Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Hirveintä, mitä olet syönyt tai juonut kohteliaisuudesta?
Kommentit (1840)
Lapsena olin perhepäivähoidossa ja hoitaja teki usein ruskeaa kastiketta ruuan kanssa. Kaikki muut lapset rakastivat sitä ja minä inhosin. Vaikka olin vain 4 tai 5, muistan, miten kastikepäivinä se koko huusholli löyhkäsi palaneelle jauholle ja sen kastikkeen maku oli sanoinkuvaamattoman hirveä, jotenkin tunkkainen. Söin sitä aina vähän kun en kehdannut olla syömättäkään kun muut siitä niin pitivät... En vieläkään pidä ruskeasta kastikkeesta enkä ole koskaan tehnyt sitä itselleni ruuaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
20 vuotta sitten olin 19-vuotias ja sain kutsun kesätyöpaikkani pikkujouluihin. Jälkiruuan kanssa tuli konjakki, 90-luvulla pikkujoulut oli hyvin erilaisia kuin nykyään. Yritin kohteliaasti juoda konjakin, jonka johdosta väkevä alkoholi potkaisi takaisin ja suu täynnä polttavaa oksennusta poistuin pöydästä.
En ole ikinä tämän jälkeen maistanut konjakkia tai viskiä.Harrastelijan moka. Konjakkia pitää vetää kaksinkäsin. 12-14 annosta jälkiruuaksi puolessa tunnissa. Sitten alat ryyppäämään.
Ei nyt liity oikein itse aiheeseen mitenkään, mutta silloin kun vielä käytin alkoholia niin sain konjakkia (ja kaljaa) juotua vasta, kun olin muuten jo todella tukevassa humalassa :D Ilmeisesti makuaistikin turtuu kun on tarpeeksi päissään, koska muuten pystyin juomaan lähinnä vain makeita alkoholijuomia ja drinkitkin maistui mielestäni liikaa viinalle, jos en ollut ottanut pohjakännejä jollain siiderillä tai lonkerolla :D
Suppilovahveropiirakkaa. Valmiiksi siivutettu hervoton pala. Inhoan sieniä.
Huuhtelin jokaisen palan kahvin kanssa kerralla alas. Oli vielä ainut tarjottava ja emäntä kippas lautaselle.
"Kiitos, mutta en ota lisää. Tulin niin täyteen=)"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tyttöystävän soija"pihvejä" ja nyhtökauraa.
Sinccis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sukulaisen häissä merileväsalaattia. Yleensä pystyn syömään kaikkea, mutta tuota oli vaikea saada alas ja yrittää pitää naama peruslukemilla.
Vierailija kirjoitti:
Kaverin ikivanhan mummon tekemää kalakeittoa,missä oli kalanpäät,silmät ja kaikki!
Maistoin lientä,loppu jäi syömättä.
Mun mummo teki myös kalakeittoa, jossa kalansilmä tuijotti kattilasta. En syönyt kalakeittoa sen jälkeen ainakaan kymmeneen vuoteen.
Nykyään syön mielellään paistettua kalaa, mutta sillit, graavikalat ja sushit jätän suosiolla syömättä. Kerran hävisin jouluna yhden vedon ja jouduin sit syömään viipaleen silliä. Aika kauan siinä kesti ja sisarukset ja vanhemmat naureskeli vieressä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Söin kerran keitettyjä perunoita, ruskeaa kastiketta ja lihapullia. Lisäksi tuorekurkkuviipaleita ja pari salaatinlehteä.
Oksensin jo puhelimessa, kun sain kuulla mitä ruokaa on tarjolla, päätä sivuun kääntämällä sain oksennuksen osumaan mieheeni, joka ajoi autolla sillä hetkellä. Oksensin kyläpaikan pihassa lastenkärryihin.
Oksensin eteiseen ja ruokapöytään istuuduttuani oksensin leipäkoriin.
Kun olin syönyt a.m. ruokaa, oksensin manaaja-tyyppisen suihkukaaren seinälle, kattoon, ruokailijoiden päälle ja pöydälle.
