Onko muita, jotka inhoavat pihejä ja saitoja ihmisiä?
Eli sellaisia, joilla säästäväisyys on jo pakkomielle tai sairaus? Tyypillisesti heille kelpaa kaikki tarjottu, eivätkä koskaan kieltäydy mistään ilmaisesta. Mutta kun oma vuoro olisi maksaa tai tarjota, niin sellaista ei koskaan tapahdu.
Kommentit (10)
Tulimme yhden tutun kanssa minun autollani Jyväskylästä Helsinkiin. Matkalla oli suunnitelmana poiketa kahville, mutta kun huomasin lompakkoni jääneen Jyväskylään, niin kyytiläisen ei enää tehnytkään mieli kahvia.
Ihan älytöntä touhua ja monesti yrttävät saada hyötyä muista. Monet persaukiset kanssa aina hyötymistarkoituksessa yhteydessä. Tosi rasittavaa
Vihaan saitureita. Kaikille niille on yhteistä juuri tuo, että rahaa voi käyttää rajattomasti kunhan se ei ole omaa.
Työpaikalla jokainen tuo vuorollaan jotain herkkuja kahvipöytään. Paitsi saiturit, jotka eivät koskaan, vaikka ovat ensimmäisenä syömässä muiden tuomisia.
Miksi ihmeessä pitäisi omat varat jakaa muille, etkö ole huomannut mitä siitä seuraa kun esim valtio (Suomi) on "harrastanut" varojen jakamista muihin maihin.
Lika barn leka bäst. Kannattaa hankkitua eroon kaikista muista
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä pitäisi omat varat jakaa muille, etkö ole huomannut mitä siitä seuraa kun esim valtio (Suomi) on "harrastanut" varojen jakamista muihin maihin.
Ei pidä, mutta älä sitten käytä myöskään muiden varoja.
Jos ihminen on vähävarainen, ymmärrän että ei hänellä liikene rahaa kovin hienoihin tarjoiluihin. Jos ihminen on rikas, voi hän tarjota vaikka kuinka kallista. Kukin varojensa mukaan. Tunnen kyllä muutaman, joka on aina ottamassa, mutta ei koskaan antamassa. Itseäni se ei haittaa, paitsi silloin jos alkaa varastella tai kinuaa jotain, vaikka on sanottu että et saa.
Koskaan ei tarjoa mitään, mutta on ekana kahmimassa jokaista lajia. Työpaikalla yksi tällainen ja ottaa vielä kaappiin jemmaan useampia makuja ajattelematta yhtään, että ei niistä esim. ulkomaan tuliaisista riitä kaikille jokaista makua.
Ymmärrän sellaisia ihmisiä, jotka ovat vähävaraisia ja sen vuoksi joutuvat olemaan tarkkoja rahojen riittävyydestä. Mutta en niitä, jotka kuuluvat ylimpään tulodesiiliin ja käyttäytyvät kuin eläisivät opiskelijabudjetilla.
Esim. eräs 35v ICT-sektorilla työskentelevä DI, joka miettii, mistä saada halvin sähkösopimus, kun vuosikulutus on n. 1000 kWh. Tai melkein 200 tuhatta vuodessa ansaitseva pariskunta, jotka nuukailevat asuntovaunun kanssa ja leiriytyvät ilman lupaa milloin minnekin.