Sivut

Kommentit (206)

Vierailija

Suomen ongelma on juuri se, että täällä ei tutkita. Se pitäisi olla jo arkipäivää, että kivuista ihminen lähetetään magneettikuvauksiin, missä näkyy kaikki. Monissa muissa Euroopan maissa, se on jo niin yleinen tutkimuskeino, että magneettikuvaus on halpaa.

Vierailija

Täytyy muistaa että kaiken muun ohella (budjetit yms) ei voida oikeasti kuvata mitä vain. Säteilystä voi olla ihan oikeasti enemmän haittaa kuin hyötyä. Olen silti sitä mieltä että tutkia pitäisi paremmin, jos henkilö joutuu ravaamaan terveydenhuollossa usein eikä syytä löydy se hukkaa kaikkien resursseja. Sairaanhoitoon pitäisi investoida enemmän.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Suuri osa lääkäreistä lienee oikeistolaisia-kokoomuslaisia. Ja jotkut hyvinkin rikkaita. Oikeistolaiset eivät kannata yhteiskuntaa ja säästävät rikkaiden rahoja noin lähtökohtaisesti. Kovat arvot, vain rahalla saa palveluja tai on oikeastaan edes mitään perusoikeuksia.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Lääkäreiden vakiovastaus epämääräisiin kipuihin on nykyään "2 viikon tulehduskipulääkekuuri". Mihinkään tutkimuksiin ei pääse tämänkään jälkeen, esim magneettikuvaan miltei mahdotonta päästä. Maksoin itse magneetin, eikä ollut edes niin kovin kalliskaan (n 200 eur), syy selvisi heti (onneksi ei mitään vakavaa). Välillä tuntuu, ettei ketään lääkäriä, edes yksityiselläkään, oikeasti kiinnosta selvittää, mistä potilaan oireistossa on kyse. Naputtavat vain koneelle tietoja, potilaan tutkiminen hyvin vähäistä. Ovatko lääkärit Suomessa uupuneita/osaamattomia?

Palstalaisten mukaanhan Suomi on laaketieteen karkimaa, huippua kaikessa.

Ei tuollainen meno kylla USAssa vetelisi.

Vierailija

Ainakaan naispuolisen oireita ei usein oteta tosissaan. Tai siten "vahingossa" otetaan, jos sattuu olemaan mt-ongelma.
Saa masisreseptin kouraa ja 2 vk sairauslomaa,  oli sairaus sitten psyykkinen tai somaattinen tai molempia.
Miespuolisten oireita (mm. sydänoireet) kuunnellaan tarkemmin.
Tietysti jos olet varoissasi, on sama mitä sukupuolta tai  minkä ikäinen olet. Voit maksaa tutkimukset itse yksityisellä.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuoren ihminen tilastollinen todennäköisyys saada syöpä on hyvin pieni. Terveyskeskuksissa on valtava työmäärä ja lääkäreitä on kielletty teettämästä tutkimuksia, jotka eivät ole ehdottoman välttämättömiä.

no mitä järkeä on koko systeemissä jos syövän poissulkeminen ei ole välttämätön tutkimus

Tarvii jonkun systeemin joka jakaa sairauslomalappuja.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Syöpää on aika vaikea tk lääkärin todeta, ne voi ohjata eteenpäin vain, jos kokevat aiheeliseksi.

Varsinkin jos oireet ovat tyyliin hiukset lähtee ja lihaksia jomottaa.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Älä jää pyörimäänterveyskeskukseen jos epäilet jotain vakavampaa vaan mene yksityiselle heti.

Tämä. Ja ei ole tarkoitus olla jälkiviisas Janitan tilanteesta.
Jos huomaa selittämättömiä oireita jotka vain jatkuvat, eikä terveyskeskuslääkärit osaa sanoa juuta eikä jaata, kannattaa ottaa vaikka lainaa sen verran että pääsee yksityiselle tutkimuksiin jos eivät rahat muuten riitä. Siellä otetaan varmasti kaikki tarpeelliset ja tarpeettomatkin kokeet jotta oireet selviävät.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Nuoren ihminen tilastollinen todennäköisyys saada syöpä on hyvin pieni. Terveyskeskuksissa on valtava työmäärä ja lääkäreitä on kielletty teettämästä tutkimuksia, jotka eivät ole ehdottoman välttämättömiä.

