HS: Mitä rikkaimmat tidella ajattelevat (kylmäävä tutkimus - syvää halveksuntaa lähimmäisiä kohtaan)

Meidänkin suvussa on rikkaita. Nämä ihmiset suuttuvat jopa siitä, kun näkevät TV:n tietokilpailuissa "tyhmiä" ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen naimisissa menestyneen ja erittäin varaakkaan miehen kanssa. Itse olen asiantuntijatyötä tekevä tavallinen tallaaja. Mieheni tuttavat ovat on pääasiassa varakkaita. Näillä varakkailla tarkoitan tulolistojen kärkipään ihmisiä. Siis heitä, joille sadantonnin auto on normaali hankinta.

Olen näitä "piirejä" nyt noin kymmenkunta vuotta seurannut. Nämä ihmiset ovat enimmäkseen sellaisia, että ovat todellakin köyhemmistä ihmisista sitä mieltä, että ovat laiskokoja p*****ja. Eniten mua ällöttää se, kuinka valittavat veroista ja kertovat kuinka olevat nettomaksajia tässä yhteiskunnassa. Suunnittelevat kokoajan muuttoa jonnekin veroparatiisiin, jossa sitten pääsevät isommin mälläilemään varoillaan.

Minusta keskustelussa on typerää jo lähtökohtaisesti se, että että joku voisi olla rikas, pitää toisen sitävastoin olla köyhä. Aivan sama kuin että että joku voisi olla kaunis, pitää jonkun sitä vastoin olla vaatimattoman näköinen. Jos kaikki naiset näyttäisivät Aishawara Railta, ei kukaan nainen olisi loppupeleissä kaunis. Joten siis jotta jonkun ostovoima voisi olla isompi kuin muiden, pitää olla paljon vähemmän ostovoimaisia ihmisiä.

Toisekseen minusta jotenkin tuntuu, että  empatia vähenee sitä mukaa kuin pankkitili muhkenee. Pöyristyttävä esimerkki asiasta oli, kun supervarakas tuttavani oli antavinaan kerjäläiselle satasen setelin, antoi sen jo käteen, mutta nappasikin sen sitten pois. Kas kun ei tehnyt antanut nälkämaan riutuneelle lapselle jäätelöä ja sitten ottanut sen pois.

Hämmästyttävintä koko hommassa on se, että näistä tuntemistani varakkaista ihmisistä ei tunnu tajuavan niitä asioita, jotka on heistä itsestään tehnyt rikkaita. Tyyliin eräskin rikas rouva unohtaa aktiivisesti sen, että suvustahan ne alkuperäiset rahat ovat tulleet: kun lähtökohta on se, että sulla on vaikka se miljoona euroa näpeissäsi, niin aika torvi saat olla, jos 20 v päästä ei ole viittä miljoonaa. Tähänhän ainakin tähän asti on päässyt asuntosijoittamisella & vuokratuotoilla.

Ja tosiaankin: jos ihmisen lähtökohta on narkkivanhemmat ja huostaanotot, niin harvapa sieltä ponnistaa. Jotkut kylläkin, mutta siinä tapauksessa yksilö on todella poikkeustapaus kyvyiltään ja voimiltaan.

Lisähuomiona näistä varakkaista. On uskomatonta huomata, kuin heille ei mikään riitä. Uusia tavaroita hankitaan tolkuttomasti ja niitä pitää päästä esittelemään. Lapset totutetaan tonnin laukkuihin ja viiden tonnin matkoihin. Lapset uskovat olevansa parempia kuin muut (totuus paljastuu vasta sitten kun hakevat lukion jälkeen opiskelemaan, kun isukin rahoilla ei päässytkään lakia lukemaan ainakaan Suomeen). Nuoret eivät käy kesätöissä (miksi käydä, koska Vuittonit ilmaantuvat ilman töitäkin). Monet ovat alkkiksia, nuoret jäävät kiinni huumeista. Muutaman perheen vesat eivät pääse armeijaan, koska masennus, lihavuus ja huumeet. Moni on tyytymätön elämäänsä. Koska ei ole tarpeeksi.

Olen tullut siihen tulokseen, että onnellisin on se, joka on vähimpäään tyytyväinen. Kun itse jään eläkkeelle ja rahani ovat silloin vähäiset, meinaan olla tyytyväinen päivittäiseen lempijäätelöannokseeni, tunnin lenkkiin metsässä, ja kerran vuodessa tapahtuvaan matkaan (Välimerelle tai vaikka Viroon). Sekä ystäviini ja toivon mukaan hyvään terveyteen, johon alkoholi ei kuulu. Sekä lapsiini ja lapsenlapsiini.

Itse en olen superrikas, mutta aika varakas kuitenkin, ja tunnen asuinalueeni vuoksi paljon superrikkaita. Sen perusteella sanon, että olet keksinyt tarinat omasta päästäsi. Minulla on teini-ikäisiä lapsia tuolla alueella ja naapurin tädit eivät kyllä heidän asioistaan tiedä yhtään mitään, ja muutenkin huomaa, että sinulla on vain vilkas mielikuvitus. 

No, siellä sun seudulla rikkaiden asiat ovat sitten paremmin. Minkäs minä sille teen mitä silmäni näkevät ja korvani kuulevat. Sitä paitsi nämä kyseisten esimerkkien ihmiset ovat perhetuttujamme. Että ihan itse olen näitä asioita todistanut vierestä. Katsos kun ihmisillä joilla on iso rahakasa, heillä monesti on myös näyttävä ura, jolloin eivät ehdi pitää heistä henkilökohtaisesti hyvää huolta. Lisäksi lapsille annetaan rahaa tuosta vaan ja paljon, sillä on sitten kiva ostella kolmen tonnin pelitietokoneita ja vaikka huumeita joka viikonlopuksi ja kavereille kanssa. Ne lapset pidetään monesti tyytyväisinä rahan voimalla, ei hellän sylin ja oman viitsimisen voimalla. Tätä asiaa olen todistanut jopa oman perheeni sisällä (mieheni toimesta).

Terv. nro 830

Iisalmen "superrikkaista" en tiedä, mutta minun seudullani asuvat eivät todellakaan koskaan leveilisi merkkivaatteillaan. Monesta muustakin asiasta huomaa, että nämä sinun rakkaat perheystäväsi joiden asioita levittelet pahantahtoisesti netissä, eivät ole sitä porukkaa, mikä on tämän ketjun aiheena. Toki rikkauskin on suhteellista. Pienituloinen voi kadehtia pienempääkin palkkaa ja omaisuutta sekä olla vahingoniloinen siitä, jos tämän rikkaamman lapsilla menee huonosti. Näin hän voi kenties tuntea, että oikeus sittenkin toteutuu tai paha saa palkkansa epäonnistuneen vanhemmuuden muodossa. Onneksi minulla ei ole kaltaistasi "perheystävää". 

Puhuttiinko edellisissä kommenteissa Iisalmesta vai vetäisitkö vaan hatusta jonkun kaupungin nimen?

Ei puhuttu. Pahoittelen iisalmelaisille mahdollista koitunutta imagohaittaa, nimi minulle on tuttu vain tienviitasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hauskinta on lukea, kun joku 100k vuodessa tienaava, joka kuvittelee olevansa rikaskin, heittää, että voi kun siitä naapurin Virpistä ei tullut ikinä mitään.

Samalla tämä Virpi työskentelee lähihoitajana vanhusten parissa, menee työpäivän jälkeen kotiin häntä kunnioittavan ja rakastavan siivoojamiehensä luo ja iltaa he viettävät ihanien lastensa kanssa nauraen ja lautapelejä pelaillen. Illalla suukottavat hyvät yöt ja nukkuvat onnellisina yönsä.

Ai niin, mutta hei. Eihän tästä Virpistä tullut koskaan mitään.

No näiden kirjan kommenttien mukaanhan sekä Virpin että miehensä palkkoja alennettava. Ihan vain koska eivät yritä tarpeeksi ja koska valtion velka on saatva maksetuksi. 

En ole tuota kirjaa lukenut, mutta yleensä ottaenhan palkat määräytyvät tuottavuuden mukaan yksityisellä sektorilla. Julkinen sektori ei tuota mitään (kuten vientituloja), vaan kuluttaa yksityisen sektorin tuottamia varoja. Tähän perustuu se, että paperimiheillä on aina korkeampi palkka kuin sairaanhoitajilla. Siksi tuo argumentti valtion veloista on järkeenkäyvä, mutta tätä et ilmeisesti ymmärrä. Virpin yrittämisellä ei ole asian kanssa mitään tekemistä, vaikka Virpi tietysti maksaa vielä enemmän, jos hän ei ole töissä lainkaan.

Kertokaa, miksi alapeukutitte? Tuo on pelkkä fakta, siinä ei ollut yhtään ainoaa mielipidettä. Itse sitä paitsi kannatan, että sairaanhoitajien, lähihoitajien ja muiden yhteiskunnan perustoiminnoista vastaavien palkkoja korotettaisiin yhteiskunnan eettisen kestävyyden takia. Se ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, miten valtion velka on rakentunut.

