Lue keskustelun säännöt.
Miksi henkilökohtaisen avustajan paikkoja on niin paljon auki?
09.09.2019 |
Mikä työssä on vikana, ja miksi siihen pääsee kuka vaan.
Kommentit (224)
Oikeestaan 10.84 ja hoidollisesta 11.84€/h. Että ihan ok pärjää jos tekee täyttä päivää ja vkloppua
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viimeksi jopa välinelainaamossa huomautettiin, että avustajan ergonomialla ei ole mitään väliä kun uutta pyörätuolia haettiin. Että siinäkin näkee mitä sylkykuppeja me avustajat ollaan.
Miten tämä liittyy asenteisiin, jos apuvälinelainaamon työntekijä on sitä mieltä että vammaisen apuvälineen käyttäjän hyvinvointi on ensisijainen asia. Kuka sitä apuvälinettä varsinaisesti käyttääkään, sinäkö vai apuvälineen käyttäjä. O.o apuväline on vammaisella 24/7.
No kuule ei ole ko apuväline käytössä kuin avustajan kanssa, muut välineet yksin ollessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vammaisen itsemäärämisoikeudesta sen verran, että toinen ihminen ei voi henkisesti sopeutua olemaan toiselle robotti käskyläisenä eli käsinä, silminä, korvina,jalkoina ja siis orjana aivan 100%:sti halutulla tavalla. Avustettavan on ymmärrettävä tämä, vaikka olisi kuinka katkera siitä, että hänen oma kehonsa ei toimi! Käyn kusella, jos on hätä, minäkin! Teen vain asialliset tehtävät, enkä kuuntele jatkuvaa nalkutusta ja nipotusta! Sopeudu itse siihen, että tarvitset apua ja muista sanoa kiitos, olehyvä yms! Hyvä tapa on myös olla häiritsemättä tauoilla ja vapaajalla!
Avustaja nimen omaan tekee työtehtävät juuri niin kuin työnantaja ohjeistaa. Koska 1) työelämän pelisäännöt ja 2) vammaisen itsemääräämisoikeus. Työntekijä ei mieti mikä oli asiallinen tehtävä niin kauan kuin lakia ja hyviä tapoja noudatetaan. Mikä tässä on vaikeaa ymmärtää? Jankutus tulee siitä kun asioita ei tehdä niin kuin on sanottu.
Avustajan pitää ymmärtää ettei hän sano sitäkään onko vammainen katkera vai ei ja jos on, niin mistä syystä.
Avustajien perusvirhe eli jatkuva paremmintietäminen näkyy lainaamassani viestissä.
Juu, mun puolesta saa vammaiset jatkossa toteuttaa itsemääräämisoikeuttaan ihan omin avuin. Hyvä tahto on käytetty loppuun. Ei mullakaan ole laumaa koiria, aina kiillä joka paikka kotona ym ym, että voisin itse istua perseelläni leikkimässä pomoa, kun joku muu sen kustantaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä teitä avustajia, miksi valitatte töistä, mitä joudutte tekemään. Kai sitä palkkansa eteen pitää tehdä sitä, mitä pyydetään. Esim pesemään 5-henkisen perheen astiat. Eihän tuossa ole mitään outoa. Ja ihan normaalia myös, että toimii vammaisen käsinä ja jalkoina, kun vammainen ei itse pysty.
Mutta siksi en hakisi henkilökohtiswksi avustajaksi, että työaika on erittäin vaihteleva ja kamalan hankalaa saada koottua itselleen sellaiset päivät, että saa kunnolla rahaa. En jaksaisi koko ajan olla säätämässä siitä, milloin olen menossa.
Nimikin jo sanoo, että HENKILÖKOHTAINEN avustaja. Ei perheen piika. Yhteiskunnan ei tarvitse maksaa terveiden ihmisten passaamista.
Avustaja tekee sellaisia töitä, jotka avustettava tekisi ilman vammaansa.
Usein ne ovat kotitöitä, kaupassa käymistä, lasten auttamista läksyissä.Henkilökohtaisen avustajan tehtävä ei ole määritellä mitkä työt kuuluvat muille perheenjäsenille.
Ei asiakaskaan voi rajattomasti määritellä avustajan työnkuvaa ja nakittaa avustajalle ihan mitä tahansa. Sosiaalityöntekijä rajaa avustajan työtehtävät ja ne on aina määritelty palvelutarpeen arviossa tai asiakassuunnitelmassa.
