos lapset jätetään kuolemaan nälkään erämaahan.

On se emotionaalista ja kasvatuksellista hylkäämistä, jos mies osallistuu elämääni niin täysipainoisesti kuin haluan kumppanini osallistuvan, samalla kun hänellä on huollettavia lapsia toisaalla. Samoin se, jos mies luopuu lastensa huoltajuudesta omasta tahdostaan (jos ei halua lasten huoltajaksi, ei pidä tehdä lapsia).

Tilanteet, joissa vanhemmat tulevat niin huonosti keskenään toimeen, että toisen on vasten tahtoaan luovuttava huoltajuudesta, tulkitsen ikävä kyllä niin, että kumppania ei ole valittu oikein fiksusti - tai sitten omat parisuhdetaidot eivät ole tasolla, jota edellytän omalta kumppaniltani. En ole kummassakaan tapauksessa kiinnostunut parisuhteesta. Mies, jonka älykkyysprofiili on sellainen, mistä itse viehätyn, ei tee lapsia tilanteessa, jossa keskinäinen luottamus ei ole rakentunut niin vahvalle tasolle, että vanhempina pystytään toimimaan hyvässä yhteishengessä myös mahdollisen eron jälkeen. 

t. 119

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän että älykkyys on tärkeää, mutta ei kai se sentään kaikkein tärkein asia ihmisessä ole. Älykäs ihminen voi olla vaikka kuinka epämiellyttävä.

Tärkein kriteeri ei tarkoita samaa kuin ainoa kriteeri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyinen yliopistojärjestelmä tuottaa "informaation makkarantekijöitä". Siinä on äly kaukana. Opiskelun kautta on hankittu ulkoaopeteltua istumatyön määrällisiä sertifikaatteja ja sitten mennään 8-16 työhön jossa kaikki työn osa-alueet ovat valmiiksi pureskeltuja.

Yliopisto ei ole synonyymi älykkyydelle. Jos sinulla on vaikeuksia huomata yhteiskunnallisen liikkumisen alemman koulutusasteen liukuhihnatyöstä ylempien koulutusasteiden istumalihastyöhön kuitenkin älykkyyden persentiilien säilyessä samoina on korkea todennäköisyys se, että sinä et kuulu älykkäiden joukkoon.

Paitsi että suomalaisten älykkyys ei ole säilynyt samana, vaan noussut tasaisesti 1900-luvun alusta kansan koulutusasteen kasvaessa. Säätykierto sen sijaan on pysähtynyt, "koulutus periytyy" nyt entistä useammin. Tuollaiset heitot "informaation makkarantekijöistä" olet epäilemättä noukkinut muualta, koska et osaa niitä perustella muutoin kuin disinformaatiolla eli heittämällä huulta sertifikaateista, joilla pääsee asiantuntijaksi töihin, "joissa kaikki työn osa-alueet ovat valmiiksi pureskeltuja."

Ihanko tosissasi nyt väität, että esim. lääkärin tai opettajan työssä ei kohdattaisi uusia tilanteita, joissa joutuu soveltamaan oppimaansa? Sertifikaatti käteen ja istumatyöhön klo 8-16, sitäkö koulutus susta on? Mikäs mahtaa olla oma koulutuksesi? Kuulostaa vähän siltä, että duunari siellä pauhaa, kuinka sihteerikkö keittää kahvia, hoitsu pöyhii tyynyjä ja lääkäri oikean työnteon sijaan tulostaa asiakkailleen reseptejä valmiille pohjille (Ei tee edes vttu niitä ite!! Vähänks epäreiluu, nostaa satanen liksaa yhest lapust? Öhkrhm, phtyi sylkee klimpin kadulle). Kaikki naurettavia höpöhöpötöitä, jotka jokainen duunari osaisi ilman korkeakoulutustakin, eikö vain?

Todennäköisesti sinä et kuulu älykkäiden joukkoon, koska sanoilla kikkailemalla luot sisällöltään tyhjiä lauseita, joiden pääasiallinen anti on omaa mutuasi eli tässä sanomasi kansankielelle purettuna: susta korkeakoulutus ei vaadi muuta kuin fraasien toistoa, puhetta sertifikaateista ja persentiileista, ja sun mielestä koulutuksella pääsee töihin, joissa kaikki on valmiiksi pureskeltua. Ja tuet tätä sontaa tekaisemalla väitteen siitä, "älykkyyden persentiilit" olisivat säilyneet samoina (eivät ole).

