Hirveintä, mitä olet syönyt tai juonut kohteliaisuudesta?
Kommentit (1840)
Skotlannin reissulla perinteinen Haggis
Ei minun juttu... Työkaverilla sama mielipide vaikka hän oli kokeillut myös aivoja.
Arvokas vuosikerta viski vai oliko konjakki, oksuhan siitä ensimmäisestä hörpystä tuli, olisi pitänyt kieltäytyä kohteliaasti, mutta se olisi siinä kulttuurissa ja tilanteessa ollut todella loukkaava, toisaalta ei tuo refleksikään kaunein ele ollut, mutta minkäs teet.
Vierailija kirjoitti:
Arvokas vuosikerta viski vai oliko konjakki, oksuhan siitä ensimmäisestä hörpystä tuli, olisi pitänyt kieltäytyä kohteliaasti, mutta se olisi siinä kulttuurissa ja tilanteessa ollut todella loukkaava, toisaalta ei tuo refleksikään kaunein ele ollut, mutta minkäs teet.
lisään vielä että en ollut humalassa eli täysin vesiselvänä, en vain pysty ilman oksurefleksiä juomaan mitään mika maistuu vähääkään viinalta tai viskiltä, kevyet juomat menee.
Tahitian Noni-mehu, anopin yksi "hurahduksista", sitä sitten juotiin AINA kun kylään mentiin: haisee oksennukselle, maistuu sappinesteiselle oksennukselle....on kuulema terveellistä...
Omalle kohdalle sattunut samaa, mitä joillekin aiemmin vastanneille: klassinen liivateklönttikakku työpaikan juhlissa.
Kaveri joutui syömään haggista (googlettakaa, yäk!) silloisen tyttökaverin perheen kanssa ollessaan.
Lapsena mummolassa kokkelipiimää. Niin kuvottavaa. :D
Mämmiä.
Jos joka lusikallisen jälkeen täytyy hörpätä juotavaa, niin siitä tietää, että ei tämä minun herkkuani ole. Ainakin yritin. Urhoollisuusmitalia en ole vielä saanut.
Olen lähes kaikkiruokainen mutta on yksi asia maailmassa jota en pysty syömään, ja se on pinaattiletut. Ala-asteella söin pakotettuna, oksensin sitten opettajan päälle kyseisen sapuskan. Äitini oli soittanut koululle episodin jälkeen ja ilmoitti että minun ei ole pakko niitä syödä. Sen jälkeen minulla oli eväät mukana pinaattilettupäivinä, eikä tarvinnut mennä ruokalaan sietämään edes hajua.
Olin 10 v., kun huononäköinen, ikivanha sukulaistäti kaatoi minulle ison lasillisen appelsiininmakuista Funlight-mehutiivistettä. Siis lantraamattomana. Olin ujo ja hiljainen, joten itku kurkussa hörpin mehutiivisteen.
Varmaan litran verran helteen lämmittämää kookosmaitoa suoraan avatusta kookospähkinästä. Tämä tapahtui Kauko-Idässä ja tarjoilijana oli paikallinen vieraanvarainen isäntä, joka seurasi tervetulomaljan virkaa toimittavan kookosmaidon uppoamista minuun tyytyväinen ja ylpeä hymy huulillaan. Oli kyllä ikimuistoisen hirveä kokemus niellä kupuunsa se sankolliselta tuntunut määrä lämmintä kookosmaitoa.
Kaikki anopin ruoat. Kaikki mautonta mössöä ja aina saa pelätä ruokamyrkytystä.
Lampaanaivo salaattia. Oli iso salaatinlehti jonka päällä kokonaiset lampaan aivot. Onneksi olin sen verran hutikassa ettei silloin illalla tuntunut niin pahalta, mutta aamulla lensi laatta pelkästä ajatuksesta. Normaalisti en oksenna krapulassa.
Vierailija kirjoitti:
Turun tekussa oi ihmeellinen tarve laittaa 80-luvulla jatkuvasti kieltä. Se oli aina pimitetty ruokalistassa tyyliin lihaa ja muusia.
Kerrankin taas söin lihansiivuja, kunnes tuli kielen kärki alimmaisena vastaan. Tuli yökottävä olo.
Se liha on jotenkin pienisyisempää ja pehmeämpää kuin lihasliha.
Kieli on lihas ja kypsäksi keitettynä erittäin herkullista.
Töissä oli kerran jotain piilolinssikeittoa....ihan karmeeta ruskeeta puuroa.
Mummoni keittämä pyttipannupuuro - siis löysä - tässä tapauksessa kaurapuuro, johon oli laitettu maksakastikkeen loppu, kuivunut juusto, eltaantunut makkara ja keitettyä lanttua. Mummon mielestä herkullista, mutta minä voin pahoin!
Työkaveri toi töihin vuohenjuustopiirakkaa. En kehdannut jättää syömättä kun oli jo lautaselle laitettu... inhoan vuohenjuustoa.
Kyllähän se tuli syötyä kun ei on hengittänyt nenän kautta ja huuhtoi äkkiä vedellä palaset alas.
Vierailija kirjoitti:
Varmaan litran verran helteen lämmittämää kookosmaitoa suoraan avatusta kookospähkinästä. Tämä tapahtui Kauko-Idässä ja tarjoilijana oli paikallinen vieraanvarainen isäntä, joka seurasi tervetulomaljan virkaa toimittavan kookosmaidon uppoamista minuun tyytyväinen ja ylpeä hymy huulillaan. Oli kyllä ikimuistoisen hirveä kokemus niellä kupuunsa se sankolliselta tuntunut määrä lämmintä kookosmaitoa.
Taisi kuitenkin olla kookosvettä.
Tähän on varmastikin syynä se, että ananaksen kanssa käytettäessä voi syntyä reaktio, jolloin maku on oikeasti ihan kamala. Väkevä ja kitkerä. Erityisesti tuoreen ananaksen kohdalla.
Mä olen yrittänyt miettiä ketjua lukiessani, että mitä hirveää mä olisin joutunut syömään ja tässähän se tuli. Ihan itse tein Janssoninkiusausta ja siitä tuli hirveää, maistui ihan oksennukselta. Ei sitä voinut syödä, eli tää ei oikeastaan kuulunutkaan tähän ketjuun. :D Mutta voisi kuvitella, että mieheni oli hätää kärsimässä, kun yritti syödä kiusaustani. Toki sanoin hänelle, että onko sun makunystyröissä vikaa, vai mun, tää ruoka on hirveetä. Ei tarvinnut miehenkään siis syödä sitä.