Ateria oli oikein hyvin valmistettu, mutta se perunoiden kellahtava väri ja siinä olevat harvat ruskeat pilkut ja ohut kuori hämmensivät minua. Ja varsinkin kun kuorimisen jälkeen paljastui perunan kellertävä sisus ja miten se murtui haarukan alla palasiksi.
Kurkku oli myös hyvää ja raikasta, mutta sen viinoon leikattu viipale...yiks...en saanut siitä hampaillani oikein mitään "otetta". Miksi kurkkua ei olisi voinut leikata suoraan, siis niin, että viipaleista tulee mahdollisimman pyöreitä?
Lähtiessäni oksensin kaiken syömäni ruoan (otin myös pari kertaa lisää) isäntäväen eteisessä oleviin kumppareihin.
- Kylläpä täällä on huonoa ruokaa, totesin miehelleni ja ajoimme lähimpään ravintolaan syömään suolavedessä keitettyjä lehmänjälkeisiä matjess-kastikkeessa.
En oksentanut.
Nimimerkillä: Paljon kärsinyt ja hallituksenko vika
Ihan "vesimuusi" valmismuusipussista. Eli laitettu liikaa vettä, oli ihan litkua. Oli aika työ saada syötyä yökkäämättä.. Ei kehdannut olla syömättä. Kaverin äiti teki Lapin reissussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaverin ikivanhan mummon tekemää kalakeittoa,missä oli kalanpäät,silmät ja kaikki!
Maistoin lientä,loppu jäi syömättä.Mun mummo teki myös kalakeittoa, jossa kalansilmä tuijotti kattilasta. En syönyt kalakeittoa sen jälkeen ainakaan kymmeneen vuoteen.
Nykyään syön mielellään paistettua kalaa, mutta sillit, graavikalat ja sushit jätän suosiolla syömättä. Kerran hävisin jouluna yhden vedon ja jouduin sit syömään viipaleen silliä. Aika kauan siinä kesti ja sisarukset ja vanhemmat naureskeli vieressä.
Jospa mummo ei muistanut että kalanpää pannaan monesti kalakeittoon makua antamaan, mutta ennen syömistä se pää otetaan yleensä kattilasta pois. Silmä oli pulpahtanut vitsikkäästi pois kiehumisen aikana ja jääny pyäriin sinne sekaan.
Olisit tuijottanut uhkaavasti sitä kalansilmää vastaan.
Perunalaatikkoa,jossa oli muikkuja seassa.Yökkäily alkoi,kun perunoiden lomassa näkyili muikkujen pieniä valkoisia silmäpalloja.En voi syödä kalaa missään muodossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perunalaatikkoa,jossa oli muikkuja seassa.Yökkäily alkoi,kun perunoiden lomassa näkyili muikkujen pieniä valkoisia silmäpalloja.En voi syödä kalaa missään muodossa.
Eii jukolauta taas näitä yökkäilijöitä.... joo joo, yökkäilit tietysti. Ja kohta varmaan oksensit, eikös niin?.
Tämä oksentamis-juttu näyttää olevan hieno asia aikuisilla. Penskat sanoivat joskus "mä ällöön, mua oksettaa". Mäkin yyrrrrjöööön kun yleensä näytetään ruokaa. Olen opettanut tämän tavan lapsillenikin.
Vierailija kirjoitti:
Söin elämäni ensimmäisen ja viimeisen kerran sushia, kun mies toi kerran kotiin jonkun sellaisen pienen lajitelman. Ne kasvistäytteiset pallerot vielä jotenkin pysty syömään, mut sellasta kalajuttua en pystynyt nielemään. Muutenkin inhoan kalaa, yäk.
Pitäis syödä kalaa, mutta niissä on niitä sisäloisia tai jotain heisiä ei voi syödä, koska nykyään ei puhdisteta enää niin hyvin kuin ennen kalat puhdistettiin, vaikuttaa sushiin. :(
Onko teillä ollut loisia? kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Söin elämäni ensimmäisen ja viimeisen kerran sushia, kun mies toi kerran kotiin jonkun sellaisen pienen lajitelman. Ne kasvistäytteiset pallerot vielä jotenkin pysty syömään, mut sellasta kalajuttua en pystynyt nielemään. Muutenkin inhoan kalaa, yäk.