Valtaosan korkeasti koulutetun tietotyöläisen oppimisen soveltamisesta on aivan samalla tasolla kuin vaikkapa makkarantekijän oppimisen soveltamista. Paisuneen korkeakoulutettujen massan vertaaminen Lääkärin ammatiin antaa väärän kuvan nykyajan "informaation makkarantekijöiden" älyllisistä kyvyistä. Toisaalta makkarantekijä voi olla älykäs, mutta makkarantekijänä oleminen ei tee älykkääksi.

Väestöjen kasvu on kasvattanut absoluuttisia lukuja kaikissa aö luokissa, mutta Flynn efekti ei ole muuttanut älykkäiden ja vähemmän älykkäiden suhdetta. Flynn efekti kertoo mm. paremmasta terveydestä, ruuasta ja koulutuksesta. Jos aikaisemmilla sukupolvilla olisi ollut samat olosuhteet myös he olisivat saaneet samat korkeammat tulokset.

Vain väestön kasvu on kasvattanut absoluuttista älykkäiden ihmisten lukumäärää. Kuitenkin koulutus on kasvanut vielä voimakkaammin. Vuonna 2017 korkea–asteen tutkinnon oli suorittanut 31 prosenttia väestöstä (Tilastokeskus). Suurin osa heistä on siinä kuvitelmassa, että seinät tekivät heistä älykkäitä. Näin ei ole. Normaalilla älyllä voi suorittaa lähes kaiken korkeakoulutus leimalla varustetun työtehtävän ja siihen liittyvän oppimisen soveltamisen. Sinä olet yksi niistä todennäköisemmin kuin, että olet älykäs.

Aika itseriittoista pskaa väittää, että suurin osa korkeakoulutetuista on "siinä kuvitelmassa, että seinät tekivät heistä älykkäitä."

Roikut itsepintaisesti siinä harhaluulossa, että väestön älykkyys olisi jokin vakio, jota koulutus ei kykene kasvattamaan. Siitä etenet siihen, että vertaat tietotyöläistä makkarantekijään ja edelleen jatkat kautta rantain siihen, että äly on synnynnäinen omaisuus, jota koulutus ei kehitä lainkaan.

Totta on tekstistäsi lähinnä se, ettei työelämä vaadi mitenkään erityisiä älyllisiä kykyjä - tutkijat yms. pois lukien, joiden tehtävänä on tuottaa uutta tietoa. Silti makkarantekijältä vaaditaan erilaisia valmiuksia kuin asiantuntijana työskentelevältä opettajalta tai lääkäriltä, joiden tehtäviin kuuluu välittää alaansa koskevaa tietoa muille, eikä ahtaa suoleen valmiiksi pureskeltua massaa, kuten alkuperäinen väitteesi kuului. Normaali äly riittää aivan hyvin useimpiin tehtäviin, mutta kummalla ryhmällä arvelet olevan korkeampi äo, jos testataan kahta ryhmää, joissa toisesssa on 100 professoria ja toisessa 100 makkaranpakkaajaa? Miksi lääkärit olisivat susta poikkeus? Mikä olikaan oma koulutuksesi?

"Makkaratyölaisyys" taitaa olla havainnollistava kuvaaja jossa "makkaratyöläisyys" on ajasta ja paikasta riippumatonta perus puurtamista. Tämän ajan "makkaratyöläisyys" on perstuntuman ottamista konttorin tuoliin ja ruudun katselua. Se että siihen konttorin tuoliin ja ruudun katseluun nykyään tarvitaan korkeakoulun paperit ei tee väestöistä älykkäitä.

Jännittävä ajatus on se, että keskimäärin väestö on luultavimmin ollut älykkäimmillään ennen laajamuotoista viljelyä. Tyhmyys on elämän ankaruuden vuoksi karsiutunut pääosin pois toisin kuin nykyään. Ja en ole varma nykyisenkään väestön älykkyyden suhteesta vaikkapa sadan vuoden takaiseen, jos eliminoidaan ravinto, koulutus ja muu kulttuuriperimästä saatu kumuloitunut hyöty.

