Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Toimittajien taso
25.08.2019 |
Häiritseekö ketään muuta se, että nykyisin lehtien jutut on käsittämätöntä pas-kaa kun juttuja väsäävillä henkilöillä ei ole edes arkiset käsitteet hallussa. Nytkin on pitkän pitkä juttu iltapäivälehdessä "ryöstöstä" jossa kuvataan vain ja ainoastaan suunniteltua kotimurtokeikkaa tyhjään kotiin ja silti sanaa ryöstö käytetään joka toisessa lauseessa. Lehtien lukeminen on yhtä isoa myötähäpeän aaltoa ja kärsimystä. Käännetään juttuja englannista ja kerrotaan että Saara luisteli "sukat irti jalasta" tai että kehoitus olla enemmän "ladylike" tarkoittaa samaa kuin "ole naisellinen". Ennen vanhaan lehtiä lukemalla yleissivistys jopa kasvoi.
Kommentit (95)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hesarilla on töissä kaksi kokopäivätoimista kielenhuoltajaa. Haluaisin tietää, mikä heidän toimenkuvansa on. Teksteihin asti kielenhuolto ei näy ulottuvan.
Minä lopetan uutisen lukemisen toisen näkemäni kirjoitus- tai asiavirheen kohdalla ja heti, kun huomaan, että teksti on kehno käännös. Yksi virhe voi olla vaikka näppäilyvirhe, mutta kaksi kertoo jo siitä, että ammattitaidoissa on puutteita.
Eilisaamuna lähetin Hesariin postia artikkelista, jossa kerrottiin puutarhaan pystytetystä paasista. Kirjoittaja oli laatinut artikkelin erään paikallislehden jutun pohjalta, mutta kopsasi "muistopaaden" oikein vain yhden kerran. En oikein käsitä sitä, miten tuo on mahdollista. Uskon kymmenien muidenkin huomauttaneen asiasta, mutta teksti korjattiin vasta iltapäivällä. Hesarin teksteissä olen nähnyt myös sanat "meinaa", "naama", "änkeä", "kotoota", "puska", "pusikko", "takaata" ja lukemattomia väärin käytettyjä tai muodostettuja sanontoja.
Useimmilta iltapäivälehtien toimittajilta en jaksa edes odottaa oikeakielisyyttä tai riittäviä yleistietoja.
Nyt en ymmärrä tuohtumustasi. Asia on olennainen, ei typot.
Eikä sanoissa ängetä, naama, puska, pusikko tai meinata ole mitään vikaa. Ihan ovat yleiskieltä ja sallittuja lehtitekstissä. Kotoota ja takaata en ole ikinä nähnyt Hesarissa, ja koska niitä ei löydy site-haulla googlella muuta kuin juttujen perässä olevista lukijoiden kommenteista, sinä valehtelet.
Kirjoitus- ja asiavirheitä ja huolimatonta tyyliä ei pidä suvaita Hesarin kaltaisessa lehdessä.
Et muuten löydä sanaa "muistopaasin" Hesarista, koska se ja muut paasit on jo poistettu. "Takaata" ja "kotoota" taas löytyvät useammastakin artikkelista. "Änkeä" ja "ängetä" eivät ole sama asia. "Puska" ja "pusikko" eivät kuulu asia-artikkeleihin eivätkä varsinkaan erämaata tarkoittaviin käännösteksteihin.
Olet omasta mielestäsi varmasti oikein pätevä kritisoimaan mielipiteitäni, mutta jätä nyt aluksi tuo valehtelijaksi nimitteleminen pois. Paljastut vähän hölmöksi kyllä muutenkin.
Ei löydy. Esimerkiksi kotoota tuottaa kaksi bongausta site-haulla, mutta sanaa ei niissä jutuissa silti ole.
Joten kyllä, valehtelet tai muistat väärin.
Puska on aivan ok sana, samoin pusikko. Maisema esimerkiksi on pusikoittunut. Joku näytelmä oli puskafarssi. Lisäksi tuollaisia vähän arkisempia sanoja löytyy sitaateista, ja niissähän nyt onkin kyse puhekielestä.
No niin. Et löydä joitakin esimerkkejäni, koska ne on poistettu teksteistä. Tunnet pari puhekielistä ilmausta ja yhden kesäteatterisanonnan. Jätät huomiotta seikkoja, jotka eivät sovi asiaasi. Puhut asian vierestä.
Olet erinomainen esimerkki siitä, miten taviskansalaisen luetunymmärtämiskyky ja keskustelutaito ovat heikentymässä. Itse et sitä kuitenkaan huomaa. Onko Idioluutio tuttu sana?
