Toimittajien taso
Häiritseekö ketään muuta se, että nykyisin lehtien jutut on käsittämätöntä pas-kaa kun juttuja väsäävillä henkilöillä ei ole edes arkiset käsitteet hallussa. Nytkin on pitkän pitkä juttu iltapäivälehdessä "ryöstöstä" jossa kuvataan vain ja ainoastaan suunniteltua kotimurtokeikkaa tyhjään kotiin ja silti sanaa ryöstö käytetään joka toisessa lauseessa. Lehtien lukeminen on yhtä isoa myötähäpeän aaltoa ja kärsimystä. Käännetään juttuja englannista ja kerrotaan että Saara luisteli "sukat irti jalasta" tai että kehoitus olla enemmän "ladylike" tarkoittaa samaa kuin "ole naisellinen". Ennen vanhaan lehtiä lukemalla yleissivistys jopa kasvoi.
Kommentit (95)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hesarilla on töissä kaksi kokopäivätoimista kielenhuoltajaa. Haluaisin tietää, mikä heidän toimenkuvansa on. Teksteihin asti kielenhuolto ei näy ulottuvan.
Minä lopetan uutisen lukemisen toisen näkemäni kirjoitus- tai asiavirheen kohdalla ja heti, kun huomaan, että teksti on kehno käännös. Yksi virhe voi olla vaikka näppäilyvirhe, mutta kaksi kertoo jo siitä, että ammattitaidoissa on puutteita.
Eilisaamuna lähetin Hesariin postia artikkelista, jossa kerrottiin puutarhaan pystytetystä paasista. Kirjoittaja oli laatinut artikkelin erään paikallislehden jutun pohjalta, mutta kopsasi "muistopaaden" oikein vain yhden kerran. En oikein käsitä sitä, miten tuo on mahdollista. Uskon kymmenien muidenkin huomauttaneen asiasta, mutta teksti korjattiin vasta iltapäivällä. Hesarin teksteissä olen nähnyt myös sanat "meinaa", "naama", "änkeä", "kotoota", "puska", "pusikko", "takaata" ja lukemattomia väärin käytettyjä tai muodostettuja sanontoja.
Useimmilta iltapäivälehtien toimittajilta en jaksa edes odottaa oikeakielisyyttä tai riittäviä yleistietoja.
Nyt en ymmärrä tuohtumustasi. Asia on olennainen, ei typot.
Eikä sanoissa ängetä, naama, puska, pusikko tai meinata ole mitään vikaa. Ihan ovat yleiskieltä ja sallittuja lehtitekstissä. Kotoota ja takaata en ole ikinä nähnyt Hesarissa, ja koska niitä ei löydy site-haulla googlella muuta kuin juttujen perässä olevista lukijoiden kommenteista, sinä valehtelet.
Niin, ja nykyisissä verkkolehdissä on se kiva puoli, että niihin voidaan tehdä korjauksia. Korjaus merkitään sinne tekstin loppuun, joten niistä näkee mitä tietoa korjattu tai päivitetty.
Totta, mutta typojen korjauksia ei kirjata ylös, eikä uutisen täydennystä. Ainoastaan asiavirheet, mikä onkin ihan oikein.
Kyllä täydennyksestäkin olen nähnyt kerrottavan. Typoja voi ainakin IS:ssä jäljittää niin että seuraa jutun keskustelua. Aina joku alkupäässä on heti löytänyt typon, ja sitten kun katsot tekstiä, näet että se on jo korjattu :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap antaa ymmärtää että ip-lehtiä lukemalla on joskus sivistynyt. Kuinka alhainen sivistys voi olla pohjalla, että ip-lehdestä saa sitä lisää?
Se, pystyykö saamaan lisää yleissivistystä ei välttämättä paljoakaan liity henkilön alhaiseen yleissivistyksen tasoon vaan kongnitiiviseen kapasiteettiin. Väittäisin jopa että paremmalla yleissivistyksen lähtötasolla kysy ymmärtää ja omaksua arkistenkin uutisten ja hölmöjen juttujen taustalla olevia isompia kuvioita ja trendejä paranee. Eli se jolla on, sille annetaan.