Kaikenkaikkiaan naiset jotka kuvittelevat seinien tehneen heistä keskimääräistä älykkäämmän ja sen vuoksi eivät seinien ulkopuolelta katsele treffiseuraa ovat väärillä jäljillä. Mitä luultavammin he eivät ole älykkyyskvartaaleissa sen kummoisempia kuin kirvesmies. Älykkyys ei ole se mikä tekee asiat vaikeiksi vaan se, että kulttuurillisesti tapahtuu eriytymistä. Asioihin suhtaudutaan ja niistä puhutaan seinien molemmin puolin eri tavalla vaikka keskimäärin ollaan yhtä älykkäitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyinen yliopistojärjestelmä tuottaa "informaation makkarantekijöitä". Siinä on äly kaukana. Opiskelun kautta on hankittu ulkoaopeteltua istumatyön määrällisiä sertifikaatteja ja sitten mennään 8-16 työhön jossa kaikki työn osa-alueet ovat valmiiksi pureskeltuja.

Yliopisto ei ole synonyymi älykkyydelle. Jos sinulla on vaikeuksia huomata yhteiskunnallisen liikkumisen alemman koulutusasteen liukuhihnatyöstä ylempien koulutusasteiden istumalihastyöhön kuitenkin älykkyyden persentiilien säilyessä samoina on korkea todennäköisyys se, että sinä et kuulu älykkäiden joukkoon.

Paitsi että suomalaisten älykkyys ei ole säilynyt samana, vaan noussut tasaisesti 1900-luvun alusta kansan koulutusasteen kasvaessa. Säätykierto sen sijaan on pysähtynyt, "koulutus periytyy" nyt entistä useammin. Tuollaiset heitot "informaation makkarantekijöistä" olet epäilemättä noukkinut muualta, koska et osaa niitä perustella muutoin kuin disinformaatiolla eli heittämällä huulta sertifikaateista, joilla pääsee asiantuntijaksi töihin, "joissa kaikki työn osa-alueet ovat valmiiksi pureskeltuja."

Ihanko tosissasi nyt väität, että esim. lääkärin tai opettajan työssä ei kohdattaisi uusia tilanteita, joissa joutuu soveltamaan oppimaansa? Sertifikaatti käteen ja istumatyöhön klo 8-16, sitäkö koulutus susta on? Mikäs mahtaa olla oma koulutuksesi? Kuulostaa vähän siltä, että duunari siellä pauhaa, kuinka sihteerikkö keittää kahvia, hoitsu pöyhii tyynyjä ja lääkäri oikean työnteon sijaan tulostaa asiakkailleen reseptejä valmiille pohjille (Ei tee edes vttu niitä ite!! Vähänks epäreiluu, nostaa satanen liksaa yhest lapust? Öhkrhm, phtyi sylkee klimpin kadulle). Kaikki naurettavia höpöhöpötöitä, jotka jokainen duunari osaisi ilman korkeakoulutustakin, eikö vain?

Todennäköisesti sinä et kuulu älykkäiden joukkoon, koska sanoilla kikkailemalla luot sisällöltään tyhjiä lauseita, joiden pääasiallinen anti on omaa mutuasi eli tässä sanomasi kansankielelle purettuna: susta korkeakoulutus ei vaadi muuta kuin fraasien toistoa, puhetta sertifikaateista ja persentiileista, ja sun mielestä koulutuksella pääsee töihin, joissa kaikki on valmiiksi pureskeltua. Ja tuet tätä sontaa tekaisemalla väitteen siitä, "älykkyyden persentiilit" olisivat säilyneet samoina (eivät ole).

Valtaosan korkeasti koulutetun tietotyöläisen oppimisen soveltamisesta on aivan samalla tasolla kuin vaikkapa makkarantekijän oppimisen soveltamista. Paisuneen korkeakoulutettujen massan vertaaminen Lääkärin ammatiin antaa väärän kuvan nykyajan "informaation makkarantekijöiden" älyllisistä kyvyistä. Toisaalta makkarantekijä voi olla älykäs, mutta makkarantekijänä oleminen ei tee älykkääksi.

Väestöjen kasvu on kasvattanut absoluuttisia lukuja kaikissa aö luokissa, mutta Flynn efekti ei ole muuttanut älykkäiden ja vähemmän älykkäiden suhdetta. Flynn efekti kertoo mm. paremmasta terveydestä, ruuasta ja koulutuksesta. Jos aikaisemmilla sukupolvilla olisi ollut samat olosuhteet myös he olisivat saaneet samat korkeammat tulokset.

