Työstä maksettavan palkan tulee määräytyä tuottavuuden mukaan

Vierailija kirjoitti:

Tuottavuus on ainoa järkevä hinnoittelukriteeri. Vai millä perusteella palkka tulisi määritellä jos ei tuottavuuden perusteella? 

Luuletko, että tuottavuuteen vaikuttaa pelkästään tai vahvimmin työpanos ja sen kustannukset?

Kovin on virheellinen ajatusmalli.

Suurin merkitys tuottavuuden kasvuun on investoinneilla. Siis juuri niillä, jotka suomalaisilta yrityksitä on jäänyt tekemättä. TIlastojen mukaan investointiasteemme on alhaisempi kuin muualla Euroopassa. Emme ole saavuttaneet edes 2000-luvun alun tasoa.

 Kokonaistuottavuutemme on laskenut lähes samassa tahdissa investointien laskun kanssa (lähde:EK) .

Investoinnit ovat myös edellytys talouskasvulle ja TKI-investoinnit puolestaan ovat edellytys tulevaisuudelle.

Vaikuttaakin siltä, että yrityksemme ovat keskittyneet nostamaan voitot ennätyssuurina osinkoina ja tulevaisuudesta ei välitetä tuon taivaallista. Kilpailijamaissa sen sisjaan investointiastetta kasvatetaan vahvasti. Kumpi vie voiton?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuottavuus on järkevä kriteeri ainoastaan sellaisissa töissä, joissa henkilö itse pystyy vaikuttamaan tekemänsä työn määrään tai mitattavaan laatuun. Esimerkiksi puhelinmyyjä, ompelija tai mansikanpoimija. 

MIkähän on sellainen työ jossa tekijä ei pysty vaikuttamaan työn määrään tai laatuun? En keksi yhtäkään esimerkkiä.

No tässähän näitä on lueteltu vaikka miten paljon. Palomies, poliisi, sairaanhoitaja, roskakuski, opettaja, bussikuski. Ja huomioi, että puhuin mitattavasta laadusta enkä työmoraalista. Vaikka olisi miten hyvä opettaja, hän ei välttämättä saa niistä oppilaistaan huippujuristeja, vaan lopputulos on näiden oppilaiden omissa käsissä. 

Kaikki edellä mainitut voivat vaikuttaa työn määrään tai laatuun. Palomies voi tehdä työnsä laadukkaasti, jolloin tulipalo saadaan sammutettua mahdollisimman nopeasti tai työ voidaan tehdä huonosti, jolloin kaikki palaa poroksi. Tämä asia on mahdollista mitata. Sairaanhoitajan osalta aivan sama juttu. Voidaan mitata esim. virheiden lukumäärää, potilastyytyväisyyttä jne. Entäs poliisi? Partio näkee ulkona kahakan. Nyt poliisit voivat ajatella, että ei jaksa nyt puuttua tohon, helpompi mennä vaan ohi. Näin minimoidaan työn määrää. Laadun osalta poliisit voivat vaikuttaa aivan siinä missä muutkin.

Olen eri kuin se jolle vastasit, mutta samaa mieltä siitä ettei voi sanoa ettei noilla aloilla voi lainkaan vaikuttaa työn määrään tai laatuun. Ongelma on siinä, että työn määrään ja osittain myös laatuun vaikuttaa myös moni sellainen tekijä joihin ei voi itse vaikuttaa kuin rajallisesti. Kuten joku sanoi, hoitaja tai lääkäri ei voi vaikuttaa siihen, kuinka monta potilasta marssii päivystyksen ovesta tiettynä päivänä sisään. Helpoimmissa työtehtävissä tulee vähiten virheitä, ja esimerkiksi kirurgiassa voi joissain tapauksissa tulla alansa huipuille eniten komplikaatiota siksi että he leikkaavat kaikkein vaikeimmat tapaukset. Kuvaamasi kaltainen palkkausjärjestelmä kannustaisi hakeutumaan mahdollisimman ruuhkaisiin työpisteisiin, mahdollisimman helppoihin työtehtäviin ja mikä ehkä ongelmallisinta, potilaiden ollessa vähissä hukkaamaan resursseja ylihoitamalla sellaisia potilaita jotka oikeasti tarvitsisivat vähän tai ei lainkaan hoitoa.

Helpoille työtehtäville löytyy paljon tekijöitä, jolloin niistä maksettava hinta muodostuu pienemmäksi kuin vaativien tehtävien. Tämä sisältyy kysynnän ja tarjonnan lakiin (paljon tarjontaa laskee hintaa eli tätä kautta myös tuottavuutta). 

Näin ollen ei ole niin, että kaikkien kannattaisi hakeutua automaattisesti helppoihin työtehtäviin.

Niin, eli oikeasti palkkaa maksettaisiin edelleen kysynnän ja tarjonnan mukaan, toisin sanoen työnantaja maksaa pienimmän mahdollisen palkan jolla se saa riittävän paljon riittävän osaavaa työvoimaa. Miten tuo sinun systeemisi poikkeaisi nykyisestä?

Tuo systeemi juuri johtaa siihen, että tuottavuus määrittää palkan. Jotkut täällä ovat kuitenkin sitä mieltä, että eihän näin voi olla.

Yrityksillä ehkä. Julkisella sektorilla viime kädessä ei, koska julkisella sektorilla on lakiin säädetty velvollisuus huolehtia tietyistä palveluista. Silloin kuntien on viime kädessä pakko maksaa sen verran palkkaa että riittävän moni suostuu tulemaan sillä töihin. Sairaala ei pyöri pelkästään sen tehokkaimman kymmenyksen varassa.

Tämä on syy juuri sille miksi julkinen sektori on tehoton ja miksi kyseistä tehottomuutta yritetään parantaa yhtiöittämällä ja yksityistämällä julkisen sektorin töitä.

Jaa. Tarkoitatko siis, että esim.yksityiset vanhushoivapalvelut, jotka ovat olleet viime vuosina vahvasti julkisuudessa, ovat ratkaisu?

Että vanhukset jätetään hoitamatta, kun ei palkata riittävää määrää henkilökuntaa? Voittoa on kyllä tullut erityisen mukavasti siten, meidän maksamistamme verovaroista.  Tämäkö on mielestäsi tehokasta? HAluatko tosiaan, että maksamiasi veroja käytetään tällä tavoin?

Valtionhallinnosta on parhaista päivistä vähennetty henkilöstöä 60 %. Säästöä sillä ei ole saatu, koska palvelut ostetaan nyt "yksityisiltä".  Kustannukset ovat vain kasvaneet ja meillä kaikilla tulisi olla tiedossa,kuinka pahasti nuo ostopalvelut valtionhallinossa ovat epäonnistuneet.

Samoin kuntien palveluksessa olevaa henkilöstöä on vähennetty viimeiset viisi vuotta. Siitä huolimatta,vaikka valtionhallinnon lakisääteisiä tehtäviä on runsain mitoin siirretty kunnille.

Seurauksena on siis myös lakisääteisten palvelujen alasajo heikkotasoisemmiksi. Kuntien verotulot ovat romahtaneet, mm. siksi, että sellaisten henkilöiden määrä, joiden tulot koostuvat joko pääosin tai kokonaan pääomatuloista, on kasvanut. Pääomatulot on vapautettu kunnallisveron maksamisesta - nämä ihmiset siis perheineen käyttävät kuntien palveluja päivähoidosta alkaen meidän muiden maksamina.

Kuntien valtionosuuksia on toistuvasti leikattu. Silti sinäkin saat edelleen julkiset palvelut.

Missä kohtaa se väittämäsi julkisen sektorin tehottomus ilmenee?

Kuka kertoisi minulle, mitä eroa on julkisella ja sellaisella "yksityisellä" yrityksellä, jonka tulot tulevat kaikki verovaroista?  Sama tulonlähde,  toinen tekee voittoa henkilösä kustannuksella, toinen noudattaa lakia ja työehtosopimuksia.

Vierailija kirjoitti:

Mites vaikka palomiehillä toimis toi? 🤔😂

No sehän on jo nähty USA:ssa: palomiehet sytyttelevät itse maastopaloja että saavat lisää työtä ja voidakseen esiintyä sankareina. Ilmiön nimi on siellä "firefighter arson".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuottavuus on järkevä kriteeri ainoastaan sellaisissa töissä, joissa henkilö itse pystyy vaikuttamaan tekemänsä työn määrään tai mitattavaan laatuun. Esimerkiksi puhelinmyyjä, ompelija tai mansikanpoimija. 

MIkähän on sellainen työ jossa tekijä ei pysty vaikuttamaan työn määrään tai laatuun? En keksi yhtäkään esimerkkiä.

No tässähän näitä on lueteltu vaikka miten paljon. Palomies, poliisi, sairaanhoitaja, roskakuski, opettaja, bussikuski. Ja huomioi, että puhuin mitattavasta laadusta enkä työmoraalista. Vaikka olisi miten hyvä opettaja, hän ei välttämättä saa niistä oppilaistaan huippujuristeja, vaan lopputulos on näiden oppilaiden omissa käsissä. 

Kaikki edellä mainitut voivat vaikuttaa työn määrään tai laatuun. Palomies voi tehdä työnsä laadukkaasti, jolloin tulipalo saadaan sammutettua mahdollisimman nopeasti tai työ voidaan tehdä huonosti, jolloin kaikki palaa poroksi. Tämä asia on mahdollista mitata. Sairaanhoitajan osalta aivan sama juttu. Voidaan mitata esim. virheiden lukumäärää, potilastyytyväisyyttä jne. Entäs poliisi? Partio näkee ulkona kahakan. Nyt poliisit voivat ajatella, että ei jaksa nyt puuttua tohon, helpompi mennä vaan ohi. Näin minimoidaan työn määrää. Laadun osalta poliisit voivat vaikuttaa aivan siinä missä muutkin.

Olen eri kuin se jolle vastasit, mutta samaa mieltä siitä ettei voi sanoa ettei noilla aloilla voi lainkaan vaikuttaa työn määrään tai laatuun. Ongelma on siinä, että työn määrään ja osittain myös laatuun vaikuttaa myös moni sellainen tekijä joihin ei voi itse vaikuttaa kuin rajallisesti. Kuten joku sanoi, hoitaja tai lääkäri ei voi vaikuttaa siihen, kuinka monta potilasta marssii päivystyksen ovesta tiettynä päivänä sisään. Helpoimmissa työtehtävissä tulee vähiten virheitä, ja esimerkiksi kirurgiassa voi joissain tapauksissa tulla alansa huipuille eniten komplikaatiota siksi että he leikkaavat kaikkein vaikeimmat tapaukset. Kuvaamasi kaltainen palkkausjärjestelmä kannustaisi hakeutumaan mahdollisimman ruuhkaisiin työpisteisiin, mahdollisimman helppoihin työtehtäviin ja mikä ehkä ongelmallisinta, potilaiden ollessa vähissä hukkaamaan resursseja ylihoitamalla sellaisia potilaita jotka oikeasti tarvitsisivat vähän tai ei lainkaan hoitoa.

Helpoille työtehtäville löytyy paljon tekijöitä, jolloin niistä maksettava hinta muodostuu pienemmäksi kuin vaativien tehtävien. Tämä sisältyy kysynnän ja tarjonnan lakiin (paljon tarjontaa laskee hintaa eli tätä kautta myös tuottavuutta). 

Näin ollen ei ole niin, että kaikkien kannattaisi hakeutua automaattisesti helppoihin työtehtäviin.

Niin, eli oikeasti palkkaa maksettaisiin edelleen kysynnän ja tarjonnan mukaan, toisin sanoen työnantaja maksaa pienimmän mahdollisen palkan jolla se saa riittävän paljon riittävän osaavaa työvoimaa. Miten tuo sinun systeemisi poikkeaisi nykyisestä?

Tuo systeemi juuri johtaa siihen, että tuottavuus määrittää palkan. Jotkut täällä ovat kuitenkin sitä mieltä, että eihän näin voi olla.

Yrityksillä ehkä. Julkisella sektorilla viime kädessä ei, koska julkisella sektorilla on lakiin säädetty velvollisuus huolehtia tietyistä palveluista. Silloin kuntien on viime kädessä pakko maksaa sen verran palkkaa että riittävän moni suostuu tulemaan sillä töihin. Sairaala ei pyöri pelkästään sen tehokkaimman kymmenyksen varassa.

Tämä on syy juuri sille miksi julkinen sektori on tehoton ja miksi kyseistä tehottomuutta yritetään parantaa yhtiöittämällä ja yksityistämällä julkisen sektorin töitä.

