Hirveintä, mitä olet syönyt tai juonut kohteliaisuudesta?

Mongoliassa oli kaikkea oksettavaa. Kamelinmaito vienee voiton. Pelkkä sen ajattelu nyt kuusi vuotta myöhemmin saa aikaan yökötöksen tunteen.

Tarjoiluvadissa vieri vieressä olleet jonkun eläimen sisäelimet, joista sitten pilkottiin paloja syötäväksi, oli kans kuvottavaa.

Ex-poikaystäväni vanhemmat olivat tehneet jouluruokien jämistä "mössöä". Siinä oli kinkun paloja, rosollia, laatikoita yms sekaisin. Meinasin oksentaa...ikinä en ole kauheampaa syönyt.

Silliä jossain salaatissa, kun olin ensimmäistä kertaa silloisen poikaystäväni vanhempien luona kylässä. Isukki oli niin ylpeä siitä sillikokkauksestaan, etten kehdannut sanoa, etten ehkä pysty sitä yökkäilemättä syömään. No sain ne limanuljaskat kokonaisina nieltyä vähän shotin juonti -meiningillä ykkösellä alas ja kehuin tietysti perään. Hukkaan meni sekin mielistely, koska ero tuli aika pian sen jälkeen.

Koirankarvan. Se oli takertunut pizzapalaan, jota oli tarjolla illanistujaisissa. Yritin ensin huomaamatta nyppiä karvaa pizzan päältä pois, mutta se oli osittain leivottu pizzan sisään.  Karva vain katkesi, kun yritin nyhtää sitä irti. Lopulta luovutin ja söin palan karvoineen kaikkineen, jottei isäntäväki nolostuisi :D

Läskisoosi maalaisserkkujen luona viettäessäni kesälomalla viikon 70-luvulla pikkutyttönä. Perunan ja sekaleivän avulla yritin saada niitä läskinpaloja alas, mutta joka nielaisulla meinasi tulla yökkö. Istuin pöydässä varmaan tunnin ennen kuin lautanen oli tyhjä sillä minulle oli annosteltu kunnon jättiannos. Maitoa meni varmaan litra sitäkin. Sen jälkeen en ole ikinä enää edes yrittänyt/syönyt läskisoosia.

Vierailija kirjoitti:

Varmaan litran verran helteen lämmittämää kookosmaitoa suoraan avatusta kookospähkinästä. Tämä tapahtui Kauko-Idässä ja tarjoilijana oli paikallinen vieraanvarainen isäntä, joka seurasi tervetulomaljan virkaa toimittavan kookosmaidon uppoamista minuun tyytyväinen ja ylpeä hymy huulillaan. Oli kyllä ikimuistoisen hirveä kokemus niellä kupuunsa se sankolliselta tuntunut määrä lämmintä kookosmaitoa. 

Kookosmaitoa et ole ainakaan juonut, vaan kookosvettä. 

Mä olen itse melko nirso, etenkin nuorena olin erittäin. Jotenkin miehekseni on päätynyt semmoinen tyyppi, joka syö aivan mitä hyvänsä. Hän on asunut Aasiassakin, ja ihan oikeasti maistaa, syö ja nauttii ihan mistä hyvänsä. Sitä ei ällötä mikään!

Kerran olin tehnyt jääkaappiin koirille ruokaa. Ruoka oli siellä jäähtymässö ennen pakastusta. Siinä oli ylikypsää makaronia, riisiä, jotain kasviksen jämiä, kalan nahat ja semmoiset ”roippeet” (ei kuitenkaan sisäelimiä), ja jotain vanhaa kermaa. Kaikki keitettynä yhdeksi mömmöksi.

Olin itse muualla ja kun tulin illalla kotiin, mieheni kysyi, mistä se ruoka oli tehty 😂😂😂 hän oli syönyt sitä iltaruuaksi 😂 oli sen verran omituinen keitos minulta, että oli tullut ihan uteliaaksi että mitä se sisälsi. Kun minun tekemät ruuat on yleensä selkeitä ja ”hyviä” (lue: melko tavallisia).

Itse olen harvoin syönyt mitään ällöttävää, kun olen aina vaan jättänyt syömättä ällöttävät. Mulle ällöttäviä on sitkeä, niljakas, jäntevä, kokkareinen tms ruoka. Myös veri ja sisäelimet, silmät ja aivot tietenkin... ötökät, madot, selkeät ruumiinosat (aivot, pää, sorkka, kärsä)... Ja senmoinen mistä en oikein näe/tunnista mitä se on (makkara, nugetit...). Olen ”lähes” kasvissyöjä siis. Tai syön kyllä lihaa mutta aika rajatusti.

Maalla asuvien isovanhempieni naapurin, vanhuudenhöperön mummon härskiintynyt lihasoosi ja mausta päätellen moneen kertaan lämmitetyt keitinperunat.

Menin lapsena siskoni ja serkkuni kanssa mummolle kylään, koska hänellä oli kissoja ja kaneja. Mummo asui pienessä mökinrähjässä syrjäisen metsätien varrella.