Vain väestön kasvu on kasvattanut absoluuttista älykkäiden ihmisten lukumäärää. Kuitenkin koulutus on kasvanut vielä voimakkaammin. Vuonna 2017 korkea–asteen tutkinnon oli suorittanut 31 prosenttia väestöstä (Tilastokeskus). Suurin osa heistä on siinä kuvitelmassa, että seinät tekivät heistä älykkäitä. Näin ei ole. Normaalilla älyllä voi suorittaa lähes kaiken korkeakoulutus leimalla varustetun työtehtävän ja siihen liittyvän oppimisen soveltamisen. Sinä olet yksi niistä todennäköisemmin kuin, että olet älykäs.

Aika itseriittoista pskaa väittää, että suurin osa korkeakoulutetuista on "siinä kuvitelmassa, että seinät tekivät heistä älykkäitä."

Roikut itsepintaisesti siinä harhaluulossa, että väestön älykkyys olisi jokin vakio, jota koulutus ei kykene kasvattamaan. Siitä etenet siihen, että vertaat tietotyöläistä makkarantekijään ja edelleen jatkat kautta rantain siihen, että äly on synnynnäinen omaisuus, jota koulutus ei kehitä lainkaan.

Totta on tekstistäsi lähinnä se, ettei työelämä vaadi mitenkään erityisiä älyllisiä kykyjä - tutkijat yms. pois lukien, joiden tehtävänä on tuottaa uutta tietoa. Silti makkarantekijältä vaaditaan erilaisia valmiuksia kuin asiantuntijana työskentelevältä opettajalta tai lääkäriltä, joiden tehtäviin kuuluu välittää alaansa koskevaa tietoa muille, eikä ahtaa suoleen valmiiksi pureskeltua massaa, kuten alkuperäinen väitteesi kuului. Normaali äly riittää aivan hyvin useimpiin tehtäviin, mutta kummalla ryhmällä arvelet olevan korkeampi äo, jos testataan kahta ryhmää, joissa toisesssa on 100 professoria ja toisessa 100 makkaranpakkaajaa? Miksi lääkärit olisivat susta poikkeus? Mikä olikaan oma koulutuksesi?

Ideaalitilanteessahan jossain aineessa lahjakas lapsi hakeutuisi automaattisesti ja luonnostaan sellaiselle alalle, jossa hän voi oppia uutta tai soveltaa syntymästä saatua (tai hankkimaansa) älyään, taitoa tai tietoa työssään. Esim. jos musiikillisesti lahjakas lapsi hakeutuisi itsestään sinne musiikin pariin tai matemaattisesti lahjakas laskujen pariin. Kenenkään ei tarvitsisi erikseen herätellä lasta käyttämään niitä kykyjään. Mutta usein tilanne on se, ettei ketään edes kiinnosta lapsen kyvyt, koska niistä voi aiheutua vanhemmille lisäkuluja.

Makkaranpakkaajan työnkuva on yhtä jyystöä, ja vaikka tavallaan on ihan yhtä lailla akateemisten lahjojen hukkaan heittoa pakottaa maistereita opettamaan yläasteen typerimmille oppilaille asioita, joita he eivät edes halua oppia, kuin tunkea sian suoleen pursotetta, niin ilman näitä opettajia kaikki nämä potentiaaliset kyvykkäät saisivat jäädä niiksi sian papanoiksi, massaksi, jotka pitää puristaa peruskoulu-nimisestä peräsuolesta tasaisena massana ulos.

Siihenhän koulutus on jo nyt mennyt, 10% peruskoulun päättäneistä ei osaa edes välttävästi lukea, mutta on pakolla puserrettava ulos sieltä, koska akateemisten taitojen (luku- ja laskutaito, kyky tuottaa jokseenkin ymmärrettävää tekstiä) hallitseminen rinnastetaan jo nyt yliopistotasollakin johonkin makkarantekoon. Entä jos se lukutaidottomien prosenttiosuus kasvaa kymmenestä prossasta kahteenkymmeneen tai kolmeenkymmeneen? Miten käy tämän yhteiskunnan, jos 20 -40% kansasta ei osaa edes kunnolla lukea? Laskeekohan muukin kuin keskimääräinen iq`?

Jutussa sanotaan, että pitkäaikaiseen parisuhteeseen naisen älykkyys on miehelle vielä tärkeämpää kuin miehen älykkyys naiselle. Jutussa sanotaa myös, että miehet ovat naisia herkempiä harrastamaan yhden illan juttuja, joihin naisen älykkyydellä ei ole väliä.