En alapeukuttanut, koska nyt vasta tuon kirjoituksen havaitsin, mutta olisin kyllä voinut alapeukuttaa minäkin. Ei ole kovin rakentavaa nähdä julkista sektoria pelkästään kulueränä, koska sitähän se ei ole, siis pelkästään, vaan pitkälti mahdollistaa myös paperitehtaan pyörimisen. Jos yhteiskunnassa ei perustoiminnat toimisi, ei toimisi kauaa paperitehdaskaan. Julkinen sektori on osa yhteiskuntaa ja se osaltaan pitää pyörät pyörimässä myös paperitehtaassa.

Sitäpaitsi julkisen sektorin työtekijä maksaa itsekin veroja ihan kaikesta. Suurin osa siitä palkasta palautuu yhteiskunnalle erilaisina välittöminä ja välillisinä veroina, eli ei se ole loppupeleissä edes älyttömän kallista, että sairaala leikkaa paperimiehen takaisin työelämään, päiväkoti hoitaa lapsia vanhempien tehdessä paperia ja palomies käy sammuttamassa alkavat tehdaspalot, että tehdas kykenee jatkossakin hoitamaan osansa hyvinvointiyhteiskunnan ylläpidosta.

t: solidaarinen paperimies, joka ymmärtää julkisen sektorin tärkeyden

Julkinen sektori on tärkeä ja kuten mainitsin, kannatan itsekin hoitoalan palkankorotuksia, mutta valtiontalouden lainalaisuuksia se ei mihinkään muuta. Paperitehdas ei ole millään tavalla riippuvainen sairaanhoitajan palkoista, ei Suomessa eikä missään muuallakaan. Julkisen sektorin palkoista osa peritään takaisin veroina ja palautetaan palveluina, mutta se ei tuota valtion kirstuun killinkiäkään. Eikö näitä asioita opeteta koulussa nykyään?  

Sinulla ei totisesti näytä olevan käsitystä siitä, miten yhreiskunta pyörii. Paperitehdas on todellakin riippuvainen niin hoitajien, palomiesten, kuin vaikka veturimiesten palkoistakin. Jos noiden alojen palkat romahtavat niin, että alalle ei enää saada osaavaa väkeä, niin tottahan se vaikuttaa myös paperitehtaankin tulokseen, kun ne yhteiskunna perrustoiminnot eivät enää suju riittävästi. Ei kai tämä päivänselvä asia voi jopa sinullekaan olla ylitsepääsemätön ymmärtää?

Mitä taas tulee hoitajien ym muiden julkisen sektorin työntekijöiden maksamiin veroihin, niin todella pahaa pelkään, että siellä koulussa ei taideta opettaa nykyään edes perusasioita. Valtio saa tulonsa veroista, siis ihan kaikkien maksamista veroista. Tämän pitäisi olla ihan peruskauraa jopa pikkulapsellekin, joten luulisi sen jopa sinunkin ymmärtävän.

Eli valtion/kunnan antaessa hoitajalle kaksi tuhatta ja saadessa takaisin tuhat euroa se on rikastunut tuhat euroa? Jiihaa jälleen kerran vauvapalstan idio.....ruudinkeksijä on keksinyt ikiliikkujan. Mistä tuota rajatonta tyhmyyttä oikein tällä palstalla aina ammennetaan?

Yuo sinun alentava kommentointi muita keskustelijoita kohtaan on ensinnäkin todellä tökeröä. Toisekseen oma ideologiasi ei ole ollenkaan aukoton. Miten pitäisimme yllä mitään peruspalveluja yhteiskunnassa, jos kaikki mitattaisiin vain rahassa, absoluuttisen avoittona? Miten järjestäisit kaikki palvelut? Menisikö se niin, että ne joilla on varaa, menevät yksityisille, ja muut jäävät ilman?

Ei millään pahalla, mutta jos puhut typeriä, niin ansaitset kyllä tulla kutsutuksikin typeräksi. Eli, parahin tollo, kuka tässä on puhunut mistään peruspalvelujen järjestämisestä tai niiden lakkauttamisesta? Lukemisen ymmärtäminen on näköjään muun aivotoiminnan tasolla. Kuten jo kysyin, mistä te oikein ammennatte tuota rajatonta tyhmyyttänne? Yritättekö oikeasti pistää toinen toistanne paremmaksi sillä saralla?

Varmaan kyse on siitä, että tietämättömät ottavat sen arvostuksen puutteena, että heidän työnsä ei ole tuottavaa samalla tavalla kuin yksityisen sektorin työ on, vaikka kyse on vain tosiasioista. Jos Suomessa ei enää valmisteta kartonkia ja hienopaperia tai metsien hakkaamista rajoitetaan voimakkaasti, niin julkisen puolen sairaalassa työskentelevä sairaanhoitajan palkka putoaa äkkiä puoleen. Kuubassa sairaanhoitaja ansaitsee vähemmän kuin taksikuski pimeänä, eikä Neuvostoliittokaan öljy- ja kaasuvaroistaan huolimatta hellinyt julkista sektoria palkoillaan, koska yksityinen sektori puuttui. 

Mutta puolueiden kannatuskäyristä päätellen tuollainen tietämättömyys on todella yleistä.

Ehkäpä sana "tuottava" on väärin määritelty? Itse en oikein näe miten mikään työ ei olisi tuottavaa.

Taloustieteessä tuottavuus lasketaan yleensä rahayksikköinä. Sillä ei ole mitään tekemistä arvostuksen kanssa, mutta näköjään moni ottaa tuon sanan jonkinlaisena loukkauksena, jolloin aivot ovat menneet tilttiin.

Niinpä, tarkoitin juuri tuota, että tuottavauus lasketaan vain rahana. Kuitenkin meillä on yhteiskunnassa paljon ilmaiseksi tehtyä työtä, jota ilman yhteiskunta ei pyörisi tai kulut tulisivat kalliimmiksi, eli ne tuottavat rahanarvoisia etuja, mutta niitä ei lasketa "tuottaviksi". Sillä tavoin käsityksemme taloudesta, ja siitä mikä yleensä on tuottavaa työtä, on vääristynyt.

Palstalla jostain syystä viljellään yleistä harhaluuloa, jonka mukaan tuottavuus syntyy vain työpanoksesta.

Tuottavuuteen vaikuttaa kaikkein eniten investoinnit - ja etenkin TKI-investoinnit. Molemmat on Suomessa yritystemme taholta jätetty lähes tekemättä koko 2000-luvun ajan.

Suomen investoinnit,mukaanlukien TKI-investoinnit, ovat yhä edelleen alle EU-maiden tason.

Mikä pahinta, ne ovat reilusti alle tärkeimpien kilpailijamaidemme, Saksan ja Ruotsin tason.

Tästä syystä "tuottavuuden kasvua" haetaan meillä vain heiekentämällä työehtoja ja joukkoirtisanomisin.

Kovin lyhytjänteistä yritysplitiikkaa, joka kyllä kostautuu tulevaisuudessa. Investoineet yritykset tulevat viemään kaikki markkinat. Siihen loppuu sitten ylisuurten osinkojenkin jakaminen Suomessa.

Työn tuottavuus puolestaan on ollut Suomessa jopa Saksaa parempi, jo toistakymmentä vuotta.

Tieto ilmenee Mandatum Lifen ekonomistien koostamasta OECD-tilastosta. (Syyskuu 2015)  Sen mukaan Suomi on päihittänyt tuottavuuden kehityksessä muut jo vuodesta 2011 lähtien ja ollut sitä ennenkin, jo viimeiset kymmenen vuotta, työn tuottavuuden kehityksessä kärkijoukkoa.

Näkökulmaa ja tilastointitapaa vaihtamalla voidaan saada kuitenkin täysin toisenlainenkin tulos, mikä antaa  esimerkiksi poliitikoille mahdollisuuden käyttää tilastotietoja haluamallaan tavalla. Kuten olemme huomanneet.

Vertailut eri maiden välillä paljastavat myös lisää yllättäviä tietoja, kuten sen, että palkan suhteelliset työnantajakulut jäävät Suomessa alle EU-keskiarvon. Kuten myös yritysverotus.

Tässä mennään asian ytimeen.

Mennään väärin, koska  tuo tilasto ei pidä paikkaansa. Me emme missään vaiheessa olla oltu tuottavuudessa muiden edellä. OECD maista vain muutama on meidän perässä, esim. Kreikka.

https://data.oecd.org/lprdty/gdp-per-hour-worked.htm

Entäs tämä graafi sitten:

https://data.oecd.org/lprdty/unit-labour-costs.htm#indicator-chart

Eikös tuo osoita, että suomalainen työ on hyvin kustannustehokasta? Työn tuotto tulee hyvin halvalla, eli  suomalaisilla on esim. alhaiset palkat tuottavuuteen nähden. Vai tulkitsenko väärin?

Joka tapauksessa tuo olisi linjassa sen kanssa, mistä nykyisin usein puhutaan. Eli Suomi ei satsaa enää esim. tuotekehitykseen ja innovaatioihin, vaan kilpailukykyä pidetään yllä/kasvatetaan repimällä se todellakin työntekijöiden selkänahasta, niin kuin sanonta kuuluu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

So what? Kyllähän se köyhyys Suomessa on pitkälti oma valinta. Täällä on opiskelu ilmaista ja ihan hyvä opintotuki systeemi. Itsestä kiinni on se mitä valitsee.

Sinäkö kuullut rikkaimpaan promilleen?