Heti mökkiin astuessamme haistoin pilaantuneen ruoan ja näin sen kattilassa lieden päällä. Oli lämmin kesäpäivä. Kiltti mummo lämmitti lopun soosin ja perunat meille ruoaksi emmekä kehdanneet kieltäytyä siitä.

Viskiä,konjakkia,sahtia...yök

Silliä,kesäkeittoa, kalakeittoa missä oli kalan pää lillumassa..

Hirven kieltä. Vanhaa kahvia. Lanttulaatikkoa.

Siinäpä ne.

Äitini tädin tekemää kasvissosekeittoa, joka oli täynnä isoja möykkyjä ja klimppejä ja siihen kylkeen jotain poronlihalla täytettyä wrappiä.

Vierailija kirjoitti:

Töissä oli kerran jotain piilolinssikeittoa....ihan karmeeta ruskeeta puuroa.

Johan on ollut kallis keitto, kun on piilareista tehty :D siinä on vuosibudjetit paukkunut.

Raakaa kanaa ("torisashi") Japanissa. Eri osia, ainakin sydäntä, maksaa ja filettä dipattuna soijakastikkeeseen. Ei ollut maun puolesta pahaa, tai edes muuten niin ällöttävää kuin ehkä kuulostaa, mutta suomalaisen asennekasvatuksen salmonellan suhteen saaneena kauhistutti. Ei kyllä tullut mitään seurauksia.

Poikaystävän vaarin luona tarjottiin mehua kuumana kesäpäivänä. Mehu oli raakaa Mehukattia, join mehun irvistellen, kiitin ja menin ulos puskaan oksentamaan. Ei kuulosta pahalle, mutta kokeilkaa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sukulaisten luona grillattiin. Yleensä tykkään grilliruuasta, mutta punainen raaka liha ei uponnut meidän perheelle. Väkisin sitä nieleskelimme.

Eli oli varmaan medium miinus. No, tiedän monta muutakin joka tykkää syödä lihansa kengänpohjana.

En syö lihaa, niin en ole ikinä ymmärtänyt tätä nokittelua, jos joku tykkää syödä lihansa kypsänä. Että ainoa oikea tapa olisi raakana. Mikä juttu tää on? Eihän samanlaista tapahdu jos vaikka joku tykkää juoda kahvinsa muistana, toinen maidon kanssa. Eikö nämä ole ihan makuasioita?

Ongelma on siinä että kypsäksi paistettu pihviliha on pilalla. Eli se liha, raaka-aine on pilattu. Ihmiset jotka syövät pihvin mediumia kypsempänä eivät siis kunnioita raaka-ainetta. Ihmiset jotka haluavat syödä kypsää lihaa pitäisi tilata sellaista lihaa joka sopii kypsäksi paistamiseen. Pihviliha on siis väärä valinta heille.

Tää on toki totta, ja pihvilihaa ei saa kypsentää. Lihankin sitten pitää olla hyvää, kaikki pihviliha ei ole hyvää pihvilihaa jne yms. 

MUTTA. Onhan se nyt jokaisen oma asia miten kypsänä sen lihansa haluaa syödä. Ihan täysin makuasia, mikään ei velvoita tekemään niin tai näin tai noin. 

Vierailija kirjoitti:

Siemenneste.

Mun mielestä se on ihan hyvää! Mukavan suolaista.

Kaikista pahin taisi olla mätivoileivät. Uuden poikaystäväni äiti oli laittanut mätivoileipiä ja graavilohta. No se raaka kalakaan ei ole todellakaan suosikkini, mutta sen vielä kestin. Mutta ne syntymättömät kalanpoikaset mitä siinä sitten kohteliaisuudesta niitäkin oli pakko syödä, meinasi aivan oikeasti tehdä tiukkaa.

Vierailija kirjoitti:

Kaikista pahin taisi olla mätivoileivät. Uuden poikaystäväni äiti oli laittanut mätivoileipiä ja graavilohta. No se raaka kalakaan ei ole todellakaan suosikkini, mutta sen vielä kestin. Mutta ne syntymättömät kalanpoikaset mitä siinä sitten kohteliaisuudesta niitäkin oli pakko syödä, meinasi aivan oikeasti tehdä tiukkaa.

Ai nami taas...pitääkin graavata. Ja mäti voileipäkeksien ja voin kanssa, namnamnam!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siemenneste.

Mun mielestä se on ihan hyvää! Mukavan suolaista.

Riippuu henkilöstä. Joillain maistuu ihan joltain puhdistusaineelta 🤮

Christmas pudding. 

Oltiin appivanhemmilla englannissa ekaa kertaa, joten en kehdannut kieltäytyä. Antoivat sitten vieraalle oikein ison palan ja epätoivoissani yritin sitten piilottaa sitä servetin sisään ja miehen lautaselle kun heidän silmänsä vältti.

Nykyään tälle vain nauretaan enkä ole enää joutunut sitä syömään.