Eli toisin sanoen: Miehet kelpuuttavat naisia älykkyyden osalta hyvin laajalta rintamalta, naiset menevät enemmän keskitien mukaan. Miehillä on pitkäaikaiseen parisuhteeseen naisia tiukemmat kriteerit älykkyydelle, mutta muihin suhteeseen naisia löysemmät kriteerit.

Isoegoisella naisella ei tee mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyinen yliopistojärjestelmä tuottaa "informaation makkarantekijöitä". Siinä on äly kaukana. Opiskelun kautta on hankittu ulkoaopeteltua istumatyön määrällisiä sertifikaatteja ja sitten mennään 8-16 työhön jossa kaikki työn osa-alueet ovat valmiiksi pureskeltuja.

Yliopisto ei ole synonyymi älykkyydelle. Jos sinulla on vaikeuksia huomata yhteiskunnallisen liikkumisen alemman koulutusasteen liukuhihnatyöstä ylempien koulutusasteiden istumalihastyöhön kuitenkin älykkyyden persentiilien säilyessä samoina on korkea todennäköisyys se, että sinä et kuulu älykkäiden joukkoon.

Paitsi että suomalaisten älykkyys ei ole säilynyt samana, vaan noussut tasaisesti 1900-luvun alusta kansan koulutusasteen kasvaessa. Säätykierto sen sijaan on pysähtynyt, "koulutus periytyy" nyt entistä useammin. Tuollaiset heitot "informaation makkarantekijöistä" olet epäilemättä noukkinut muualta, koska et osaa niitä perustella muutoin kuin disinformaatiolla eli heittämällä huulta sertifikaateista, joilla pääsee asiantuntijaksi töihin, "joissa kaikki työn osa-alueet ovat valmiiksi pureskeltuja."

Ihanko tosissasi nyt väität, että esim. lääkärin tai opettajan työssä ei kohdattaisi uusia tilanteita, joissa joutuu soveltamaan oppimaansa? Sertifikaatti käteen ja istumatyöhön klo 8-16, sitäkö koulutus susta on? Mikäs mahtaa olla oma koulutuksesi? Kuulostaa vähän siltä, että duunari siellä pauhaa, kuinka sihteerikkö keittää kahvia, hoitsu pöyhii tyynyjä ja lääkäri oikean työnteon sijaan tulostaa asiakkailleen reseptejä valmiille pohjille (Ei tee edes vttu niitä ite!! Vähänks epäreiluu, nostaa satanen liksaa yhest lapust? Öhkrhm, phtyi sylkee klimpin kadulle). Kaikki naurettavia höpöhöpötöitä, jotka jokainen duunari osaisi ilman korkeakoulutustakin, eikö vain?

Todennäköisesti sinä et kuulu älykkäiden joukkoon, koska sanoilla kikkailemalla luot sisällöltään tyhjiä lauseita, joiden pääasiallinen anti on omaa mutuasi eli tässä sanomasi kansankielelle purettuna: susta korkeakoulutus ei vaadi muuta kuin fraasien toistoa, puhetta sertifikaateista ja persentiileista, ja sun mielestä koulutuksella pääsee töihin, joissa kaikki on valmiiksi pureskeltua. Ja tuet tätä sontaa tekaisemalla väitteen siitä, "älykkyyden persentiilit" olisivat säilyneet samoina (eivät ole).

Valtaosan korkeasti koulutetun tietotyöläisen oppimisen soveltamisesta on aivan samalla tasolla kuin vaikkapa makkarantekijän oppimisen soveltamista. Paisuneen korkeakoulutettujen massan vertaaminen Lääkärin ammatiin antaa väärän kuvan nykyajan "informaation makkarantekijöiden" älyllisistä kyvyistä. Toisaalta makkarantekijä voi olla älykäs, mutta makkarantekijänä oleminen ei tee älykkääksi.

Väestöjen kasvu on kasvattanut absoluuttisia lukuja kaikissa aö luokissa, mutta Flynn efekti ei ole muuttanut älykkäiden ja vähemmän älykkäiden suhdetta. Flynn efekti kertoo mm. paremmasta terveydestä, ruuasta ja koulutuksesta. Jos aikaisemmilla sukupolvilla olisi ollut samat olosuhteet myös he olisivat saaneet samat korkeammat tulokset.