En kuulu, vaan tavalliseen hyvin koulutettuun ja ihan keskituloisten osaan. Ymmärrän varsin hyvin, että tulotasoni johtuu omista valinnoistani esim asuinpaikan suhteen. Miksi ihmiset eivät kanna vastuuta valinnoistaan? Sairautta ei toki voi valita, mutta onhan ne sairaspäivärahatkin ja eläkkeet isommat jos se palkkataso on ollut isompi.

Köyhyys on siis oma valinta ja siitä pääsisi jos lakkaisi olemasta köyhä? Ostaisi asunnon paremmalta asuinalueelta jne. Jep jep.

Anna köyhälle 1000 e ylimääräistä rahaa (jota ei saa käyttää päivittäiseen elämiseen!) ja kas, hän tuhlaa sen samantien kaikenlaiseen kivaan, jota ei tarvitse. Anna rikkaalle 1000 e ja kas, hän sijoittaa sen. Vuoden kuluttua köyhä on edelleen köyhä, rikkaalla on 1000 e tuottoineen.

Ei kyse ole köyhyydestä tai rikkaudesta, kyse on pitkälti siitä, kykeneekö siirtämään tarpeentyydytystään vai pitääkö kaikki saada heti ja nyt.

Tämä on totta, mutta ei silti näin musta-valkoista. Rikkaalla kun on koko ajan ollut mahdollisuus hankkia kaikkea mitä keksii haluta, mutta köyhällä on puute ihan kaikesta, eikä ikinä milloinkaan varaa mihinkään kivaan. Ymmärrettävästi houkutus osaa jotain kivaa on silloin paljon suurempi kun kerrankin on mahdollisuus. Toisaalta usko itseensä on jo niin heikko ettei köyhä uskalla sijoittaa. Kun kokemusta asiasta ei ole, köyhä tietysti pelkää sijoittavansa väärin ja menettävänsä sitten tuon hänelle ison rahasumman. Sitäpaitsi,jos nyt rehellisiä ollaan, niin aika toivotonta on yrittää sijoittamalla vaurastua jos on vaan 1000€ käytettävissä, eikä näköpiirissäkään enempää rahaa sijoitettavaksi.

Vierailija kirjoitti:

Kyseenalaistaisin tutkimuksen, sillä rikkaiksi oli valittu ne, joiden tulot ovat suuret, eivät ne joiden varallisuus on suuri.

Esimerkkejä tapauksista, missä varallisuus ei tule ilmi tulojen kautta:

1. Yrityksen omistajan palkkio on sidottu osakkeeseen. Osake nousee, mutta jos sitä ei myydä, ei varallisuus näy tuloissa. Esimerkiksi monet suuryhtiöiden johtajat, valtionpäämiehet ym. tekevät töitä nollapalkalla.

2. Tavallinen palkansaaja säästää suuren osan tuloistaan vuosikymmenien ajan, eikä kuluta rahoja. Sijoitettu potti kasvaa 40 vuodessa miljoonaan, vaikka tulot näyttävät esim 40 t vuodessa.

3. Varallisuus on kiinni yrityksessä, metsässä, vuokra-asunnoissa, osakkeissa jotka tuottavat vuodessa murto-osan todellisesta arvostaan.

Itse asiassa aiheesta on tehty ulkomailla muitakin laajoja tutkimuksia, joissa oli tuhansia osanottajia. Mukaan ei kelpuutettu niitä, joiden vuositulot olivat suuret, vaan niitä jotka kuuluvat kerrytetyn varallisuuden (ei tulojen) perusteella ylimpään prosenttiin. Tästä ryhmästä saatiin kyllä aivan päinvastaisia tuloksia asenteista köyhiin: ymmärtäväisiä.

Höpötihöpö.

Rikkaiden varallisuutta ei todellisuudessa saada selville.  Keinoja varallisuuden piilottamiseen on erittäinkin paljon ja siksi tutkimus on ollut pakko tehdä vain julkisten tulojen perusteella. Nekään eivät monen kohdalla pidä paikkaansa, vaan ovat oikeasti suuremmat.

Julkiset verotiedot antavat varsin kattavan kuvan palkoista, joita on maksettu  edellisenä vuonna. Sen sijaan henkilöiden saamien pääomatulojen määriä ei pysty vertailemaan julkisten verotilastojen perusteella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

So what? Kyllähän se köyhyys Suomessa on pitkälti oma valinta. Täällä on opiskelu ilmaista ja ihan hyvä opintotuki systeemi. Itsestä kiinni on se mitä valitsee.

Sinäkö kuullut rikkaimpaan promilleen?

En kuulu, vaan tavalliseen hyvin koulutettuun ja ihan keskituloisten osaan. Ymmärrän varsin hyvin, että tulotasoni johtuu omista valinnoistani esim asuinpaikan suhteen. Miksi ihmiset eivät kanna vastuuta valinnoistaan? Sairautta ei toki voi valita, mutta onhan ne sairaspäivärahatkin ja eläkkeet isommat jos se palkkataso on ollut isompi.

Köyhyys on siis oma valinta ja siitä pääsisi jos lakkaisi olemasta köyhä? Ostaisi asunnon paremmalta asuinalueelta jne. Jep jep.

Anna köyhälle 1000 e ylimääräistä rahaa (jota ei saa käyttää päivittäiseen elämiseen!) ja kas, hän tuhlaa sen samantien kaikenlaiseen kivaan, jota ei tarvitse. Anna rikkaalle 1000 e ja kas, hän sijoittaa sen. Vuoden kuluttua köyhä on edelleen köyhä, rikkaalla on 1000 e tuottoineen.

Ei kyse ole köyhyydestä tai rikkaudesta, kyse on pitkälti siitä, kykeneekö siirtämään tarpeentyydytystään vai pitääkö kaikki saada heti ja nyt.

Jos tämä vanha vitsi pitäisi paikkansa, niin kukaan köyhä ei olisi koskaan rikastunut eikä kukaan rikas köyhtynyt.

Jännästi maailma ei kuitenkaan sovi tähän teoriaan...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hauskinta on lukea, kun joku 100k vuodessa tienaava, joka kuvittelee olevansa rikaskin, heittää, että voi kun siitä naapurin Virpistä ei tullut ikinä mitään.

Samalla tämä Virpi työskentelee lähihoitajana vanhusten parissa, menee työpäivän jälkeen kotiin häntä kunnioittavan ja rakastavan siivoojamiehensä luo ja iltaa he viettävät ihanien lastensa kanssa nauraen ja lautapelejä pelaillen. Illalla suukottavat hyvät yöt ja nukkuvat onnellisina yönsä.

Ai niin, mutta hei. Eihän tästä Virpistä tullut koskaan mitään.

No näiden kirjan kommenttien mukaanhan sekä Virpin että miehensä palkkoja alennettava. Ihan vain koska eivät yritä tarpeeksi ja koska valtion velka on saatva maksetuksi. 

En ole tuota kirjaa lukenut, mutta yleensä ottaenhan palkat määräytyvät tuottavuuden mukaan yksityisellä sektorilla. Julkinen sektori ei tuota mitään (kuten vientituloja), vaan kuluttaa yksityisen sektorin tuottamia varoja. Tähän perustuu se, että paperimiheillä on aina korkeampi palkka kuin sairaanhoitajilla. Siksi tuo argumentti valtion veloista on järkeenkäyvä, mutta tätä et ilmeisesti ymmärrä. Virpin yrittämisellä ei ole asian kanssa mitään tekemistä, vaikka Virpi tietysti maksaa vielä enemmän, jos hän ei ole töissä lainkaan.

Kertokaa, miksi alapeukutitte? Tuo on pelkkä fakta, siinä ei ollut yhtään ainoaa mielipidettä. Itse sitä paitsi kannatan, että sairaanhoitajien, lähihoitajien ja muiden yhteiskunnan perustoiminnoista vastaavien palkkoja korotettaisiin yhteiskunnan eettisen kestävyyden takia. Se ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, miten valtion velka on rakentunut.

En alapeukuttanut, koska nyt vasta tuon kirjoituksen havaitsin, mutta olisin kyllä voinut alapeukuttaa minäkin. Ei ole kovin rakentavaa nähdä julkista sektoria pelkästään kulueränä, koska sitähän se ei ole, siis pelkästään, vaan pitkälti mahdollistaa myös paperitehtaan pyörimisen. Jos yhteiskunnassa ei perustoiminnat toimisi, ei toimisi kauaa paperitehdaskaan. Julkinen sektori on osa yhteiskuntaa ja se osaltaan pitää pyörät pyörimässä myös paperitehtaassa.

Sitäpaitsi julkisen sektorin työtekijä maksaa itsekin veroja ihan kaikesta. Suurin osa siitä palkasta palautuu yhteiskunnalle erilaisina välittöminä ja välillisinä veroina, eli ei se ole loppupeleissä edes älyttömän kallista, että sairaala leikkaa paperimiehen takaisin työelämään, päiväkoti hoitaa lapsia vanhempien tehdessä paperia ja palomies käy sammuttamassa alkavat tehdaspalot, että tehdas kykenee jatkossakin hoitamaan osansa hyvinvointiyhteiskunnan ylläpidosta.

t: solidaarinen paperimies, joka ymmärtää julkisen sektorin tärkeyden

Julkinen sektori on tärkeä ja kuten mainitsin, kannatan itsekin hoitoalan palkankorotuksia, mutta valtiontalouden lainalaisuuksia se ei mihinkään muuta. Paperitehdas ei ole millään tavalla riippuvainen sairaanhoitajan palkoista, ei Suomessa eikä missään muuallakaan. Julkisen sektorin palkoista osa peritään takaisin veroina ja palautetaan palveluina, mutta se ei tuota valtion kirstuun killinkiäkään. Eikö näitä asioita opeteta koulussa nykyään?  