Nyt vaikuttaa siltä että paljon porukkaa on jäämässä aivan osattomaksi. Jos kielitaito on heikko ja käsitteitä ei ymmärretä, oppiminen on vaikeaa, jopa mahdotonta. Hyvin kirjoittavalla rivitoimittajalla on ollut tärkeä rooli kansansivityksessä kielen ja sen uudistuvien ja uusien käsitteiden juurruttamisessa.
ap
Näille ihmisille suosittelen Ylen Uutisia selkosuomeksi.
Selkokielellä on nykyisin paljonkin materiaalia.
Et ymmärrä, mistä on kysymys. Selkokielessä ymmärtääkseni helpotetaan kieltä niin että käytetään helpompia käsitteitä. Se, että niitä käytetään täsmällisesti oikein on varmasti hyvä asia, mutta oppimisen kannalta on parempi että luetaan juttuja joissa vaikeampia käsitteitä on käytetty täsmällisesti oikein.
Ei, vaan sinä et nyt ymmärrä mitä selkokieli tarkoittaa.
Lue tästä:
Kyllä, joidenkin toimittajien. Jos ns. toimittaja kirjoittaa Suomalainen eikä suomalainen, ulkolainen, naisesta nuorukainen tai Thaimaaseen, niin minua huvittaa.
Luen mielelläni Helsingin Sanomia, jonka palveluksessa on useita asiantuntevia huipputoimittajia.
Iltapäivälehdet, jotka tuntuvat olevan turhan monen palstalaisen "tiedonlähteenä" ja keskustelujen aiheena, jätän rauhaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Median haukkuminen on persujen lempihommaa. Siten pyritään tukkimaan toimittajien suut ja ikävä arvostelu. Ihan sama meininki kuin 30-luvulla Saksassa.
Varmasti on raskasta, jos kuvitellaan vainoajia lurkkimaan joka nurkan taa.
Ei tuo mitään vainoharhaisuutta ole. Mutta arvatenkin persut eivät tunnusta motiivia.
Mietipä vaikka sitä, kuka termin valeuutinen ja valemedia on lanseerannut ja mikä on Trumpin motiivi niitä käyttää? Juu, median suun tukkiminen ja kritiikin vähättely. Ja ketkä Suomessa puhuvatkaan samoilla termeillä? Juu, persut.
Varmasti kaikkien lehtien sisältö oli asiapainotteisempaa esimerkiksi 30 vuotta sitten. Nyt jopa Hesarin sivuilla uutisoidaan tv-sarjojen käänteitä. Tiedän monia, jotka kritisoivat lehdistöä, mm. keskustan ja kristillisdemokraattien äänestäjiä eli ihan tavallisia konservatiivisia ihmisiä. Mielikuvitus saa lentää varsin korkealla, jos tähän yhteyteen saadaan liitettyä 30-luvun Saksa.
Ei se nyt valitettavasti ole mitään mielikuvitusta, vaan ihan fakta, että äärio.keisto kyseenalaistaa median uskottavuutta, koska haluaa tukkia median suun.
Mietipä, mikä taho jankuttaa Suomessa Yle-veron poistoa, haukkuu toimittajia "vihervass.reiksi" ja laatumediaa val.mediaksi. Oikeasti et ole muka tuota nähnyt? Et taida paljon mediaa seurata sitten.
Se, mikä on mediassa muuttunut on juttujen määrä. Ennen tehtiin tosiaan yksi paperilehti päivässä, nyt netissä on noin nelinkertainen tarjonta.
Eniten ovat lisääntyneet lifestyle ja news-you-can-use -tyyppinen aineisto. Koeta kestää nuo englanninkieliset termit. Niitä ei juurikaan tehty 30 vuotta sitten. Ja kas, niitä myös luetaan paljon.
Se ei tarkoita, etteikö myös oikeita uutisia kirjoitettaisi. Ne pitää vain valikoida joukosta, mikä on nykyaikana kyllä todella helppoa, uutisvirtaa seulomaan on olemassa kaikenlaisia personointi-työkaluja.
