Toimittajien taso

Vierailija kirjoitti:

Tietääkseni Ylellä on kaksi kielenhuoltajaa, ei Hesarissa. Sitä on yksi joka tekee sitä sivutyönää n.

YLEn taso onkin tätä nykyä kirkkaasti parempi kuin Hesarin.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietääkseni Ylellä on kaksi kielenhuoltajaa, ei Hesarissa. Sitä on yksi joka tekee sitä sivutyönää n.

YLEn taso onkin tätä nykyä kirkkaasti parempi kuin Hesarin.

ap

Ap: lue omat viestisi, laske sieltä kielioppi- ja muut virheet ja tule kertomaan tulos.

Vierailija kirjoitti:

Hesarilla on töissä kaksi kokopäivätoimista kielenhuoltajaa. Haluaisin tietää, mikä heidän toimenkuvansa on. Teksteihin asti kielenhuolto ei näy ulottuvan.

Minä lopetan uutisen lukemisen toisen näkemäni kirjoitus- tai asiavirheen kohdalla ja heti, kun huomaan, että teksti on kehno käännös. Yksi virhe voi olla vaikka näppäilyvirhe, mutta kaksi kertoo jo siitä, että ammattitaidoissa on puutteita.

Eilisaamuna lähetin Hesariin postia artikkelista, jossa kerrottiin puutarhaan pystytetystä paasista. Kirjoittaja oli laatinut artikkelin erään paikallislehden jutun pohjalta, mutta kopsasi "muistopaaden" oikein vain yhden kerran. En oikein käsitä sitä, miten tuo on mahdollista. Uskon kymmenien muidenkin huomauttaneen asiasta, mutta teksti korjattiin vasta iltapäivällä. Hesarin teksteissä olen nähnyt myös sanat "meinaa", "naama", "änkeä", "kotoota", "puska", "pusikko", "takaata" ja lukemattomia väärin käytettyjä tai muodostettuja sanontoja.

"Isejen" on sana jonka olen nähnyt sekä hesarissa että monessa muussa paikassa.

Mitä ovat iset? Jos puhutaan isistä, muoto on "isien".

Useimmilta iltapäivälehtien toimittajilta en jaksa edes odottaa oikeakielisyyttä tai riittäviä yleistietoja.

Vierailija kirjoitti:

Hesarilla on töissä kaksi kokopäivätoimista kielenhuoltajaa. Haluaisin tietää, mikä heidän toimenkuvansa on. Teksteihin asti kielenhuolto ei näy ulottuvan.

Minä lopetan uutisen lukemisen toisen näkemäni kirjoitus- tai asiavirheen kohdalla ja heti, kun huomaan, että teksti on kehno käännös. Yksi virhe voi olla vaikka näppäilyvirhe, mutta kaksi kertoo jo siitä, että ammattitaidoissa on puutteita.

Eilisaamuna lähetin Hesariin postia artikkelista, jossa kerrottiin puutarhaan pystytetystä paasista. Kirjoittaja oli laatinut artikkelin erään paikallislehden jutun pohjalta, mutta kopsasi "muistopaaden" oikein vain yhden kerran. En oikein käsitä sitä, miten tuo on mahdollista. Uskon kymmenien muidenkin huomauttaneen asiasta, mutta teksti korjattiin vasta iltapäivällä. Hesarin teksteissä olen nähnyt myös sanat "meinaa", "naama", "änkeä", "kotoota", "puska", "pusikko", "takaata" ja lukemattomia väärin käytettyjä tai muodostettuja sanontoja.

Useimmilta iltapäivälehtien toimittajilta en jaksa edes odottaa oikeakielisyyttä tai riittäviä yleistietoja.

"Isejen" on sana jonka olen nähnyt sekä hesarissa että monessa muussa paikassa.

Mitä ovat iset? Jos puhutaan isistä, muoto on "isien".

Ja kommentit julkaistaan valikoivasti

Esim. tässä...

https://www.is.fi/tv-ja-elokuvat/art-2000006214092.html

Kirjoitin täysin asiallisen kommentin siitä millaisesta naisnäkökulmasta asia oli kirjoitettu.. Esim Marin kyllästyminen "urheiluhulluuteen" (kun asiantuntijat toivat selvästi esiin, että Mari itse oli liioitellut liikunnallisuuttaan)

Lisäksi häiritsi tuo miten puhutaan "parien draamailusta" Esan ja Aliisan sekä Rosan ja Eetun kohdalla, kun draamaa noissa pareissa aiheuttivat vain naiset

Ei julkaistu tällaista kommenttia.