Sinulla ei totisesti näytä olevan käsitystä siitä, miten yhreiskunta pyörii. Paperitehdas on todellakin riippuvainen niin hoitajien, palomiesten, kuin vaikka veturimiesten palkoistakin. Jos noiden alojen palkat romahtavat niin, että alalle ei enää saada osaavaa väkeä, niin tottahan se vaikuttaa myös paperitehtaankin tulokseen, kun ne yhteiskunna perrustoiminnot eivät enää suju riittävästi. Ei kai tämä päivänselvä asia voi jopa sinullekaan olla ylitsepääsemätön ymmärtää?

Mitä taas tulee hoitajien ym muiden julkisen sektorin työntekijöiden maksamiin veroihin, niin todella pahaa pelkään, että siellä koulussa ei taideta opettaa nykyään edes perusasioita. Valtio saa tulonsa veroista, siis ihan kaikkien maksamista veroista. Tämän pitäisi olla ihan peruskauraa jopa pikkulapsellekin, joten luulisi sen jopa sinunkin ymmärtävän.

Eli valtion/kunnan antaessa hoitajalle kaksi tuhatta ja saadessa takaisin tuhat euroa se on rikastunut tuhat euroa? Jiihaa jälleen kerran vauvapalstan idio.....ruudinkeksijä on keksinyt ikiliikkujan. Mistä tuota rajatonta tyhmyyttä oikein tällä palstalla aina ammennetaan?

Yuo sinun alentava kommentointi muita keskustelijoita kohtaan on ensinnäkin todellä tökeröä. Toisekseen oma ideologiasi ei ole ollenkaan aukoton. Miten pitäisimme yllä mitään peruspalveluja yhteiskunnassa, jos kaikki mitattaisiin vain rahassa, absoluuttisen avoittona? Miten järjestäisit kaikki palvelut? Menisikö se niin, että ne joilla on varaa, menevät yksityisille, ja muut jäävät ilman?

Ei millään pahalla, mutta jos puhut typeriä, niin ansaitset kyllä tulla kutsutuksikin typeräksi. Eli, parahin tollo, kuka tässä on puhunut mistään peruspalvelujen järjestämisestä tai niiden lakkauttamisesta? Lukemisen ymmärtäminen on näköjään muun aivotoiminnan tasolla. Kuten jo kysyin, mistä te oikein ammennatte tuota rajatonta tyhmyyttänne? Yritättekö oikeasti pistää toinen toistanne paremmaksi sillä saralla?

Varmaan kyse on siitä, että tietämättömät ottavat sen arvostuksen puutteena, että heidän työnsä ei ole tuottavaa samalla tavalla kuin yksityisen sektorin työ on, vaikka kyse on vain tosiasioista. Jos Suomessa ei enää valmisteta kartonkia ja hienopaperia tai metsien hakkaamista rajoitetaan voimakkaasti, niin julkisen puolen sairaalassa työskentelevä sairaanhoitajan palkka putoaa äkkiä puoleen. Kuubassa sairaanhoitaja ansaitsee vähemmän kuin taksikuski pimeänä, eikä Neuvostoliittokaan öljy- ja kaasuvaroistaan huolimatta hellinyt julkista sektoria palkoillaan, koska yksityinen sektori puuttui. 

Mutta puolueiden kannatuskäyristä päätellen tuollainen tietämättömyys on todella yleistä.

Ehkäpä sana "tuottava" on väärin määritelty? Itse en oikein näe miten mikään työ ei olisi tuottavaa.

Taloustieteessä tuottavuus lasketaan yleensä rahayksikköinä. Sillä ei ole mitään tekemistä arvostuksen kanssa, mutta näköjään moni ottaa tuon sanan jonkinlaisena loukkauksena, jolloin aivot ovat menneet tilttiin.

Niinpä, tarkoitin juuri tuota, että tuottavauus lasketaan vain rahana. Kuitenkin meillä on yhteiskunnassa paljon ilmaiseksi tehtyä työtä, jota ilman yhteiskunta ei pyörisi tai kulut tulisivat kalliimmiksi, eli ne tuottavat rahanarvoisia etuja, mutta niitä ei lasketa "tuottaviksi". Sillä tavoin käsityksemme taloudesta, ja siitä mikä yleensä on tuottavaa työtä, on vääristynyt.

Palstalla jostain syystä viljellään yleistä harhaluuloa, jonka mukaan tuottavuus syntyy vain työpanoksesta.

Tuottavuuteen vaikuttaa kaikkein eniten investoinnit - ja etenkin TKI-investoinnit. Molemmat on Suomessa yritystemme taholta jätetty lähes tekemättä koko 2000-luvun ajan.

Suomen investoinnit,mukaanlukien TKI-investoinnit, ovat yhä edelleen alle EU-maiden tason.

Mikä pahinta, ne ovat reilusti alle tärkeimpien kilpailijamaidemme, Saksan ja Ruotsin tason.

Tästä syystä "tuottavuuden kasvua" haetaan meillä vain heiekentämällä työehtoja ja joukkoirtisanomisin.

Kovin lyhytjänteistä yritysplitiikkaa, joka kyllä kostautuu tulevaisuudessa. Investoineet yritykset tulevat viemään kaikki markkinat. Siihen loppuu sitten ylisuurten osinkojenkin jakaminen Suomessa.

Työn tuottavuus puolestaan on ollut Suomessa jopa Saksaa parempi, jo toistakymmentä vuotta.

Tieto ilmenee Mandatum Lifen ekonomistien koostamasta OECD-tilastosta. (Syyskuu 2015)  Sen mukaan Suomi on päihittänyt tuottavuuden kehityksessä muut jo vuodesta 2011 lähtien ja ollut sitä ennenkin, jo viimeiset kymmenen vuotta, työn tuottavuuden kehityksessä kärkijoukkoa.

Näkökulmaa ja tilastointitapaa vaihtamalla voidaan saada kuitenkin täysin toisenlainenkin tulos, mikä antaa  esimerkiksi poliitikoille mahdollisuuden käyttää tilastotietoja haluamallaan tavalla. Kuten olemme huomanneet.

Vertailut eri maiden välillä paljastavat myös lisää yllättäviä tietoja, kuten sen, että palkan suhteelliset työnantajakulut jäävät Suomessa alle EU-keskiarvon. Kuten myös yritysverotus.

Tässä mennään asian ytimeen.

Mennään väärin, koska  tuo tilasto ei pidä paikkaansa. Me emme missään vaiheessa olla oltu tuottavuudessa muiden edellä. OECD maista vain muutama on meidän perässä, esim. Kreikka.

https://data.oecd.org/lprdty/gdp-per-hour-worked.htm

Niin,  etkö ymmärtänyt lausetta "tilastointitapaa ja näkökulmaa muuttamalla ..."

Mandatum Lifen ekonomistit vertailivat työn tuottavuutta tehtyä työtuntia kohden eli bruttokansantuote per tehty työtunti. 

Ainoa oikea tapa verrata tuottavuutta, mutta poliittisiin tarkoituksiin , eli työehtojen heikentämiseen epäsopiva, kun taas OECDn esittämä vertailu sopii siihen tarkoitukseen kuin nenä päähän:)

Vierailija kirjoitti:

Näin elämässä paremmin pärjänneenä oma mielipiteeni tähän on seuraava.

Ihmisarvo on kaikilla sama, mutta ihmisarvo ei ole sama asia kuin oikeus materiaalisiin asioihin tai toisten töiden hedelmiin. Elämä ei ole reilua ja tuskin kukaan oikeasti uskoo sen päivän tulevan, että kaikilla olisi hyvä olla. Joku syntyy vammaisena, toinen nerona, toinen vajaana ja joku normaalilla älyllä varustettuna. Näistä sitten vielä toinen on luonteeltaan vahvempi, ahkerampi ja riskejä sietävempi kuin toinen. Ei voida olettaa että kaikilla näillä on oikeus samoihin asioihin elämässä. Oikeasti kun se ei oikeuta mihinkään, että on syntynyt tähän maailmaan. On hieno asia, että jotkut auttavat vähempi osaista VAAPASTA tahdostaan, mutta se on väärin että Suomessa on vallallaan ideologia, että se on naapuri pentin velvollisuus toimitusjohtajana palkata ihmisiä töihin vaikka he eivät ole hyödyksi yritykselle tai maksaa heille enemmän palkkaa kuin hän itse heidän työpanoksestaan saa. Sitten Pentin velvollisuus on vielä kustantaa alkoholisti Saaran maksakirroosin hoidot, asumistuet, jne. Ei se näin kuuluisi mennä. 

Jokaiselle kykyjensä ja tekojensa mukaan. Sitten ne jotka haluavat niin voivat jakaa omastaan. 