Joten miksi edes luet juttuja, joiden aihepiiristä et ole kiinnostunut? Vähänkö vaikutat masokistilta.
Esimerkiksi noita news-you-can-use -juttuja ei ole välttämättä yhtään sen "helpompi" kirjoittaa kuin vaikkapa uutisia Venäjän ulkopolitiikasta. Aihepiiri ei ole välttämättä heppoinen ja jutuissa on haastatteluja ja näkökulma.
kauankohan tämäkin ketju saa täällä pyöriä ennen kuin sensuuri suuri iskee. Taitaa olla samoilla tahoilla töissä sanomatalolla is kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta jokaiseen juttuun pitäisi lisätä varoitus, jos juttu on jonkun "sisällöntuottajan" tekemä. Skippaan lähes täysin iltapäivälehdet nykyisin vaikka siellä on myös kolumnisteja ja joitakin poliittisia toimittajia jotka osaavat kirjoittaa ja joilla on jotakin sanottavaa. En vaan halua altistaa itseäni sille kärsimykselle joka seuraa näiden sisällöntuottajien jutuista.
Olipa sinulla omituinen kommentti! Tiedätkö edes, keitä sisällöntuottajat ovat?
Sillä nimikkeellä ainakin meillä Ylessä tarkoitetaan esimiehiä, jotka johtavat toimituksen päivittäistä työtä, ideoivat ja jakavat työt, editoivat toimittajien juttuja. He eivät ehdi itse juurikaan kirjoittaa, mutta he ovat kyllä pitkän linjan journalisteja, ei mitään näpertelijöitä.
Esimerkiksi minun tiimissäni sisällöntuottajat ovat olleet kaikki vähintään parikymmentä vuotta alalla ja heillä on ylempi korkeakoulututkinto.
Joissain medioissa voi olla toki toisinkin, mutta ei se ammattinimike kenestäkään tumpeloa tee.
Olen kuvitellut että sisällöntuottajat ovat niitä, jotka surffaavat netissä ja copypeistaavat sieltä juttuja ja sitten länttäävät tekstin Googlen kääntäjään ja sitten julkaisevat ne lehtensä nettisivulla. Mikä on oikeampi nimitys?
En nyt tiedä, mistä kuvittelet toimittajien tuolla tavalla kääntävän juttuja, valtaosa mediasisällöistä kun käsittelee suomalaista yhteiskuntaa. Ulkomaanuutisissa käytetään isoa joukkoa lähteitä, harvoin yhtä ainoaa - joten niitäkään ei voi kääntää sellaisenaan mistään. Jutut kirjoittaa toimittaja itse, uutistoimistoista, haastatteluista ja kv-mediasta etsitään tiedot.
Koska kukaan ei ole kaikkien maailman aiheisen asiantuntija, termivirheitä tulee väistämättä joskus.
Olen eri kelle vastaat, mutta kirjoitin aiemmin että etenkin muodissa, kauneudessa, lifestylessä yms. tuollaisia juttuja löytyy.
Mutta kuten sanot kunnon artikkelit ovat asia erikseen. Mutta kyllähän kun tiedot on STT:ltä ja AFP:ltä, niin toimittajahan siinä lukee infoa eri kielillä ja kirjoittaa sen perusteella jutun.
Vierailija kirjoitti:
Median haukkuminen on persujen lempihommaa. Siten pyritään tukkimaan toimittajien suut ja ikävä arvostelu. Ihan sama meininki kuin 30-luvulla Saksassa.
Tietysti. Persujen syytä tämäkin. 😄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hesarilla on töissä kaksi kokopäivätoimista kielenhuoltajaa. Haluaisin tietää, mikä heidän toimenkuvansa on. Teksteihin asti kielenhuolto ei näy ulottuvan.
Minä lopetan uutisen lukemisen toisen näkemäni kirjoitus- tai asiavirheen kohdalla ja heti, kun huomaan, että teksti on kehno käännös. Yksi virhe voi olla vaikka näppäilyvirhe, mutta kaksi kertoo jo siitä, että ammattitaidoissa on puutteita.
