Lue keskustelun säännöt.
Miksi ei naista jolla on koira, halveksua yhtä paljon kuin naista jolla on lapsi?
19.09.2019 |
Oma siskoni ei osaa muusta puhua kuin koiristaan, ja keskeyttää muut kahvipöydässä kun alkaa leperrellä koirilleen. Se on ihan ok kaikille. Mutta jos lapseni tulee kysymään minulta jotain, sisko näyttää hapanta naamaa 😠
Muutenkin tuntuu että koirat on paljon hyväksytympiä kuin lapset. Miksi?
Kommentit (69)
Siis minusta ap aivan asiallisesti kysyi, miksi lapsiin ainakin Suomessa suhtaudutaan niin vihamielisesti. Eli koirien vaatima huomio on jotenkin aina oikeutetumpaa ja lapsia mulkoillaan vihaisesti heidän sanoessaan jotain keskeyttäen aikuisten puheen.
Järkyttävä alapeukutus asialle?
Minulla on aikuisia lapsia ja nyttemmin koira ja aivan sama huomio pitkin matkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on lapsia JA koiria ja koira ei ole kyllä likimainkaan mitään lapsiin verrattavaa. Koira on ELÄIN, mutta monet inhimillistävät koiransa mamin pikku vauvaksi.
Koira on koira ja jossain valovuosien päässä tärkeysjärjestyksessä lapsiin verrattuna. Jos olisi koirien ja lasten eturistiriita (siis koirasta vaaraa tai haittaa lapsille) niin silmää räpäyttämättä koirat lätisi saman tien. Ei ikipäivänä voi puhua etgä koira olisi yhtä ihana tai tärkeä tai aninitlaatuinen mitä lapsi on.Täällä av palstalla on näitä koira-mameja ja alkavat olla samaa kaliiperia kuin englanninkielinen termi ”crazy cat-woman”. Koira voi olla tärkeä ja rakas mutta ei se nyt jukoliste ole lähelläkään ihmistä arvolltaan.
Valoja päälle nyt taas.Valtaosalle oma koira on tärkeämpi kuin vieraan lapsi.
Aika sekopää saa olla jos oma rakki on tärkeämpi kuin siskon lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo kolme alapeukkua - arvelinkin, että mielipiteeni on erittäin epäsuosittu.
Miksi ihmiset rakastavat koiria? Koska koirat ovat kivoja. Ne ovat positiivisia, ne suhtautuvat yleensä ihmisiin positiivisesti. Nykyajan ihminen haluaa kaiken tämän koiralta, mutta ei omassa käytöksessään arvosta vastaavia ominaisuuksia. Kommunikaatio toisten ihmisten kanssa on liian monimutkaista, koska itsensä pitää panna likoon. Koiran kanssa kommunikaatio on helppoa, ja sen voi katkaista, koska itse haluaa. Mun mielestä tällainen yhteiskunta on jotenkin surullinen: ihmiset ohjaavat kaikki myönteiset tunteensa koiriin, ja kyräilevät omia lajitovereitaan.
nro 2
Ai kommunikaatio lapsen kanssa on niin monimutkaista? Vai miten tämä nyt lapsiin liittyy?
P.S. sano lapsellesi että on epäkohteliasta keskeyttää aikuisten keskustelu.
Ihmisten välinen kommunikaatio on paljon monimutkaisempaa kuin ihmisen ja koiran välinen kommunikaatio. Koira on jalostettu olemaan tosi kiinnittynyt ihmiseen, kun taas ihmisillä on jo heti lapsesta asti paljon enemmän omia ajatuksia, ja myös halua kertoa ne. Se aiheuttaa harmitusta, kuten jälkikirjoituksesi osoittikin. En tiedä, mistä se tuli, koska en puhunut lapsistani mitään, mutta voin toki aihetta käsitellä, jos haluat (toivon toki, että jos vastaan minulle, sinullakin on hieman enemmän pohdiskelua mukana ja vähemmän suoraa käskyttämistä). Mulla on kaksi lasta, ja olemme paljon puhuneet siitä, että on epäkohteliasta keskeyttää toisten keskustelu (huom! ei pelkästään aikuisten keskustelu). Kuitenkin varmasti itsekin olet joskus törmännyt siihen, että aikuinen keskeyttää toisten ihmisten keskustelun, vaikka aikuisen pitäisi periaatteessa tietää, että se on epäkohteliasta, ja toisaalta aikuisella on myös paremmat valmiudet hillitä impulssejaan kuin lapsella. Joten vaikka olemme käyneet asiaa läpi useita kertoja varmasti päivittäin, lapset kyllä keskeyttävät keskusteluja aivan säännöllisesti. Ei se ole mikään ihme. Lapset eivät yleensä toimi sillä tavalla, että asiasta sanotaan kerran, ja sen jälkeen homma toimii aina kuin rasvattu. Voi jopa sanoa, että monia asioita, kuten tuota keskeyttämistä, kaikki eivät opi koskaan.