Mutta kun ne toimitusjohtaja-Pentin ansiot eivät ole 2000 kertaa paremmat kuin vaikka firman siivooja-Santun sen takia, että toimitusjohtaja tekee 2000-kertaa enemmän/paremmin/ahkerammin töitä. Eivätkä siksi, että toimitusjohtajan työ on jollain mysteerimittarilla "tärkeämpää" kuin siivoojan. En sano, etteikö jotain tuloeroja saisi olla, mutta nykyiset valtavat tuloerot eivät millään selity ihmisten tuottavuudella. Ja rikastuminen on todennäköisemmin kiinni tuurista kuin älykkyydestä.

Näiltä pohjilta sanoisin, että on varsin ok että esim. firman tulosta jaetaan tasaisemmin koko työyhteisölle ja perusinfran + työntekijät tarjoavalle yhteiskunnalle sen sijaan, että leijonanosa lasketaan toimitusjohtaja-Pentin ja osakkaiden ansioksi.

https://economicsfromthetopdown.wordpress.com/2019/07/08/no-productivit…

https://www.technologyreview.com/s/610395/if-youre-so-smart-why-arent-y…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hauskinta on lukea, kun joku 100k vuodessa tienaava, joka kuvittelee olevansa rikaskin, heittää, että voi kun siitä naapurin Virpistä ei tullut ikinä mitään.

Samalla tämä Virpi työskentelee lähihoitajana vanhusten parissa, menee työpäivän jälkeen kotiin häntä kunnioittavan ja rakastavan siivoojamiehensä luo ja iltaa he viettävät ihanien lastensa kanssa nauraen ja lautapelejä pelaillen. Illalla suukottavat hyvät yöt ja nukkuvat onnellisina yönsä.

Ai niin, mutta hei. Eihän tästä Virpistä tullut koskaan mitään.

No näiden kirjan kommenttien mukaanhan sekä Virpin että miehensä palkkoja alennettava. Ihan vain koska eivät yritä tarpeeksi ja koska valtion velka on saatva maksetuksi. 

En ole tuota kirjaa lukenut, mutta yleensä ottaenhan palkat määräytyvät tuottavuuden mukaan yksityisellä sektorilla. Julkinen sektori ei tuota mitään (kuten vientituloja), vaan kuluttaa yksityisen sektorin tuottamia varoja. Tähän perustuu se, että paperimiheillä on aina korkeampi palkka kuin sairaanhoitajilla. Siksi tuo argumentti valtion veloista on järkeenkäyvä, mutta tätä et ilmeisesti ymmärrä. Virpin yrittämisellä ei ole asian kanssa mitään tekemistä, vaikka Virpi tietysti maksaa vielä enemmän, jos hän ei ole töissä lainkaan.

Kertokaa, miksi alapeukutitte? Tuo on pelkkä fakta, siinä ei ollut yhtään ainoaa mielipidettä. Itse sitä paitsi kannatan, että sairaanhoitajien, lähihoitajien ja muiden yhteiskunnan perustoiminnoista vastaavien palkkoja korotettaisiin yhteiskunnan eettisen kestävyyden takia. Se ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, miten valtion velka on rakentunut.

En alapeukuttanut, koska nyt vasta tuon kirjoituksen havaitsin, mutta olisin kyllä voinut alapeukuttaa minäkin. Ei ole kovin rakentavaa nähdä julkista sektoria pelkästään kulueränä, koska sitähän se ei ole, siis pelkästään, vaan pitkälti mahdollistaa myös paperitehtaan pyörimisen. Jos yhteiskunnassa ei perustoiminnat toimisi, ei toimisi kauaa paperitehdaskaan. Julkinen sektori on osa yhteiskuntaa ja se osaltaan pitää pyörät pyörimässä myös paperitehtaassa.

Sitäpaitsi julkisen sektorin työtekijä maksaa itsekin veroja ihan kaikesta. Suurin osa siitä palkasta palautuu yhteiskunnalle erilaisina välittöminä ja välillisinä veroina, eli ei se ole loppupeleissä edes älyttömän kallista, että sairaala leikkaa paperimiehen takaisin työelämään, päiväkoti hoitaa lapsia vanhempien tehdessä paperia ja palomies käy sammuttamassa alkavat tehdaspalot, että tehdas kykenee jatkossakin hoitamaan osansa hyvinvointiyhteiskunnan ylläpidosta.

t: solidaarinen paperimies, joka ymmärtää julkisen sektorin tärkeyden

Julkinen sektori on tärkeä ja kuten mainitsin, kannatan itsekin hoitoalan palkankorotuksia, mutta valtiontalouden lainalaisuuksia se ei mihinkään muuta. Paperitehdas ei ole millään tavalla riippuvainen sairaanhoitajan palkoista, ei Suomessa eikä missään muuallakaan. Julkisen sektorin palkoista osa peritään takaisin veroina ja palautetaan palveluina, mutta se ei tuota valtion kirstuun killinkiäkään. Eikö näitä asioita opeteta koulussa nykyään?  

Sinulla ei totisesti näytä olevan käsitystä siitä, miten yhreiskunta pyörii. Paperitehdas on todellakin riippuvainen niin hoitajien, palomiesten, kuin vaikka veturimiesten palkoistakin. Jos noiden alojen palkat romahtavat niin, että alalle ei enää saada osaavaa väkeä, niin tottahan se vaikuttaa myös paperitehtaankin tulokseen, kun ne yhteiskunna perrustoiminnot eivät enää suju riittävästi. Ei kai tämä päivänselvä asia voi jopa sinullekaan olla ylitsepääsemätön ymmärtää?

Mitä taas tulee hoitajien ym muiden julkisen sektorin työntekijöiden maksamiin veroihin, niin todella pahaa pelkään, että siellä koulussa ei taideta opettaa nykyään edes perusasioita. Valtio saa tulonsa veroista, siis ihan kaikkien maksamista veroista. Tämän pitäisi olla ihan peruskauraa jopa pikkulapsellekin, joten luulisi sen jopa sinunkin ymmärtävän.

Eli valtion/kunnan antaessa hoitajalle kaksi tuhatta ja saadessa takaisin tuhat euroa se on rikastunut tuhat euroa? Jiihaa jälleen kerran vauvapalstan idio.....ruudinkeksijä on keksinyt ikiliikkujan. Mistä tuota rajatonta tyhmyyttä oikein tällä palstalla aina ammennetaan?

Yuo sinun alentava kommentointi muita keskustelijoita kohtaan on ensinnäkin todellä tökeröä. Toisekseen oma ideologiasi ei ole ollenkaan aukoton. Miten pitäisimme yllä mitään peruspalveluja yhteiskunnassa, jos kaikki mitattaisiin vain rahassa, absoluuttisen avoittona? Miten järjestäisit kaikki palvelut? Menisikö se niin, että ne joilla on varaa, menevät yksityisille, ja muut jäävät ilman?

Ei millään pahalla, mutta jos puhut typeriä, niin ansaitset kyllä tulla kutsutuksikin typeräksi. Eli, parahin tollo, kuka tässä on puhunut mistään peruspalvelujen järjestämisestä tai niiden lakkauttamisesta? Lukemisen ymmärtäminen on näköjään muun aivotoiminnan tasolla. Kuten jo kysyin, mistä te oikein ammennatte tuota rajatonta tyhmyyttänne? Yritättekö oikeasti pistää toinen toistanne paremmaksi sillä saralla?

Varmaan kyse on siitä, että tietämättömät ottavat sen arvostuksen puutteena, että heidän työnsä ei ole tuottavaa samalla tavalla kuin yksityisen sektorin työ on, vaikka kyse on vain tosiasioista. Jos Suomessa ei enää valmisteta kartonkia ja hienopaperia tai metsien hakkaamista rajoitetaan voimakkaasti, niin julkisen puolen sairaalassa työskentelevä sairaanhoitajan palkka putoaa äkkiä puoleen. Kuubassa sairaanhoitaja ansaitsee vähemmän kuin taksikuski pimeänä, eikä Neuvostoliittokaan öljy- ja kaasuvaroistaan huolimatta hellinyt julkista sektoria palkoillaan, koska yksityinen sektori puuttui. 

Mutta puolueiden kannatuskäyristä päätellen tuollainen tietämättömyys on todella yleistä.

Ehkäpä sana "tuottava" on väärin määritelty? Itse en oikein näe miten mikään työ ei olisi tuottavaa.

Taloustieteessä tuottavuus lasketaan yleensä rahayksikköinä. Sillä ei ole mitään tekemistä arvostuksen kanssa, mutta näköjään moni ottaa tuon sanan jonkinlaisena loukkauksena, jolloin aivot ovat menneet tilttiin.

Niinpä, tarkoitin juuri tuota, että tuottavauus lasketaan vain rahana. Kuitenkin meillä on yhteiskunnassa paljon ilmaiseksi tehtyä työtä, jota ilman yhteiskunta ei pyörisi tai kulut tulisivat kalliimmiksi, eli ne tuottavat rahanarvoisia etuja, mutta niitä ei lasketa "tuottaviksi". Sillä tavoin käsityksemme taloudesta, ja siitä mikä yleensä on tuottavaa työtä, on vääristynyt.

Palstalla jostain syystä viljellään yleistä harhaluuloa, jonka mukaan tuottavuus syntyy vain työpanoksesta.

Tuottavuuteen vaikuttaa kaikkein eniten investoinnit - ja etenkin TKI-investoinnit. Molemmat on Suomessa yritystemme taholta jätetty lähes tekemättä koko 2000-luvun ajan.