Eilisaamuna lähetin Hesariin postia artikkelista, jossa kerrottiin puutarhaan pystytetystä paasista. Kirjoittaja oli laatinut artikkelin erään paikallislehden jutun pohjalta, mutta kopsasi "muistopaaden" oikein vain yhden kerran. En oikein käsitä sitä, miten tuo on mahdollista. Uskon kymmenien muidenkin huomauttaneen asiasta, mutta teksti korjattiin vasta iltapäivällä. Hesarin teksteissä olen nähnyt myös sanat "meinaa", "naama", "änkeä", "kotoota", "puska", "pusikko", "takaata" ja lukemattomia väärin käytettyjä tai muodostettuja sanontoja.
Useimmilta iltapäivälehtien toimittajilta en jaksa edes odottaa oikeakielisyyttä tai riittäviä yleistietoja.
Nyt en ymmärrä tuohtumustasi. Asia on olennainen, ei typot.
Eikä sanoissa ängetä, naama, puska, pusikko tai meinata ole mitään vikaa. Ihan ovat yleiskieltä ja sallittuja lehtitekstissä. Kotoota ja takaata en ole ikinä nähnyt Hesarissa, ja koska niitä ei löydy site-haulla googlella muuta kuin juttujen perässä olevista lukijoiden kommenteista, sinä valehtelet.
Niin, ja nykyisissä verkkolehdissä on se kiva puoli, että niihin voidaan tehdä korjauksia. Korjaus merkitään sinne tekstin loppuun, joten niistä näkee mitä tietoa korjattu tai päivitetty.
Totta, mutta typojen korjauksia ei kirjata ylös, eikä uutisen täydennystä. Ainoastaan asiavirheet, mikä onkin ihan oikein.
Kyllä täydennyksestäkin olen nähnyt kerrottavan. Typoja voi ainakin IS:ssä jäljittää niin että seuraa jutun keskustelua. Aina joku alkupäässä on heti löytänyt typon, ja sitten kun katsot tekstiä, näet että se on jo korjattu :D
Halvat huvit sinulla.... totta kai typoja tulee, kaikille ihmisille tulee. Ja ne korjataan, kun huomataan. Muttei niistä laiteta juttuun esille korjausmerkintää.
Ja olen siis Ylellä toimittajana, joten tiedän kyllä oman taloni ohjeistuksen.
Niino toimittajat ovat yleisesti paitsi laiskoja myös tyhmiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Median haukkuminen on persujen lempihommaa. Siten pyritään tukkimaan toimittajien suut ja ikävä arvostelu. Ihan sama meininki kuin 30-luvulla Saksassa.
Tietysti. Persujen syytä tämäkin. 😄
En minä sanonut, että kaikki mediakritiikki on yksinomaan persujen tekosia.
Mutta he ovat innokkaimmin asialla. Ja motiivi on tosiaan tuo - vaientaminen. Ja toki myös viholliskuvan esittäminen, kannattajien keräämiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta jokaiseen juttuun pitäisi lisätä varoitus, jos juttu on jonkun "sisällöntuottajan" tekemä. Skippaan lähes täysin iltapäivälehdet nykyisin vaikka siellä on myös kolumnisteja ja joitakin poliittisia toimittajia jotka osaavat kirjoittaa ja joilla on jotakin sanottavaa. En vaan halua altistaa itseäni sille kärsimykselle joka seuraa näiden sisällöntuottajien jutuista.
Olipa sinulla omituinen kommentti! Tiedätkö edes, keitä sisällöntuottajat ovat?
Sillä nimikkeellä ainakin meillä Ylessä tarkoitetaan esimiehiä, jotka johtavat toimituksen päivittäistä työtä, ideoivat ja jakavat työt, editoivat toimittajien juttuja. He eivät ehdi itse juurikaan kirjoittaa, mutta he ovat kyllä pitkän linjan journalisteja, ei mitään näpertelijöitä.
Esimerkiksi minun tiimissäni sisällöntuottajat ovat olleet kaikki vähintään parikymmentä vuotta alalla ja heillä on ylempi korkeakoulututkinto.