Ei ei ei!! Kyse ei ole tehottomuudesta, vaan siitä, että tuotetaan palveluja, josta kukaan ei maksa eikä saa rahallista voittoa. Kai ymmärrät, että kun henkilö saadaan terveeksi, siitä ei kilahda terveydenhuollon kassaan rahaa, mutta jos myyt auton, yritykselle tulee rahaa. 

Kyllä esim. kunnat maksavat sairaaloille hoidosta miljoonia ja nämä miljoonat kilahtavat sairaalan kassaan (toimenpiteille on tarkat hinnastot) Ihan samalla tavalla kuin jos kunta ostaa autokauppiaalta auton, niin rahat kilahtavat autokauppiaan kassaan.

Voi hyvä luoja, eihän tuossa ole kyse mistään muusta kuin siitä, että rahat siirtyvät taskusta taskuun. Nyt puhutaan lopputuotoksesta, eli siitä mikä tulos sillä työllä saavutettiin, ei siitä, kenen pussissa palkkarahat seikkailevat. 

Hoitaja tekee työn -> potilas tulee terveeksi -> terveydestä maksaa yhteiskunta (ei markkinatalous)

Autokauppias myy auton -> autosta tuli myyntituloja -> asiakas maksaa hankinnan itse

Jos kunta ostaa autokauppiaalta auton, kunta saa sen auton omaan käyttöönsä (työntekotarkoitukseen) ja se on kunnan omaisuutta. Kun kunta ostaa terveydenhuoltopalveluita, tehdyn työn hyöty menee potilaalle ja sitä ei koskaan näy kunnan taseessa tai tuloksessa. 

Ei terveydestä maksa yhteiskunta, vaan jokainen veronmaksaja rahoittaa sen maksamillaan veroilla. Jos potilas tulee terveeksi, niin hän saa vastinetta maksamilleen veroille. Kysymys on nyt siitä saako hän vastineen tehokkaasti vai tehottomasti.

Yhtä hyvin valtio voisi verottaa kansaa ja "antaa" jokaiselle auton. Toinen vaihtoehto olisi, että kansalainen ostaa auton itse.

Kyllä sairaanhoitomenot näkyvät kunnan "tuloslaskelmassa". Tuottoja ovat esim. verotulot ja "kuluja" puolestaan sairaanhoitomaksut. Sairaalan kannalta saadut sairaanhoitomaksut ovat sen myyntituloja ja esim. palkat ja alihankinnat kuluja.

Eikö veronmaksajat mielestäsi ole sama asia kuin yhteiskunta? :D 

Niin, kysymys on siitä, saako hän tehokkaasti vai tehottomasti. Monen mielestä tietysti sen saa nykyään tehottomasti, koska ainahan veroja maksetaan liikaa ja palvelu on huonoa. Mutta kyse on oikeasti siitä, että se veronmaksaja ei ymmärrä, miten paljon kuluja siitä hänen hoidostaan ihan oikeasti syntyy eikä myöskään arvosta sitä, mitä hän sillä hinnalla saa. Jos ajatellaan esimerkiksi vanhustenhuoltoa, uppoaisihan siihenkin ihan mieletön määrä hoitajien työtunteja, jos hommat tehtäisiin kunnolla. Mutta jos veronmaksaja (yhteiskunnan päättäjät) miettii, paljonko on valmis siitä maksamaan, tottakai se summa on paljon pienempi, jos rahaa menee tuhanteen muuhunkin asiaan. 

Niin näkyy tuloslaskelmassa kuluna, mutta se lopputulos (=terveys) ei näy, toisin kuin se auto näkyy taseessa omaisuutena ja tulevassa käytössä tuotannon välineenä. 

Sinun kannattaisi varmaankin ensin miettiä, mitä tarkoittaa kulu ja tulo ja tuottavuus. Minusta näyttäisi nyt siltä, että mikä tahansa rahavirta tai muu tapahtuma (esimerkiksi työtehtävä tai laskuttaminen) tarkoittaa sinusta samaa kuin tuottavuus. 

Yhteiskunta ei ole sama asia kuin veronmaksajat. Yhteiskunta koostuu ihmisistä ja heidän vuorovaikutusten verkostosta. Yhteiskunnalla ei ole mitään yksiselitteistä halua, tavoitetta tai olemusta, joten se ei lopulta tarkoita juuri mitään. Parempi puhua vaikka yksilöistä, sillä jokaisella yksilöllä on omat yksiselitteiset halut, tavoitteet ja olemuksensa.

Terveyttä voidaan kyllä mitata vai eikö mielestäsi mikään palvelu jätä jälkeensä mitään todellista jos sitä ei ole aktivoitu taseeseen.

Määritelläänpäs nyt kulu, tulo ja tuottavuus:

tulo: suoritteen luovuttamisesta saatu rahassa mitattava vastike(tuotos).

kulu: suoritteen tuottamisesta johtuva rahassa mitattava kulutus (panos)

tuottavuus: tuotoksen ja panosten suhde eli paljonko syntyy tuotosta (rahassa mitattava vastike) suhteessa käytettyihin panoksiin.

rajatuottavuus: lisätään yksi yksikkö panoksia, kuinka tuotos muuttuu.

Eli mitä näiden osalta pitäisi miettiä uudelleen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuottavuus on järkevä kriteeri ainoastaan sellaisissa töissä, joissa henkilö itse pystyy vaikuttamaan tekemänsä työn määrään tai mitattavaan laatuun. Esimerkiksi puhelinmyyjä, ompelija tai mansikanpoimija. 

MIkähän on sellainen työ jossa tekijä ei pysty vaikuttamaan työn määrään tai laatuun? En keksi yhtäkään esimerkkiä.

No tässähän näitä on lueteltu vaikka miten paljon. Palomies, poliisi, sairaanhoitaja, roskakuski, opettaja, bussikuski. Ja huomioi, että puhuin mitattavasta laadusta enkä työmoraalista. Vaikka olisi miten hyvä opettaja, hän ei välttämättä saa niistä oppilaistaan huippujuristeja, vaan lopputulos on näiden oppilaiden omissa käsissä. 

Kaikki edellä mainitut voivat vaikuttaa työn määrään tai laatuun. Palomies voi tehdä työnsä laadukkaasti, jolloin tulipalo saadaan sammutettua mahdollisimman nopeasti tai työ voidaan tehdä huonosti, jolloin kaikki palaa poroksi. Tämä asia on mahdollista mitata. Sairaanhoitajan osalta aivan sama juttu. Voidaan mitata esim. virheiden lukumäärää, potilastyytyväisyyttä jne. Entäs poliisi? Partio näkee ulkona kahakan. Nyt poliisit voivat ajatella, että ei jaksa nyt puuttua tohon, helpompi mennä vaan ohi. Näin minimoidaan työn määrää. Laadun osalta poliisit voivat vaikuttaa aivan siinä missä muutkin.

Olen eri kuin se jolle vastasit, mutta samaa mieltä siitä ettei voi sanoa ettei noilla aloilla voi lainkaan vaikuttaa työn määrään tai laatuun. Ongelma on siinä, että työn määrään ja osittain myös laatuun vaikuttaa myös moni sellainen tekijä joihin ei voi itse vaikuttaa kuin rajallisesti. Kuten joku sanoi, hoitaja tai lääkäri ei voi vaikuttaa siihen, kuinka monta potilasta marssii päivystyksen ovesta tiettynä päivänä sisään. Helpoimmissa työtehtävissä tulee vähiten virheitä, ja esimerkiksi kirurgiassa voi joissain tapauksissa tulla alansa huipuille eniten komplikaatiota siksi että he leikkaavat kaikkein vaikeimmat tapaukset. Kuvaamasi kaltainen palkkausjärjestelmä kannustaisi hakeutumaan mahdollisimman ruuhkaisiin työpisteisiin, mahdollisimman helppoihin työtehtäviin ja mikä ehkä ongelmallisinta, potilaiden ollessa vähissä hukkaamaan resursseja ylihoitamalla sellaisia potilaita jotka oikeasti tarvitsisivat vähän tai ei lainkaan hoitoa.

Helpoille työtehtäville löytyy paljon tekijöitä, jolloin niistä maksettava hinta muodostuu pienemmäksi kuin vaativien tehtävien. Tämä sisältyy kysynnän ja tarjonnan lakiin (paljon tarjontaa laskee hintaa eli tätä kautta myös tuottavuutta). 

Näin ollen ei ole niin, että kaikkien kannattaisi hakeutua automaattisesti helppoihin työtehtäviin.

Niin, eli oikeasti palkkaa maksettaisiin edelleen kysynnän ja tarjonnan mukaan, toisin sanoen työnantaja maksaa pienimmän mahdollisen palkan jolla se saa riittävän paljon riittävän osaavaa työvoimaa. Miten tuo sinun systeemisi poikkeaisi nykyisestä?

Tuo systeemi juuri johtaa siihen, että tuottavuus määrittää palkan. Jotkut täällä ovat kuitenkin sitä mieltä, että eihän näin voi olla.

Yrityksillä ehkä. Julkisella sektorilla viime kädessä ei, koska julkisella sektorilla on lakiin säädetty velvollisuus huolehtia tietyistä palveluista. Silloin kuntien on viime kädessä pakko maksaa sen verran palkkaa että riittävän moni suostuu tulemaan sillä töihin. Sairaala ei pyöri pelkästään sen tehokkaimman kymmenyksen varassa.

Tämä on syy juuri sille miksi julkinen sektori on tehoton ja miksi kyseistä tehottomuutta yritetään parantaa yhtiöittämällä ja yksityistämällä julkisen sektorin töitä.

Jaa. Tarkoitatko siis, että esim.yksityiset vanhushoivapalvelut, jotka ovat olleet viime vuosina vahvasti julkisuudessa, ovat ratkaisu?

Että vanhukset jätetään hoitamatta, kun ei palkata riittävää määrää henkilökuntaa? Voittoa on kyllä tullut erityisen mukavasti siten, meidän maksamistamme verovaroista.  Tämäkö on mielestäsi tehokasta? HAluatko tosiaan, että maksamiasi veroja käytetään tällä tavoin?

Valtionhallinnosta on parhaista päivistä vähennetty henkilöstöä 60 %. Säästöä sillä ei ole saatu, koska palvelut ostetaan nyt "yksityisiltä".  Kustannukset ovat vain kasvaneet ja meillä kaikilla tulisi olla tiedossa,kuinka pahasti nuo ostopalvelut valtionhallinossa ovat epäonnistuneet.

Samoin kuntien palveluksessa olevaa henkilöstöä on vähennetty viimeiset viisi vuotta. Siitä huolimatta,vaikka valtionhallinnon lakisääteisiä tehtäviä on runsain mitoin siirretty kunnille.

Seurauksena on siis myös lakisääteisten palvelujen alasajo heikkotasoisemmiksi. Kuntien verotulot ovat romahtaneet, mm. siksi, että sellaisten henkilöiden määrä, joiden tulot koostuvat joko pääosin tai kokonaan pääomatuloista, on kasvanut. Pääomatulot on vapautettu kunnallisveron maksamisesta - nämä ihmiset siis perheineen käyttävät kuntien palveluja päivähoidosta alkaen meidän muiden maksamina.

Kuntien valtionosuuksia on toistuvasti leikattu. Silti sinäkin saat edelleen julkiset palvelut.

Missä kohtaa se väittämäsi julkisen sektorin tehottomus ilmenee?

Kuka kertoisi minulle, mitä eroa on julkisella ja sellaisella "yksityisellä" yrityksellä, jonka tulot tulevat kaikki verovaroista?  Sama tulonlähde,  toinen tekee voittoa henkilösä kustannuksella, toinen noudattaa lakia ja työehtosopimuksia.

Niinpä. Tämä kommentoija on uskonut jotain kokoomuksen propagandaa eikä ymmärrä, että kyse ei ole tehottomuudesta (eli että työt olisi järjestetty huonosti) vaan siitä, että laki määrittelee julkiselle puolelle tietyt velvollisuudet ja rajoitteet ja niiden noudattamiseen uppoaa rahaa. Hyvähän se on yksityisen lällätellä, kun sillä ei ole samanlaisia vastuita esimerkiksi syrjäseuduilla, vaan näillä on vapaus järjestää asiat vain niiltä osin kuin pystyvät. Ja tottakai tehokkuutta syntyy myös siitä, että valvontaa ei ole ja esim ne vanhukset jätetään hoitamatta.

Vähän sama kuin minä menisin esimiehelleni valittamaan, miksi hänellä menee enemmän rahaa ja aikaa hallintoon ja markkinointiin ja miksi hän pystyy hoitamaan vain kaksi asiakasta siinä ajassa, kun minä hoidan 10. No johtuisiko siitä, että hänellä on monipuolisemmat vastuut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuottavuus on järkevä kriteeri ainoastaan sellaisissa töissä, joissa henkilö itse pystyy vaikuttamaan tekemänsä työn määrään tai mitattavaan laatuun. Esimerkiksi puhelinmyyjä, ompelija tai mansikanpoimija. 