Tämä on huomattu kyllä meilläkin, vaikka en nuori olekaan. Olen nyt koko tämän vuoden kärsinyt tapaturmaisesta vammasta ja kivuista. Muutama työpaikka mennyt ohi sen vuoksi että en voi töitä tehdä. Viimeksi, ehkä noin viides kerta kun kävin lääkärissä, piti jo suuttua että kenen etu se on pitää minut työttömänä. Olen keski-ikäinen ja ilmiselvästi vielä  kelpaisin töihin kun kysellään mutta kenelläkään ei ole halua tehdä minusta työkykyistä. On tämä yhtä helvettiä kun aina pitää suuttua että saa apua. Ei jaksaisi aina riidellä. Nyt sentään jo kuvattiin ja sain kipupiikin. Vielä kun pääsis magneettikuvaukseen niin totuus vammasta ehkä paljastuisi.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitan tännekin karun kokemukseni lapsen sairauden tutkimuksien etenemisestä, sillä halua ihmisten tietävän millä tasolla julkinen terveydenhuolto toimii.

Jouduin taistelemaan monta vuotta saadakseni lapselleni diagnoosin ja asianmukaista hoitoa.

Diagnooseja tuli ummetuksesta psyykkiseen sairauteen. Välillä myös minua syytettiin lapsen oireilun aiheuttamisesta.

Monta kertaa on tutkimukset lopetettiin heti kun ensimmäinen arvaus ei ole osunut oikeaan. Välillä on erikoislääkäri ilmoitti ennen tutkimusta, että ei ole tarvetta tutkia, menkää kotiin.

Lasta moitittiin. Sinulla on huono kunto, sun pitää liikkua enemmän. Olet liian hoikka, sun pitää syödä enemmän. Pitää olla reippaammin ja paremmin.

Lopulta yksityisen sektorin puolelta löytyi syy oireille. Tutkimukset maksoivat useita tuhansia euroja. Vakuutusta meillä ei ole, sillä luulimme lapsen syntyessä, että Suomessa on hyvä terveydenhuolto.
Lapsella lopulta paljastui harvinainen perinnöllinen sairaus, joka vaatii säännöllistä seurantaa, lääkitystä ja leikkaushoitoja. Ilman diagnoosia jäävät potilaat kuolevat keskimäärin 30 v iässä. Jotkut voivat elää vanhoiksikin mutta osa kuolee jo lapsena.

Äitinä tämä on todella tuskallista. En pysty ymmärtämään miksi julkinen terveydenhuolto vastusti niin ankarasti lapsen oireiden syyn selvittämistä ja keskittyi hakemaan syytä minusta. Usein erikoilääkäkäynnit olivat vain omituista pelleilyä.

Kaikkein pahin pelleilyesitys nähtiin kun kysyin voisiko lapselleni olla se sairaus jonka diagnoosin hän lopulta sai yksityisellä. Lääkäristä kysymykseni oli hupaisa ja hän oikein teatraalisesti selitti miksi kyse ei voi olla siitä mitä ehdotin. Esityksensä jälkeen hän ohjeisti syömään lääkettä, jonka olin hetkeä aiemmin kertonut pahentaneen oireita. Lisäksi hän määräsi turhan verikokeen, joka ei käytännössä kerro yhtään mitään.

Onneksi lopulta löydettiin yksityinen lääkäri, joka tunnisti sairauden. Hän osasi nimetä sen 5 minuutin tutkimuksen perusteella. Todennäköisesti arvasi sen jo sillä hetkellä kun käveltiin sisään vastaanotolle. Lapsen huomiota herättävä ruumiinrakenne tyypillinen kyseistä sairautta sairastaville. Lopullinen diagnoosi vahvistui lukuisten tutkimusten ja geenitestin perusteella.