Eli itsekin myönnät, ettei sinulla ole antaa esimerkkiä, kun "ne on poistettu".... 😂 Tai hei, ehkä niitä ei ollut alunperinkään olemassa.
Minähän en puhu ollenkaan asian vierestä. Korjaan väitteitäsi, ja se ei sinusta ole kivaa. Itsehän sinä aloit pilkkua viilata, joten kuka silloin "puhuukaan asian vierestä"?
Itse asiasta olen edelleen sitä mieltä, että asiavirheet ovat paljon pahempi asia kuin typot.
Katsopa muuten kielitoimiston sanakirjasta, jos et minua usko. Puska ja pusikko ovat siellä merkinnällä ark. eli arkinen ilmaisu, puhekieltä. Niitä on aivan ok käyttää lehtijutussa, varsinkin jos ne esiintyvät yhdyssanoina, sanonnoissa tai sitaatissa.
Toki se sitten on vähän toinen asia, että tyylilaji on vaativa valinta. Arkinen sana pomppaa silmille, jos juttu käsittelee vaikkapa biologiaa tai puutarhasuunnittelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hesarilla on töissä kaksi kokopäivätoimista kielenhuoltajaa. Haluaisin tietää, mikä heidän toimenkuvansa on. Teksteihin asti kielenhuolto ei näy ulottuvan.
Minä lopetan uutisen lukemisen toisen näkemäni kirjoitus- tai asiavirheen kohdalla ja heti, kun huomaan, että teksti on kehno käännös. Yksi virhe voi olla vaikka näppäilyvirhe, mutta kaksi kertoo jo siitä, että ammattitaidoissa on puutteita.
Eilisaamuna lähetin Hesariin postia artikkelista, jossa kerrottiin puutarhaan pystytetystä paasista. Kirjoittaja oli laatinut artikkelin erään paikallislehden jutun pohjalta, mutta kopsasi "muistopaaden" oikein vain yhden kerran. En oikein käsitä sitä, miten tuo on mahdollista. Uskon kymmenien muidenkin huomauttaneen asiasta, mutta teksti korjattiin vasta iltapäivällä. Hesarin teksteissä olen nähnyt myös sanat "meinaa", "naama", "änkeä", "kotoota", "puska", "pusikko", "takaata" ja lukemattomia väärin käytettyjä tai muodostettuja sanontoja.
Useimmilta iltapäivälehtien toimittajilta en jaksa edes odottaa oikeakielisyyttä tai riittäviä yleistietoja.
Nyt en ymmärrä tuohtumustasi. Asia on olennainen, ei typot.
Eikä sanoissa ängetä, naama, puska, pusikko tai meinata ole mitään vikaa. Ihan ovat yleiskieltä ja sallittuja lehtitekstissä. Kotoota ja takaata en ole ikinä nähnyt Hesarissa, ja koska niitä ei löydy site-haulla googlella muuta kuin juttujen perässä olevista lukijoiden kommenteista, sinä valehtelet.
Niin, ja nykyisissä verkkolehdissä on se kiva puoli, että niihin voidaan tehdä korjauksia. Korjaus merkitään sinne tekstin loppuun, joten niistä näkee mitä tietoa korjattu tai päivitetty.
Totta, mutta typojen korjauksia ei kirjata ylös, eikä uutisen täydennystä. Ainoastaan asiavirheet, mikä onkin ihan oikein.
Kyllä täydennyksestäkin olen nähnyt kerrottavan. Typoja voi ainakin IS:ssä jäljittää niin että seuraa jutun keskustelua. Aina joku alkupäässä on heti löytänyt typon, ja sitten kun katsot tekstiä, näet että se on jo korjattu :D
Halvat huvit sinulla.... totta kai typoja tulee, kaikille ihmisille tulee. Ja ne korjataan, kun huomataan. Muttei niistä laiteta juttuun esille korjausmerkintää.
Ja olen siis Ylellä toimittajana, joten tiedän kyllä oman taloni ohjeistuksen.
En ole kukaan tähänastisista juttukumppaneistasi.
Minua on askarruttanut pitkään se, millä välineillä Ylellä ja verkkolehdissä kirjoitetaan artikkelit. Eikö yksikään korjailuohjelma ala kiljua, kun tekstiin eksyvät vaikka minun tavallisimmat näppäilyvirheeni "kilapilu" tai "Finalnd"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta jokaiseen juttuun pitäisi lisätä varoitus, jos juttu on jonkun "sisällöntuottajan" tekemä. Skippaan lähes täysin iltapäivälehdet nykyisin vaikka siellä on myös kolumnisteja ja joitakin poliittisia toimittajia jotka osaavat kirjoittaa ja joilla on jotakin sanottavaa. En vaan halua altistaa itseäni sille kärsimykselle joka seuraa näiden sisällöntuottajien jutuista.