MIkähän on sellainen työ jossa tekijä ei pysty vaikuttamaan työn määrään tai laatuun? En keksi yhtäkään esimerkkiä.

No tässähän näitä on lueteltu vaikka miten paljon. Palomies, poliisi, sairaanhoitaja, roskakuski, opettaja, bussikuski. Ja huomioi, että puhuin mitattavasta laadusta enkä työmoraalista. Vaikka olisi miten hyvä opettaja, hän ei välttämättä saa niistä oppilaistaan huippujuristeja, vaan lopputulos on näiden oppilaiden omissa käsissä. 

Kaikki edellä mainitut voivat vaikuttaa työn määrään tai laatuun. Palomies voi tehdä työnsä laadukkaasti, jolloin tulipalo saadaan sammutettua mahdollisimman nopeasti tai työ voidaan tehdä huonosti, jolloin kaikki palaa poroksi. Tämä asia on mahdollista mitata. Sairaanhoitajan osalta aivan sama juttu. Voidaan mitata esim. virheiden lukumäärää, potilastyytyväisyyttä jne. Entäs poliisi? Partio näkee ulkona kahakan. Nyt poliisit voivat ajatella, että ei jaksa nyt puuttua tohon, helpompi mennä vaan ohi. Näin minimoidaan työn määrää. Laadun osalta poliisit voivat vaikuttaa aivan siinä missä muutkin.

Olen eri kuin se jolle vastasit, mutta samaa mieltä siitä ettei voi sanoa ettei noilla aloilla voi lainkaan vaikuttaa työn määrään tai laatuun. Ongelma on siinä, että työn määrään ja osittain myös laatuun vaikuttaa myös moni sellainen tekijä joihin ei voi itse vaikuttaa kuin rajallisesti. Kuten joku sanoi, hoitaja tai lääkäri ei voi vaikuttaa siihen, kuinka monta potilasta marssii päivystyksen ovesta tiettynä päivänä sisään. Helpoimmissa työtehtävissä tulee vähiten virheitä, ja esimerkiksi kirurgiassa voi joissain tapauksissa tulla alansa huipuille eniten komplikaatiota siksi että he leikkaavat kaikkein vaikeimmat tapaukset. Kuvaamasi kaltainen palkkausjärjestelmä kannustaisi hakeutumaan mahdollisimman ruuhkaisiin työpisteisiin, mahdollisimman helppoihin työtehtäviin ja mikä ehkä ongelmallisinta, potilaiden ollessa vähissä hukkaamaan resursseja ylihoitamalla sellaisia potilaita jotka oikeasti tarvitsisivat vähän tai ei lainkaan hoitoa.

Helpoille työtehtäville löytyy paljon tekijöitä, jolloin niistä maksettava hinta muodostuu pienemmäksi kuin vaativien tehtävien. Tämä sisältyy kysynnän ja tarjonnan lakiin (paljon tarjontaa laskee hintaa eli tätä kautta myös tuottavuutta). 

Näin ollen ei ole niin, että kaikkien kannattaisi hakeutua automaattisesti helppoihin työtehtäviin.

Niin, eli oikeasti palkkaa maksettaisiin edelleen kysynnän ja tarjonnan mukaan, toisin sanoen työnantaja maksaa pienimmän mahdollisen palkan jolla se saa riittävän paljon riittävän osaavaa työvoimaa. Miten tuo sinun systeemisi poikkeaisi nykyisestä?

Tuo systeemi juuri johtaa siihen, että tuottavuus määrittää palkan. Jotkut täällä ovat kuitenkin sitä mieltä, että eihän näin voi olla.

Yrityksillä ehkä. Julkisella sektorilla viime kädessä ei, koska julkisella sektorilla on lakiin säädetty velvollisuus huolehtia tietyistä palveluista. Silloin kuntien on viime kädessä pakko maksaa sen verran palkkaa että riittävän moni suostuu tulemaan sillä töihin. Sairaala ei pyöri pelkästään sen tehokkaimman kymmenyksen varassa.

Tämä on syy juuri sille miksi julkinen sektori on tehoton ja miksi kyseistä tehottomuutta yritetään parantaa yhtiöittämällä ja yksityistämällä julkisen sektorin töitä.

Jaa. Tarkoitatko siis, että esim.yksityiset vanhushoivapalvelut, jotka ovat olleet viime vuosina vahvasti julkisuudessa, ovat ratkaisu?

Että vanhukset jätetään hoitamatta, kun ei palkata riittävää määrää henkilökuntaa? Voittoa on kyllä tullut erityisen mukavasti siten, meidän maksamistamme verovaroista.  Tämäkö on mielestäsi tehokasta? HAluatko tosiaan, että maksamiasi veroja käytetään tällä tavoin?

Valtionhallinnosta on parhaista päivistä vähennetty henkilöstöä 60 %. Säästöä sillä ei ole saatu, koska palvelut ostetaan nyt "yksityisiltä".  Kustannukset ovat vain kasvaneet ja meillä kaikilla tulisi olla tiedossa,kuinka pahasti nuo ostopalvelut valtionhallinossa ovat epäonnistuneet.

Samoin kuntien palveluksessa olevaa henkilöstöä on vähennetty viimeiset viisi vuotta. Siitä huolimatta,vaikka valtionhallinnon lakisääteisiä tehtäviä on runsain mitoin siirretty kunnille.

Seurauksena on siis myös lakisääteisten palvelujen alasajo heikkotasoisemmiksi. Kuntien verotulot ovat romahtaneet, mm. siksi, että sellaisten henkilöiden määrä, joiden tulot koostuvat joko pääosin tai kokonaan pääomatuloista, on kasvanut. Pääomatulot on vapautettu kunnallisveron maksamisesta - nämä ihmiset siis perheineen käyttävät kuntien palveluja päivähoidosta alkaen meidän muiden maksamina.

Kuntien valtionosuuksia on toistuvasti leikattu. Silti sinäkin saat edelleen julkiset palvelut.

Missä kohtaa se väittämäsi julkisen sektorin tehottomus ilmenee?

Kuka kertoisi minulle, mitä eroa on julkisella ja sellaisella "yksityisellä" yrityksellä, jonka tulot tulevat kaikki verovaroista?  Sama tulonlähde,  toinen tekee voittoa henkilösä kustannuksella, toinen noudattaa lakia ja työehtosopimuksia.

Tehottomuus ilmenee esim. juuri kuvailemallasi tavalla. Julkinen sektori on pullollaan ns. isännätöntä rahaa, joten ei ole ihme, että sen tehokkuus on huono. Nähtiinhän julkisen sektorin kyvyt esim. Länsi-Metrossa: merkittävät viivästykset ja budjetti ylittyi roimasta. Tulos: verorahaa paloi taas oikein urakalla. Yksityinen olisi vienyt hankkeen läpi paljon tehokkaammin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuottavuus on järkevä kriteeri ainoastaan sellaisissa töissä, joissa henkilö itse pystyy vaikuttamaan tekemänsä työn määrään tai mitattavaan laatuun. Esimerkiksi puhelinmyyjä, ompelija tai mansikanpoimija. 

MIkähän on sellainen työ jossa tekijä ei pysty vaikuttamaan työn määrään tai laatuun? En keksi yhtäkään esimerkkiä.

No tässähän näitä on lueteltu vaikka miten paljon. Palomies, poliisi, sairaanhoitaja, roskakuski, opettaja, bussikuski. Ja huomioi, että puhuin mitattavasta laadusta enkä työmoraalista. Vaikka olisi miten hyvä opettaja, hän ei välttämättä saa niistä oppilaistaan huippujuristeja, vaan lopputulos on näiden oppilaiden omissa käsissä. 

Kaikki edellä mainitut voivat vaikuttaa työn määrään tai laatuun. Palomies voi tehdä työnsä laadukkaasti, jolloin tulipalo saadaan sammutettua mahdollisimman nopeasti tai työ voidaan tehdä huonosti, jolloin kaikki palaa poroksi. Tämä asia on mahdollista mitata. Sairaanhoitajan osalta aivan sama juttu. Voidaan mitata esim. virheiden lukumäärää, potilastyytyväisyyttä jne. Entäs poliisi? Partio näkee ulkona kahakan. Nyt poliisit voivat ajatella, että ei jaksa nyt puuttua tohon, helpompi mennä vaan ohi. Näin minimoidaan työn määrää. Laadun osalta poliisit voivat vaikuttaa aivan siinä missä muutkin.

Olen eri kuin se jolle vastasit, mutta samaa mieltä siitä ettei voi sanoa ettei noilla aloilla voi lainkaan vaikuttaa työn määrään tai laatuun. Ongelma on siinä, että työn määrään ja osittain myös laatuun vaikuttaa myös moni sellainen tekijä joihin ei voi itse vaikuttaa kuin rajallisesti. Kuten joku sanoi, hoitaja tai lääkäri ei voi vaikuttaa siihen, kuinka monta potilasta marssii päivystyksen ovesta tiettynä päivänä sisään. Helpoimmissa työtehtävissä tulee vähiten virheitä, ja esimerkiksi kirurgiassa voi joissain tapauksissa tulla alansa huipuille eniten komplikaatiota siksi että he leikkaavat kaikkein vaikeimmat tapaukset. Kuvaamasi kaltainen palkkausjärjestelmä kannustaisi hakeutumaan mahdollisimman ruuhkaisiin työpisteisiin, mahdollisimman helppoihin työtehtäviin ja mikä ehkä ongelmallisinta, potilaiden ollessa vähissä hukkaamaan resursseja ylihoitamalla sellaisia potilaita jotka oikeasti tarvitsisivat vähän tai ei lainkaan hoitoa.

Helpoille työtehtäville löytyy paljon tekijöitä, jolloin niistä maksettava hinta muodostuu pienemmäksi kuin vaativien tehtävien. Tämä sisältyy kysynnän ja tarjonnan lakiin (paljon tarjontaa laskee hintaa eli tätä kautta myös tuottavuutta). 

Näin ollen ei ole niin, että kaikkien kannattaisi hakeutua automaattisesti helppoihin työtehtäviin.

Niin, eli oikeasti palkkaa maksettaisiin edelleen kysynnän ja tarjonnan mukaan, toisin sanoen työnantaja maksaa pienimmän mahdollisen palkan jolla se saa riittävän paljon riittävän osaavaa työvoimaa. Miten tuo sinun systeemisi poikkeaisi nykyisestä?

Tuo systeemi juuri johtaa siihen, että tuottavuus määrittää palkan. Jotkut täällä ovat kuitenkin sitä mieltä, että eihän näin voi olla.

Yrityksillä ehkä. Julkisella sektorilla viime kädessä ei, koska julkisella sektorilla on lakiin säädetty velvollisuus huolehtia tietyistä palveluista. Silloin kuntien on viime kädessä pakko maksaa sen verran palkkaa että riittävän moni suostuu tulemaan sillä töihin. Sairaala ei pyöri pelkästään sen tehokkaimman kymmenyksen varassa.

Tämä on syy juuri sille miksi julkinen sektori on tehoton ja miksi kyseistä tehottomuutta yritetään parantaa yhtiöittämällä ja yksityistämällä julkisen sektorin töitä.

Ei ei ei!! Kyse ei ole tehottomuudesta, vaan siitä, että tuotetaan palveluja, josta kukaan ei maksa eikä saa rahallista voittoa. Kai ymmärrät, että kun henkilö saadaan terveeksi, siitä ei kilahda terveydenhuollon kassaan rahaa, mutta jos myyt auton, yritykselle tulee rahaa. 

Kyllä esim. kunnat maksavat sairaaloille hoidosta miljoonia ja nämä miljoonat kilahtavat sairaalan kassaan (toimenpiteille on tarkat hinnastot) Ihan samalla tavalla kuin jos kunta ostaa autokauppiaalta auton, niin rahat kilahtavat autokauppiaan kassaan.

Voi hyvä luoja, eihän tuossa ole kyse mistään muusta kuin siitä, että rahat siirtyvät taskusta taskuun. Nyt puhutaan lopputuotoksesta, eli siitä mikä tulos sillä työllä saavutettiin, ei siitä, kenen pussissa palkkarahat seikkailevat. 

Hoitaja tekee työn -> potilas tulee terveeksi -> terveydestä maksaa yhteiskunta (ei markkinatalous)

Autokauppias myy auton -> autosta tuli myyntituloja -> asiakas maksaa hankinnan itse

Jos kunta ostaa autokauppiaalta auton, kunta saa sen auton omaan käyttöönsä (työntekotarkoitukseen) ja se on kunnan omaisuutta. Kun kunta ostaa terveydenhuoltopalveluita, tehdyn työn hyöty menee potilaalle ja sitä ei koskaan näy kunnan taseessa tai tuloksessa. 