Diagnoosia en halua kertoa, sillä sairaus on hyvin harvinainen. Suomessa on alle 500 potilasta, joista lapsia alle 20.

Ymmärrän, että harvinaisia sairauksia on vaikea diagnosoida. Kuitenkin pystyin itse maallikkona tunnistamaan sairauden, ja erikoislääkäri väitti vastaan kun esitin epäilyni. Tänäkin lääkäri näki lapsen ruumiinrakenteen ja tiesi kaikki oireet.

Ikävä kyllä en ihmettele yhtään. Usein kuitenkin tilanne on se, että kun pompotellaan lääkärilt toiselle, nauretaan ja vähätellään oireita niin lopulta itse asioista loputtomasti lukien ja tutkien alkaa arvata mistä voisi olla kyse. Lääkärit eivät voi myöntää, että he eivät osaa kaikkea. Jos he eivät tunnista sairautta,s itä ei ole. As simple as that. Omaa kokemustakin on, onneksi ei kuolemaan johtavasta sairaudesta mutta eihän se tunarointi sairautta katso. Minulla oli nuorena aikuisena syklinen kuumeilu eli 40 astetta kuumetta joka kuukausi viikon verran. Luonnollisesti opinnot, työskentely ja yleiskunto menivät aivan *erseelleen homman jatkuttua yli vuoden. Kävin useita kertoja tk-lääkärillä joka tuohon aikaan oli omalääkäri. Hän oli jopa nauranut isälleni että mitä ihmettä vingun lähetettä korvalääkärille kun mulla on vain vastustuskyky huonontunut ja sattunut tulemaan flunssaa (syklisessä kuumeessa ei ole flunssaa, pelkkä kova kuume) joka kuukausi. Että 12 flunssaa vuodessa on ihan normaali, samoin se että etukäteen voi kertoa minä päivänä se seuraavan kerran alkaa. Tutkin ja tutkin ja luin erilaisia lääketieteellisiä julkaisuja kunnes tuohon törmätessäni ymmärsin heti että nyt tuli bingo. Edelleenkin tk-lääkäri oikeasti nauroi mun jutuille mutta lopulta vanhempieni vaadittua lähetettä erikoislääkärille eli sille korvalääkärille homma alkoi toimia. Korvalääkäri tiesi heti mistä kyse kun osasin kuvata tärkeimmät oireet. Sain lähetteen leikkaukseen kiireellisenä ja minulle järjestettiin vielä jokin peruutusaika. Kuumeilu loppui siihen. Tämäkin kai tk-lääkärin mielestä jokin hassu sattuma, ei tullut paljoa sen jälkeen nähtyä. Kun leikkauksesta aiheutui ongelmia, erikoissairaanhoidossa sain tuolloin erittäin hyvää kohtelua ja tutkimukset. Sain nimittäin kroonisen 37,5-38 asteen lämmön joka oli jatkuvasti. Tämä kuulemma oli harvinainen komplikaatio mutta erittäin asiantunteva lääkäri varmisti ettei kyse ole muusta ja kertoi että kuume voi mennä vuodessa ohi tai huonossa tapauksessa olla menemättä mutta ainoa suositus on heittää kuumemittari roskiin stressin minimoimiseksi. Turha mitata kun tulos aina kuume. No, meni 1,5 vuotta kunnes tunsin että hei, mä olen terve. Ja kuume oli poissa.