Pitäis syödä kalaa, mutta niissä on niitä sisäloisia tai jotain heisiä ei voi syödä, koska nykyään ei puhdisteta enää niin hyvin kuin ennen kalat puhdistettiin, vaikuttaa sushiin. :(
Niin sitähän sanotaan, että "puhtaus on puoli ruokaa" :(
No ei ole kyllä tullut mikään muu noista vastaan kuin tuo kala kaupassa, eikä sitakaan ole kukaan tarjoillut päivällisellä. Kaipa eri perinteet eri osassa maata. Itse en kyllä pysty syömään sitä täytettyä makeaa leipää, en nyt juuri muista nimeä, mutta yleensä siinä on karbonader(mun mielestä niistä ei oikein ole suomalaista versiota) ja juustoa ja ketsuppia/hampurilaiskastiketta yms. Saa itse valita vähän täytteitä. Joka tapauksessa se leipä meinaa tulla ylös, kun on niin makeaa. Muutenkin monet pakatut leivät ja pølsebrød- leipä ovat makeita, joten syön pääasiassa tuoreleipiä. Ruisleipää kaipaan todella. Smålahove on vielä maistamatta, mutta koska tykkään esim kielestä ja sydämestä, niin tulen varmaan siitäkin tykkäämään :)
Vierailija kirjoitti:
Söin kerran keitettyjä perunoita, ruskeaa kastiketta ja lihapullia. Lisäksi tuorekurkkuviipaleita ja pari salaatinlehteä.
Oksensin jo puhelimessa, kun sain kuulla mitä ruokaa on tarjolla, päätä sivuun kääntämällä sain oksennuksen osumaan mieheeni, joka ajoi autolla sillä hetkellä. Oksensin kyläpaikan pihassa lastenkärryihin.
Oksensin eteiseen ja ruokapöytään istuuduttuani oksensin leipäkoriin.
Kun olin syönyt a.m. ruokaa, oksensin manaaja-tyyppisen suihkukaaren seinälle, kattoon, ruokailijoiden päälle ja pöydälle.
Ateria oli oikein hyvin valmistettu, mutta se perunoiden kellahtava väri ja siinä olevat harvat ruskeat pilkut ja ohut kuori hämmensivät minua. Ja varsinkin kun kuorimisen jälkeen paljastui perunan kellertävä sisus ja miten se murtui haarukan alla palasiksi.
Kurkku oli myös hyvää ja raikasta, mutta sen viinoon leikattu viipale...yiks...en saanut siitä hampaillani oikein mitään "otetta". Miksi kurkkua ei olisi voinut leikata suoraan, siis niin, että viipaleista tulee mahdollisimman pyöreitä?
Lähtiessäni oksensin kaiken syömäni ruoan (otin myös pari kertaa lisää) isäntäväen eteisessä oleviin kumppareihin.
- Kylläpä täällä on huonoa ruokaa, totesin miehelleni ja ajoimme lähimpään ravintolaan syömään suolavedessä keitettyjä lehmänjälkeisiä matjess-kastikkeessa.
En oksentanut.
Nimimerkillä: Paljon kärsinyt ja hallituksenko vika
Kiitos, en ole aikoihin nauranut näin makeasti !
Muikkuja kun halusin suhteen alussa olla mieliksi miehelle enkä vaikuttaa nirsolta, maussa ei ole vikaa mutta kammoan ruotoja! No arvatkaapa mikä minulla oli kohta kurkussa , yökin ja yskin paniikissa terassilla ja lopulta oksensin nurmikolle... Mies vain ihmetteli nurmea huuhdellessaan, että ei hänelle ole ikinä ruoto jäänyt kiinni ....
No, ollaan yhä yhdessä kuitenkin.
Alue: Aihe vapaa
Miten spermaa voi joutua suuhun?