Ei terveydestä maksa yhteiskunta, vaan jokainen veronmaksaja rahoittaa sen maksamillaan veroilla. Jos potilas tulee terveeksi, niin hän saa vastinetta maksamilleen veroille. Kysymys on nyt siitä saako hän vastineen tehokkaasti vai tehottomasti.

Yhtä hyvin valtio voisi verottaa kansaa ja "antaa" jokaiselle auton. Toinen vaihtoehto olisi, että kansalainen ostaa auton itse.

Kyllä sairaanhoitomenot näkyvät kunnan "tuloslaskelmassa". Tuottoja ovat esim. verotulot ja "kuluja" puolestaan sairaanhoitomaksut. Sairaalan kannalta saadut sairaanhoitomaksut ovat sen myyntituloja ja esim. palkat ja alihankinnat kuluja.

Eikö veronmaksajat mielestäsi ole sama asia kuin yhteiskunta? :D 

Niin, kysymys on siitä, saako hän tehokkaasti vai tehottomasti. Monen mielestä tietysti sen saa nykyään tehottomasti, koska ainahan veroja maksetaan liikaa ja palvelu on huonoa. Mutta kyse on oikeasti siitä, että se veronmaksaja ei ymmärrä, miten paljon kuluja siitä hänen hoidostaan ihan oikeasti syntyy eikä myöskään arvosta sitä, mitä hän sillä hinnalla saa. Jos ajatellaan esimerkiksi vanhustenhuoltoa, uppoaisihan siihenkin ihan mieletön määrä hoitajien työtunteja, jos hommat tehtäisiin kunnolla. Mutta jos veronmaksaja (yhteiskunnan päättäjät) miettii, paljonko on valmis siitä maksamaan, tottakai se summa on paljon pienempi, jos rahaa menee tuhanteen muuhunkin asiaan. 

Niin näkyy tuloslaskelmassa kuluna, mutta se lopputulos (=terveys) ei näy, toisin kuin se auto näkyy taseessa omaisuutena ja tulevassa käytössä tuotannon välineenä. 

Sinun kannattaisi varmaankin ensin miettiä, mitä tarkoittaa kulu ja tulo ja tuottavuus. Minusta näyttäisi nyt siltä, että mikä tahansa rahavirta tai muu tapahtuma (esimerkiksi työtehtävä tai laskuttaminen) tarkoittaa sinusta samaa kuin tuottavuus. 

Yhteiskunta ei ole sama asia kuin veronmaksajat. Yhteiskunta koostuu ihmisistä ja heidän vuorovaikutusten verkostosta. Yhteiskunnalla ei ole mitään yksiselitteistä halua, tavoitetta tai olemusta, joten se ei lopulta tarkoita juuri mitään. Parempi puhua vaikka yksilöistä, sillä jokaisella yksilöllä on omat yksiselitteiset halut, tavoitteet ja olemuksensa.

Terveyttä voidaan kyllä mitata vai eikö mielestäsi mikään palvelu jätä jälkeensä mitään todellista jos sitä ei ole aktivoitu taseeseen.

Määritelläänpäs nyt kulu, tulo ja tuottavuus:

tulo: suoritteen luovuttamisesta saatu rahassa mitattava vastike(tuotos).

kulu: suoritteen tuottamisesta johtuva rahassa mitattava kulutus (panos)

tuottavuus: tuotoksen ja panosten suhde eli paljonko syntyy tuotosta (rahassa mitattava vastike) suhteessa käytettyihin panoksiin.

rajatuottavuus: lisätään yksi yksikkö panoksia, kuinka tuotos muuttuu.

Eli mitä näiden osalta pitäisi miettiä uudelleen?

Ainakin tuota lihavoitua. Mieti, mikä on se poliisin, opettajan tai uutistoimittajan työstä syntyvä tuotos rahalla mitattuna. Ja tuollahan jo näköjään kyselitkin, eikö lasketa terveyttä, jos se ei näy taseessa. No eipä sitä näy, ellei se ole rahassa mitattava vastike. Ja palkka ei ole rahassa mitattava vastike, vaan se on kulu. 

Urakkapalkka toimii liukuhihnatyössä missä tuottavuudessa on keskimääräinen nopeus ja hidasteet tai nopeampi tuotto ovat harvinaisuuksia. Se ei toimi muissa hommissa koska esim. palvelualalla työntekijä itse ei pysty vaikuttamaan työnsä määrään, ainoastaan sen laatuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuottavuus on järkevä kriteeri ainoastaan sellaisissa töissä, joissa henkilö itse pystyy vaikuttamaan tekemänsä työn määrään tai mitattavaan laatuun. Esimerkiksi puhelinmyyjä, ompelija tai mansikanpoimija. 

MIkähän on sellainen työ jossa tekijä ei pysty vaikuttamaan työn määrään tai laatuun? En keksi yhtäkään esimerkkiä.

No tässähän näitä on lueteltu vaikka miten paljon. Palomies, poliisi, sairaanhoitaja, roskakuski, opettaja, bussikuski. Ja huomioi, että puhuin mitattavasta laadusta enkä työmoraalista. Vaikka olisi miten hyvä opettaja, hän ei välttämättä saa niistä oppilaistaan huippujuristeja, vaan lopputulos on näiden oppilaiden omissa käsissä. 

Kaikki edellä mainitut voivat vaikuttaa työn määrään tai laatuun. Palomies voi tehdä työnsä laadukkaasti, jolloin tulipalo saadaan sammutettua mahdollisimman nopeasti tai työ voidaan tehdä huonosti, jolloin kaikki palaa poroksi. Tämä asia on mahdollista mitata. Sairaanhoitajan osalta aivan sama juttu. Voidaan mitata esim. virheiden lukumäärää, potilastyytyväisyyttä jne. Entäs poliisi? Partio näkee ulkona kahakan. Nyt poliisit voivat ajatella, että ei jaksa nyt puuttua tohon, helpompi mennä vaan ohi. Näin minimoidaan työn määrää. Laadun osalta poliisit voivat vaikuttaa aivan siinä missä muutkin.

Olen eri kuin se jolle vastasit, mutta samaa mieltä siitä ettei voi sanoa ettei noilla aloilla voi lainkaan vaikuttaa työn määrään tai laatuun. Ongelma on siinä, että työn määrään ja osittain myös laatuun vaikuttaa myös moni sellainen tekijä joihin ei voi itse vaikuttaa kuin rajallisesti. Kuten joku sanoi, hoitaja tai lääkäri ei voi vaikuttaa siihen, kuinka monta potilasta marssii päivystyksen ovesta tiettynä päivänä sisään. Helpoimmissa työtehtävissä tulee vähiten virheitä, ja esimerkiksi kirurgiassa voi joissain tapauksissa tulla alansa huipuille eniten komplikaatiota siksi että he leikkaavat kaikkein vaikeimmat tapaukset. Kuvaamasi kaltainen palkkausjärjestelmä kannustaisi hakeutumaan mahdollisimman ruuhkaisiin työpisteisiin, mahdollisimman helppoihin työtehtäviin ja mikä ehkä ongelmallisinta, potilaiden ollessa vähissä hukkaamaan resursseja ylihoitamalla sellaisia potilaita jotka oikeasti tarvitsisivat vähän tai ei lainkaan hoitoa.

Helpoille työtehtäville löytyy paljon tekijöitä, jolloin niistä maksettava hinta muodostuu pienemmäksi kuin vaativien tehtävien. Tämä sisältyy kysynnän ja tarjonnan lakiin (paljon tarjontaa laskee hintaa eli tätä kautta myös tuottavuutta). 

Näin ollen ei ole niin, että kaikkien kannattaisi hakeutua automaattisesti helppoihin työtehtäviin.

Niin, eli oikeasti palkkaa maksettaisiin edelleen kysynnän ja tarjonnan mukaan, toisin sanoen työnantaja maksaa pienimmän mahdollisen palkan jolla se saa riittävän paljon riittävän osaavaa työvoimaa. Miten tuo sinun systeemisi poikkeaisi nykyisestä?

Tuo systeemi juuri johtaa siihen, että tuottavuus määrittää palkan. Jotkut täällä ovat kuitenkin sitä mieltä, että eihän näin voi olla.

Yrityksillä ehkä. Julkisella sektorilla viime kädessä ei, koska julkisella sektorilla on lakiin säädetty velvollisuus huolehtia tietyistä palveluista. Silloin kuntien on viime kädessä pakko maksaa sen verran palkkaa että riittävän moni suostuu tulemaan sillä töihin. Sairaala ei pyöri pelkästään sen tehokkaimman kymmenyksen varassa.

Tämä on syy juuri sille miksi julkinen sektori on tehoton ja miksi kyseistä tehottomuutta yritetään parantaa yhtiöittämällä ja yksityistämällä julkisen sektorin töitä.

Jaa. Tarkoitatko siis, että esim.yksityiset vanhushoivapalvelut, jotka ovat olleet viime vuosina vahvasti julkisuudessa, ovat ratkaisu?

Että vanhukset jätetään hoitamatta, kun ei palkata riittävää määrää henkilökuntaa? Voittoa on kyllä tullut erityisen mukavasti siten, meidän maksamistamme verovaroista.  Tämäkö on mielestäsi tehokasta? HAluatko tosiaan, että maksamiasi veroja käytetään tällä tavoin?

Valtionhallinnosta on parhaista päivistä vähennetty henkilöstöä 60 %. Säästöä sillä ei ole saatu, koska palvelut ostetaan nyt "yksityisiltä".  Kustannukset ovat vain kasvaneet ja meillä kaikilla tulisi olla tiedossa,kuinka pahasti nuo ostopalvelut valtionhallinossa ovat epäonnistuneet.

Samoin kuntien palveluksessa olevaa henkilöstöä on vähennetty viimeiset viisi vuotta. Siitä huolimatta,vaikka valtionhallinnon lakisääteisiä tehtäviä on runsain mitoin siirretty kunnille.

Seurauksena on siis myös lakisääteisten palvelujen alasajo heikkotasoisemmiksi. Kuntien verotulot ovat romahtaneet, mm. siksi, että sellaisten henkilöiden määrä, joiden tulot koostuvat joko pääosin tai kokonaan pääomatuloista, on kasvanut. Pääomatulot on vapautettu kunnallisveron maksamisesta - nämä ihmiset siis perheineen käyttävät kuntien palveluja päivähoidosta alkaen meidän muiden maksamina.

Kuntien valtionosuuksia on toistuvasti leikattu. Silti sinäkin saat edelleen julkiset palvelut.

Missä kohtaa se väittämäsi julkisen sektorin tehottomus ilmenee?

Kuka kertoisi minulle, mitä eroa on julkisella ja sellaisella "yksityisellä" yrityksellä, jonka tulot tulevat kaikki verovaroista?  Sama tulonlähde,  toinen tekee voittoa henkilösä kustannuksella, toinen noudattaa lakia ja työehtosopimuksia.

Tehottomuus ilmenee esim. juuri kuvailemallasi tavalla. Julkinen sektori on pullollaan ns. isännätöntä rahaa, joten ei ole ihme, että sen tehokkuus on huono. Nähtiinhän julkisen sektorin kyvyt esim. Länsi-Metrossa: merkittävät viivästykset ja budjetti ylittyi roimasta. Tulos: verorahaa paloi taas oikein urakalla. Yksityinen olisi vienyt hankkeen läpi paljon tehokkaammin.

Ei ihan nyt mennyt maaliin:

Siellähän oli nimenomaan yksityiset yritykset tekemässä LänsiMetroa:)

Niiden heikkotasoisesta toiminnasta johtuen viivästymiset syntyivät ja kustannukset kasvoivat.

Jospa onkin niin, että nämä yksityiset yritykset katsovat voivansa tarkoituksella kupata julkista sektoria loputtomiin?

Taas tätä samaa kun joku hyödyllinen idiootti on mennyt uskomaan EK propagandaa... AP:stä puhun.

Olen insinööri, ja teen projektien parissa työtäni. Edes minun alalla et voi luotettavasti mitata minun tuottavuutta mitenkään. Seuraavat tekijät; työn laatu, aikataulu, hinta, asiakas ei tiedä edes itse mitä haluaa, pakollinen dokumentaatio, projektin kustannusrakenne... Koko projektin eteenpäin vieminen sekä loppuun asti saattaminen on kymmeniä työntekijöitä sitova prosessi, joka muuttuu ja itseohjautuu prosessin aikana koko ajan ja elää. Yllättäviä muuttujia tulee jatkuvasti ja tiimi soljuu eteenpäin tässä aallokossa parhaan kykynsä mukaan, sitoutuneena tiiminä saattamaan projekti loppuun.