Samaa vähättelyä on myös lapseni kohdalla. Hänelle olen kuulemma kuvitellut maitoallergian, oksentelun, punoituksen ja muut oireet. Näin siis lastensairaalassa. Tähän emme ole saaneet apua kuin yksityiseltä ja eikä ole helppo löytää asiantuntijaa sielläkään. Kaikki eivät vain osaa kaikkea. Neuvola muuten ihmetteli miten lapsen paino yhtäkkiä kyppäsi 5kg->6kg yhdessä kuukaudessa. Kerroin että niin kun se mun kuvittelema oksentaminen loppui kun kuviteltu maitoallergia saatiin hoitoon. Sitä vastoin neuvolan mielestä lapsen fyysisessä kehityksessä on hitautta ja he lähettivät neurologille, taas sinne lastensairaalaan. Neurologi sitten kysyi olenko itse huolissani, en ollut. Tekivät joitakin testejä varaako jaloille ym ja totesivat että lapsi aivan kunnossa, ei tarvetta seurannalle. Neuvola kutienkin totesi että jatketaan fysioterapiaa kahden viikon välein! Voi **mankauta, oikeasti. Lapsi sitä paitsi vierastuksen takia vain itki hysteerisenä kaikki käynnit. Luojan kiitos oppi kävelemään kävelyvaunun kanssa jo alle yksi vuotiaana ja saatiin vihdoin lopettaa ne täysin turhat käynnit fyssarilla.

Samoin naistenklinikka on yksi iso vitsi, mulla eivät viiteen päivään ehtineet osastolla ultrata... Onneksi kukaan ei kuollut mutta selvisi, että valittu hoito oli turha ja jopa vaarallinen koska ultrassa selvisi että lasta ei voi synnyttää alakautta. No huppis. En luota yhtään mihinkään lääkäreihin minkään vertaa.

Oletko tietoinen mikä sinulle aiheutti tuon jaksoittaisen kuumeilun? eli ettei se ole perinnöllinen ja siirtynyt lapsellesi? Jotta tiedät sitten valistaa lääkäreitä asiasta jos niin käy. Esimerkiksi näissä reumaliiton sivuilla oli jaksottaista kuumeilua aiheuttavia tauteja https://www.reumaliitto.fi/fi/reuma-aapinen/lastenreuma-aapinen/caps-oir... ja https://www.reumaliitto.fi/fi/reuma-aapinen/lastenreuma-aapinen/nlrp12-g...


Varsinaista syytä en tiedä mutta alkoivat kun viisaudenhampaan poistosta tuli kova tulehdus. Siihen vahvvoja antibiootteja ja sen jälkeen alkoi kuumeet. Kuumeet loppuvat nielurisojen poistoon, syytä ei tiedetä.

Vierailija

No ei se nyt ole noin yksioikoista. Syövän tunnistaminen ei ole helppoa edes yksityisellä. Myös mun mieheni sai väärän diagnoosin ja kuoli syöpään. Enpä silti ajatellut sitä lääkäriaiheisesti miettiä sen enempää. Kaikkensa tekivät mutta syöpä on epäreilu vastustaja.

Vierailija

Syöpä ei aina ole tunnistettavissa varhaisessa vaiheessa vaikka voi aiheuttaa jo puolustuskykyyn heikkoutta. Vaikka heti aluksi pääsisi tt kuviin ei välttämättä vielä mitään näkyisi. Aggressiiviset lymfoomat tulee ihan muutamassa viikossa, ei kestä kuukausia. Ei aina ole mennyt pieleen vaan joskus vain kyse siitä mimmoinen taudin biologia on.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuoren ihminen tilastollinen todennäköisyys saada syöpä on hyvin pieni. Terveyskeskuksissa on valtava työmäärä ja lääkäreitä on kielletty teettämästä tutkimuksia, jotka eivät ole ehdottoman välttämättömiä.

no mitä järkeä on koko systeemissä jos syövän poissulkeminen ei ole välttämätön tutkimus