Vain väestön kasvu on kasvattanut absoluuttista älykkäiden ihmisten lukumäärää. Kuitenkin koulutus on kasvanut vielä voimakkaammin. Vuonna 2017 korkea–asteen tutkinnon oli suorittanut 31 prosenttia väestöstä (Tilastokeskus). Suurin osa heistä on siinä kuvitelmassa, että seinät tekivät heistä älykkäitä. Näin ei ole. Normaalilla älyllä voi suorittaa lähes kaiken korkeakoulutus leimalla varustetun työtehtävän ja siihen liittyvän oppimisen soveltamisen. Sinä olet yksi niistä todennäköisemmin kuin, että olet älykäs.

Aika itseriittoista pskaa väittää, että suurin osa korkeakoulutetuista on "siinä kuvitelmassa, että seinät tekivät heistä älykkäitä."

Roikut itsepintaisesti siinä harhaluulossa, että väestön älykkyys olisi jokin vakio, jota koulutus ei kykene kasvattamaan. Siitä etenet siihen, että vertaat tietotyöläistä makkarantekijään ja edelleen jatkat kautta rantain siihen, että äly on synnynnäinen omaisuus, jota koulutus ei kehitä lainkaan.

Totta on tekstistäsi lähinnä se, ettei työelämä vaadi mitenkään erityisiä älyllisiä kykyjä - tutkijat yms. pois lukien, joiden tehtävänä on tuottaa uutta tietoa. Silti makkarantekijältä vaaditaan erilaisia valmiuksia kuin asiantuntijana työskentelevältä opettajalta tai lääkäriltä, joiden tehtäviin kuuluu välittää alaansa koskevaa tietoa muille, eikä ahtaa suoleen valmiiksi pureskeltua massaa, kuten alkuperäinen väitteesi kuului. Normaali äly riittää aivan hyvin useimpiin tehtäviin, mutta kummalla ryhmällä arvelet olevan korkeampi äo, jos testataan kahta ryhmää, joissa toisesssa on 100 professoria ja toisessa 100 makkaranpakkaajaa? Miksi lääkärit olisivat susta poikkeus? Mikä olikaan oma koulutuksesi?

Ideaalitilanteessahan jossain aineessa lahjakas lapsi hakeutuisi automaattisesti ja luonnostaan sellaiselle alalle, jossa hän voi oppia uutta tai soveltaa syntymästä saatua (tai hankkimaansa) älyään, taitoa tai tietoa työssään. Esim. jos musiikillisesti lahjakas lapsi hakeutuisi itsestään sinne musiikin pariin tai matemaattisesti lahjakas laskujen pariin. Kenenkään ei tarvitsisi erikseen herätellä lasta käyttämään niitä kykyjään. Mutta usein tilanne on se, ettei ketään edes kiinnosta lapsen kyvyt, koska niistä voi aiheutua vanhemmille lisäkuluja.

Makkaranpakkaajan työnkuva on yhtä jyystöä, ja vaikka tavallaan on ihan yhtä lailla akateemisten lahjojen hukkaan heittoa pakottaa maistereita opettamaan yläasteen typerimmille oppilaille asioita, joita he eivät edes halua oppia, kuin tunkea sian suoleen pursotetta, niin ilman näitä opettajia kaikki nämä potentiaaliset kyvykkäät saisivat jäädä niiksi sian papanoiksi, massaksi, jotka pitää puristaa peruskoulu-nimisestä peräsuolesta tasaisena massana ulos.

Siihenhän koulutus on jo nyt mennyt, 10% peruskoulun päättäneistä ei osaa edes välttävästi lukea, mutta on pakolla puserrettava ulos sieltä, koska akateemisten taitojen (luku- ja laskutaito, kyky tuottaa jokseenkin ymmärrettävää tekstiä) hallitseminen rinnastetaan jo nyt yliopistotasollakin johonkin makkarantekoon. Entä jos se lukutaidottomien prosenttiosuus kasvaa kymmenestä prossasta kahteenkymmeneen tai kolmeenkymmeneen? Miten käy tämän yhteiskunnan, jos 20 -40% kansasta ei osaa edes kunnolla lukea? Laskeekohan muukin kuin keskimääräinen iq`?