Mutta miten mittaat yksilön tuottavuutta luotettavasti? Et mitenkään. Hiljainen introvertti puurtaja voi olla tehokas, kun taas äänekäs kailottaja vie tiimiä eteenpäin. Todennäköisesti eri persoonat täydentää toisiaan niin, että paras lopputulos on nimenomaan sen tiimin aikaansaannoksia, eikä vain lauman yksilöitä.

Työllä on hinta, mutta tuottavuus ainoana mittarina sille on lapsellinen ja junnumainen asenne ihmiseltä joka joko on niellyt EK:n propagandan sellaisenaan tai hänellä ei ole työelämästä mitään oikeaa käsitystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuottavuus on järkevä kriteeri ainoastaan sellaisissa töissä, joissa henkilö itse pystyy vaikuttamaan tekemänsä työn määrään tai mitattavaan laatuun. Esimerkiksi puhelinmyyjä, ompelija tai mansikanpoimija. 

MIkähän on sellainen työ jossa tekijä ei pysty vaikuttamaan työn määrään tai laatuun? En keksi yhtäkään esimerkkiä.

No tässähän näitä on lueteltu vaikka miten paljon. Palomies, poliisi, sairaanhoitaja, roskakuski, opettaja, bussikuski. Ja huomioi, että puhuin mitattavasta laadusta enkä työmoraalista. Vaikka olisi miten hyvä opettaja, hän ei välttämättä saa niistä oppilaistaan huippujuristeja, vaan lopputulos on näiden oppilaiden omissa käsissä. 

Kaikki edellä mainitut voivat vaikuttaa työn määrään tai laatuun. Palomies voi tehdä työnsä laadukkaasti, jolloin tulipalo saadaan sammutettua mahdollisimman nopeasti tai työ voidaan tehdä huonosti, jolloin kaikki palaa poroksi. Tämä asia on mahdollista mitata. Sairaanhoitajan osalta aivan sama juttu. Voidaan mitata esim. virheiden lukumäärää, potilastyytyväisyyttä jne. Entäs poliisi? Partio näkee ulkona kahakan. Nyt poliisit voivat ajatella, että ei jaksa nyt puuttua tohon, helpompi mennä vaan ohi. Näin minimoidaan työn määrää. Laadun osalta poliisit voivat vaikuttaa aivan siinä missä muutkin.

Olen eri kuin se jolle vastasit, mutta samaa mieltä siitä ettei voi sanoa ettei noilla aloilla voi lainkaan vaikuttaa työn määrään tai laatuun. Ongelma on siinä, että työn määrään ja osittain myös laatuun vaikuttaa myös moni sellainen tekijä joihin ei voi itse vaikuttaa kuin rajallisesti. Kuten joku sanoi, hoitaja tai lääkäri ei voi vaikuttaa siihen, kuinka monta potilasta marssii päivystyksen ovesta tiettynä päivänä sisään. Helpoimmissa työtehtävissä tulee vähiten virheitä, ja esimerkiksi kirurgiassa voi joissain tapauksissa tulla alansa huipuille eniten komplikaatiota siksi että he leikkaavat kaikkein vaikeimmat tapaukset. Kuvaamasi kaltainen palkkausjärjestelmä kannustaisi hakeutumaan mahdollisimman ruuhkaisiin työpisteisiin, mahdollisimman helppoihin työtehtäviin ja mikä ehkä ongelmallisinta, potilaiden ollessa vähissä hukkaamaan resursseja ylihoitamalla sellaisia potilaita jotka oikeasti tarvitsisivat vähän tai ei lainkaan hoitoa.

Helpoille työtehtäville löytyy paljon tekijöitä, jolloin niistä maksettava hinta muodostuu pienemmäksi kuin vaativien tehtävien. Tämä sisältyy kysynnän ja tarjonnan lakiin (paljon tarjontaa laskee hintaa eli tätä kautta myös tuottavuutta). 

Näin ollen ei ole niin, että kaikkien kannattaisi hakeutua automaattisesti helppoihin työtehtäviin.

Niin, eli oikeasti palkkaa maksettaisiin edelleen kysynnän ja tarjonnan mukaan, toisin sanoen työnantaja maksaa pienimmän mahdollisen palkan jolla se saa riittävän paljon riittävän osaavaa työvoimaa. Miten tuo sinun systeemisi poikkeaisi nykyisestä?

Tuo systeemi juuri johtaa siihen, että tuottavuus määrittää palkan. Jotkut täällä ovat kuitenkin sitä mieltä, että eihän näin voi olla.

Yrityksillä ehkä. Julkisella sektorilla viime kädessä ei, koska julkisella sektorilla on lakiin säädetty velvollisuus huolehtia tietyistä palveluista. Silloin kuntien on viime kädessä pakko maksaa sen verran palkkaa että riittävän moni suostuu tulemaan sillä töihin. Sairaala ei pyöri pelkästään sen tehokkaimman kymmenyksen varassa.

Tämä on syy juuri sille miksi julkinen sektori on tehoton ja miksi kyseistä tehottomuutta yritetään parantaa yhtiöittämällä ja yksityistämällä julkisen sektorin töitä.

Ei ei ei!! Kyse ei ole tehottomuudesta, vaan siitä, että tuotetaan palveluja, josta kukaan ei maksa eikä saa rahallista voittoa. Kai ymmärrät, että kun henkilö saadaan terveeksi, siitä ei kilahda terveydenhuollon kassaan rahaa, mutta jos myyt auton, yritykselle tulee rahaa. 

Kyllä esim. kunnat maksavat sairaaloille hoidosta miljoonia ja nämä miljoonat kilahtavat sairaalan kassaan (toimenpiteille on tarkat hinnastot) Ihan samalla tavalla kuin jos kunta ostaa autokauppiaalta auton, niin rahat kilahtavat autokauppiaan kassaan.

Voi hyvä luoja, eihän tuossa ole kyse mistään muusta kuin siitä, että rahat siirtyvät taskusta taskuun. Nyt puhutaan lopputuotoksesta, eli siitä mikä tulos sillä työllä saavutettiin, ei siitä, kenen pussissa palkkarahat seikkailevat. 

Hoitaja tekee työn -> potilas tulee terveeksi -> terveydestä maksaa yhteiskunta (ei markkinatalous)

Autokauppias myy auton -> autosta tuli myyntituloja -> asiakas maksaa hankinnan itse

Jos kunta ostaa autokauppiaalta auton, kunta saa sen auton omaan käyttöönsä (työntekotarkoitukseen) ja se on kunnan omaisuutta. Kun kunta ostaa terveydenhuoltopalveluita, tehdyn työn hyöty menee potilaalle ja sitä ei koskaan näy kunnan taseessa tai tuloksessa. 

Ei terveydestä maksa yhteiskunta, vaan jokainen veronmaksaja rahoittaa sen maksamillaan veroilla. Jos potilas tulee terveeksi, niin hän saa vastinetta maksamilleen veroille. Kysymys on nyt siitä saako hän vastineen tehokkaasti vai tehottomasti.

Yhtä hyvin valtio voisi verottaa kansaa ja "antaa" jokaiselle auton. Toinen vaihtoehto olisi, että kansalainen ostaa auton itse.

Kyllä sairaanhoitomenot näkyvät kunnan "tuloslaskelmassa". Tuottoja ovat esim. verotulot ja "kuluja" puolestaan sairaanhoitomaksut. Sairaalan kannalta saadut sairaanhoitomaksut ovat sen myyntituloja ja esim. palkat ja alihankinnat kuluja.

Eikö veronmaksajat mielestäsi ole sama asia kuin yhteiskunta? :D 

Niin, kysymys on siitä, saako hän tehokkaasti vai tehottomasti. Monen mielestä tietysti sen saa nykyään tehottomasti, koska ainahan veroja maksetaan liikaa ja palvelu on huonoa. Mutta kyse on oikeasti siitä, että se veronmaksaja ei ymmärrä, miten paljon kuluja siitä hänen hoidostaan ihan oikeasti syntyy eikä myöskään arvosta sitä, mitä hän sillä hinnalla saa. Jos ajatellaan esimerkiksi vanhustenhuoltoa, uppoaisihan siihenkin ihan mieletön määrä hoitajien työtunteja, jos hommat tehtäisiin kunnolla. Mutta jos veronmaksaja (yhteiskunnan päättäjät) miettii, paljonko on valmis siitä maksamaan, tottakai se summa on paljon pienempi, jos rahaa menee tuhanteen muuhunkin asiaan. 

Niin näkyy tuloslaskelmassa kuluna, mutta se lopputulos (=terveys) ei näy, toisin kuin se auto näkyy taseessa omaisuutena ja tulevassa käytössä tuotannon välineenä. 

Sinun kannattaisi varmaankin ensin miettiä, mitä tarkoittaa kulu ja tulo ja tuottavuus. Minusta näyttäisi nyt siltä, että mikä tahansa rahavirta tai muu tapahtuma (esimerkiksi työtehtävä tai laskuttaminen) tarkoittaa sinusta samaa kuin tuottavuus. 

Yhteiskunta ei ole sama asia kuin veronmaksajat. Yhteiskunta koostuu ihmisistä ja heidän vuorovaikutusten verkostosta. Yhteiskunnalla ei ole mitään yksiselitteistä halua, tavoitetta tai olemusta, joten se ei lopulta tarkoita juuri mitään. Parempi puhua vaikka yksilöistä, sillä jokaisella yksilöllä on omat yksiselitteiset halut, tavoitteet ja olemuksensa.

Terveyttä voidaan kyllä mitata vai eikö mielestäsi mikään palvelu jätä jälkeensä mitään todellista jos sitä ei ole aktivoitu taseeseen.

Määritelläänpäs nyt kulu, tulo ja tuottavuus:

tulo: suoritteen luovuttamisesta saatu rahassa mitattava vastike(tuotos).

kulu: suoritteen tuottamisesta johtuva rahassa mitattava kulutus (panos)

tuottavuus: tuotoksen ja panosten suhde eli paljonko syntyy tuotosta (rahassa mitattava vastike) suhteessa käytettyihin panoksiin.

rajatuottavuus: lisätään yksi yksikkö panoksia, kuinka tuotos muuttuu.

Eli mitä näiden osalta pitäisi miettiä uudelleen?

Ainakin tuota lihavoitua. Mieti, mikä on se poliisin, opettajan tai uutistoimittajan työstä syntyvä tuotos rahalla mitattuna. Ja tuollahan jo näköjään kyselitkin, eikö lasketa terveyttä, jos se ei näy taseessa. No eipä sitä näy, ellei se ole rahassa mitattava vastike. Ja palkka ei ole rahassa mitattava vastike, vaan se on kulu. 

No mikä olisi sitten oma ehdotuksesi jos lähdetään siitä, että tuotosta on mahdotonta mitata rahassa. Jos tuottavuutta (ja rajatuottavuutta) ei voida mitenkään mitata, niin kuinka kukaan voi ylipäätään määrittää mitä ja kuinka paljon tuotetaan? Pitäisikö vaikka arpoa se kuinka paljon mitäkin palveluita tuotetaan? Tämähän olisi looginen vaihtoehto jos tuottavuus on satunnainen ja mittaamattomissa oleva ominaisuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuottavuus on järkevä kriteeri ainoastaan sellaisissa töissä, joissa henkilö itse pystyy vaikuttamaan tekemänsä työn määrään tai mitattavaan laatuun. Esimerkiksi puhelinmyyjä, ompelija tai mansikanpoimija. 

MIkähän on sellainen työ jossa tekijä ei pysty vaikuttamaan työn määrään tai laatuun? En keksi yhtäkään esimerkkiä.

No tässähän näitä on lueteltu vaikka miten paljon. Palomies, poliisi, sairaanhoitaja, roskakuski, opettaja, bussikuski. Ja huomioi, että puhuin mitattavasta laadusta enkä työmoraalista. Vaikka olisi miten hyvä opettaja, hän ei välttämättä saa niistä oppilaistaan huippujuristeja, vaan lopputulos on näiden oppilaiden omissa käsissä. 

Kaikki edellä mainitut voivat vaikuttaa työn määrään tai laatuun. Palomies voi tehdä työnsä laadukkaasti, jolloin tulipalo saadaan sammutettua mahdollisimman nopeasti tai työ voidaan tehdä huonosti, jolloin kaikki palaa poroksi. Tämä asia on mahdollista mitata. Sairaanhoitajan osalta aivan sama juttu. Voidaan mitata esim. virheiden lukumäärää, potilastyytyväisyyttä jne. Entäs poliisi? Partio näkee ulkona kahakan. Nyt poliisit voivat ajatella, että ei jaksa nyt puuttua tohon, helpompi mennä vaan ohi. Näin minimoidaan työn määrää. Laadun osalta poliisit voivat vaikuttaa aivan siinä missä muutkin.