Minkälaisilla tutkimuksilla ajattelit siten sulkea pois syövän joka puolelta koko kehoa jokaiselta potilaala jolla on mitä vain vaivaa? Koko vartalon magneettitutkimus päästä varpaisiin jokaisen kynsisienen ja kynsivallinulehduksen sekä vaikka niskajumin takia? Pitäisikö tehdä niin että kaikki potilaat kävisivät kaikista vaivoista ensin aina varmuuden vuoksi syöpälääkärissä jossa kuvattaisiin koko keho päästä varpaisiin ja otettaisiin pari litraa verta verikokeina ja vasta sitten jos ei syöpää löydy niin alettaisiin selvitellä muita syitä? Syöpälääkäreitä on Suomessa muutama sata. Niitä pitäisi kouluttaa sitten parikymmentä tuhatta lisää ja perustaa uusia saroja syöpäsairaaloita. Jokainen luomi pitäisi poistaa ja laittaa patologille ja kouluttaa tuhansia patologeja lisää. Uusia magneettikuvauslaitteitata tarvittaisiin tuhansia ja veroprosentti pitäisi nostaa 85%:iin ja joka viides suomalainen pitäisi kouluttaa lääkäriksi, hoitajat päälle niin joka toinen ainakin saisi alkaa toimia tervydenhuollossa sitten. Bensa maksaisi 20 euroa litra. Ja löytyisi sitten muutama tuhat syöpää vuodessa lisää, joista puolet kuitenkin vanhuksilla jotka kuolisivat niihin syöpiin joka tapauksessa. Nyt sydän ja verisuonitautiin kuolee suomalaisista puolet ja puolet syöpiin, mutta tulevaisuudessa kun sydänsairaudet edelleen vähenevät niin valtaosa tulee kuolemaan vanhuuttaan syöpään. Johonkin kun on kuoltava ja sydänsairaudet ja syövät ovat ne yleisimmät, syövät alkavat ohittaa ne hiljalleen sydänsairauksissa. Kuolema on ainoa varma ja pakollinen asia elämässä.
Kannattaa asennoitua niin etä jos tulee elämään yli 85-vuotiaaksi niin tulee kuolemaan syöpään sitten ajastaan.

Vierailija

Mistäköhän tämä ajatus siitä, että budjetointi vaikuttaa erikoissairaanhoitoon tehtävien lähetteiden määrään on peräisin? Tai edes tk-tasolla tehtäviin tutkimuksiin?
Ongelma on siinä, että ensin pitää jonottaa tk-lääkärille, koska tk-työstä on aliresursoinnilla tehty kestämätöntä eikä kukaan halua tehdä sitä millään rahalla. Sitten, syövän oireet voivat helposti sopia johonkin yleisempään sairauteen. Kun hoito ei tehoakaan ja oireilu jatkuu, pitää taas jonottaa aikaa uudelle vastaanotolle. Joskus ihmiset saattavat myös jättää asian sikseen kunnes oireisto pahenee. Lääkärien osaamisessa ja kielitaidossakin on eroja, joten valitettavasti voi käydä huono tuuri ja diagnoosi viivästyy lääkäristä riippuvista syistä.
Koskaan ei kuitenkaan kyse ole siitä, että jossain olisi lähetekiintiö tms. ja potilaiden hoito kiellettäisi ylemmältä taholta.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Rahalla saa ja hevosella pääsee. Omalla rahalla saa labroja yksityisellä jopa ilman lääkärin lähetteitä. Magnettikuvauksiin pääsee myös melko halvalla ja saa Kela-korvauksen jos on lääkärin lähete. Onneksi on sairauskuluvakuutus ollut jo vuosikausia,niin ei ole tarvinnut rypistellä julkisen arvauskeskuksissa ja aina on päässyt hoitoon ja lääkärille, kun on halunnut.

Ei kai mitä tahansa labroja saa ilman lääkärin lähetettä. Vaikka saisikin niin pitäisi olla lääkärin asiantuntemus että osaa epäillä syöpää ja tilata oikeat tutkimukset ja tehdä diagnoosi niiden pohjalta.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävä kyllä jokaista ei voi ruveta tutkimaan oletuksena syöpä, vain pikku kolotusten vuoksi. 