Neroja on aina ollut myös niissä banaaninpoimijoissa. Yhteiskunnan pitää opetella arvostamaan muitakin taitoja kuin niitä perinteisiä. Me kaikki palataan sinne viidakkoon. Lukutaidolla ei tee silloin enää mitään. Vahvin voittaa. Aina. Kukaan ei enää auta sitä älyllään loistanutta, eikä äly kiinnosta meitä muita. Meitä kiinnostaa naisen hyvät tissit, perä ja ikä, miesten hauis ja áseet. Nuoret ei tee sillä tiedolla enää mitään. Siitä tulee epäseksikästä. Tämä yhteiskunta sortuu teidän tiedeuskovaisten alta. Kaiken tiedon löytää jo nyt netistä, jos sillä haluaa päteä. Jatkossa kaikki koulutus on turhaa. Ootte te kaikkia pelkkiä makkaranpakkaajia!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Fiksu kriteeri. Ulkonäkö rapisee kaikilta vuosien saatossa, äly pysyy.

Lainaus jutusta:

” kokeissa, joissa tuntemattomien ihmisten älyä tai pätevyyttä pitää arvioida pelkistä valokuvista, koehenkilöt johdonmukaisesti luokittelevat viehättävimmiltä näyttävät älykkäimmiksi ja pätevimmiksi.

Tämä intuitiivinen olettamus pitää myös paikkansa. Kauniit ihmiset ovat keskimäärin muita älykkäämpiä.”

Rakastan tätä, että nyt tämä on Hesarissa todettu. Täälläkin palstalla kauniita naisia haukutaan tyhjäpäiksi ja ties miksi. Näin ei todellakaan ole tutkimuksen mukaan. No ei tämä tietenkään mitään muuta, koska tyhmimmät eivät lue näitä tutkimustuloksia joten haukkuminen toki jatkuu ; )

Siskoni pääsisi Mensan jäseneksi, mutta häntä ei tuollaiset itseään ylentävät kerhot kiinnosta. Jätti yliopistonkin kesken ja tekee tällä hetkellä onnellisena duunarihommia. Omasta mielestään elämän kauheinta aikaa oli juuri se yliopisto, koska vaikka älyä riitti niin ei koskaan tuntenut kuuluvan sinne.

Vierailija kirjoitti:

Ei kyllä pidä paikkaansa.  Naispuolisia sinkkuja on nimenomaan eniten älykkäissä ja korkeastikoulutetuissa.

Minäkin etsin älykästä naista ja olenkin käynyt monen korkeakoulutetun kanssa treffeillä. Kuinka äkykästä on mainostaa treffeillä omaa koulutustaan? Ei työ koulutus takaa älykkyytä, lähinnä sen ettei aivojen tilalla ole peruna.

Vierailija kirjoitti:

Siskoni pääsisi Mensan jäseneksi, mutta häntä ei tuollaiset itseään ylentävät kerhot kiinnosta. Jätti yliopistonkin kesken ja tekee tällä hetkellä onnellisena duunarihommia. Omasta mielestään elämän kauheinta aikaa oli juuri se yliopisto, koska vaikka älyä riitti niin ei koskaan tuntenut kuuluvan sinne.

Minä tein samoin ja hylkäsin hyvin alkaneen uran. Elämäni paras päätös. Asun maalla nyt maalla ja elämä onkin melko seesteistä, tästä voi jopa nauttia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistähän sitten johtuu että monien selvästi älykkäiden ja korkeasti koulutettujen on niin vaikea löytää miestä? Itsellänikin on useampi tuttu nainen jotka on selvästi todella älykkäitä, mutta miehet ei heistä oikein kiinnostu muuta kuin kaverina.

Koska naiset haluavat, että miehellä on vähintään yhtä hyvät tai paremmat paperit koulusta, mutta akateemiset miehet ovat pariutuneet jo kauan sitten 110-160 äo ammattikorkeanaisten kanssa. Se on hassua kyllä, että 160 äo amk-naisella on pienemmät kriteerit kuin 105 äo akateemisella naisella. Miehen status on kaikki kaikessa naisille.

Jotkut ne jaksavat jauhaa vastoin tutkittuja faktoja. Suomalainen mies EI pariudu koulutuksellisesti alaspäin. Nainen tekee niin todennäköisemmin kuin mies. Akateeminen mies Suomessa ottaa lähes aina akateemisen vaimon.

Ymmärrän nyt paremmin, miksi tänne kirjoittavat palstamiehet.