Olen eri kuin se jolle vastasit, mutta samaa mieltä siitä ettei voi sanoa ettei noilla aloilla voi lainkaan vaikuttaa työn määrään tai laatuun. Ongelma on siinä, että työn määrään ja osittain myös laatuun vaikuttaa myös moni sellainen tekijä joihin ei voi itse vaikuttaa kuin rajallisesti. Kuten joku sanoi, hoitaja tai lääkäri ei voi vaikuttaa siihen, kuinka monta potilasta marssii päivystyksen ovesta tiettynä päivänä sisään. Helpoimmissa työtehtävissä tulee vähiten virheitä, ja esimerkiksi kirurgiassa voi joissain tapauksissa tulla alansa huipuille eniten komplikaatiota siksi että he leikkaavat kaikkein vaikeimmat tapaukset. Kuvaamasi kaltainen palkkausjärjestelmä kannustaisi hakeutumaan mahdollisimman ruuhkaisiin työpisteisiin, mahdollisimman helppoihin työtehtäviin ja mikä ehkä ongelmallisinta, potilaiden ollessa vähissä hukkaamaan resursseja ylihoitamalla sellaisia potilaita jotka oikeasti tarvitsisivat vähän tai ei lainkaan hoitoa.

Helpoille työtehtäville löytyy paljon tekijöitä, jolloin niistä maksettava hinta muodostuu pienemmäksi kuin vaativien tehtävien. Tämä sisältyy kysynnän ja tarjonnan lakiin (paljon tarjontaa laskee hintaa eli tätä kautta myös tuottavuutta). 

Näin ollen ei ole niin, että kaikkien kannattaisi hakeutua automaattisesti helppoihin työtehtäviin.

Niin, eli oikeasti palkkaa maksettaisiin edelleen kysynnän ja tarjonnan mukaan, toisin sanoen työnantaja maksaa pienimmän mahdollisen palkan jolla se saa riittävän paljon riittävän osaavaa työvoimaa. Miten tuo sinun systeemisi poikkeaisi nykyisestä?

Tuo systeemi juuri johtaa siihen, että tuottavuus määrittää palkan. Jotkut täällä ovat kuitenkin sitä mieltä, että eihän näin voi olla.

Yrityksillä ehkä. Julkisella sektorilla viime kädessä ei, koska julkisella sektorilla on lakiin säädetty velvollisuus huolehtia tietyistä palveluista. Silloin kuntien on viime kädessä pakko maksaa sen verran palkkaa että riittävän moni suostuu tulemaan sillä töihin. Sairaala ei pyöri pelkästään sen tehokkaimman kymmenyksen varassa.

Tämä on syy juuri sille miksi julkinen sektori on tehoton ja miksi kyseistä tehottomuutta yritetään parantaa yhtiöittämällä ja yksityistämällä julkisen sektorin töitä.

Jaa. Tarkoitatko siis, että esim.yksityiset vanhushoivapalvelut, jotka ovat olleet viime vuosina vahvasti julkisuudessa, ovat ratkaisu?

Että vanhukset jätetään hoitamatta, kun ei palkata riittävää määrää henkilökuntaa? Voittoa on kyllä tullut erityisen mukavasti siten, meidän maksamistamme verovaroista.  Tämäkö on mielestäsi tehokasta? HAluatko tosiaan, että maksamiasi veroja käytetään tällä tavoin?

Valtionhallinnosta on parhaista päivistä vähennetty henkilöstöä 60 %. Säästöä sillä ei ole saatu, koska palvelut ostetaan nyt "yksityisiltä".  Kustannukset ovat vain kasvaneet ja meillä kaikilla tulisi olla tiedossa,kuinka pahasti nuo ostopalvelut valtionhallinossa ovat epäonnistuneet.

Samoin kuntien palveluksessa olevaa henkilöstöä on vähennetty viimeiset viisi vuotta. Siitä huolimatta,vaikka valtionhallinnon lakisääteisiä tehtäviä on runsain mitoin siirretty kunnille.

Seurauksena on siis myös lakisääteisten palvelujen alasajo heikkotasoisemmiksi. Kuntien verotulot ovat romahtaneet, mm. siksi, että sellaisten henkilöiden määrä, joiden tulot koostuvat joko pääosin tai kokonaan pääomatuloista, on kasvanut. Pääomatulot on vapautettu kunnallisveron maksamisesta - nämä ihmiset siis perheineen käyttävät kuntien palveluja päivähoidosta alkaen meidän muiden maksamina.

Kuntien valtionosuuksia on toistuvasti leikattu. Silti sinäkin saat edelleen julkiset palvelut.

Missä kohtaa se väittämäsi julkisen sektorin tehottomus ilmenee?

Kuka kertoisi minulle, mitä eroa on julkisella ja sellaisella "yksityisellä" yrityksellä, jonka tulot tulevat kaikki verovaroista?  Sama tulonlähde,  toinen tekee voittoa henkilösä kustannuksella, toinen noudattaa lakia ja työehtosopimuksia.

Tehottomuus ilmenee esim. juuri kuvailemallasi tavalla. Julkinen sektori on pullollaan ns. isännätöntä rahaa, joten ei ole ihme, että sen tehokkuus on huono. Nähtiinhän julkisen sektorin kyvyt esim. Länsi-Metrossa: merkittävät viivästykset ja budjetti ylittyi roimasta. Tulos: verorahaa paloi taas oikein urakalla. Yksityinen olisi vienyt hankkeen läpi paljon tehokkaammin.

Ei ihan nyt mennyt maaliin:

Siellähän oli nimenomaan yksityiset yritykset tekemässä LänsiMetroa:)

Niiden heikkotasoisesta toiminnasta johtuen viivästymiset syntyivät ja kustannukset kasvoivat.

Jospa onkin niin, että nämä yksityiset yritykset katsovat voivansa tarkoituksella kupata julkista sektoria loputtomiin?

Julkinen sektori oli johdossa länsimetrossa ja valitsi kaikki alihankkijat. Juuri tämä kyvytön projektinjohto mahdollisti sen, että alihankkijat "katsoivat voivansa kupata julkista sektoria". Tämähän on koko jutun pointti.

Vierailija kirjoitti:

Taas tätä samaa kun joku hyödyllinen idiootti on mennyt uskomaan EK propagandaa... AP:stä puhun.

Olen insinööri, ja teen projektien parissa työtäni. Edes minun alalla et voi luotettavasti mitata minun tuottavuutta mitenkään. Seuraavat tekijät; työn laatu, aikataulu, hinta, asiakas ei tiedä edes itse mitä haluaa, pakollinen dokumentaatio, projektin kustannusrakenne... Koko projektin eteenpäin vieminen sekä loppuun asti saattaminen on kymmeniä työntekijöitä sitova prosessi, joka muuttuu ja itseohjautuu prosessin aikana koko ajan ja elää. Yllättäviä muuttujia tulee jatkuvasti ja tiimi soljuu eteenpäin tässä aallokossa parhaan kykynsä mukaan, sitoutuneena tiiminä saattamaan projekti loppuun.

Mutta miten mittaat yksilön tuottavuutta luotettavasti? Et mitenkään. Hiljainen introvertti puurtaja voi olla tehokas, kun taas äänekäs kailottaja vie tiimiä eteenpäin. Todennäköisesti eri persoonat täydentää toisiaan niin, että paras lopputulos on nimenomaan sen tiimin aikaansaannoksia, eikä vain lauman yksilöitä.

Työllä on hinta, mutta tuottavuus ainoana mittarina sille on lapsellinen ja junnumainen asenne ihmiseltä joka joko on niellyt EK:n propagandan sellaisenaan tai hänellä ei ole työelämästä mitään oikeaa käsitystä.

Ettekö siis kykene mittaamaan kuinka paljon laskutatte asiakastanne projektista tai sitä kuinka paljon työtunteja ja muita resursseja on käytetty projektiin? Jos pystytte mittaamaan nämä, niin voitte  mitata tuottavuuden. 

Tämä "junnumainen asenne" on muuten mikrotaloustieteen lähtökonta, eli punnitaan rajatuottoja ja rajakustannuksia. En ehkä sinuna  lähtisi takki auki väheksymään tätä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuottavuus on ainoa järkevä hinnoittelukriteeri. Vai millä perusteella palkka tulisi määritellä jos ei tuottavuuden perusteella? 

Luuletko, että tuottavuuteen vaikuttaa pelkästään tai vahvimmin työpanos ja sen kustannukset?

Kovin on virheellinen ajatusmalli.

Suurin merkitys tuottavuuden kasvuun on investoinneilla. Siis juuri niillä, jotka suomalaisilta yrityksitä on jäänyt tekemättä. TIlastojen mukaan investointiasteemme on alhaisempi kuin muualla Euroopassa. Emme ole saavuttaneet edes 2000-luvun alun tasoa.

 Kokonaistuottavuutemme on laskenut lähes samassa tahdissa investointien laskun kanssa (lähde:EK) .

Investoinnit ovat myös edellytys talouskasvulle ja TKI-investoinnit puolestaan ovat edellytys tulevaisuudelle.

Vaikuttaakin siltä, että yrityksemme ovat keskittyneet nostamaan voitot ennätyssuurina osinkoina ja tulevaisuudesta ei välitetä tuon taivaallista. Kilpailijamaissa sen sisjaan investointiastetta kasvatetaan vahvasti. Kumpi vie voiton?

Käsittääkseni ei todettu, että vain työpanos vaikuttaisi, muutoinhan Suomessa olisi Intian palkat. Tietysti teknologia ja pääomakanta vaikuttaa palkkatasoon. Nehän juuri mahdollistavat korkeamman työn tuottavuuden ja tätä kautta korkeammat palkat.

Vierailija kirjoitti:

Urakkapalkka toimii liukuhihnatyössä missä tuottavuudessa on keskimääräinen nopeus ja hidasteet tai nopeampi tuotto ovat harvinaisuuksia. Se ei toimi muissa hommissa koska esim. palvelualalla työntekijä itse ei pysty vaikuttamaan työnsä määrään, ainoastaan sen laatuun.

Eli pitäisikö mielestäsi huonolaatuisesta työstä maksaa aivan sama kuin laadukkaasta työstä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuottavuus on järkevä kriteeri ainoastaan sellaisissa töissä, joissa henkilö itse pystyy vaikuttamaan tekemänsä työn määrään tai mitattavaan laatuun. Esimerkiksi puhelinmyyjä, ompelija tai mansikanpoimija. 

MIkähän on sellainen työ jossa tekijä ei pysty vaikuttamaan työn määrään tai laatuun? En keksi yhtäkään esimerkkiä.

No tässähän näitä on lueteltu vaikka miten paljon. Palomies, poliisi, sairaanhoitaja, roskakuski, opettaja, bussikuski. Ja huomioi, että puhuin mitattavasta laadusta enkä työmoraalista. Vaikka olisi miten hyvä opettaja, hän ei välttämättä saa niistä oppilaistaan huippujuristeja, vaan lopputulos on näiden oppilaiden omissa käsissä. 

Kaikki edellä mainitut voivat vaikuttaa työn määrään tai laatuun. Palomies voi tehdä työnsä laadukkaasti, jolloin tulipalo saadaan sammutettua mahdollisimman nopeasti tai työ voidaan tehdä huonosti, jolloin kaikki palaa poroksi. Tämä asia on mahdollista mitata. Sairaanhoitajan osalta aivan sama juttu. Voidaan mitata esim. virheiden lukumäärää, potilastyytyväisyyttä jne. Entäs poliisi? Partio näkee ulkona kahakan. Nyt poliisit voivat ajatella, että ei jaksa nyt puuttua tohon, helpompi mennä vaan ohi. Näin minimoidaan työn määrää. Laadun osalta poliisit voivat vaikuttaa aivan siinä missä muutkin.

Olen eri kuin se jolle vastasit, mutta samaa mieltä siitä ettei voi sanoa ettei noilla aloilla voi lainkaan vaikuttaa työn määrään tai laatuun. Ongelma on siinä, että työn määrään ja osittain myös laatuun vaikuttaa myös moni sellainen tekijä joihin ei voi itse vaikuttaa kuin rajallisesti. Kuten joku sanoi, hoitaja tai lääkäri ei voi vaikuttaa siihen, kuinka monta potilasta marssii päivystyksen ovesta tiettynä päivänä sisään. Helpoimmissa työtehtävissä tulee vähiten virheitä, ja esimerkiksi kirurgiassa voi joissain tapauksissa tulla alansa huipuille eniten komplikaatiota siksi että he leikkaavat kaikkein vaikeimmat tapaukset. Kuvaamasi kaltainen palkkausjärjestelmä kannustaisi hakeutumaan mahdollisimman ruuhkaisiin työpisteisiin, mahdollisimman helppoihin työtehtäviin ja mikä ehkä ongelmallisinta, potilaiden ollessa vähissä hukkaamaan resursseja ylihoitamalla sellaisia potilaita jotka oikeasti tarvitsisivat vähän tai ei lainkaan hoitoa.