YLE:llä ja HS:lla on hyviä toimittajia. Ilmeisesti siellä valintakriteereihin kuuluu jonkin tasoinen yleissivistys ja suomenkielen taito, eikä pelkkä KokoomusCuckPersujen ideologinen oikeaoppisuus.

Toimitustyö on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana hurjasti. Nykyisin on aina enemmän kiire laittaa jotain nettiin. Ennen kun tuli yksi julkaisu tietyssä ajassa, oli enemmän aikaa ja toimituksessa aina joku teki oikolukua, korjasi kieli- ja asiavirheitä. Sitten haluttiin säästää, ja juuri tästä päästä ruvettiin säästäämään, eli ei ole enää niin väliä.

Lisäksi nykyisin ip-lehdissä on paljon juttuja, jotka on suoraan napattu netistä. Vaikkapa Vauvalta! :D Tai sitten kopsattu englanninkielisistä lehdistä juttuja suoraan, käännetty Google Translatorilla ja sen huomaa. Ja usein juttu tehdään kaupallisten yhteistyökumppanien kanssa, ks. "kuvat valmistajalta", sisältää osittain jotain mainostoimistojen valmista settiä, jne...

Toki sama ongelma vaivaa myös kirjojen kustannusta. Julkaistaan paljon tekstiä, jota ei asiantunteva kustannustoimittaja ole nähnytkään. Käännöksetkin ovat ihan mitä sattuu, kun kuka vaan saa kääntää. Just luin englannista käännettyä romaania, joka tapahtuu vuonna n. 900 AD Englannissa, mutta kääntäjä oli laittanut sinne lauseen "maissipelloista". Huoh.

Ei ole aikaa tehdä mitään kunnolla, eikä sillä ole edes väliä kun halutaan vaan tehdä tulosta ja säästä rahaa.

Toki ip-lehdissäkin köykäisimmät jutut ovat lifestyleä ja viihdettä, mutta kunnon artikkeleita politiikasta ja yhteiskunnallisista aiheista kirjoittavat ihan hyvät ja joskus erinomaiset toimittajat. Esim. IS:n Venäjään erikoistunut toimittaja on muistaakseni ihan alallaan palkittu.

Nykyisin tiedon tarkistaminen on helpompaa kenelle vaan, joten paine faktojen tarkistamisesta on toimittajalla suurempi. Jutun pitäisi olla myös superajankohtainen, eikä mitään eilistä tietoa. Modernia on sekin että hyvässä jutussa ei ole vaan hyvät kuvat vaan aiheeseen liittyviä karttoja, tilastoja ja muita graaffisia elementtejä. Eivät nekään ihan hetkessä synny.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietääkseni Ylellä on kaksi kielenhuoltajaa, ei Hesarissa. Sitä on yksi joka tekee sitä sivutyönää n.

YLEn taso onkin tätä nykyä kirkkaasti parempi kuin Hesarin.

ap

Ap: lue omat viestisi, laske sieltä kielioppi- ja muut virheet ja tule kertomaan tulos.

Ap ei ole journalisti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietääkseni Ylellä on kaksi kielenhuoltajaa, ei Hesarissa. Sitä on yksi joka tekee sitä sivutyönää n.

YLEn taso onkin tätä nykyä kirkkaasti parempi kuin Hesarin.

ap

Ap: lue omat viestisi, laske sieltä kielioppi- ja muut virheet ja tule kertomaan tulos.

Ap ei ole journalisti.

Ap ei osaa kirjoittaa ja valittaa kirjoitustaidottomuudesta. Kyllä kai tällaisestakin besserwisseristä voisi yhden huumorijutun iltapäivälehteen tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Minusta jokaiseen juttuun pitäisi lisätä varoitus, jos juttu on jonkun "sisällöntuottajan" tekemä.  Skippaan lähes täysin iltapäivälehdet nykyisin vaikka siellä on myös kolumnisteja ja joitakin poliittisia toimittajia jotka osaavat kirjoittaa ja joilla on jotakin sanottavaa. En vaan halua altistaa itseäni sille kärsimykselle joka seuraa näiden sisällöntuottajien jutuista. 

Olipa sinulla omituinen kommentti! Tiedätkö edes, keitä sisällöntuottajat ovat?

Sillä nimikkeellä ainakin meillä Ylessä tarkoitetaan esimiehiä, jotka johtavat toimituksen päivittäistä työtä, ideoivat ja jakavat työt, editoivat toimittajien juttuja. He eivät ehdi itse juurikaan kirjoittaa, mutta he ovat kyllä pitkän linjan journalisteja, ei mitään näpertelijöitä.