Joissain medioissa voi olla toki toisinkin, mutta ei se ammattinimike kenestäkään tumpeloa tee.
Olen kuvitellut että sisällöntuottajat ovat niitä, jotka surffaavat netissä ja copypeistaavat sieltä juttuja ja sitten länttäävät tekstin Googlen kääntäjään ja sitten julkaisevat ne lehtensä nettisivulla. Mikä on oikeampi nimitys?
En nyt tiedä, mistä kuvittelet toimittajien tuolla tavalla kääntävän juttuja, valtaosa mediasisällöistä kun käsittelee suomalaista yhteiskuntaa. Ulkomaanuutisissa käytetään isoa joukkoa lähteitä, harvoin yhtä ainoaa - joten niitäkään ei voi kääntää sellaisenaan mistään. Jutut kirjoittaa toimittaja itse, uutistoimistoista, haastatteluista ja kv-mediasta etsitään tiedot.
Koska kukaan ei ole kaikkien maailman aiheisen asiantuntija, termivirheitä tulee väistämättä joskus.
Olen eri kelle vastaat, mutta kirjoitin aiemmin että etenkin muodissa, kauneudessa, lifestylessä yms. tuollaisia juttuja löytyy.
Mutta kuten sanot kunnon artikkelit ovat asia erikseen. Mutta kyllähän kun tiedot on STT:ltä ja AFP:ltä, niin toimittajahan siinä lukee infoa eri kielillä ja kirjoittaa sen perusteella jutun.
Niin tekee, ei sitä millään käännösapparaatilla kopioida.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hesarilla on töissä kaksi kokopäivätoimista kielenhuoltajaa. Haluaisin tietää, mikä heidän toimenkuvansa on. Teksteihin asti kielenhuolto ei näy ulottuvan.
Minä lopetan uutisen lukemisen toisen näkemäni kirjoitus- tai asiavirheen kohdalla ja heti, kun huomaan, että teksti on kehno käännös. Yksi virhe voi olla vaikka näppäilyvirhe, mutta kaksi kertoo jo siitä, että ammattitaidoissa on puutteita.
Eilisaamuna lähetin Hesariin postia artikkelista, jossa kerrottiin puutarhaan pystytetystä paasista. Kirjoittaja oli laatinut artikkelin erään paikallislehden jutun pohjalta, mutta kopsasi "muistopaaden" oikein vain yhden kerran. En oikein käsitä sitä, miten tuo on mahdollista. Uskon kymmenien muidenkin huomauttaneen asiasta, mutta teksti korjattiin vasta iltapäivällä. Hesarin teksteissä olen nähnyt myös sanat "meinaa", "naama", "änkeä", "kotoota", "puska", "pusikko", "takaata" ja lukemattomia väärin käytettyjä tai muodostettuja sanontoja.
Useimmilta iltapäivälehtien toimittajilta en jaksa edes odottaa oikeakielisyyttä tai riittäviä yleistietoja.
Nyt en ymmärrä tuohtumustasi. Asia on olennainen, ei typot.
Eikä sanoissa ängetä, naama, puska, pusikko tai meinata ole mitään vikaa. Ihan ovat yleiskieltä ja sallittuja lehtitekstissä. Kotoota ja takaata en ole ikinä nähnyt Hesarissa, ja koska niitä ei löydy site-haulla googlella muuta kuin juttujen perässä olevista lukijoiden kommenteista, sinä valehtelet.
Kirjoitus- ja asiavirheitä ja huolimatonta tyyliä ei pidä suvaita Hesarin kaltaisessa lehdessä.
Et muuten löydä sanaa "muistopaasin" Hesarista, koska se ja muut paasit on jo poistettu. "Takaata" ja "kotoota" taas löytyvät useammastakin artikkelista. "Änkeä" ja "ängetä" eivät ole sama asia. "Puska" ja "pusikko" eivät kuulu asia-artikkeleihin eivätkä varsinkaan erämaata tarkoittaviin käännösteksteihin.
Olet omasta mielestäsi varmasti oikein pätevä kritisoimaan mielipiteitäni, mutta jätä nyt aluksi tuo valehtelijaksi nimitteleminen pois. Paljastut vähän hölmöksi kyllä muutenkin.