nro 2
Ei aiheuta kuule mitään harmistusta, olen äiti itsekin. Kysyin miten paatoksesi liittyy lapsiin, kun aloittaja puhui lapset vs koirat-asetelmasta. Pelkkää liirum laarumia tuo keittiöpsykologiasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo kolme alapeukkua - arvelinkin, että mielipiteeni on erittäin epäsuosittu.
Miksi ihmiset rakastavat koiria? Koska koirat ovat kivoja. Ne ovat positiivisia, ne suhtautuvat yleensä ihmisiin positiivisesti. Nykyajan ihminen haluaa kaiken tämän koiralta, mutta ei omassa käytöksessään arvosta vastaavia ominaisuuksia. Kommunikaatio toisten ihmisten kanssa on liian monimutkaista, koska itsensä pitää panna likoon. Koiran kanssa kommunikaatio on helppoa, ja sen voi katkaista, koska itse haluaa. Mun mielestä tällainen yhteiskunta on jotenkin surullinen: ihmiset ohjaavat kaikki myönteiset tunteensa koiriin, ja kyräilevät omia lajitovereitaan.
nro 2
Ai kommunikaatio lapsen kanssa on niin monimutkaista? Vai miten tämä nyt lapsiin liittyy?
P.S. sano lapsellesi että on epäkohteliasta keskeyttää aikuisten keskustelu.
Ihmisten välinen kommunikaatio on paljon monimutkaisempaa kuin ihmisen ja koiran välinen kommunikaatio. Koira on jalostettu olemaan tosi kiinnittynyt ihmiseen, kun taas ihmisillä on jo heti lapsesta asti paljon enemmän omia ajatuksia, ja myös halua kertoa ne. Se aiheuttaa harmitusta, kuten jälkikirjoituksesi osoittikin. En tiedä, mistä se tuli, koska en puhunut lapsistani mitään, mutta voin toki aihetta käsitellä, jos haluat (toivon toki, että jos vastaan minulle, sinullakin on hieman enemmän pohdiskelua mukana ja vähemmän suoraa käskyttämistä). Mulla on kaksi lasta, ja olemme paljon puhuneet siitä, että on epäkohteliasta keskeyttää toisten keskustelu (huom! ei pelkästään aikuisten keskustelu). Kuitenkin varmasti itsekin olet joskus törmännyt siihen, että aikuinen keskeyttää toisten ihmisten keskustelun, vaikka aikuisen pitäisi periaatteessa tietää, että se on epäkohteliasta, ja toisaalta aikuisella on myös paremmat valmiudet hillitä impulssejaan kuin lapsella. Joten vaikka olemme käyneet asiaa läpi useita kertoja varmasti päivittäin, lapset kyllä keskeyttävät keskusteluja aivan säännöllisesti. Ei se ole mikään ihme. Lapset eivät yleensä toimi sillä tavalla, että asiasta sanotaan kerran, ja sen jälkeen homma toimii aina kuin rasvattu. Voi jopa sanoa, että monia asioita, kuten tuota keskeyttämistä, kaikki eivät opi koskaan.
nro 2
Ei aiheuta kuule mitään harmistusta, olen äiti itsekin. Kysyin miten paatoksesi liittyy lapsiin, kun aloittaja puhui lapset vs koirat-asetelmasta. Pelkkää liirum laarumia tuo keittiöpsykologiasi.
No vastaukseni liittyi juuri lapset vs. koirat -asetelmaan. Jos et ymmärtänyt, mitä sillä tarkoitin, en tiedä, miten voin sen enää selvemmin sanoa. Pohdin syitä sille, miksi ihmiset pitävät usein enemmän koirien seurasta.
Jos et harmistunut, en ymmärrä, mistä kommentti kehottaa opettamaan lapsille olemaan keskeyttämättä kumpuaa, kun en edes puhunut viestissäni lapsistani mitään (en edes maininnut siinä, että minulla on lapsia).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on lapsia JA koiria ja koira ei ole kyllä likimainkaan mitään lapsiin verrattavaa. Koira on ELÄIN, mutta monet inhimillistävät koiransa mamin pikku vauvaksi.
Koira on koira ja jossain valovuosien päässä tärkeysjärjestyksessä lapsiin verrattuna. Jos olisi koirien ja lasten eturistiriita (siis koirasta vaaraa tai haittaa lapsille) niin silmää räpäyttämättä koirat lätisi saman tien. Ei ikipäivänä voi puhua etgä koira olisi yhtä ihana tai tärkeä tai aninitlaatuinen mitä lapsi on.Täällä av palstalla on näitä koira-mameja ja alkavat olla samaa kaliiperia kuin englanninkielinen termi ”crazy cat-woman”. Koira voi olla tärkeä ja rakas mutta ei se nyt jukoliste ole lähelläkään ihmistä arvolltaan.
Valoja päälle nyt taas.Valtaosalle oma koira on tärkeämpi kuin vieraan lapsi.
Aika sekopää saa olla jos oma rakki on tärkeämpi kuin siskon lapsi.
Puhuit koirista ja lapsista yleisesti; "tällä palstalla." Johon totesin että monelle oma lapsi on tärkeämpi, kuin VIERAAN lapsi.
Minulle tosin koira on rakkaampi kuin siskoni lapset, enemmän koira minun elämässäni on mukana, ei kai siihen voi kiintymättäkään olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaa. Ehkäpä sä olet hössöttänyt raskaudestasi ja imetyksistäsi ja kakkavaipoista ja lapsistasi paljon ja ollut super itsekeskeinen ja muita huomioimaton, joten siskosi päätteli, että tää on nyt teidän suhteen laatu: keskitytään vaan niihin juttuihin jotka on itselle sydäntä lähinnä ja sivuutetaan muiden asiat ärsyttävinä. Miltäs tuntuu?
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet noin epävarma siitä, että sinulla on lapsia? Koirat nyt vaan on söpömpiä ja paremman tahtoisia kuin ihmiset, niin se vaan menee.
Kannattaa keskittyä muihin asioihin. Mukavaa päivän jatkoa!
Kenestä on ja kenestä ei.
Söpömpiä siis. Ja ei ihmisen lähtökohtainen tarkoitus lapsenakaan ole olla söpö toisin kuin ehkä monille koiran.
Laäsesta kasvaa nuori opiskelija, työtätekevä perheenäiti tai -isä, sittemmin mummi tai ukki ja lopuksi hoitoa tarvitseva vanhus. Jos yleisen kaavan mukaan mennään.
Tavallinen lemmikkikoira on aina se vauva. Siinä kai se "helppous" olla niin myötämielinen näille?
Tykkään siis koirista ei siinä mitään. Mutta tämä ymmärtämättömyys aloitukseen on käsittämätöntä.
Ehkä aloittaja aloitti huonosti? Ei kyse ole mistään halvekunnasta ja sinun ja siskosi välit eivät tähän yleisellä tasolla kuulu.
Enemmän filosofinen kysymys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on lapsia JA koiria ja koira ei ole kyllä likimainkaan mitään lapsiin verrattavaa. Koira on ELÄIN, mutta monet inhimillistävät koiransa mamin pikku vauvaksi.
Koira on koira ja jossain valovuosien päässä tärkeysjärjestyksessä lapsiin verrattuna. Jos olisi koirien ja lasten eturistiriita (siis koirasta vaaraa tai haittaa lapsille) niin silmää räpäyttämättä koirat lätisi saman tien. Ei ikipäivänä voi puhua etgä koira olisi yhtä ihana tai tärkeä tai aninitlaatuinen mitä lapsi on.Täällä av palstalla on näitä koira-mameja ja alkavat olla samaa kaliiperia kuin englanninkielinen termi ”crazy cat-woman”. Koira voi olla tärkeä ja rakas mutta ei se nyt jukoliste ole lähelläkään ihmistä arvolltaan.
Valoja päälle nyt taas.Valtaosalle oma koira on tärkeämpi kuin vieraan lapsi.
Ihan varmasti, mutta se ei silti tarkoita sitä, että käytöstavat pitäisi unohtaa, saati sitä faktaa, että yhteiskunta koostuu toisista ihmisistä, ei koirista, ja niistä toisten ihmisten lapsista tulee myöhemmin niitä, jotka pyörittävät tätä yhteiskuntaa.
Mitkä käytöstavat nyt on unohdettu? Miten tuo nyt liittyy siihen että koira on omistajalleen rakkaampi, kuin toisen lapset?
Vierailija kirjoitti:
Mulla on lapsia JA koiria ja koira ei ole kyllä likimainkaan mitään lapsiin verrattavaa. Koira on ELÄIN, mutta monet inhimillistävät koiransa mamin pikku vauvaksi.
Koira on koira ja jossain valovuosien päässä tärkeysjärjestyksessä lapsiin verrattuna. Jos olisi koirien ja lasten eturistiriita (siis koirasta vaaraa tai haittaa lapsille) niin silmää räpäyttämättä koirat lätisi saman tien. Ei ikipäivänä voi puhua etgä koira olisi yhtä ihana tai tärkeä tai aninitlaatuinen mitä lapsi on.Täällä av palstalla on näitä koira-mameja ja alkavat olla samaa kaliiperia kuin englanninkielinen termi ”crazy cat-woman”. Koira voi olla tärkeä ja rakas mutta ei se nyt jukoliste ole lähelläkään ihmistä arvolltaan.
Valoja päälle nyt taas.
Puhu vain omasta puolestasi ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap yleistää kyllä nyt siskonsa käytöksen koskemaan kaikkia ihmisiä aivan suotta.
Minulla on koira ja lapsi. Kun kuljen heidän kanssaan metsäpolulla, monet kavahtavat koiraa ja käskenkin sen aina tiukasti sivulleni. Lapsi saa huidella miten tahtoo eikä kukaan katso karsaasti.
Koiralta en hyväksy minkäänlaista häröilyä vaan sen on toteltava yhdestä käskystä. Lasta ei tulisi mieleenkään käskyttää samalla tavalla.
Lapsi osoittaa koiralle olevansa hierarkiassa sen yläpuolella esim. antamalla koiralle sen ruoan. 12 kg painava lapsi voi laittaa kupin maahan ja käskeä koiraa odottamaan kuola valuen niin kauan, kunnes lapsi antaa sille luvan mennä kupille.
Kun meille tulee vieraita ja kerron että meillä on sitten koira, moni nyrpistää nenäänsä. Kukaan ei nyrpistä sille että talossa asuu myös lapsi.
Luulen että siskosi mielestä lapsesi on huonosti kasvatettu tai siskollasi on jokin muu ongelma liittyen sinun tapaasi olla äiti. Tai sitten ihan vain vikaa esim. päässä.
Vierailija kirjoitti:
On ilmastoteko olla hankkimatta lihansyöjäkoiraa.
Ootko pimee? Ei äitejä ja lapsia kukaan halveksi, päin vastoin.
On erinomainen ilmastoteko olla tekemättä ihmistä tähän maailmaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monesti jos on ollut kysely, että kumman pelastat mieluummin hädästä: koiranpennun vai vieraan lapsen tai oman koirasi vai vieraan vauvan, on ylivoimainen enemmistö aina vastannut koira.
Ketä kiinnostaa vieraiden muksut?
Vierailija kirjoitti:
Ap yleistää kyllä nyt siskonsa käytöksen koskemaan kaikkia ihmisiä aivan suotta.
Minulla on koira ja lapsi. Kun kuljen heidän kanssaan metsäpolulla, monet kavahtavat koiraa ja käskenkin sen aina tiukasti sivulleni. Lapsi saa huidella miten tahtoo eikä kukaan katso karsaasti.
Koiralta en hyväksy minkäänlaista häröilyä vaan sen on toteltava yhdestä käskystä. Lasta ei tulisi mieleenkään käskyttää samalla tavalla.
Lapsi osoittaa koiralle olevansa hierarkiassa sen yläpuolella esim. antamalla koiralle sen ruoan. 12 kg painava lapsi voi laittaa kupin maahan ja käskeä koiraa odottamaan kuola valuen niin kauan, kunnes lapsi antaa sille luvan mennä kupille.
Kun meille tulee vieraita ja kerron että meillä on sitten koira, moni nyrpistää nenäänsä. Kukaan ei nyrpistä sille että talossa asuu myös lapsi.
Luulen että siskosi mielestä lapsesi on huonosti kasvatettu tai siskollasi on jokin muu ongelma liittyen sinun tapaasi olla äiti. Tai sitten ihan vain vikaa esim. päässä.
Et tiedäkään miten paljon ihmisiä ärsyttää penskasi, kukaan ei vaan näytä sitä sinulle 😂 haha
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monesti jos on ollut kysely, että kumman pelastat mieluummin hädästä: koiranpennun vai vieraan lapsen tai oman koirasi vai vieraan vauvan, on ylivoimainen enemmistö aina vastannut koira.
Ketä kiinnostaa vieraiden muksut?
Niin, keitä kiinnostavat ne ihmiset, joista yhteiskunta rakentuu? Loogisesti ajateltuna pitäisi kiinnostaa, mutta tunteella ajateltuna toki vain omilla mieltymyksillä on väliä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo kolme alapeukkua - arvelinkin, että mielipiteeni on erittäin epäsuosittu.
Miksi ihmiset rakastavat koiria? Koska koirat ovat kivoja. Ne ovat positiivisia, ne suhtautuvat yleensä ihmisiin positiivisesti. Nykyajan ihminen haluaa kaiken tämän koiralta, mutta ei omassa käytöksessään arvosta vastaavia ominaisuuksia. Kommunikaatio toisten ihmisten kanssa on liian monimutkaista, koska itsensä pitää panna likoon. Koiran kanssa kommunikaatio on helppoa, ja sen voi katkaista, koska itse haluaa. Mun mielestä tällainen yhteiskunta on jotenkin surullinen: ihmiset ohjaavat kaikki myönteiset tunteensa koiriin, ja kyräilevät omia lajitovereitaan.
nro 2
Ai kommunikaatio lapsen kanssa on niin monimutkaista? Vai miten tämä nyt lapsiin liittyy?
P.S. sano lapsellesi että on epäkohteliasta keskeyttää aikuisten keskustelu.
Ihmisten välinen kommunikaatio on paljon monimutkaisempaa kuin ihmisen ja koiran välinen kommunikaatio. Koira on jalostettu olemaan tosi kiinnittynyt ihmiseen, kun taas ihmisillä on jo heti lapsesta asti paljon enemmän omia ajatuksia, ja myös halua kertoa ne. Se aiheuttaa harmitusta, kuten jälkikirjoituksesi osoittikin. En tiedä, mistä se tuli, koska en puhunut lapsistani mitään, mutta voin toki aihetta käsitellä, jos haluat (toivon toki, että jos vastaan minulle, sinullakin on hieman enemmän pohdiskelua mukana ja vähemmän suoraa käskyttämistä). Mulla on kaksi lasta, ja olemme paljon puhuneet siitä, että on epäkohteliasta keskeyttää toisten keskustelu (huom! ei pelkästään aikuisten keskustelu). Kuitenkin varmasti itsekin olet joskus törmännyt siihen, että aikuinen keskeyttää toisten ihmisten keskustelun, vaikka aikuisen pitäisi periaatteessa tietää, että se on epäkohteliasta, ja toisaalta aikuisella on myös paremmat valmiudet hillitä impulssejaan kuin lapsella. Joten vaikka olemme käyneet asiaa läpi useita kertoja varmasti päivittäin, lapset kyllä keskeyttävät keskusteluja aivan säännöllisesti. Ei se ole mikään ihme. Lapset eivät yleensä toimi sillä tavalla, että asiasta sanotaan kerran, ja sen jälkeen homma toimii aina kuin rasvattu. Voi jopa sanoa, että monia asioita, kuten tuota keskeyttämistä, kaikki eivät opi koskaan.
nro 2
Ei aiheuta kuule mitään harmistusta, olen äiti itsekin. Kysyin miten paatoksesi liittyy lapsiin, kun aloittaja puhui lapset vs koirat-asetelmasta. Pelkkää liirum laarumia tuo keittiöpsykologiasi.
No vastaukseni liittyi juuri lapset vs. koirat -asetelmaan. Jos et ymmärtänyt, mitä sillä tarkoitin, en tiedä, miten voin sen enää selvemmin sanoa. Pohdin syitä sille, miksi ihmiset pitävät usein enemmän koirien seurasta.
Jos et harmistunut, en ymmärrä, mistä kommentti kehottaa opettamaan lapsille olemaan keskeyttämättä kumpuaa, kun en edes puhunut viestissäni lapsistani mitään (en edes maininnut siinä, että minulla on lapsia).
Olit sitä mieltä että ihmiset pitävät koirista, koska itseään ei tarvitse laittaa likoon. Ladten kanssa kommunikointi tuskin on niin vaikeaa? Ei tuo liittynyt alkuperäinen höpinäsi liittynyt lapsiin mitenkään.
Kehotus, opettaa lapsille käytöstapoja liittyy juurikin aloitukseen.
Noin, onko väännetty tarpeeksi rautalangasta vai herättääkö tämä taas puolen sivun pohdiskelua? Hyvää päivän jatkoa.
Koirat on miljoona kertaa söpömpiä ja ihanampia kuin ihmislapset. En kestä lapsia kauaa, monesti menee hermot esim. Nopealla kauppareissulla kun jonkun Villepetteriä tai Alessandroa ei ole ylläripylläri opetettu käyttäytymään julkisella paikalla ollenkaan. Minä ja minun lapseni! Minä minä minä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap yleistää kyllä nyt siskonsa käytöksen koskemaan kaikkia ihmisiä aivan suotta.
Minulla on koira ja lapsi. Kun kuljen heidän kanssaan metsäpolulla, monet kavahtavat koiraa ja käskenkin sen aina tiukasti sivulleni. Lapsi saa huidella miten tahtoo eikä kukaan katso karsaasti.
Koiralta en hyväksy minkäänlaista häröilyä vaan sen on toteltava yhdestä käskystä. Lasta ei tulisi mieleenkään käskyttää samalla tavalla.
Lapsi osoittaa koiralle olevansa hierarkiassa sen yläpuolella esim. antamalla koiralle sen ruoan. 12 kg painava lapsi voi laittaa kupin maahan ja käskeä koiraa odottamaan kuola valuen niin kauan, kunnes lapsi antaa sille luvan mennä kupille.
Kun meille tulee vieraita ja kerron että meillä on sitten koira, moni nyrpistää nenäänsä. Kukaan ei nyrpistä sille että talossa asuu myös lapsi.
Luulen että siskosi mielestä lapsesi on huonosti kasvatettu tai siskollasi on jokin muu ongelma liittyen sinun tapaasi olla äiti. Tai sitten ihan vain vikaa esim. päässä.
Et tiedäkään miten paljon ihmisiä ärsyttää penskasi, kukaan ei vaan näytä sitä sinulle 😂 haha
Ai että, miten rancca viesti! Vitsi olet hurja! Heitä vielä lisää tuota hauskaa, mutta samalla niin edgyä läppää! Odotan kiihkeästi.
Ennemmin seurustelisin miehen kanssa jolla lapsia, kuin miehen jolla jatkuvasti hoidettavia eläimiä. Lapset sentään oppivat itsenäisiksi ajan kanssa. Eivätkä likaa/karvoita/haise ja pyöri jaloissa kokoaikaa.
Vierailija kirjoitti:
Koirat on miljoona kertaa söpömpiä ja ihanampia kuin ihmislapset. En kestä lapsia kauaa, monesti menee hermot esim. Nopealla kauppareissulla kun jonkun Villepetteriä tai Alessandroa ei ole ylläripylläri opetettu käyttäytymään julkisella paikalla ollenkaan. Minä ja minun lapseni! Minä minä minä!
No mutta hyvä, että jos ne muut ihmiset ovat minäminä-ihmisiä, niin sinä et ole lainkaan. Säilyy joku tasapaino tässä maailmassa!
Ihan varmasti, mutta se ei silti tarkoita sitä, että käytöstavat pitäisi unohtaa, saati sitä faktaa, että yhteiskunta koostuu toisista ihmisistä, ei koirista, ja niistä toisten ihmisten lapsista tulee myöhemmin niitä, jotka pyörittävät tätä yhteiskuntaa.