He etsivät älykästä naisseuraa. 

Vierailija kirjoitti:

Kumma ajattelu että älykäs on aina korkeasti koulutettu. Paljon älykkäämpi voi olla ihan kouluttamaton. Olen näitä korkeasti koulutettuja älykköjä nähnyt niin ne eivät välttämättä osaa tehdä mitään yksinkertaisimpiakaan asioita ja talouden hoito ei onnistu ollenkaan tai heikosti. Ja näitä matikkaneroja jotka eivät osaa budjettiaan edes laskea niin että elävät yli varojensa. Yksinkertaistakaan ruokaa eivät välttämättä osaa tehdä. Kallista elämä kun pitää koko ajan syödä ravintoloissa ja ostaa yksinkertaisimpiinkin asioihin palveluja ja ÄO jonkun mittarin mukaan huippua. 

Mielestäsi älykkyys on ruoan laittoa ja kodin siivousta? Eivätkös ne ole rutiininomaisia toimintoja, jotka toistuvat usein samanlaisina. Onko oma tekstisi mielestäsi osoitus älystä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistähän sitten johtuu että monien selvästi älykkäiden ja korkeasti koulutettujen on niin vaikea löytää miestä? Itsellänikin on useampi tuttu nainen jotka on selvästi todella älykkäitä, mutta miehet ei heistä oikein kiinnostu muuta kuin kaverina.

Koska naiset haluavat, että miehellä on vähintään yhtä hyvät tai paremmat paperit koulusta, mutta akateemiset miehet ovat pariutuneet jo kauan sitten 110-160 äo ammattikorkeanaisten kanssa. Se on hassua kyllä, että 160 äo amk-naisella on pienemmät kriteerit kuin 105 äo akateemisella naisella. Miehen status on kaikki kaikessa naisille.

Jotkut ne jaksavat jauhaa vastoin tutkittuja faktoja. Suomalainen mies EI pariudu koulutuksellisesti alaspäin. Nainen tekee niin todennäköisemmin kuin mies. Akateeminen mies Suomessa ottaa lähes aina akateemisen vaimon.

onhan tuota tutkittu. Esimerkiksi naiset viehättyvät miehestä enemmän jos he huomaavat muiden naisten viehättyvän tästä. Sama ilmiö tapahtuu jos naiselle kerrotaan miehen varallisuudesta. Minä miehenäkään en tahtoisi että asia oli näin, mutta omat käytännön kokemukset kertovat ihan samaa. Varattuna on enemmän vientiä, ja naisen huomion saa takuuvarmasti kun tuon esille että olen varakas. Tässä on SELVÄ ero. Osalla tämä vaikuttaa enemmän ja osalla vähemmän, tämä lienee selvää, mutta jos emme mene yksilötasolle, niin homma on selvä. Mistä nämä naiset sitten erottaa? En tiedä. Avioehtoon on omaltakohdalta kaatunut muutama pidempi suhde.

Pakko sanoa, ettei langan otsikko pidä paikkaa laisinkaan. Ainoa tilanne missä itse arvostaisin naisen älykkyyttä enemmän kuin esimerkiksi luonnetta tai ulkonäköä on lasten tekeminen. Tulevan lapsen älykkyys kun on äidiltä saadun perimän sekä ympäristön yhdistelmä. 

Eli jos lapset on jo tehty, niin järjestys on tämä:

Ulkonäkö>päihdettömyys>luonne>muut asiat

Otsikko pitää paikkansa. Nuorena on mukava seurustella pelkän ulkonäön takia, mutta vanhemmiten alkaa arvostamaan muita kriteereitä. Mitä vanhemmaksi tulee, sen vähemmän kumppanin ulkonäöllä on merkitystä.

Kyllä myös mieluummin katselisin sivistyneitä koulutettuja lapsiani, kuin hyvännäköisiä tyhjäpäitä.

Teimme joskus netissä Mensan kotitestin mieheni kanssa ja sain huomattavasti paremman tuloksen, kuin hän (140 ja miehellä 110). Tästä aiheutui itseäni enemmän kouluttautuneelle ja huomattavasti menestyneemmälle/ varakkaammalle miehelleni aivan järjetön identiteettikriisi ja hän kiukutteli minulle päiväkausia. Selkeästi naisen tulisi siis olla miestä tyhmempi parisuhteessa, koska miehen ego on se kedon herkin kukkanen...