Tämä on terveyskeskuslääkäreiden motto. Ota buranaa niin hyvä tulee. Lähetteitä mihinkään osaavammille lääkäreille ei heru.

Ennen (siis joku 25-30 vuotta sitten) tuohon perussettiin kuului jostain vtun syystä nieluviljely, mutta se on vissiin jo säästetty pois. Valitit miltei mitä tahansa niin arvauskeskus tarjosi avuksi särkylääkettä ja nieluviljelyä.

Mutta joo, ei siihen voi todellakaan luottaa että tässä hyvinvointivaltiossa saa tarvittaessa hoitoa. Eihän nykyisin edes pääse terveyskeskuslääkärin vastaanotolle kuin vasta viikkojen päästä ellei ole pää kainalossa saati sitten että oireita alettaisiin heti tutkimaan. Ehei, ensin lykätään "seurantaan" ja buranaa/hierojaa/laihduttamista ja sitten jos oireet pysyy ennallaan vaikka puoli vuotta niin sitten ruvetaan miettimään että pannaanko vahvempaa särkylääkereseptiä vai pitäisikö tosiaan tehdä jo joku tutkimuskin.. Ja tämäkin vain, jos potilas itse jaksaa vaatia ja t¤pella. Muuten jatketaan särkylääkkeillä ja seurataan tilannetta..

Toisaalta moneen tuki- ja liikuntaelinvaivaan tulehduskipulääke (esim. Burana), fysioterapia ja painonpudotus ON se ensisijainen, paras ja Käypä hoito -suositusten mukainen hoito. Jälleen kerran resurssipulan vuoksi magneettikuvia ei voi kaikista kolotuksista ottaa ellei maksa itse. Harvoin sillä tarkan löydöksen selviämisellä olisi edes merkitystä, jos esim. leikkauskriteerit eivät kuitenkaan oireiden perusteella täyty - hoito pysyy samana. Kolotuksista perstuntumalla yli 90 % paranee odottamalla eli kannattaa ”seurata tilannetta”, jos ei akuuttia hätää ole.

Vierailija

Nuorten naisten oireita ei oteta tosissaan. Eräs ystäväni kuoli aivokasvaimeen. Oli vaan stressiä yms mukamas. 

Toisella kaverilla jatkuvat kivut, moni lääkäri väitti että ei ole mitään. Kaveri oli teini tuolloin. Lopulta löytyi munuaiskivet. Onneksi vanhemmat uskoivat koko ajan ja veivät lääkäriltä toiselle.

Kolmas kaveri meinasi kuolla aivoverenvuotoon. Pitivät teinityttöä vaan huomionhakuisena. 

Neljäs kaveri ihmetteli outoa oloa. Ei otettu lääkäriin. Meni sitten päivystykseen missä paljastui vaarallisen korkea verenpaine. Verenpainetauti voi puhjeta myös nuorelle ja hoikalle naiselle jos huonot geenit. 

Viides ihmetteli kovaa vatsakipua, naisilla nyt on aina vatsa kipeä joten mene kotiin valittamaan. Oli kasvain. 

Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka. 

Vierailija

Vttuuntunut naiskansalainen kirjoitti:
Sisaret älkää uskoko jos väitetään ettei gynen tarkkia tarvi "ellei ole oireita". Se on täyttä potskaa! Ei ole turhaa gynen tarkkia!
Lääkäritkään ei erota mitkä niitä gynen syöpien oireita on. Miten maallikot?

Ei kaikki vuoda mitään ulos tms. Joillain paisuu vatsa kuin kovaksi tynnyriksi, piukea, pingoittunut, kova, esim koska vatsaontelossa niin nestettä ja ... no. Ei sellainen oire tarvitse kertoa yhtään ruuansulstusjutuista. Sekin voi olma gynen kasvain tai jopa syöpä. Et välttämättä tunne, sisälläsi on monia kymmenien senttien mittainen kasvain.