Suomen investoinnit,mukaanlukien TKI-investoinnit, ovat yhä edelleen alle EU-maiden tason.

Mikä pahinta, ne ovat reilusti alle tärkeimpien kilpailijamaidemme, Saksan ja Ruotsin tason.

Tästä syystä "tuottavuuden kasvua" haetaan meillä vain heiekentämällä työehtoja ja joukkoirtisanomisin.

Kovin lyhytjänteistä yritysplitiikkaa, joka kyllä kostautuu tulevaisuudessa. Investoineet yritykset tulevat viemään kaikki markkinat. Siihen loppuu sitten ylisuurten osinkojenkin jakaminen Suomessa.

Työn tuottavuus puolestaan on ollut Suomessa jopa Saksaa parempi, jo toistakymmentä vuotta.

Tieto ilmenee Mandatum Lifen ekonomistien koostamasta OECD-tilastosta. (Syyskuu 2015)  Sen mukaan Suomi on päihittänyt tuottavuuden kehityksessä muut jo vuodesta 2011 lähtien ja ollut sitä ennenkin, jo viimeiset kymmenen vuotta, työn tuottavuuden kehityksessä kärkijoukkoa.

Näkökulmaa ja tilastointitapaa vaihtamalla voidaan saada kuitenkin täysin toisenlainenkin tulos, mikä antaa  esimerkiksi poliitikoille mahdollisuuden käyttää tilastotietoja haluamallaan tavalla. Kuten olemme huomanneet.

Vertailut eri maiden välillä paljastavat myös lisää yllättäviä tietoja, kuten sen, että palkan suhteelliset työnantajakulut jäävät Suomessa alle EU-keskiarvon. Kuten myös yritysverotus.

Tässä mennään asian ytimeen.

Mennään väärin, koska  tuo tilasto ei pidä paikkaansa. Me emme missään vaiheessa olla oltu tuottavuudessa muiden edellä. OECD maista vain muutama on meidän perässä, esim. Kreikka.

https://data.oecd.org/lprdty/gdp-per-hour-worked.htm

Niin,  etkö ymmärtänyt lausetta "tilastointitapaa ja näkökulmaa muuttamalla ..."

Mandatum Lifen ekonomistit vertailivat työn tuottavuutta tehtyä työtuntia kohden eli bruttokansantuote per tehty työtunti. 

Ainoa oikea tapa verrata tuottavuutta, mutta poliittisiin tarkoituksiin , eli työehtojen heikentämiseen epäsopiva, kun taas OECDn esittämä vertailu sopii siihen tarkoitukseen kuin nenä päähän:)

Unohdin lisätä, että  tuossa OECD:n  vertailussa  työn tuottavuutta mitataan henkeä kohti eli bkt per työntekijä. Lähtökohtaisesti siis jo erittäin tarkoitushakuista. Tämä tulisi jokaisen palkansaajan ymmärtää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

So what? Kyllähän se köyhyys Suomessa on pitkälti oma valinta. Täällä on opiskelu ilmaista ja ihan hyvä opintotuki systeemi. Itsestä kiinni on se mitä valitsee.

Sinäkö kuullut rikkaimpaan promilleen?

En kuulu, vaan tavalliseen hyvin koulutettuun ja ihan keskituloisten osaan. Ymmärrän varsin hyvin, että tulotasoni johtuu omista valinnoistani esim asuinpaikan suhteen. Miksi ihmiset eivät kanna vastuuta valinnoistaan? Sairautta ei toki voi valita, mutta onhan ne sairaspäivärahatkin ja eläkkeet isommat jos se palkkataso on ollut isompi.

Et nyt sit täysin tajunnut keskustelun pointtia.. Sinäkin olet edennyt vain keskituloiseksi, siellähän suurin osa ihmisistä on! Et tajunnut sitä että kaikilla ei ole samankaltaisia mahdollisuuksia päästä tuohon rikkaimpaan promilleen. Sinne synnytään! Sinne ei päästä omilla valinnoilla paitsi ehkä jos nai rikkaan perijän.

Väärin. Vain perijät syntyvät, muut ovat sen itse omalla työllä ansainneet. Ja isokin omaisuus on helppo hassata jos ei omaa bisnessvaistoa, ks makkaraperijä Espoosta.

Höpö höpö. Jotkut syntyy ja joillain on muuten vain tuuria. Voi olla lisäksi älyä ja ahkeruutta ja supliikkia ja vaikka mitä, mutta tuuria täytyy myös olla.

Jos rikastuminen olisi oikeasti kiinni siitä, miten paljon tekee töitä, niin jokainen aasialaisen hikipajan 12-tuntista työpäivää tekevä 10-vuotias olisi matkalla miljonääriksi.

Ihminen on täysin oman onnensa seppä. 

Ihminen on olosuhteiden uhri. 

Totuus on tuolla jossain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän totuus ole jotain tuolta väliltä. Nuo kommentit olivat kyllä ylimielisiä. Rikkailla ei ole todellista käsitystä alaluokkiin kuuluvien ihmisten mahdollisuuksista ja voimavaroista, eikä köyhien aloitekyky ja oma vastuunottokyky ole useinkaan sieltä parhaimmasta päästä.

Sääliksi käy kyllä eniten työssä käyvät keksiluokkaiset ihmiset, jotka ovat oikeasti tämän lystin maksumiehiä.

Johtajien massiiviset tulospalkkiot ovat kohtuuttomia, mutta voisivat monet köyhätkin ottaa vähän enemmän vastuuta itsestään.

Ehkä saat aivoverenvuodon, ja menetät kommunikaatokykysi, niin pääset ottamaan vähän vastuuta itsestäsi? Tai melanoomasi leviää selkäytimeen ja murtaa selkärankasi?

Ymmärrätkö sinä että näistä sinun esimerkeistäsi tulee mielikuva että kaikki köyhät ovat jotenkin tyhmiä ja vammaisia ilman omaa syytään? Kaikilla on aivoverenvuoto, sekä syöpä ja selkäranka murtunut. Surullista jos sinusta köyhä on suoraan verrattavissa vammaiseen.

En minä käytä mitään esimerkkejä. Aidosti toivon että juuri sinä saat ikävän, sisuksiasi jäytävän parantumattoman syövän. Olet sen ansainnut.

Hän ei saa syöpää, koska osaa elää terveellisesti.

Rikkailla on tietoa ja varaa elää terveellisesti, joten he eivät sairastu. 

He eivät kerro sitä köyhille. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

So what? Kyllähän se köyhyys Suomessa on pitkälti oma valinta. Täällä on opiskelu ilmaista ja ihan hyvä opintotuki systeemi. Itsestä kiinni on se mitä valitsee.

Sinäkö kuullut rikkaimpaan promilleen?

En kuulu, vaan tavalliseen hyvin koulutettuun ja ihan keskituloisten osaan. Ymmärrän varsin hyvin, että tulotasoni johtuu omista valinnoistani esim asuinpaikan suhteen. Miksi ihmiset eivät kanna vastuuta valinnoistaan? Sairautta ei toki voi valita, mutta onhan ne sairaspäivärahatkin ja eläkkeet isommat jos se palkkataso on ollut isompi.

Köyhyys on siis oma valinta ja siitä pääsisi jos lakkaisi olemasta köyhä? Ostaisi asunnon paremmalta asuinalueelta jne. Jep jep.

Anna köyhälle 1000 e ylimääräistä rahaa (jota ei saa käyttää päivittäiseen elämiseen!) ja kas, hän tuhlaa sen samantien kaikenlaiseen kivaan, jota ei tarvitse. Anna rikkaalle 1000 e ja kas, hän sijoittaa sen. Vuoden kuluttua köyhä on edelleen köyhä, rikkaalla on 1000 e tuottoineen.

Ei kyse ole köyhyydestä tai rikkaudesta, kyse on pitkälti siitä, kykeneekö siirtämään tarpeentyydytystään vai pitääkö kaikki saada heti ja nyt.

Tämä on totta, mutta ei silti näin musta-valkoista. Rikkaalla kun on koko ajan ollut mahdollisuus hankkia kaikkea mitä keksii haluta, mutta köyhällä on puute ihan kaikesta, eikä ikinä milloinkaan varaa mihinkään kivaan. Ymmärrettävästi houkutus osaa jotain kivaa on silloin paljon suurempi kun kerrankin on mahdollisuus. Toisaalta usko itseensä on jo niin heikko ettei köyhä uskalla sijoittaa. Kun kokemusta asiasta ei ole, köyhä tietysti pelkää sijoittavansa väärin ja menettävänsä sitten tuon hänelle ison rahasumman. Sitäpaitsi,jos nyt rehellisiä ollaan, niin aika toivotonta on yrittää sijoittamalla vaurastua jos on vaan 1000€ käytettävissä, eikä näköpiirissäkään enempää rahaa sijoitettavaksi.

Rehellisesti puhuen en tohtinut edes kysyä miten aloitetaan piensijoitus.  Ilman nettiä en vieläkään tietäisi.

Tuo köyhälle toivoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

So what? Kyllähän se köyhyys Suomessa on pitkälti oma valinta. Täällä on opiskelu ilmaista ja ihan hyvä opintotuki systeemi. Itsestä kiinni on se mitä valitsee.

Juuri näin.

