Hirveintä, mitä olet syönyt tai juonut kohteliaisuudesta?

Pontikkaa

Puolisoni piti suussaan appelsiinin palaa koko päivän tarhassa, kun ei pystynyt nielaista sitä tai sylkeä pois ennenkuin kotona.

Kylässä tädin kanssa hieman ehkä vähävaraisella holistilla mulle tarjoiltiin väkipakolla joku keksin tai leivän pala jossa tuuma voita tms., kun pitivät ujona tyttönä etten ite kehtaisi ottaa...yök.

Anteeksi mummi, tunnustan nyt, mutta hänen tekemä kanamunahyydyke.

Eli nakin paloja, pakastevihanneksia (se papu, kukkakaali, porkkana-seko) ja munamaitoa uunivuuassa. Oli sellainen pehmeä hyydyke ja oli ihan hirveetä. Ei oikein pystytty siskon kanssa syömään ja väkisten sitä nieleskeltiin ja mummi iloisena siinä vieressä, että maistuuko. Periaatteessa noissa raaka-aineissa ei ole mitään vikaa, mutta se lopputulos oli kamala.

Muuten mummi teki ihan valtavan hyvää ruokaa, joten en tiedä mikä ihme älynväläys tuo oli. Ei tehnyt onneksi kuin kerran.

Kivikovia vanhoja suklaakonvehteja, vanhentunutta limsaa, ylisuolaista hernekeittoa 

Mansikkarahka

En tykkää rahkasta, mutta sain jotenkin nieleskeltyä maistelematta, kun oli varta vasten minua varten tätini tehnyt...

Lapsena naapurissa tarjoiltiin suurena herkkuna talkkunaa, maistui ja tuntui suussa ihan kauhealta. Jotenkin sain suurimman osan syötyä; sitä oli tietty laitettu lautaselle ihan kunnolla.

Söin elävältä keitettyjä eläimiä, kun oli niin sanotut paremman väen juhlat.

Tai maistoin, en pystynyt syömään enempää. Rapuparat! On tutkittu, että ne elävät ja kituvat kiehuvassa vedessä jopa 3 minuuttia ja päästävät koko ajan niin korkeaa hätääntynyttä ääntä, ettei ihmiskorva sitä pysty kuulemaan.

Pienenä inhosin kaikkea valmisruokaa, jota kummitätini aina tarjosi. Pahimpia olivat yksittäispakatut hampurilaiset, joiden pihvikin haisi kammottavalta. Piilotimme hampurilaiset siskoni kanssa vessan patterin väliin. 🙈

Ei koskaan enää kirjoitti:

Söin elävältä keitettyjä eläimiä, kun oli niin sanotut paremman väen juhlat.

Tai maistoin, en pystynyt syömään enempää. Rapuparat! On tutkittu, että ne elävät ja kituvat kiehuvassa vedessä jopa 3 minuuttia ja päästävät koko ajan niin korkeaa hätääntynyttä ääntä, ettei ihmiskorva sitä pysty kuulemaan.

Tämä kuulostaa varmaan todella hassulta ja ylidramaattiselta, mutta…

Olen aika herkkä ihminen. Olen ollut kasvissyöjä ja sittemmin vegaani jo monta vuotta. En ole kuitenkaan sitä tyyppiä, joka tuputtaisi omaa maailmankatsomustaan toisille.

Olin kerran juhlissa, joissa tarjottiin mm. rapuja. Kun vadillinen niitä asetettiin pöytään, aloin miettiä niiden elävältä keittämistä ja sitä, kuinka ihmiset mässäilevät niillä repien ne kappaleiksi käsissään. Ajatus alkoi sekä kuvottaa että surettaa minua niin paljon, että jouduin pyytämään anteeksi ja poistumaan hetkeksi vessaan kokoamaan itseni jotta en olisi purskahtanut itkuun siinä pöydässä . :(

Uunissa paistettuja siipiä. Kun kanat oivat valmiit, oli uuni väännetty pois päältä, jotta kanat pysyisivät lämpöisinä syömiseen saakka. Syödessä sitten minulle tuli olo, että haisevat pilaantuneelle, enkä syönyt suureen nälkään kuin pari siipeä. Seuraavana yönä alkoi valtaisa ruokamyrkytys, jonka seurauksena mikään ei pysynyt sisällä moneen päivään. Ihan tiedoksi, että kana on helposti pilaantuva ruoka, joka pitäisi kuumentaa kypsäksi, viilentää nopeasti ja sen jälkeen säilyttää kylmässä. Nuo kanat kylpivät hitaasti jäähtyvät uunin jälkilämmössä tunteja, eli muodostivat ruokamyrkytysbakteereja.