Minulle tuli jostain anemia. Vuosikausien, itselle epätyypillinen: oma hb oli nuorempana 150+ terveenä. Päälle 40 tuli ihme anemia. Kk-jutut ihan kuin ennenkin.

Olen nainen. Olisi kuulunut poissulkea gynen vakavammat jutut. Niin ei tehty. Lopputulos: valtava gynen kasvain sisällä, monia kymmeniä senttejä, sangollinen kuin vanhaa tummaa verta vatsaontelossa. Sitten kun noista päästiin, kropasta yht 20kg extraa nestettä veke. Sytostaatit.

Sekä se mikä ollut että leikkaus vahingoittaneet nestesysteemiä niin, jalkapöytienkin päällä pallot, niin, etten ymmärrä mitä tehdä, koska jalkoihin ei mene muu kuin muoviset avokasmalliset rantasandaalit!

On nestelääkkeitä käsittääkseni jämy annos, mutta olen taas kuin turvonnut möhkylä.

Jos ei olisi oleteltu kaikenlaista vaan olisi tutkittu aikaa sitten eli lähtemällä poissulkemaan naiselta ensiksi tällaiset, kuten olisi pitänyt, sen sijaan, että koetettiin reumaatikolle syöttää suun kautta rautaa, mikä ei reumaisilla kuulemma suun kautta edes imeydy, ja jätetiib gynen tutkimukset tekemättä, olisi voitu löytää kasvain silloin, kun kasvain vielä pieni, eikä ollutbehtinyt vahingoittaa pysyvästi nestekiertosysteemiä.

Ei voitu oikeasti aneemista naista heittää gynen kautta jotta olisi tiedetty, ettei se ainakaan ne jutut ole.
Enkä minä tiennyt; maallikko, mistään mitään.
Ei, en ole mikään ns rautahysteerikko. Aivan oikea anemia, jonka syistä jätettiin poissulkematta se, mikä ihan luonnollisimmin olisi naiselta ensiksi pitänyt.

Enkä päässyt tk:n kautta hoitoon, vaan väkisin ambulanssin kyytiin ja isoon päivystykseen änkeämällä. Lanssimiesten mielestä tarpeetonta. En kirjaimellisesti päässyt yksin kotona sängystä ylös enää, koska vatsaani sattui niin suuri kasvain ja siitä johtuva mustanpuhuva, verinen nestemäärä. Olinkin sitten useita viikkoja sairaalassa viime syksynä. Satuin pääsemään vatsanultraan, missä päästiin jäljille. Tuota ennen ne raukat olivat luulleet kyseen olevan *ummetuksesta*.

Valkoinen kaupunki, jos joku miettii, missä päin.

Oliko siihen joku syy, ettet tuolla valkoisessa kaupungissa mennyt itse gynelle? Yksityisiä gynejä on joka kaupungissa, ja pikkupaikkakunnillakin käy välillä yksityisiä gynejä pitämässä vastaanottoa.

Vai etkö vain viitsinyt maksaa 150 euroa siitä, että olisit saanut tarvitsemasi pimppitutkimukset heti?

Turhaa valittamista, kun itsekin olisit voinut käydä gynellä vaikka vuosittain ilman että kertaakaan menet noista oireista valittamaan terveyskeskukseen.

Vierailija

Maksan mielelläni veroja terveydenhuoltoon niin, että jos joudun onnettomuuteen, saan sydänkohtauksen, aivoinfarktin, syövän tai muuta vakavaa, saan lähes ilmaiseksi laadukasta ja nopeaa hoitoa jopa satojen tuhansien eurojen edestä. Tämä Suomessa sentään toimii, jos tilanne on vakava, saa hoitoa ja tutkimuksia nopeasti. Sen sijaan flunssatarkistukset ja gynekologikäynnit voisi jokainen työssäkäyvä kustantaa itse yksityisellä, pääsee itsekin helpommalla. Terveyskeskus voisi sitten panostaa vähät resurssit niihin, joilla ei oikeasti ole mahdollisuutta muuhun.

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat