Hirveintä, mitä olet syönyt tai juonut kohteliaisuudesta?
Kommentit (1840)
Vierailija kirjoitti:
Ystävän luona suolatonta veteen keitettyä kaurapuuroa ilman yhtään mitään lisukkeita. Kuin olisi märkää sahanpurua kauhonut.
Syön tätä lähes litran melkein joka aamu ennen töihin lähtöä. Ihan hyvää, kun ei juuri maistu miltään. Suoli tykkää kuidusta ja verisuonet myös. Pitää nälän loitolla lounaaseen saakka.
Kaverin kilju kouluaikoina. Onneks ei tullu ripulia.
Pullaa :( Jäi viimeiseksi kerraksi
Vierailija kirjoitti:
Ruotsissa serkun luona iltapalaksi hapansilakka-piirasta.
Nlkä kurni sitten koko yln.
Ruotsi on lähellä, mutta yllättävän outoja ruokalajeja siellä kuitenkin on.
Lapsena luin Astrid Lindgrenin kirjoja vesi kielellä, kun niissä syötiin silavapannukakkua. Oikeasti kun söin sitä eka kerran tajusin, että se silavahan on läskiä! Paksu kerros siinä pannarin päällä!
Toinen on semmonen kroppkaka, herkullisen näköinen taikinapyörykkä, jonka sisältä löytyy taas sitä läskiä!
Anopin valmistama kolmesti lämmitetty riisipuuro, pitkän junamatkan jälkeen.
Katselin sielu kylmänä kattilassa kiemurtelevaa sokeritoukkaa.
Kohteliaisuussyistä söin puuroa, kun eihän sotaa kärsineen sapuskasta kehtaa kieltäytyä.
Ruokaa ei saa haaskata.
Sima tai konjakki ja oksennus on taattu :(
Vierailija kirjoitti:
Kaakkoisen Suomen perinneruoka hapanvelli.
Kävin lapsena koulua Miehikkälässä ja kaikki oikein odottivat tätä ruokaa, minä vaivoin pystyin syömään edes vähän.
Hirveän hapanta, tehty leipätaikinan juuresta johon on pilkottu perunaa ja joko lanttua tai herneitä. Aivan käsittämätön ruoka.
Eikös siellä ole hapanvellipäivätkin, sellainen kesätapahtuma? Olen kerran ollut ja syönyt tuota hapanvelliä. Minusta se maistui lähinnä perunasopalta, ei mitenkään pahaa. Mutta makuasioita.
Vierailija kirjoitti:
Pizzaa, jossa sen tomaattisoseen tilalla oli SINAPPIA. Kyllä.
Näin kerran erään varastomiehen valmistavan lounaansa kahdesta atrian roiskeläppäpizzasta mikrolla laittamalla ne vastakkain ja väliin kahden sentin kerros meiran litrasinappia. Älkää välittäkö tietoa Italiaan, siellä on kärsimys jo liiankin suuri.
mykykeitto
maksalaatikko
verilettu
kalanmaksaöljy
vuohenjuusto
Vierailija kirjoitti:
Ei elämäntapa-lapsia kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perunalaatikkoa,jossa oli muikkuja seassa.Yökkäily alkoi,kun perunoiden lomassa näkyili muikkujen pieniä valkoisia silmäpalloja.En voi syödä kalaa missään muodossa.
Eii jukolauta taas näitä yökkäilijöitä.... joo joo, yökkäilit tietysti. Ja kohta varmaan oksensit, eikös niin?.
Tämä oksentamis-juttu näyttää olevan hieno asia aikuisilla. Penskat sanoivat joskus "mä ällöön, mua oksettaa". Mäkin yyrrrrjöööön kun yleensä näytetään ruokaa. Olen opettanut tämän tavan lapsillenikin.
Jos lapsi noin yleensä oksentaa tai yrittää oksentaa voi syy olla vanhemmassa, joka ei ole osannut opettaa kuinka isoja paloja ja millaisia annoskokoja tarjotaan ja kuinka usein. Pilkkominen voi olla lapsen voimille todella työlästä riippuen lapsen iästä. Soseuttaa, pilkkoa, tilsiä.
Sori ohis, mutta mitä on tilsiminen?
Tilsit-juuston pilkkomista savolaisittain.
Olin kasiluokalla koulun kanssa Ranskassa. Siellä oli koulussa tarjolla lehmän kieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystävän luona suolatonta veteen keitettyä kaurapuuroa ilman yhtään mitään lisukkeita. Kuin olisi märkää sahanpurua kauhonut.
Syön tätä lähes litran melkein joka aamu ennen töihin lähtöä. Ihan hyvää, kun ei juuri maistu miltään. Suoli tykkää kuidusta ja verisuonet myös. Pitää nälän loitolla lounaaseen saakka.
Mulla taas puuro ei pidä nälkää. En tiedä pitäiskö sitä syödä sitten juurikin tuo litra, mutta kun en jaksa. Muuten tykkään kyllä, mutta harmittaa jos 7:30 syön puuron marjoilla ja klo 9:00 maha mourii nälkää jo tosi lujaa. Kun syön muutaman leivän ja teetä, jaksan lounaaseen saakka ihan hyvin.
Niin me ollaan erilaisia.
Ohis
Vierailija kirjoitti:
Sima tai konjakki ja oksennus on taattu :(
Oppop pop!
Konjakki on mahtavaa, mutta vain laatu konjakki.
Ja kaikkihan me muistamme että jaloviina ei ole konjakkia.
Joku kauhee japanilainen keitto, eli liemi missä lillui ällöttäviä möykkyjä. Japanilaisen tekemää oli.
Homeen makuinen mansikkakiisseli, pentuna kaverin luona. Semmoinen elämys oli että muistan vielä n. 30 vuotta myöhemminkin!
Vierailija kirjoitti:
Mulle ei ole tullut mitään lampaanaivoja tai vastaavaa koskaan vastaan, mutta ensimmäisellä matkalla kummiluokan luo Etelä-Eurooppaan koin isäntäperheessä sen perinteisen. Eli söin alkuruokaa ties kuinka monta lautasellista, kun sitä tarjottiin koko ajan lisää, ja jouduin syömään pääruoan väkisin siihen päälle. Olin oksentaa ähkystä. Nuorena työläisperheen kasvattina en ollut tajunnut, että kolmen ruokalajin aterioita voisi tulla ihan tavallisissa perheissä vastaan.
Niin monissa maissa on niin, että lautasta ei saa syödä tyhjäksi, koska se on merkki siitä, että ruokaa oli liian vähän. Jos syöt tyhjäksi, niin tarjotaan aina lisää.
Perunalaatikko ranskalaisista. Yök.
Japanilaiset makeiset ja leivonnaiset, jotka oli maustettu vihreällä teellä ja merilevällä. Rakastan sushia ja japanilaista ruokaa muuten, mutta merilevä ja sokeri eivät sovi yhteen.