Olipa sinulla omituinen kommentti! Tiedätkö edes, keitä sisällöntuottajat ovat?
Sillä nimikkeellä ainakin meillä Ylessä tarkoitetaan esimiehiä, jotka johtavat toimituksen päivittäistä työtä, ideoivat ja jakavat työt, editoivat toimittajien juttuja. He eivät ehdi itse juurikaan kirjoittaa, mutta he ovat kyllä pitkän linjan journalisteja, ei mitään näpertelijöitä.
Esimerkiksi minun tiimissäni sisällöntuottajat ovat olleet kaikki vähintään parikymmentä vuotta alalla ja heillä on ylempi korkeakoulututkinto.
Joissain medioissa voi olla toki toisinkin, mutta ei se ammattinimike kenestäkään tumpeloa tee.
Olen kuvitellut että sisällöntuottajat ovat niitä, jotka surffaavat netissä ja copypeistaavat sieltä juttuja ja sitten länttäävät tekstin Googlen kääntäjään ja sitten julkaisevat ne lehtensä nettisivulla. Mikä on oikeampi nimitys?
En nyt tiedä, mistä kuvittelet toimittajien tuolla tavalla kääntävän juttuja, valtaosa mediasisällöistä kun käsittelee suomalaista yhteiskuntaa. Ulkomaanuutisissa käytetään isoa joukkoa lähteitä, harvoin yhtä ainoaa - joten niitäkään ei voi kääntää sellaisenaan mistään. Jutut kirjoittaa toimittaja itse, uutistoimistoista, haastatteluista ja kv-mediasta etsitään tiedot.
Koska kukaan ei ole kaikkien maailman aiheisen asiantuntija, termivirheitä tulee väistämättä joskus.
Olen eri kelle vastaat, mutta kirjoitin aiemmin että etenkin muodissa, kauneudessa, lifestylessä yms. tuollaisia juttuja löytyy.
Mutta kuten sanot kunnon artikkelit ovat asia erikseen. Mutta kyllähän kun tiedot on STT:ltä ja AFP:ltä, niin toimittajahan siinä lukee infoa eri kielillä ja kirjoittaa sen perusteella jutun.
Niin tekee, ei sitä millään käännösapparaatilla kopioida.
Kyllä toimittajatkin käyttävät nettiä sanojen kääntämiseen.
Nyt oli puhe kääntämisestä ja kopioinnista.
Ja aika hitaaksi käy tuönteko, jos ei englantia osaa. Voi joutua pitkäänkin kääntelemään tekstejä, ennen kuin osuu oikea kohdalle.
Lisäksi tämän palstan ottaminen jutun aiheeksi on tosi säälittävää. Iltiksessä on tämän tästä. Eikö, eikö todellakaan ole enää mitään mistä kirjoittaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hesarilla on töissä kaksi kokopäivätoimista kielenhuoltajaa. Haluaisin tietää, mikä heidän toimenkuvansa on. Teksteihin asti kielenhuolto ei näy ulottuvan.
Minä lopetan uutisen lukemisen toisen näkemäni kirjoitus- tai asiavirheen kohdalla ja heti, kun huomaan, että teksti on kehno käännös. Yksi virhe voi olla vaikka näppäilyvirhe, mutta kaksi kertoo jo siitä, että ammattitaidoissa on puutteita.
Eilisaamuna lähetin Hesariin postia artikkelista, jossa kerrottiin puutarhaan pystytetystä paasista. Kirjoittaja oli laatinut artikkelin erään paikallislehden jutun pohjalta, mutta kopsasi "muistopaaden" oikein vain yhden kerran. En oikein käsitä sitä, miten tuo on mahdollista. Uskon kymmenien muidenkin huomauttaneen asiasta, mutta teksti korjattiin vasta iltapäivällä. Hesarin teksteissä olen nähnyt myös sanat "meinaa", "naama", "änkeä", "kotoota", "puska", "pusikko", "takaata" ja lukemattomia väärin käytettyjä tai muodostettuja sanontoja.
Useimmilta iltapäivälehtien toimittajilta en jaksa edes odottaa oikeakielisyyttä tai riittäviä yleistietoja.
Nyt en ymmärrä tuohtumustasi. Asia on olennainen, ei typot.
Eikä sanoissa ängetä, naama, puska, pusikko tai meinata ole mitään vikaa. Ihan ovat yleiskieltä ja sallittuja lehtitekstissä. Kotoota ja takaata en ole ikinä nähnyt Hesarissa, ja koska niitä ei löydy site-haulla googlella muuta kuin juttujen perässä olevista lukijoiden kommenteista, sinä valehtelet.