Jos vammainen ihminen on työnantaja, hän itse määrittelee mitä työtehtäviin kuuluu. Ei kukaan muu. Kyse on herranen aika normaalista työsuhteesta. Niissä esimies kertoo, miten asiat hoidetaan. Vammainen ihminen on henkkarin esimies.
Vähän työelämätaitoja avustajille kiitos...
...ja työnantajataitoja työnantajina toimiville vaikeavammaisille. Harva ymmärtää, kuinka suuresta vastuusta onkaan kysymys! Itse en ottaisi työnantajavastuuta mistään hinnasta. Koskaan.
Henkilökohtainen apu ei voi edelleenkään olla ihan mitä tahansa. Vammaispalvelun sosiaalityöntekijä järjestää palvelun ja määritteeee yhdessä asiakkaan kanssa avustajan tehtävät ja tuntimäärän. Tämä siis siitä näkökulmasta, mikä on välttämätöntä. Asiakas ei voi tuon yli säätää asioita.
Arvasit väärin: en ole avustaja vaan sosiaalityöntekijä.
Vierailija kirjoitti:
Kun työpaikkailmoituksia katsoo, niin siellä pyörii aina samat nimet, eli ilmeisesti tosi hankalia ihmisiä nämä avustettavat.
Näin erittäin paksulla nahkalla varustettuna pitkäaikaistyöttömänä rupeaa kiinnostamaan, ihan uteliaisuudesta.
Mutta vielä tämä vuosi menee oman alani eli it-alan opintojen parissa. Sillä alallahan on kuulemma huutava työvoimapula. Ja nyt purskahdan hervottomaan nauruun!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Haetaan työteliästä, innokasta, luotettavaa, avointa, joustavaa, tiimityökykyistä ja pirteää avustajaa osaksi vakitiimiäni"
En ole innokas, olen sulkeunut ja kaikkea muuta kuin pirteä. Voinko silti hakea paikkaa? Hoidan työni luotettavasti kuin robotti. Minusta ei kenenkään tarvitse kuvitella saavansa kaveria tai sinne päinkään.
"Avustajan pitää olla luotettava ja huumorintajuinen."
Jaa. Miksi huumorintajuinen? Kuuluuko toimenkuvaan avustettavan vitseille nauraminen?
Kovat on vaatimukset näille avustajillekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraava täällä kotipaikkakunnallani toivoo ajokorttia ja pirteyttä, taas. Huoh. Voin kyllä hoitaa kotityöt asiallisesti, mutta pirteäksi seuraneidiksi minusta ei ole. Ja se ajokorttikin puuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä teitä avustajia, miksi valitatte töistä, mitä joudutte tekemään. Kai sitä palkkansa eteen pitää tehdä sitä, mitä pyydetään. Esim pesemään 5-henkisen perheen astiat. Eihän tuossa ole mitään outoa. Ja ihan normaalia myös, että toimii vammaisen käsinä ja jalkoina, kun vammainen ei itse pysty.
Mutta siksi en hakisi henkilökohtiswksi avustajaksi, että työaika on erittäin vaihteleva ja kamalan hankalaa saada koottua itselleen sellaiset päivät, että saa kunnolla rahaa. En jaksaisi koko ajan olla säätämässä siitä, milloin olen menossa.
Nimikin jo sanoo, että HENKILÖKOHTAINEN avustaja. Ei perheen piika. Yhteiskunnan ei tarvitse maksaa terveiden ihmisten passaamista.
Avustaja tekee sellaisia töitä, jotka avustettava tekisi ilman vammaansa.
Usein ne ovat kotitöitä, kaupassa käymistä, lasten auttamista läksyissä.Henkilökohtaisen avustajan tehtävä ei ole määritellä mitkä työt kuuluvat muille perheenjäsenille.
Ei asiakaskaan voi rajattomasti määritellä avustajan työnkuvaa ja nakittaa avustajalle ihan mitä tahansa. Sosiaalityöntekijä rajaa avustajan työtehtävät ja ne on aina määritelty palvelutarpeen arviossa tai asiakassuunnitelmassa.
Jos vammainen ihminen on työnantaja, hän itse määrittelee mitä työtehtäviin kuuluu. Ei kukaan muu. Kyse on herranen aika normaalista työsuhteesta. Niissä esimies kertoo, miten asiat hoidetaan. Vammainen ihminen on henkkarin esimies.