Köyhät ja muut vastaavat ihmiset jotka eivät saa elämässään mitään aikaiseksi tykkäävät syyttää elämässään onnistuneita omasta kurjuudestaan.

Sanon ikävän asian rehellisesti: 99% tapauksista se on itsestäsi kiinni minkälaisen elämän itsellesi teet ja rakennat.

Tämä tulee saamaan paljon alapeukkuja sen takia, koska ihmiset eivät tykkää kuulla sellaisia totuuksia mitkä saavat heidät tuntemaan itsensä huonoksi.

En ole köyhä, pikemminkin varakas. En myöskään koe itseäni mitenkään huonoksi, pikemminkin alallani erityisen taitavaksi ja sen tietävät muutkin alani ihmiset.

Silti en ole kanssasi samaa mieltä.  Ei todellakaan ole pelkästään itsestä kiinni se, millaiseksi elämämme muotoutuu. Noin ajatteleva on henkisesti kovin köyhä. Tai sitten yrittää pönkittää todellisuudessa heikkoa itsetuntoaan.

Eli olet onnistunut elämässä, miksi siis kokisit olosi huonoksi ja syyttäisit muita siitä? Luitko edes kommenttiani?

Ei tietenkään ole aina, mutta 99% tapauksissa kyse on juurikin siitä miten itse rakennat oman elämäsi; tämä tarkoittaa sitä että köyhästä perheestä oleva lapsi voi kasvaessaan nousta ison yrityksen johtoon tai sitten menestyvästä ja varakkaasta perheestä oleva lapsi ei kouluttaudu, työllisty etc.

Kyse on omista valinnoista, kaikille meille tulee vastoinkäymisiä elämässä, joskus isompia ja joskus pienempiä. Ihmisestä kertoo se, miten hän niistä selviää ja se on juurikin itsestä kiinni.

Ei se ole henkistä köyhyyttä jos pystyy ajattelemaan kriittisesti sekä omia että muiden toimia - Se on juurikin päinvastoin. Olet varakas mutta et silti tätä ymmärtänyt--> vahvistaa pointtiani, että heikoistakin lähtökohdista (alhainen älykkyys) voi ponnistaa vaurauteen omilla teoillaan.

En ole tuo, jolle vastasit, mutta mikä on onnistumista ja mikä ei? Tekeekö ura ja raha ihmisen elämästä onnistuneen? Millä ammattitaidolla perustelet, että 99 % ihmisistä voi rakentaa elämästään sellaisen kuin haluaa? Mun mielestä on mielen köyhyyttä ajatella, että köyhyys on ihmisen suurimpia ongelmia. Mutta lisääppä siihen alkoholi, huumeet, perustarpeiden laiminlyönti, henkinen ja fyysinen väkivalta, täydellinen tuettomuus (aika monella huonoista lähtökohdista tulleella on edes joku aikuinen elämässään) henkiset ja fyysiset sairaudet, neuropsykiatriset ongelmat jne. ja tule sitten sanomaan, että pelkästä asenteesta kiinni. Monesti se "asenne" menee jo ihan siihen arjesta ja elämästä selviämiseen. Tietenkin voi nousta, mutta vie hitosti enemmän aikaa edes selvitä sieltä. Ja vaikka ei kaiken tämän jälkeen olisi onnistunutkaan luomaan uraa ja rahaa, voi olla onnistuneempi kuin se, joka sai elämässä paremmat lähtökohdat. Jo pelkästään identiteetin ja mielenterveyden rakentaminen aikuisiällä vaatii älyttömästi. Joku saa kaikki nämä ilmaiseksi jo lapsuudessaan. Ja ei, en edes oleta että ymmärtäisit.

Kyllähän jokainen joutuu rakentamaan mielenterveyttään itse vanhempien tulotasosta huolimatta, ei kukaan saa tasapainoisuuttaan kultalautaselle. Alkoholistivanhempia ja monia mielenterveysongelmia on myös varakkailla, mutta tässä keskustelussa rakennetaan rikkaista ja varakkaista olkiukko, jota sitten voi sättiä ja moittia niin kuin itse  huvittaa. Ei kerro ainakaan köyhempien empatiakyvystä ja kyvystä nähdä ihmisyys niin rikkaissa kuin köyhissäkin. Ikään kuin rikkaus olisi tae mistään, julkisuudessakin on ollut kertomus Suomen rikkaimpiin kuuluvan perheen perhehelvetistä ja samanlaisia helvettejä voi olla missä tahansa tulotasosta riippumatta. Oman vihan kanavointiin löytyy parempiakin keinoja kuin vihata rikkaita, köyhiä, toisenvärisiä ihmisiä tai muita ihmisryhmiä, joita ei edes tunne.

Siis ensin moitit 99 % ihmisistä syyllisiksi omaan tilanteeseen ja sitten tulet puhumaan empatiasta? Mielenterveys ei ole rahasta riippuvainen. Hyvistä lähtökohdista ponnistanut saa hyvässä lykyssä mielenterveyden ja tasapainon ihan siinä lapsuuden kylkiäisenä. Toisella se mielenterveys on hajotettu jo lapsuudessa. Mutta nämä vaatii ns. elämänkokemusta. Jos näitä ei ole kokenut tai nähnyt niin ei varmasti pystykään ymmärtämään. Kyse ei ole pelkästään rahasta vaan siitä, että pystyykö ja kykeneekö ja miksi ei? Mielenterveysongelmia varmasti onkin. Onhan tutkittukin, että etenkin johtajissa on narsisteja ja psykopaatteja.

Sekoitat minut johonkin toiseen, en ole moittinut köyhiä mistään. Huomiotani vain kiinnitti se, miten varmana täällä pidetään, että rikkailla on helpompi elämä. Sellainen ajatus on mielestäni typerryttävän ääliömäinen. Jos ette ole itse rikkaita, ettekä tunne rikkaita, niin yhtälailla ette te pysty ymmärtämään heidän elämäänsä ja ajatteluaan yhtään sen paremmin kuin rikaskaan pystyy ymmärtämään toimeentulotuella elävän elämää ja ajatuksia. Jos syytätte jotakuta tietystä asiasta, olisi melko paljon uskottavampaa, jos ette itse tekisi juuri sitä samaa, mistä toista juuri syytätte. 

Yhtä typerää on spekuloida sillä, miten jonkun elämä olisi mennyt, jos tällä olisi ollut rahaa. Ehkä se rikas psykopaatti olisi köyhään perheeseen syntyneenä muuttunut empaattiseksi, sitä oikeaa elämänkokemusta omaavaksi filantroopiksi, joka parantaa maailmaa täällä vauvapalstalla.

Pahoittelut. Oletin sinun olevan kyseisen kommentin kirjoittaja, kun lainasit kommenttia. Sen sijaan en ymmärrä, että miksi teitittelet minua. En ole puhunut köyhistä tai rikkaista, nimenomaan sanoin, että mielenterveys ei ole rahasta kiinni. Otin kantaa siihen, että voiko ihminen asenteella vaikuttaa kaikkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

So what? Kyllähän se köyhyys Suomessa on pitkälti oma valinta. Täällä on opiskelu ilmaista ja ihan hyvä opintotuki systeemi. Itsestä kiinni on se mitä valitsee.

Koska ihmiset tajuaa, että joo käytännössä näin. Monesti lapsella ei ole vaihtoehtoa kouluttautua, koska esimerkkiä ei ole. Jos kukaan perheessä ei ole kiinnostunut opiskelusta, harva lapsi sieltä nousee. Jos kiinnostusta lapsella on, niin vanhemmalla ei ole kiinnostusta tukea opiskelua. Usein myös vanhemmat, jotka eivät ole kiinnostuneita panostamaan lapsen opiskeluun, haukkuvat lukevia hikareiksi yms.

Onko se rikkaiden vika jos  on tuollaiset vanhemmat?

henkilö A syntyy perheeseen, jossa on paljon perittyä rahaa. hän syntyy terveenä, lahjakkaana ja kotikasvatus on tasapainoista. hän kykenee vaivatta kouluttautumaan ja tienaa huomattavia summia perintörahojen lisäksi. 

henkilö B syntyy narkkari-alkoholivanhemmille, jotka ryypänneet jo raskausaikana ja henkilöllä on alkoholivauroita jo syntyessään. lapsuus on väkivaltaista. jotenkin henkilö B hankkii ammattikoulutuksen, mutta kukaan ei huoli töihin. terveys reistailee jatkuvasti.

pitääkö meidän muiden sivustakatsojien pitää huoli, että henkilö A jakaa pienen osan varoistaan henkilön B perustarpeita varten? kyllä pitää. Henkilö A ei tee sitä vapaaehtoisesti, ihmisluonto toimii niin, joten muiden on ajateltava näitä asioita. 

mielestäni täysin loogista että rikkaat selittävät nämä asiat itselleen näin, ihmismieli toimii niin. eri asia sitten on, että ulkopuolelta asiat näyttäytyy eri valossa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilman muuta oma valinta onko uhriutuja vai selviytyjä. Olen itse selvinnyt -60-luvun olosuhteista,joita tämän päivän "köyhät" eivät osaa kuvitellakaan.

Tänään hyvätuloinen,kotoa en ole saanut mitään- henkisesti tai fyysisesti.

Mutta tyhmä olet edelleen :(

Ai on tyhmää selvitä ja fiksua jäädä uhriksi?