Esimerkiksi minun tiimissäni sisällöntuottajat ovat olleet kaikki vähintään parikymmentä vuotta alalla ja heillä on ylempi korkeakoulututkinto.

Joissain medioissa voi olla toki toisinkin, mutta ei se ammattinimike kenestäkään tumpeloa tee.

Miksi Ylen toimittajilla on niin korkeat palkat? Yle on valtion omistama. Onko jonkun mielestä toimittajan työ tärkeämpää kuin sairaanhoitajan?

Pidän kyllä toimittajia tärkeinä tiedon levittäjinä. Ansaitsevatko he kuitenkaan enemmän rahaa kuin hoitajat? Etenkin kun ottaa huomioon, kuinka puolueellinen media Yle on.

Vierailija kirjoitti:

Ap antaa ymmärtää että ip-lehtiä lukemalla on joskus sivistynyt. Kuinka alhainen sivistys voi olla pohjalla, että ip-lehdestä saa sitä lisää?

Se, pystyykö saamaan lisää yleissivistystä ei välttämättä paljoakaan liity henkilön alhaiseen yleissivistyksen tasoon vaan kongnitiiviseen kapasiteettiin. Väittäisin jopa että paremmalla yleissivistyksen lähtötasolla kysy ymmärtää ja omaksua arkistenkin uutisten ja hölmöjen juttujen taustalla olevia isompia kuvioita ja trendejä paranee. Eli se jolla on, sille annetaan.

Nyt vaikuttaa siltä että paljon porukkaa on jäämässä aivan osattomaksi. Jos kielitaito on heikko ja käsitteitä ei ymmärretä, oppiminen on vaikeaa, jopa mahdotonta. Hyvin kirjoittavalla rivitoimittajalla on ollut tärkeä rooli kansansivityksessä kielen ja sen uudistuvien ja uusien käsitteiden juurruttamisessa.  

ap

Vierailija kirjoitti:

Miksi Ylen toimittajilla on niin korkeat palkat? Yle on valtion omistama. Onko jonkun mielestä toimittajan työ tärkeämpää kuin sairaanhoitajan?

Pidän kyllä toimittajia tärkeinä tiedon levittäjinä. Ansaitsevatko he kuitenkaan enemmän rahaa kuin hoitajat? Etenkin kun ottaa huomioon, kuinka puolueellinen media Yle on.

Mene muualle trollaamaan. Ei ole hauskaa.

Vierailija kirjoitti:

Hesarilla on töissä kaksi kokopäivätoimista kielenhuoltajaa. Haluaisin tietää, mikä heidän toimenkuvansa on. Teksteihin asti kielenhuolto ei näy ulottuvan.

Minä lopetan uutisen lukemisen toisen näkemäni kirjoitus- tai asiavirheen kohdalla ja heti, kun huomaan, että teksti on kehno käännös. Yksi virhe voi olla vaikka näppäilyvirhe, mutta kaksi kertoo jo siitä, että ammattitaidoissa on puutteita.

Eilisaamuna lähetin Hesariin postia artikkelista, jossa kerrottiin puutarhaan pystytetystä paasista. Kirjoittaja oli laatinut artikkelin erään paikallislehden jutun pohjalta, mutta kopsasi "muistopaaden" oikein vain yhden kerran. En oikein käsitä sitä, miten tuo on mahdollista. Uskon kymmenien muidenkin huomauttaneen asiasta, mutta teksti korjattiin vasta iltapäivällä. Hesarin teksteissä olen nähnyt myös sanat "meinaa", "naama", "änkeä", "kotoota", "puska", "pusikko", "takaata" ja lukemattomia väärin käytettyjä tai muodostettuja sanontoja.

Useimmilta iltapäivälehtien toimittajilta en jaksa edes odottaa oikeakielisyyttä tai riittäviä yleistietoja.

Nyt en ymmärrä tuohtumustasi. Asia on olennainen, ei typot.

Eikä sanoissa ängetä, naama, puska, pusikko tai meinata ole mitään vikaa. Ihan ovat yleiskieltä ja sallittuja lehtitekstissä. Kotoota ja takaata en ole ikinä nähnyt Hesarissa, ja koska niitä ei löydy site-haulla googlella muuta kuin juttujen perässä olevista lukijoiden kommenteista, sinä valehtelet.

Vierailija kirjoitti:

Saa myös kommentoida

ap

Se on kehotus eikä kehoitus.