Vähän työelämätaitoja avustajille kiitos...
...ja työnantajataitoja työnantajina toimiville vaikeavammaisille. Harva ymmärtää, kuinka suuresta vastuusta onkaan kysymys! Itse en ottaisi työnantajavastuuta mistään hinnasta. Koskaan.
Henkilökohtainen apu ei voi edelleenkään olla ihan mitä tahansa. Vammaispalvelun sosiaalityöntekijä järjestää palvelun ja määritteeee yhdessä asiakkaan kanssa avustajan tehtävät ja tuntimäärän. Tämä siis siitä näkökulmasta, mikä on välttämätöntä. Asiakas ei voi tuon yli säätää asioita.Arvasit väärin: en ole avustaja vaan sosiaalityöntekijä.
Niin edelleen se raha avustajan palkan maksuun tulee kaupungilta eikä avustettavalta. t: toinen sossu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Avustettavani, pyörätuolissa istuva rouva sai vauvan, jota pyrki toimittamaan minun hoidettavaksi. En suostunut ottamaan vauvaa edes syliini vaan kylmästi sanoin, että äiti hoitaa vauvaa, minä äitiä. Äiti pystyi hyvin hoitamaan lastaan, minä hoidin ne asiat, jotka minulle kuuluivat. Välimme pysyivät ystävällisinä kun en ottanut tehtäväkseni ylimääräistä työtä. Työsuhteeni kesti kaksi ja puoli vuotta, sitten lähdin opiskelemaan lisää. Vauva oli kyllä suloinen, äitiä näen useinkin kaupungilla, aina hyvillä mielin olemme molemmat.
Mä oon tehnyt henkkarin hommia joskus yhteensä n. 5 vuotta. Palkka oli 11e tunti ja toisessa työssä olin 25h/viikko ja toisessa kokopäiväisenä. Toinen oli n. 8 v tasolla oleva aikuinen pienikokoinen nainen, käytiin paljo. Mm. Leffassa, ostoksilla, katsottiin tv sarjoja, luin hänelle, lenkitettiin koiraa, leivottiin. Todella mukava nainen oli ja mukava perhe. Toisen kanssa olin koulussa avustajana ja koulun jälkeen menin kotiin kunnes vanhemmat tulivat töistä, sekin oli oikein mukava työ. Helpolla hommalla, säännölliset hyvät työajat oli kk palkka 1950e, mikä oli minusta oikein hyvä ottaen huomioon työn :) kenenkään perseen pesijäksi,suihkuttajaksi ym ei olisi minusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nonniin, katselin näitä henkilökohtaisen avustajan paikkoja kotipaikkakunnaltani.
Kokopäivätyötä ei ole tarjolla.
Kaikenmoisia ihmeellisiä luonteeseen kohdistuvia vaatimuksia. Ei riitä että siivoaa, kokkaa, hoitaa pyykit, avustaa asioinnissa julkisia kulkuneuvoja käyttäen. Vaan pitäisi olla pirteä ja huumorintajuinen, kyetä keskustelemaan siitä-ja-siitä asiasta.
Haetaanko tässä avustajaa vai ystävää? Vai puolisoa peräti?
Ihmettelen, kun meidän kaupungissa haetaan avustajaa pienelle autistipojalle - ja tämän veljelle. Ilmeisesti molemmat mukulat aiotaan hoidattaa kaupungin rahoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Avustaja nimen omaan tekee työtehtävät juuri niin kuin työnantaja ohjeistaa. Koska 1) työelämän pelisäännöt ja 2) vammaisen itsemääräämisoikeus. Työntekijä ei mieti mikä oli asiallinen tehtävä niin kauan kuin lakia ja hyviä tapoja noudatetaan. Mikä tässä on vaikeaa ymmärtää? Jankutus tulee siitä kun asioita ei tehdä niin kuin on sanottu.
Onko sulla mitään kokemusta ns. normaalista työelämästä?
Ei se ole sitä että työnantaja määrää mitä alainen tekee, ja alainen sitten tekee.
Vaan: Töihin otetaan johonkin tiettyyn tehtävään. Jos minut on palkattu softainssiksi, ei se tarkoita, että minun pitää toimia autokuskina, kengänkiillottajana, kirjanpitäjänä, tsupparina, kahvinkeittäjänä, intiimihierojana tms. sen mukaan mitä työnantaja kulloinkin sattuu haluamaan.
Itsemääräämisoikeus ei ole pompotusoikeus. Ei edes vammaisella. Etukäteen sovitaan, mitä tehtäviä duuniin kuuluu. Jos ei ole sovittu esim. henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimista, ei sitä voi vaatia.
Olin 2 kk järkyttävän lihavan naisen avustajana. Hän syödä mussutti jatkuvasti. Hän ei kyennyt itse nousemaan sängystä, eikä kotona ollut mitään muita apuvälineitä kuin rollaattori. Minulla tuli selkä niin kipeäksi, avustettavaa pungertaessani, että jouduin (onnekseni), 3kk sairauslomalle. Ei enää ikinä kyseisiin töihin.
Vierailija kirjoitti:
Siinä maksetaan 8e/h ja työaika 12h/viikossa. Tulisitko toimeen?
Tuo sopisi mulle, saan tienata eläkkeellä noin 300/kk.
Ihmisten käytös on usein heijastumaa sinun käytöksestäsi. Ja toisaalta osaan kyllä samaistua sen autettavankin oloon, en ihmettele jos vituttaa kun tuollainen roskawäki on "avustajana".
Vierailija kirjoitti:
Olin 2 kk järkyttävän lihavan naisen avustajana. Hän syödä mussutti jatkuvasti. Hän ei kyennyt itse nousemaan sängystä, eikä kotona ollut mitään muita apuvälineitä kuin rollaattori. Minulla tuli selkä niin kipeäksi, avustettavaa pungertaessani, että jouduin (onnekseni), 3kk sairauslomalle. Ei enää ikinä kyseisiin töihin.
Mitäs pungersit 😂 sängystänousuapuvälineitä saa lainaamosta. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis.
Itse ollut nyt 4 vuotta samalla avustettavalla 40h viikossa eli ma-pe 8-16. Pidän työstäni ja avustettavastani ja hänestä ja vaimostaan on tullut kuin varaisovanhemmat minulle. Palkkahan ei päätä huimaa, mutta työnkuva on todella rentoa. Ulkoilua, pihatöitä, seurustelua, ruuan laittoa sekä joitain hoidollisia töitä sillä olen lähihoitaja.
Toisinaan teen viikonloppuisin saikkutuurauksia ja eteen on sattunut monta ihmishirviötä ja yhdestä paikasta lähdin kesken päivän pois koska minun ei tarvitse olla haukuttavana ja nöyryyttettävänä kenenkään toimesta.
Yhdessä paikassa oli aivovaurion saanut todella impulsiivinen ja lapsen tasolla oleva 150kilonen ukon rötkäle. Hän, suuttuessaan minulle siitä etten suostunut kävellä 10 kilometriä lähimmälle mäkkärille ja hakemaan hälle ruokaa, nosti minut riveleistä ilmaan ja paiskasi maahan. Mutta nää on näitä 😄 Sitä onneksi itse saa valita kellä haluaa olla ja kellä ei
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tänne on eksynyt joku katkera avustettava, joka luulee, että hänen sanansa on laki.
Työsuhteessa työnantajan sana on laki. Ei kannata edes yrittää työelämään, ellei ymmärrä tällaisia asioita. Vähemmän vahinkoa tulee kun pysyy poissa työpaikoilta.
Ei tavallisen työntekijänkään tarvitse suostua kaikkeen mitä työnantaja määrää. Jos työsopimuksessa lukee, että teet kassahommia sekä hyllytystä, niin voit kieltäytyä siivoamisesta, koska se ei kuulu työkuvaan. Jos henkilökohtaisen avustajan työsopparissa lukee avustettavan auttaminen arjen askareissa, niin se ei tarkoita, että hoitaa myös niiden muiden perheenjäsenten askareita. Eikä sen avustettavan tavat ole ainoita oikeita tapoja, joskus ne voivat olla jopa vaarallisia. Vaikka sinä pesisit astiat käsin tulikuumassa vedessä niin työntekijä saa itse päättää sen veden lämpötilan mihin upottaa kätensä.
Minä laittaisin sitä tulikuumaa vettä johonkin astiaan ja kiikuttaisin sille vammaiselle, että voi näyttää miten itse työntää kätensä siihen.
Miksi verorahojen väärinkäyttäjää pitäisi kadehtia? Eikö ennemmin halveksia?