Helpoille työtehtäville löytyy paljon tekijöitä, jolloin niistä maksettava hinta muodostuu pienemmäksi kuin vaativien tehtävien. Tämä sisältyy kysynnän ja tarjonnan lakiin (paljon tarjontaa laskee hintaa eli tätä kautta myös tuottavuutta). 

Näin ollen ei ole niin, että kaikkien kannattaisi hakeutua automaattisesti helppoihin työtehtäviin.

Niin, eli oikeasti palkkaa maksettaisiin edelleen kysynnän ja tarjonnan mukaan, toisin sanoen työnantaja maksaa pienimmän mahdollisen palkan jolla se saa riittävän paljon riittävän osaavaa työvoimaa. Miten tuo sinun systeemisi poikkeaisi nykyisestä?

Tuo systeemi juuri johtaa siihen, että tuottavuus määrittää palkan. Jotkut täällä ovat kuitenkin sitä mieltä, että eihän näin voi olla.

Yrityksillä ehkä. Julkisella sektorilla viime kädessä ei, koska julkisella sektorilla on lakiin säädetty velvollisuus huolehtia tietyistä palveluista. Silloin kuntien on viime kädessä pakko maksaa sen verran palkkaa että riittävän moni suostuu tulemaan sillä töihin. Sairaala ei pyöri pelkästään sen tehokkaimman kymmenyksen varassa.

Tämä on syy juuri sille miksi julkinen sektori on tehoton ja miksi kyseistä tehottomuutta yritetään parantaa yhtiöittämällä ja yksityistämällä julkisen sektorin töitä.

Jaa. Tarkoitatko siis, että esim.yksityiset vanhushoivapalvelut, jotka ovat olleet viime vuosina vahvasti julkisuudessa, ovat ratkaisu?

Että vanhukset jätetään hoitamatta, kun ei palkata riittävää määrää henkilökuntaa? Voittoa on kyllä tullut erityisen mukavasti siten, meidän maksamistamme verovaroista.  Tämäkö on mielestäsi tehokasta? HAluatko tosiaan, että maksamiasi veroja käytetään tällä tavoin?

Valtionhallinnosta on parhaista päivistä vähennetty henkilöstöä 60 %. Säästöä sillä ei ole saatu, koska palvelut ostetaan nyt "yksityisiltä".  Kustannukset ovat vain kasvaneet ja meillä kaikilla tulisi olla tiedossa,kuinka pahasti nuo ostopalvelut valtionhallinossa ovat epäonnistuneet.

Samoin kuntien palveluksessa olevaa henkilöstöä on vähennetty viimeiset viisi vuotta. Siitä huolimatta,vaikka valtionhallinnon lakisääteisiä tehtäviä on runsain mitoin siirretty kunnille.

Seurauksena on siis myös lakisääteisten palvelujen alasajo heikkotasoisemmiksi. Kuntien verotulot ovat romahtaneet, mm. siksi, että sellaisten henkilöiden määrä, joiden tulot koostuvat joko pääosin tai kokonaan pääomatuloista, on kasvanut. Pääomatulot on vapautettu kunnallisveron maksamisesta - nämä ihmiset siis perheineen käyttävät kuntien palveluja päivähoidosta alkaen meidän muiden maksamina.

Kuntien valtionosuuksia on toistuvasti leikattu. Silti sinäkin saat edelleen julkiset palvelut.

Missä kohtaa se väittämäsi julkisen sektorin tehottomus ilmenee?

Kuka kertoisi minulle, mitä eroa on julkisella ja sellaisella "yksityisellä" yrityksellä, jonka tulot tulevat kaikki verovaroista?  Sama tulonlähde,  toinen tekee voittoa henkilösä kustannuksella, toinen noudattaa lakia ja työehtosopimuksia.

Tehottomuus ilmenee esim. juuri kuvailemallasi tavalla. Julkinen sektori on pullollaan ns. isännätöntä rahaa, joten ei ole ihme, että sen tehokkuus on huono. Nähtiinhän julkisen sektorin kyvyt esim. Länsi-Metrossa: merkittävät viivästykset ja budjetti ylittyi roimasta. Tulos: verorahaa paloi taas oikein urakalla. Yksityinen olisi vienyt hankkeen läpi paljon tehokkaammin.

Ei ihan nyt mennyt maaliin:

Siellähän oli nimenomaan yksityiset yritykset tekemässä LänsiMetroa:)

Niiden heikkotasoisesta toiminnasta johtuen viivästymiset syntyivät ja kustannukset kasvoivat.

Jospa onkin niin, että nämä yksityiset yritykset katsovat voivansa tarkoituksella kupata julkista sektoria loputtomiin?

Julkinen sektori oli johdossa länsimetrossa ja valitsi kaikki alihankkijat. Juuri tämä kyvytön projektinjohto mahdollisti sen, että alihankkijat "katsoivat voivansa kupata julkista sektoria". Tämähän on koko jutun pointti.

Etkä itse huomaamitään kummallista ajatusmallissasi?

Niinpä niin.

Propaganda on löytänyt sinussa oivan kasvualustan. Niin käy ihmisille, jotka uskovat vain yhtä "totuutta".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuottavuus on järkevä kriteeri ainoastaan sellaisissa töissä, joissa henkilö itse pystyy vaikuttamaan tekemänsä työn määrään tai mitattavaan laatuun. Esimerkiksi puhelinmyyjä, ompelija tai mansikanpoimija. 

MIkähän on sellainen työ jossa tekijä ei pysty vaikuttamaan työn määrään tai laatuun? En keksi yhtäkään esimerkkiä.

No tässähän näitä on lueteltu vaikka miten paljon. Palomies, poliisi, sairaanhoitaja, roskakuski, opettaja, bussikuski. Ja huomioi, että puhuin mitattavasta laadusta enkä työmoraalista. Vaikka olisi miten hyvä opettaja, hän ei välttämättä saa niistä oppilaistaan huippujuristeja, vaan lopputulos on näiden oppilaiden omissa käsissä. 

Kaikki edellä mainitut voivat vaikuttaa työn määrään tai laatuun. Palomies voi tehdä työnsä laadukkaasti, jolloin tulipalo saadaan sammutettua mahdollisimman nopeasti tai työ voidaan tehdä huonosti, jolloin kaikki palaa poroksi. Tämä asia on mahdollista mitata. Sairaanhoitajan osalta aivan sama juttu. Voidaan mitata esim. virheiden lukumäärää, potilastyytyväisyyttä jne. Entäs poliisi? Partio näkee ulkona kahakan. Nyt poliisit voivat ajatella, että ei jaksa nyt puuttua tohon, helpompi mennä vaan ohi. Näin minimoidaan työn määrää. Laadun osalta poliisit voivat vaikuttaa aivan siinä missä muutkin.

Olen eri kuin se jolle vastasit, mutta samaa mieltä siitä ettei voi sanoa ettei noilla aloilla voi lainkaan vaikuttaa työn määrään tai laatuun. Ongelma on siinä, että työn määrään ja osittain myös laatuun vaikuttaa myös moni sellainen tekijä joihin ei voi itse vaikuttaa kuin rajallisesti. Kuten joku sanoi, hoitaja tai lääkäri ei voi vaikuttaa siihen, kuinka monta potilasta marssii päivystyksen ovesta tiettynä päivänä sisään. Helpoimmissa työtehtävissä tulee vähiten virheitä, ja esimerkiksi kirurgiassa voi joissain tapauksissa tulla alansa huipuille eniten komplikaatiota siksi että he leikkaavat kaikkein vaikeimmat tapaukset. Kuvaamasi kaltainen palkkausjärjestelmä kannustaisi hakeutumaan mahdollisimman ruuhkaisiin työpisteisiin, mahdollisimman helppoihin työtehtäviin ja mikä ehkä ongelmallisinta, potilaiden ollessa vähissä hukkaamaan resursseja ylihoitamalla sellaisia potilaita jotka oikeasti tarvitsisivat vähän tai ei lainkaan hoitoa.

Helpoille työtehtäville löytyy paljon tekijöitä, jolloin niistä maksettava hinta muodostuu pienemmäksi kuin vaativien tehtävien. Tämä sisältyy kysynnän ja tarjonnan lakiin (paljon tarjontaa laskee hintaa eli tätä kautta myös tuottavuutta). 

Näin ollen ei ole niin, että kaikkien kannattaisi hakeutua automaattisesti helppoihin työtehtäviin.

Niin, eli oikeasti palkkaa maksettaisiin edelleen kysynnän ja tarjonnan mukaan, toisin sanoen työnantaja maksaa pienimmän mahdollisen palkan jolla se saa riittävän paljon riittävän osaavaa työvoimaa. Miten tuo sinun systeemisi poikkeaisi nykyisestä?

Tuo systeemi juuri johtaa siihen, että tuottavuus määrittää palkan. Jotkut täällä ovat kuitenkin sitä mieltä, että eihän näin voi olla.

Yrityksillä ehkä. Julkisella sektorilla viime kädessä ei, koska julkisella sektorilla on lakiin säädetty velvollisuus huolehtia tietyistä palveluista. Silloin kuntien on viime kädessä pakko maksaa sen verran palkkaa että riittävän moni suostuu tulemaan sillä töihin. Sairaala ei pyöri pelkästään sen tehokkaimman kymmenyksen varassa.

Tämä on syy juuri sille miksi julkinen sektori on tehoton ja miksi kyseistä tehottomuutta yritetään parantaa yhtiöittämällä ja yksityistämällä julkisen sektorin töitä.

Ei ei ei!! Kyse ei ole tehottomuudesta, vaan siitä, että tuotetaan palveluja, josta kukaan ei maksa eikä saa rahallista voittoa. Kai ymmärrät, että kun henkilö saadaan terveeksi, siitä ei kilahda terveydenhuollon kassaan rahaa, mutta jos myyt auton, yritykselle tulee rahaa. 

Kyllä esim. kunnat maksavat sairaaloille hoidosta miljoonia ja nämä miljoonat kilahtavat sairaalan kassaan (toimenpiteille on tarkat hinnastot) Ihan samalla tavalla kuin jos kunta ostaa autokauppiaalta auton, niin rahat kilahtavat autokauppiaan kassaan.

Voi hyvä luoja, eihän tuossa ole kyse mistään muusta kuin siitä, että rahat siirtyvät taskusta taskuun. Nyt puhutaan lopputuotoksesta, eli siitä mikä tulos sillä työllä saavutettiin, ei siitä, kenen pussissa palkkarahat seikkailevat. 

Hoitaja tekee työn -> potilas tulee terveeksi -> terveydestä maksaa yhteiskunta (ei markkinatalous)

Autokauppias myy auton -> autosta tuli myyntituloja -> asiakas maksaa hankinnan itse

Jos kunta ostaa autokauppiaalta auton, kunta saa sen auton omaan käyttöönsä (työntekotarkoitukseen) ja se on kunnan omaisuutta. Kun kunta ostaa terveydenhuoltopalveluita, tehdyn työn hyöty menee potilaalle ja sitä ei koskaan näy kunnan taseessa tai tuloksessa. 

Ei terveydestä maksa yhteiskunta, vaan jokainen veronmaksaja rahoittaa sen maksamillaan veroilla. Jos potilas tulee terveeksi, niin hän saa vastinetta maksamilleen veroille. Kysymys on nyt siitä saako hän vastineen tehokkaasti vai tehottomasti.

Yhtä hyvin valtio voisi verottaa kansaa ja "antaa" jokaiselle auton. Toinen vaihtoehto olisi, että kansalainen ostaa auton itse.

Kyllä sairaanhoitomenot näkyvät kunnan "tuloslaskelmassa". Tuottoja ovat esim. verotulot ja "kuluja" puolestaan sairaanhoitomaksut. Sairaalan kannalta saadut sairaanhoitomaksut ovat sen myyntituloja ja esim. palkat ja alihankinnat kuluja.

Eikö veronmaksajat mielestäsi ole sama asia kuin yhteiskunta? :D 

Niin, kysymys on siitä, saako hän tehokkaasti vai tehottomasti. Monen mielestä tietysti sen saa nykyään tehottomasti, koska ainahan veroja maksetaan liikaa ja palvelu on huonoa. Mutta kyse on oikeasti siitä, että se veronmaksaja ei ymmärrä, miten paljon kuluja siitä hänen hoidostaan ihan oikeasti syntyy eikä myöskään arvosta sitä, mitä hän sillä hinnalla saa. Jos ajatellaan esimerkiksi vanhustenhuoltoa, uppoaisihan siihenkin ihan mieletön määrä hoitajien työtunteja, jos hommat tehtäisiin kunnolla. Mutta jos veronmaksaja (yhteiskunnan päättäjät) miettii, paljonko on valmis siitä maksamaan, tottakai se summa on paljon pienempi, jos rahaa menee tuhanteen muuhunkin asiaan. 

Niin näkyy tuloslaskelmassa kuluna, mutta se lopputulos (=terveys) ei näy, toisin kuin se auto näkyy taseessa omaisuutena ja tulevassa käytössä tuotannon välineenä. 

Sinun kannattaisi varmaankin ensin miettiä, mitä tarkoittaa kulu ja tulo ja tuottavuus. Minusta näyttäisi nyt siltä, että mikä tahansa rahavirta tai muu tapahtuma (esimerkiksi työtehtävä tai laskuttaminen) tarkoittaa sinusta samaa kuin tuottavuus. 

Yhteiskunta ei ole sama asia kuin veronmaksajat. Yhteiskunta koostuu ihmisistä ja heidän vuorovaikutusten verkostosta. Yhteiskunnalla ei ole mitään yksiselitteistä halua, tavoitetta tai olemusta, joten se ei lopulta tarkoita juuri mitään. Parempi puhua vaikka yksilöistä, sillä jokaisella yksilöllä on omat yksiselitteiset halut, tavoitteet ja olemuksensa.

Terveyttä voidaan kyllä mitata vai eikö mielestäsi mikään palvelu jätä jälkeensä mitään todellista jos sitä ei ole aktivoitu taseeseen.

Määritelläänpäs nyt kulu, tulo ja tuottavuus:

tulo: suoritteen luovuttamisesta saatu rahassa mitattava vastike(tuotos).

kulu: suoritteen tuottamisesta johtuva rahassa mitattava kulutus (panos)

tuottavuus: tuotoksen ja panosten suhde eli paljonko syntyy tuotosta (rahassa mitattava vastike) suhteessa käytettyihin panoksiin.

rajatuottavuus: lisätään yksi yksikkö panoksia, kuinka tuotos muuttuu.

Eli mitä näiden osalta pitäisi miettiä uudelleen?

Ainakin tuota lihavoitua. Mieti, mikä on se poliisin, opettajan tai uutistoimittajan työstä syntyvä tuotos rahalla mitattuna. Ja tuollahan jo näköjään kyselitkin, eikö lasketa terveyttä, jos se ei näy taseessa. No eipä sitä näy, ellei se ole rahassa mitattava vastike. Ja palkka ei ole rahassa mitattava vastike, vaan se on kulu. 

No mikä olisi sitten oma ehdotuksesi jos lähdetään siitä, että tuotosta on mahdotonta mitata rahassa. Jos tuottavuutta (ja rajatuottavuutta) ei voida mitenkään mitata, niin kuinka kukaan voi ylipäätään määrittää mitä ja kuinka paljon tuotetaan? Pitäisikö vaikka arpoa se kuinka paljon mitäkin palveluita tuotetaan? Tämähän olisi looginen vaihtoehto jos tuottavuus on satunnainen ja mittaamattomissa oleva ominaisuus.

Miten niin oma ehdotukseni? Mihin? Kysyt minulta ratkaisua ongelmaan, jota en edes havaitse. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Urakkapalkka toimii liukuhihnatyössä missä tuottavuudessa on keskimääräinen nopeus ja hidasteet tai nopeampi tuotto ovat harvinaisuuksia. Se ei toimi muissa hommissa koska esim. palvelualalla työntekijä itse ei pysty vaikuttamaan työnsä määrään, ainoastaan sen laatuun.

Eli pitäisikö mielestäsi huonolaatuisesta työstä maksaa aivan sama kuin laadukkaasta työstä?

En ole tuo, jolta kysyit, mutta kyllä pitää tietenkin. Tuossa voidaan sitten vain määritellä minimitaso ja jos ei onnistu, irtisanoa tai siirtää muihin tehtäviin. 

Typerä aloitus. Miksi yhteiskunta on olemassa?

Ainoastaan tuottaakseen jäsenilleen hyvinvointia ja turvaa, kaikki muut alat ovat olemassa vain tämän mahdollistamiseksi ja rahoittamiseksi.

Eli peruspalvelut ovat kaikkein tärkeimmät, ja vientialat on pelkkä apukeino.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuottavuus on järkevä kriteeri ainoastaan sellaisissa töissä, joissa henkilö itse pystyy vaikuttamaan tekemänsä työn määrään tai mitattavaan laatuun. Esimerkiksi puhelinmyyjä, ompelija tai mansikanpoimija. 

MIkähän on sellainen työ jossa tekijä ei pysty vaikuttamaan työn määrään tai laatuun? En keksi yhtäkään esimerkkiä.

No tässähän näitä on lueteltu vaikka miten paljon. Palomies, poliisi, sairaanhoitaja, roskakuski, opettaja, bussikuski. Ja huomioi, että puhuin mitattavasta laadusta enkä työmoraalista. Vaikka olisi miten hyvä opettaja, hän ei välttämättä saa niistä oppilaistaan huippujuristeja, vaan lopputulos on näiden oppilaiden omissa käsissä. 

Kaikki edellä mainitut voivat vaikuttaa työn määrään tai laatuun. Palomies voi tehdä työnsä laadukkaasti, jolloin tulipalo saadaan sammutettua mahdollisimman nopeasti tai työ voidaan tehdä huonosti, jolloin kaikki palaa poroksi. Tämä asia on mahdollista mitata. Sairaanhoitajan osalta aivan sama juttu. Voidaan mitata esim. virheiden lukumäärää, potilastyytyväisyyttä jne. Entäs poliisi? Partio näkee ulkona kahakan. Nyt poliisit voivat ajatella, että ei jaksa nyt puuttua tohon, helpompi mennä vaan ohi. Näin minimoidaan työn määrää. Laadun osalta poliisit voivat vaikuttaa aivan siinä missä muutkin.

Olen eri kuin se jolle vastasit, mutta samaa mieltä siitä ettei voi sanoa ettei noilla aloilla voi lainkaan vaikuttaa työn määrään tai laatuun. Ongelma on siinä, että työn määrään ja osittain myös laatuun vaikuttaa myös moni sellainen tekijä joihin ei voi itse vaikuttaa kuin rajallisesti. Kuten joku sanoi, hoitaja tai lääkäri ei voi vaikuttaa siihen, kuinka monta potilasta marssii päivystyksen ovesta tiettynä päivänä sisään. Helpoimmissa työtehtävissä tulee vähiten virheitä, ja esimerkiksi kirurgiassa voi joissain tapauksissa tulla alansa huipuille eniten komplikaatiota siksi että he leikkaavat kaikkein vaikeimmat tapaukset. Kuvaamasi kaltainen palkkausjärjestelmä kannustaisi hakeutumaan mahdollisimman ruuhkaisiin työpisteisiin, mahdollisimman helppoihin työtehtäviin ja mikä ehkä ongelmallisinta, potilaiden ollessa vähissä hukkaamaan resursseja ylihoitamalla sellaisia potilaita jotka oikeasti tarvitsisivat vähän tai ei lainkaan hoitoa.

Helpoille työtehtäville löytyy paljon tekijöitä, jolloin niistä maksettava hinta muodostuu pienemmäksi kuin vaativien tehtävien. Tämä sisältyy kysynnän ja tarjonnan lakiin (paljon tarjontaa laskee hintaa eli tätä kautta myös tuottavuutta). 

Näin ollen ei ole niin, että kaikkien kannattaisi hakeutua automaattisesti helppoihin työtehtäviin.

Niin, eli oikeasti palkkaa maksettaisiin edelleen kysynnän ja tarjonnan mukaan, toisin sanoen työnantaja maksaa pienimmän mahdollisen palkan jolla se saa riittävän paljon riittävän osaavaa työvoimaa. Miten tuo sinun systeemisi poikkeaisi nykyisestä?

Tuo systeemi juuri johtaa siihen, että tuottavuus määrittää palkan. Jotkut täällä ovat kuitenkin sitä mieltä, että eihän näin voi olla.

Yrityksillä ehkä. Julkisella sektorilla viime kädessä ei, koska julkisella sektorilla on lakiin säädetty velvollisuus huolehtia tietyistä palveluista. Silloin kuntien on viime kädessä pakko maksaa sen verran palkkaa että riittävän moni suostuu tulemaan sillä töihin. Sairaala ei pyöri pelkästään sen tehokkaimman kymmenyksen varassa.

Tämä on syy juuri sille miksi julkinen sektori on tehoton ja miksi kyseistä tehottomuutta yritetään parantaa yhtiöittämällä ja yksityistämällä julkisen sektorin töitä.

Jaa. Tarkoitatko siis, että esim.yksityiset vanhushoivapalvelut, jotka ovat olleet viime vuosina vahvasti julkisuudessa, ovat ratkaisu?

Että vanhukset jätetään hoitamatta, kun ei palkata riittävää määrää henkilökuntaa? Voittoa on kyllä tullut erityisen mukavasti siten, meidän maksamistamme verovaroista.  Tämäkö on mielestäsi tehokasta? HAluatko tosiaan, että maksamiasi veroja käytetään tällä tavoin?

Valtionhallinnosta on parhaista päivistä vähennetty henkilöstöä 60 %. Säästöä sillä ei ole saatu, koska palvelut ostetaan nyt "yksityisiltä".  Kustannukset ovat vain kasvaneet ja meillä kaikilla tulisi olla tiedossa,kuinka pahasti nuo ostopalvelut valtionhallinossa ovat epäonnistuneet.

Samoin kuntien palveluksessa olevaa henkilöstöä on vähennetty viimeiset viisi vuotta. Siitä huolimatta,vaikka valtionhallinnon lakisääteisiä tehtäviä on runsain mitoin siirretty kunnille.

Seurauksena on siis myös lakisääteisten palvelujen alasajo heikkotasoisemmiksi. Kuntien verotulot ovat romahtaneet, mm. siksi, että sellaisten henkilöiden määrä, joiden tulot koostuvat joko pääosin tai kokonaan pääomatuloista, on kasvanut. Pääomatulot on vapautettu kunnallisveron maksamisesta - nämä ihmiset siis perheineen käyttävät kuntien palveluja päivähoidosta alkaen meidän muiden maksamina.

Kuntien valtionosuuksia on toistuvasti leikattu. Silti sinäkin saat edelleen julkiset palvelut.

Missä kohtaa se väittämäsi julkisen sektorin tehottomus ilmenee?

Kuka kertoisi minulle, mitä eroa on julkisella ja sellaisella "yksityisellä" yrityksellä, jonka tulot tulevat kaikki verovaroista?  Sama tulonlähde,  toinen tekee voittoa henkilösä kustannuksella, toinen noudattaa lakia ja työehtosopimuksia.

Tehottomuus ilmenee esim. juuri kuvailemallasi tavalla. Julkinen sektori on pullollaan ns. isännätöntä rahaa, joten ei ole ihme, että sen tehokkuus on huono. Nähtiinhän julkisen sektorin kyvyt esim. Länsi-Metrossa: merkittävät viivästykset ja budjetti ylittyi roimasta. Tulos: verorahaa paloi taas oikein urakalla. Yksityinen olisi vienyt hankkeen läpi paljon tehokkaammin.

Ei ihan nyt mennyt maaliin:

Siellähän oli nimenomaan yksityiset yritykset tekemässä LänsiMetroa:)

Niiden heikkotasoisesta toiminnasta johtuen viivästymiset syntyivät ja kustannukset kasvoivat.

Jospa onkin niin, että nämä yksityiset yritykset katsovat voivansa tarkoituksella kupata julkista sektoria loputtomiin?

Julkinen sektori oli johdossa länsimetrossa ja valitsi kaikki alihankkijat. Juuri tämä kyvytön projektinjohto mahdollisti sen, että alihankkijat "katsoivat voivansa kupata julkista sektoria". Tämähän on koko jutun pointti.

Etkä itse huomaamitään kummallista ajatusmallissasi?

Niinpä niin.

Propaganda on löytänyt sinussa oivan kasvualustan. Niin käy ihmisille, jotka uskovat vain yhtä "totuutta".

En kyllä huomaa. Voisitko valaista?

Länsimetron johdossa olivat poliitikot ja muutama virkamies. Tuloksena saatiin heikko tuotos suhteessa käytettyihin panoksiin. Vai oletko sitä mieltä, että länsimetro oli hyvin onnistunut hanke?