Vierailija kirjoitti:

Miksi Ylen toimittajilla on niin korkeat palkat? Yle on valtion omistama. Onko jonkun mielestä toimittajan työ tärkeämpää kuin sairaanhoitajan?

Pidän kyllä toimittajia tärkeinä tiedon levittäjinä. Ansaitsevatko he kuitenkaan enemmän rahaa kuin hoitajat? Etenkin kun ottaa huomioon, kuinka puolueellinen media Yle on.

Ylellä on itse asiassa medialan huonoimmat palkat. Voit tarkistaa Journalistiliiton sivuilta, siellä on palkkavertailut.

Totta kai palkka on pitkän uran ja korkeakoulututkinnon jälkeen ihan kohtuullinen. Minä esimerkiksi saan erikoistoimittajana ja esimiestehtävissä melkein viisi tonnia brutto, mutta se ei ole epäsäännöllisestä vuorotyöstä liikaa. Olen ollut alalla 30 vuotta, ylempi korkeakoulututkinto. Jos olisin halunnut maksimoida palkkatasoni, olisin totta vieköön hakeutunut ihan eri alalle...

Jos ajattelet, että vain ihmishengistä vastaaminen on tärkeää työtä, 97 prosenttia ihmisistä saa silloin "liikaa palkkaa".

Yritin jokin aika sitten keskustella tästä samasta asiasta ja sain kuulla olevani putintrolli :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap antaa ymmärtää että ip-lehtiä lukemalla on joskus sivistynyt. Kuinka alhainen sivistys voi olla pohjalla, että ip-lehdestä saa sitä lisää?

Se, pystyykö saamaan lisää yleissivistystä ei välttämättä paljoakaan liity henkilön alhaiseen yleissivistyksen tasoon vaan kongnitiiviseen kapasiteettiin. Väittäisin jopa että paremmalla yleissivistyksen lähtötasolla kysy ymmärtää ja omaksua arkistenkin uutisten ja hölmöjen juttujen taustalla olevia isompia kuvioita ja trendejä paranee. Eli se jolla on, sille annetaan.

Nyt vaikuttaa siltä että paljon porukkaa on jäämässä aivan osattomaksi. Jos kielitaito on heikko ja käsitteitä ei ymmärretä, oppiminen on vaikeaa, jopa mahdotonta. Hyvin kirjoittavalla rivitoimittajalla on ollut tärkeä rooli kansansivityksessä kielen ja sen uudistuvien ja uusien käsitteiden juurruttamisessa.  

ap

Näille ihmisille suosittelen Ylen Uutisia selkosuomeksi.

Selkokielellä on nykyisin paljonkin materiaalia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta jokaiseen juttuun pitäisi lisätä varoitus, jos juttu on jonkun "sisällöntuottajan" tekemä.  Skippaan lähes täysin iltapäivälehdet nykyisin vaikka siellä on myös kolumnisteja ja joitakin poliittisia toimittajia jotka osaavat kirjoittaa ja joilla on jotakin sanottavaa. En vaan halua altistaa itseäni sille kärsimykselle joka seuraa näiden sisällöntuottajien jutuista. 

Olipa sinulla omituinen kommentti! Tiedätkö edes, keitä sisällöntuottajat ovat?

Sillä nimikkeellä ainakin meillä Ylessä tarkoitetaan esimiehiä, jotka johtavat toimituksen päivittäistä työtä, ideoivat ja jakavat työt, editoivat toimittajien juttuja. He eivät ehdi itse juurikaan kirjoittaa, mutta he ovat kyllä pitkän linjan journalisteja, ei mitään näpertelijöitä.

Esimerkiksi minun tiimissäni sisällöntuottajat ovat olleet kaikki vähintään parikymmentä vuotta alalla ja heillä on ylempi korkeakoulututkinto.

Joissain medioissa voi olla toki toisinkin, mutta ei se ammattinimike kenestäkään tumpeloa tee.

Olen kuvitellut että sisällöntuottajat ovat niitä, jotka surffaavat netissä ja copypeistaavat sieltä juttuja ja sitten länttäävät tekstin Googlen kääntäjään ja sitten julkaisevat ne lehtensä nettisivulla. Mikä on oikeampi nimitys?

Jokin aika sitten, kun kuningatar Elisabetista maalautettiin pari uutta muotokuvaa, kuvaili Iltasanomien toimittaja Elisabetin pukua niissä "kauniiksi vihreäksi viitaksi" tai jotain vastaavaa. SE OLI SUKKANAUHARITARIKUNNAN PUKU. Näin brittimonarkkeihin erikoistuneena historioitsijana kyllä ärsytti.