Tyhmänä et ymmärrä vaan jankutat samaa skeidaa edelleen.

Olen 30 v ja lukion ja amiksen käynyt. En päässyt korkeakouluun ja hain ainakin 4 krta ja nyt olen hakenut taas. Työllistyin alalle, jossa jo muutenkin on yli tarjontaa, koska en keksinyt mitään muutakaan, mitä opiskella. Elin koko lapsuuteni köyhyydessä ja nyt minunkin lapseni saavat saman kohtalon. En löydä mistään koko aikaista työpaikkaa ja oman yrityksen perustaminen on liian riskialtista. Elämäni oli tuhoon tuomittu jo alku metreillä, mutta tottakai varmasti minullakin vielä mahdollisuus kouluttautua ja päästä parempi palkkaiseen työhön, kun en edes pääse kouluun. Aina 2 tai 4 varasija. Välillä mietin, että minusta varmaan paistaa epätoivoisuus ja siksi en saa opiskelu enkä työpaikkoja. Sama juttu on, kun etsii miesystävää. Kun ei yhtään kiinnosta, niin jonoksi riittää jne..

Naurattaa tuo IS:n köyhäintutkija Mimosa - takana on köyhyyttä ym. kärsimystä ja mitä tekee hän: menee opiskelemaan sosiaalitieteitä! Eli ei oppinut yhtään mitään kokemuksistaan. Sääli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

So what? Kyllähän se köyhyys Suomessa on pitkälti oma valinta. Täällä on opiskelu ilmaista ja ihan hyvä opintotuki systeemi. Itsestä kiinni on se mitä valitsee.

Juuri näin.

Köyhät ja muut vastaavat ihmiset jotka eivät saa elämässään mitään aikaiseksi tykkäävät syyttää elämässään onnistuneita omasta kurjuudestaan.

Sanon ikävän asian rehellisesti: 99% tapauksista se on itsestäsi kiinni minkälaisen elämän itsellesi teet ja rakennat.

Tämä tulee saamaan paljon alapeukkuja sen takia, koska ihmiset eivät tykkää kuulla sellaisia totuuksia mitkä saavat heidät tuntemaan itsensä huonoksi.

En ole köyhä, pikemminkin varakas. En myöskään koe itseäni mitenkään huonoksi, pikemminkin alallani erityisen taitavaksi ja sen tietävät muutkin alani ihmiset.

Silti en ole kanssasi samaa mieltä.  Ei todellakaan ole pelkästään itsestä kiinni se, millaiseksi elämämme muotoutuu. Noin ajatteleva on henkisesti kovin köyhä. Tai sitten yrittää pönkittää todellisuudessa heikkoa itsetuntoaan.

Eli olet onnistunut elämässä, miksi siis kokisit olosi huonoksi ja syyttäisit muita siitä? Luitko edes kommenttiani?

Ei tietenkään ole aina, mutta 99% tapauksissa kyse on juurikin siitä miten itse rakennat oman elämäsi; tämä tarkoittaa sitä että köyhästä perheestä oleva lapsi voi kasvaessaan nousta ison yrityksen johtoon tai sitten menestyvästä ja varakkaasta perheestä oleva lapsi ei kouluttaudu, työllisty etc.

Kyse on omista valinnoista, kaikille meille tulee vastoinkäymisiä elämässä, joskus isompia ja joskus pienempiä. Ihmisestä kertoo se, miten hän niistä selviää ja se on juurikin itsestä kiinni.

Ei se ole henkistä köyhyyttä jos pystyy ajattelemaan kriittisesti sekä omia että muiden toimia - Se on juurikin päinvastoin. Olet varakas mutta et silti tätä ymmärtänyt--> vahvistaa pointtiani, että heikoistakin lähtökohdista (alhainen älykkyys) voi ponnistaa vaurauteen omilla teoillaan.

En ole tuo, jolle vastasit, mutta mikä on onnistumista ja mikä ei? Tekeekö ura ja raha ihmisen elämästä onnistuneen? Millä ammattitaidolla perustelet, että 99 % ihmisistä voi rakentaa elämästään sellaisen kuin haluaa? Mun mielestä on mielen köyhyyttä ajatella, että köyhyys on ihmisen suurimpia ongelmia. Mutta lisääppä siihen alkoholi, huumeet, perustarpeiden laiminlyönti, henkinen ja fyysinen väkivalta, täydellinen tuettomuus (aika monella huonoista lähtökohdista tulleella on edes joku aikuinen elämässään) henkiset ja fyysiset sairaudet, neuropsykiatriset ongelmat jne. ja tule sitten sanomaan, että pelkästä asenteesta kiinni. Monesti se "asenne" menee jo ihan siihen arjesta ja elämästä selviämiseen. Tietenkin voi nousta, mutta vie hitosti enemmän aikaa edes selvitä sieltä. Ja vaikka ei kaiken tämän jälkeen olisi onnistunutkaan luomaan uraa ja rahaa, voi olla onnistuneempi kuin se, joka sai elämässä paremmat lähtökohdat. Jo pelkästään identiteetin ja mielenterveyden rakentaminen aikuisiällä vaatii älyttömästi. Joku saa kaikki nämä ilmaiseksi jo lapsuudessaan. Ja ei, en edes oleta että ymmärtäisit.

Kyllähän jokainen joutuu rakentamaan mielenterveyttään itse vanhempien tulotasosta huolimatta, ei kukaan saa tasapainoisuuttaan kultalautaselle. Alkoholistivanhempia ja monia mielenterveysongelmia on myös varakkailla, mutta tässä keskustelussa rakennetaan rikkaista ja varakkaista olkiukko, jota sitten voi sättiä ja moittia niin kuin itse  huvittaa. Ei kerro ainakaan köyhempien empatiakyvystä ja kyvystä nähdä ihmisyys niin rikkaissa kuin köyhissäkin. Ikään kuin rikkaus olisi tae mistään, julkisuudessakin on ollut kertomus Suomen rikkaimpiin kuuluvan perheen perhehelvetistä ja samanlaisia helvettejä voi olla missä tahansa tulotasosta riippumatta. Oman vihan kanavointiin löytyy parempiakin keinoja kuin vihata rikkaita, köyhiä, toisenvärisiä ihmisiä tai muita ihmisryhmiä, joita ei edes tunne.

Siis ensin moitit 99 % ihmisistä syyllisiksi omaan tilanteeseen ja sitten tulet puhumaan empatiasta? Mielenterveys ei ole rahasta riippuvainen. Hyvistä lähtökohdista ponnistanut saa hyvässä lykyssä mielenterveyden ja tasapainon ihan siinä lapsuuden kylkiäisenä. Toisella se mielenterveys on hajotettu jo lapsuudessa. Mutta nämä vaatii ns. elämänkokemusta. Jos näitä ei ole kokenut tai nähnyt niin ei varmasti pystykään ymmärtämään. Kyse ei ole pelkästään rahasta vaan siitä, että pystyykö ja kykeneekö ja miksi ei? Mielenterveysongelmia varmasti onkin. Onhan tutkittukin, että etenkin johtajissa on narsisteja ja psykopaatteja.

Sekoitat minut johonkin toiseen, en ole moittinut köyhiä mistään. Huomiotani vain kiinnitti se, miten varmana täällä pidetään, että rikkailla on helpompi elämä. Sellainen ajatus on mielestäni typerryttävän ääliömäinen. Jos ette ole itse rikkaita, ettekä tunne rikkaita, niin yhtälailla ette te pysty ymmärtämään heidän elämäänsä ja ajatteluaan yhtään sen paremmin kuin rikaskaan pystyy ymmärtämään toimeentulotuella elävän elämää ja ajatuksia. Jos syytätte jotakuta tietystä asiasta, olisi melko paljon uskottavampaa, jos ette itse tekisi juuri sitä samaa, mistä toista juuri syytätte. 

Yhtä typerää on spekuloida sillä, miten jonkun elämä olisi mennyt, jos tällä olisi ollut rahaa. Ehkä se rikas psykopaatti olisi köyhään perheeseen syntyneenä muuttunut empaattiseksi, sitä oikeaa elämänkokemusta omaavaksi filantroopiksi, joka parantaa maailmaa täällä vauvapalstalla.

Pahoittelut. Oletin sinun olevan kyseisen kommentin kirjoittaja, kun lainasit kommenttia. Sen sijaan en ymmärrä, että miksi teitittelet minua. En ole puhunut köyhistä tai rikkaista, nimenomaan sanoin, että mielenterveys ei ole rahasta kiinni. Otin kantaa siihen, että voiko ihminen asenteella vaikuttaa kaikkeen.

Minun vuoroni pahoitella, että otin sinun kommenttisi maalitauluksi, vaikka oikeastaan tarkoitin sanoa sanottavani kaikille ketjussa kirjoittaville, joiden teksteistä luin voimakkaita stereotypioita rikkaista ja köyhistä. Ilmeisesti olemme siitä aivan samaa mieltä, että "asenne ratkaisee" on täsmälleen yhtä typerä väite kuin kaikki muutkin vastaavat, jotka perustuvat ihmisryhmistä tehtyihin stereotypioihin. Asenne voi ratkaista paljonkin arkielämän tilanteissa, mutta sen varaan rakennettu propaganda muistuttaa vihapuhetta.