Ei löydy. Esimerkiksi kotoota tuottaa kaksi bongausta site-haulla, mutta sanaa ei niissä jutuissa silti ole.
Joten kyllä, valehtelet tai muistat väärin.
Puska on aivan ok sana, samoin pusikko. Maisema esimerkiksi on pusikoittunut. Joku näytelmä oli puskafarssi. Lisäksi tuollaisia vähän arkisempia sanoja löytyy sitaateista, ja niissähän nyt onkin kyse puhekielestä.
No niin. Et löydä joitakin esimerkkejäni, koska ne on poistettu teksteistä. Tunnet pari puhekielistä ilmausta ja yhden kesäteatterisanonnan. Jätät huomiotta seikkoja, jotka eivät sovi asiaasi. Puhut asian vierestä.
Olet erinomainen esimerkki siitä, miten taviskansalaisen luetunymmärtämiskyky ja keskustelutaito ovat heikentymässä. Itse et sitä kuitenkaan huomaa. Onko Idioluutio tuttu sana?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Median haukkuminen on persujen lempihommaa. Siten pyritään tukkimaan toimittajien suut ja ikävä arvostelu. Ihan sama meininki kuin 30-luvulla Saksassa.
Varmasti on raskasta, jos kuvitellaan vainoajia lurkkimaan joka nurkan taa.
Ei tuo mitään vainoharhaisuutta ole. Mutta arvatenkin persut eivät tunnusta motiivia.
Mietipä vaikka sitä, kuka termin valeuutinen ja valemedia on lanseerannut ja mikä on Trumpin motiivi niitä käyttää? Juu, median suun tukkiminen ja kritiikin vähättely. Ja ketkä Suomessa puhuvatkaan samoilla termeillä? Juu, persut.
Venäjältä tämä yhteen totuuteen uskominen kuulostaa. Mediaa saa ja pitää myös kyseenalaistaa. Se on osa demokratiaa.
Vierailija kirjoitti:
kauankohan tämäkin ketju saa täällä pyöriä ennen kuin sensuuri suuri iskee. Taitaa olla samoilla tahoilla töissä sanomatalolla is kanssa.
Ei kauaa, kun tuo ylen toimittelija täällä pyörii...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta jokaiseen juttuun pitäisi lisätä varoitus, jos juttu on jonkun "sisällöntuottajan" tekemä. Skippaan lähes täysin iltapäivälehdet nykyisin vaikka siellä on myös kolumnisteja ja joitakin poliittisia toimittajia jotka osaavat kirjoittaa ja joilla on jotakin sanottavaa. En vaan halua altistaa itseäni sille kärsimykselle joka seuraa näiden sisällöntuottajien jutuista.
Olipa sinulla omituinen kommentti! Tiedätkö edes, keitä sisällöntuottajat ovat?
Sillä nimikkeellä ainakin meillä Ylessä tarkoitetaan esimiehiä, jotka johtavat toimituksen päivittäistä työtä, ideoivat ja jakavat työt, editoivat toimittajien juttuja. He eivät ehdi itse juurikaan kirjoittaa, mutta he ovat kyllä pitkän linjan journalisteja, ei mitään näpertelijöitä.
Esimerkiksi minun tiimissäni sisällöntuottajat ovat olleet kaikki vähintään parikymmentä vuotta alalla ja heillä on ylempi korkeakoulututkinto.
Joissain medioissa voi olla toki toisinkin, mutta ei se ammattinimike kenestäkään tumpeloa tee.
Olen kuvitellut että sisällöntuottajat ovat niitä, jotka surffaavat netissä ja copypeistaavat sieltä juttuja ja sitten länttäävät tekstin Googlen kääntäjään ja sitten julkaisevat ne lehtensä nettisivulla. Mikä on oikeampi nimitys?
En nyt tiedä, mistä kuvittelet toimittajien tuolla tavalla kääntävän juttuja, valtaosa mediasisällöistä kun käsittelee suomalaista yhteiskuntaa. Ulkomaanuutisissa käytetään isoa joukkoa lähteitä, harvoin yhtä ainoaa - joten niitäkään ei voi kääntää sellaisenaan mistään. Jutut kirjoittaa toimittaja itse, uutistoimistoista, haastatteluista ja kv-mediasta etsitään tiedot.
Koska kukaan ei ole kaikkien maailman aiheisen asiantuntija, termivirheitä tulee väistämättä joskus.
Johan tuli melkoinen looginen kuperkeikka. Copypeistattuja juttuja ei ole, koska valtaosa mediasisällöstä käsittelee suomalaista yhteiskuntaa? Niinku vinkkinä se että tällaisia lauseita on ihan megahirmu superikävä lukea.
Jos tarkoitat ulkomaanuutisilla uutista Beyoncen uudesta käsilaukusta et tiedä, mistä kirjoitat. Jos tarkoitat oikeaa poliittista uutisointia, olet herkkähipiäinen viisastelija.
Sanoin, ettei niitä juttuja KÄÄNNETÄ sellaisenaan. Vai mistä lähtien esimerkiksi BBC on kirjoittanut paikallisuutisia Tampereelta tai seurannut Soten käänteitä?
En tietenkään pidä Beyoncen käsilaukkujuttua ulkomaanuutisena. Se on viihdejuttu, ja niiltä välttyy helposti.
Viimeinen kommenttisi on käsittämätön. Miksi olen "herkkähipiäinen", kun korjaan asiantuntemattoman väitteesi?
Toistan: valtaosa mediasisällöistä käsittelee suomalaista yhteiskuntaa, joten ei niitä juttuja edes hypoteettisesti voi "copypastettaa ja kääntää" suoraan ulkomaisista lähteistä. Koko väitteesi oli absurdi.
Ulkomaanuutiset taas tehdään aina useammasta lähteestä ja niissä lähteistä poimitaan faktat, ei käännetä suoraan. Jos joskus jonkun jutun lähteenä on vain yksi lähde, se ilmaistaan normaalisti jo otsikossa tyyliin "Washington Post: Trump painosti FBI:n johtajaa"
Silloinkaan juttua ei kopsata ja käännetä sellaisenaan. Washington Postissa kuten ylipäänsä kunkin maan mediassa yleensä kerrotaan asiat kotimaan yleisölle eri tavalla kuin mitä suomalainen media joutuu kertomaan suomalaiselle yleisölle. Taustoja ja rautalankavääntöä tarvitaan, kun aihe ei ole entuudestaan tuttu.
Paikallistuntemus on myös heikkoa tyyliin "Helsingin Länsimäessä tapahtui sitä ja tätä". Voisivatko junantuomat toimittajat tarkistaa kaupunginosien sijainnin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Median haukkuminen on persujen lempihommaa. Siten pyritään tukkimaan toimittajien suut ja ikävä arvostelu. Ihan sama meininki kuin 30-luvulla Saksassa.
Varmasti on raskasta, jos kuvitellaan vainoajia lurkkimaan joka nurkan taa.
Ei tuo mitään vainoharhaisuutta ole. Mutta arvatenkin persut eivät tunnusta motiivia.
Mietipä vaikka sitä, kuka termin valeuutinen ja valemedia on lanseerannut ja mikä on Trumpin motiivi niitä käyttää? Juu, median suun tukkiminen ja kritiikin vähättely. Ja ketkä Suomessa puhuvatkaan samoilla termeillä? Juu, persut.
Venäjältä tämä yhteen totuuteen uskominen kuulostaa. Mediaa saa ja pitää myös kyseenalaistaa. Se on osa demokratiaa.
Nää, valehteleminen ja asiaton vihapuhe eivät kuulu demokratiaan. Asiallinen kritiikki kyllä, ei negatiivinen yleistäminen.
Iltiksessä joku toimittajanpuolikas käyttää koko ajan sanaa kustantaa kun pitäisi käyttää sanaa maksaa.
Monet sanonnat ja käsitteet on usein väärin. Nimet kirjoitetaan väärin, ei käännetä kunnolla.
On välillä tosi rasittaavaa lukea. Ei minullakaan äikän numero 10 ollut mutta kyllä toimittajan pitäisi parempaan kirjoittamiseen pystyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hesarilla on töissä kaksi kokopäivätoimista kielenhuoltajaa. Haluaisin tietää, mikä heidän toimenkuvansa on. Teksteihin asti kielenhuolto ei näy ulottuvan.
Minä lopetan uutisen lukemisen toisen näkemäni kirjoitus- tai asiavirheen kohdalla ja heti, kun huomaan, että teksti on kehno käännös. Yksi virhe voi olla vaikka näppäilyvirhe, mutta kaksi kertoo jo siitä, että ammattitaidoissa on puutteita.
Eilisaamuna lähetin Hesariin postia artikkelista, jossa kerrottiin puutarhaan pystytetystä paasista. Kirjoittaja oli laatinut artikkelin erään paikallislehden jutun pohjalta, mutta kopsasi "muistopaaden" oikein vain yhden kerran. En oikein käsitä sitä, miten tuo on mahdollista. Uskon kymmenien muidenkin huomauttaneen asiasta, mutta teksti korjattiin vasta iltapäivällä. Hesarin teksteissä olen nähnyt myös sanat "meinaa", "naama", "änkeä", "kotoota", "puska", "pusikko", "takaata" ja lukemattomia väärin käytettyjä tai muodostettuja sanontoja.
Useimmilta iltapäivälehtien toimittajilta en jaksa edes odottaa oikeakielisyyttä tai riittäviä yleistietoja.
Nyt en ymmärrä tuohtumustasi. Asia on olennainen, ei typot.
Eikä sanoissa ängetä, naama, puska, pusikko tai meinata ole mitään vikaa. Ihan ovat yleiskieltä ja sallittuja lehtitekstissä. Kotoota ja takaata en ole ikinä nähnyt Hesarissa, ja koska niitä ei löydy site-haulla googlella muuta kuin juttujen perässä olevista lukijoiden kommenteista, sinä valehtelet.
Niin, ja nykyisissä verkkolehdissä on se kiva puoli, että niihin voidaan tehdä korjauksia. Korjaus merkitään sinne tekstin loppuun, joten niistä näkee mitä tietoa korjattu tai päivitetty.
Totta, mutta typojen korjauksia ei kirjata ylös, eikä uutisen täydennystä. Ainoastaan asiavirheet, mikä onkin ihan oikein.
Kyllä täydennyksestäkin olen nähnyt kerrottavan. Typoja voi ainakin IS:ssä jäljittää niin että seuraa jutun keskustelua. Aina joku alkupäässä on heti löytänyt typon, ja sitten kun katsot tekstiä, näet että se on jo korjattu :D
Halvat huvit sinulla.... totta kai typoja tulee, kaikille ihmisille tulee. Ja ne korjataan, kun huomataan. Muttei niistä laiteta juttuun esille korjausmerkintää.
Ja olen siis Ylellä toimittajana, joten tiedän kyllä oman taloni ohjeistuksen.
Olen itse työskennellyt toimittajana lehdessä 8 vuoden ajan ja kyllä me teimme paperiversioon joskus korjauksia edellisen numeron tekstistä, etenkin jos jokin tärkeä nimi tai termi oli väärin.
Siksi olen varma että jos Yle:ssä kirjoitettaisiin artikkelissa jonkin henkilön tai organisaation nimi väärin, se kyllä korjattaisiin ja siitä laitettaisiin merkintä.
Takuulla lukee teidänkin ohjeistuksissa.
Johan tuli melkoinen looginen kuperkeikka. Copypeistattuja juttuja ei ole, koska valtaosa mediasisällöstä käsittelee suomalaista yhteiskuntaa? Niinku vinkkinä se että tällaisia lauseita on ihan megahirmu superikävä lukea.
Jos tarkoitat ulkomaanuutisilla uutista Beyoncen uudesta käsilaukusta et tiedä, mistä kirjoitat. Jos tarkoitat oikeaa poliittista uutisointia, olet herkkähipiäinen viisastelija.