Jääkaapin makuista täytekakkua.

Vetisiä joululaatikoita.

Vierailija kirjoitti:

Pienenä inhosin kaikkea valmisruokaa, jota kummitätini aina tarjosi. Pahimpia olivat yksittäispakatut hampurilaiset, joiden pihvikin haisi kammottavalta. Piilotimme hampurilaiset siskoni kanssa vessan patterin väliin. 🙈

Tiedän useamman ihmisen joka on saanut näistä valmispurilaisista ruokamyrkytyksen. Ja ihan sellaisista, joissa on ollut päiväystä reilusti jäljellä. En enää kajoa niihin.

Vierailija kirjoitti:

Lapsena naapurissa tarjoiltiin suurena herkkuna talkkunaa, maistui ja tuntui suussa ihan kauhealta. Jotenkin sain suurimman osan syötyä; sitä oli tietty laitettu lautaselle ihan kunnolla.

K.H. ?

Vierailija kirjoitti:

En koskaan ole laittanut enkä laita kohteliaisuudesta suuhuni mitään, mitä en oikeasti halua syödä. Jos joku päättää sen vuoksi olla marttyyri tai mielensäpahoittaja, niin aivan sama mulle.

Tulit nyt kuitenkin kohteliaisuudesta lukemaan tätä ketjua, joka ei sinua koske.

Vierailija kirjoitti:

Puolisoni piti suussaan appelsiinin palaa koko päivän tarhassa, kun ei pystynyt nielaista sitä tai sylkeä pois ennenkuin kotona.

Miten puolisosi selvisi koko päivän puhumatta lapsille tai kollegoilleen?

Lipeäkala. Jotkut syövät sitä jouluna, minä en enää. Ihan järkyn makuista.

Maria2000 kirjoitti:

Sperma, hyi että ällötti, ei enää koskaan.

Kuka käski maistamaan spermaa? Tyhmyydestä sakotetaan - kuten edesmenneellä isälläni oli tapana sanoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puolisoni piti suussaan appelsiinin palaa koko päivän tarhassa, kun ei pystynyt nielaista sitä tai sylkeä pois ennenkuin kotona.

Miten puolisosi selvisi koko päivän puhumatta lapsille tai kollegoilleen?

Kyllä lapset osaa. Mun yksi hoitolapsi piti keitettyä porkkanan palaa poskessa pari tuntia. Kysyinkin monta kertaa, että sattuuko hampaaseen/poskeen kun näytti niin omituiselta. Puhui kuitenkin ihan normaalisti. Lopulta katsoin suuhun niin mössätty porkkanahan se siellä poskihampaiden sivussa oli.

Ohiksena sama kaveri salakuljetti kotoansa tutin kengässä. Tuli meidän kanssa suoraan ulkoilemaan ja hienosti juoksi tutti kengässään ulkona pari tuntia. 🙄🤣

Maria2000 kirjoitti:

Sperma, hyi että ällötti, ei enää koskaan.

Tällä hetkellä 15 yhtä tyhmää näyttää maistaneen.

Tuttavan luona ruskeaa eu:n makaronia ja sianliha nötköttiä,vielä lämmitti mikrossa,nötkötistä en muutenkaan tykkää, mikrossa lämmitettynä maistui ihan uskokaa tai älkää lampaavillalle:/ oli vaikeuksia syödä sitä makaroni mössöä,oli hirvittävän pahaa sekin, kohteliaisuudesta söin sen mössön ja vähän nötköttiä, ja sit sanoin et oon täynnä!