Niin, ja nykyisissä verkkolehdissä on se kiva puoli, että niihin voidaan tehdä korjauksia. Korjaus merkitään sinne tekstin loppuun, joten niistä näkee mitä tietoa korjattu tai päivitetty.
Totta, mutta typojen korjauksia ei kirjata ylös, eikä uutisen täydennystä. Ainoastaan asiavirheet, mikä onkin ihan oikein.
Kyllä täydennyksestäkin olen nähnyt kerrottavan. Typoja voi ainakin IS:ssä jäljittää niin että seuraa jutun keskustelua. Aina joku alkupäässä on heti löytänyt typon, ja sitten kun katsot tekstiä, näet että se on jo korjattu :D
Halvat huvit sinulla.... totta kai typoja tulee, kaikille ihmisille tulee. Ja ne korjataan, kun huomataan. Muttei niistä laiteta juttuun esille korjausmerkintää.
Ja olen siis Ylellä toimittajana, joten tiedän kyllä oman taloni ohjeistuksen.
En ole kukaan tähänastisista juttukumppaneistasi.
Minua on askarruttanut pitkään se, millä välineillä Ylellä ja verkkolehdissä kirjoitetaan artikkelit. Eikö yksikään korjailuohjelma ala kiljua, kun tekstiin eksyvät vaikka minun tavallisimmat näppäilyvirheeni "kilapilu" tai "Finalnd"?
Ei ole oikolukua meidän nettijulkaisuohjelmassa. Toki moni kopioi tekstin vielä Libre officeen ja osa typoista jää siihen (wordia ei meillä ole ainakaan Ylellä päätteillä). Kaikkia typoja eivät ne silti bongaa.
Yleensä nettijutut lukee joku toinenkin toimittaja, ei siis mene julki suoraan kirjoittajalta. Mutta ihmissilmäKÄÄN ei näe kaikkea.
En oikein edes ymmärrä, miksi joku kilapilu olisi kauhean paha asia. Enemmän olen itse huolissani, jos jutuissa on asiavirheitä tai heikosti mietitty näkökulma. Mutta toki, typot korjataan, kun huomataan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta jokaiseen juttuun pitäisi lisätä varoitus, jos juttu on jonkun "sisällöntuottajan" tekemä. Skippaan lähes täysin iltapäivälehdet nykyisin vaikka siellä on myös kolumnisteja ja joitakin poliittisia toimittajia jotka osaavat kirjoittaa ja joilla on jotakin sanottavaa. En vaan halua altistaa itseäni sille kärsimykselle joka seuraa näiden sisällöntuottajien jutuista.
Olipa sinulla omituinen kommentti! Tiedätkö edes, keitä sisällöntuottajat ovat?
Sillä nimikkeellä ainakin meillä Ylessä tarkoitetaan esimiehiä, jotka johtavat toimituksen päivittäistä työtä, ideoivat ja jakavat työt, editoivat toimittajien juttuja. He eivät ehdi itse juurikaan kirjoittaa, mutta he ovat kyllä pitkän linjan journalisteja, ei mitään näpertelijöitä.
Esimerkiksi minun tiimissäni sisällöntuottajat ovat olleet kaikki vähintään parikymmentä vuotta alalla ja heillä on ylempi korkeakoulututkinto.
Joissain medioissa voi olla toki toisinkin, mutta ei se ammattinimike kenestäkään tumpeloa tee.
Olen kuvitellut että sisällöntuottajat ovat niitä, jotka surffaavat netissä ja copypeistaavat sieltä juttuja ja sitten länttäävät tekstin Googlen kääntäjään ja sitten julkaisevat ne lehtensä nettisivulla. Mikä on oikeampi nimitys?
En nyt tiedä, mistä kuvittelet toimittajien tuolla tavalla kääntävän juttuja, valtaosa mediasisällöistä kun käsittelee suomalaista yhteiskuntaa. Ulkomaanuutisissa käytetään isoa joukkoa lähteitä, harvoin yhtä ainoaa - joten niitäkään ei voi kääntää sellaisenaan mistään. Jutut kirjoittaa toimittaja itse, uutistoimistoista, haastatteluista ja kv-mediasta etsitään tiedot.
Koska kukaan ei ole kaikkien maailman aiheisen asiantuntija, termivirheitä tulee väistämättä joskus.
Johan tuli melkoinen looginen kuperkeikka. Copypeistattuja juttuja ei ole, koska valtaosa mediasisällöstä käsittelee suomalaista yhteiskuntaa? Niinku vinkkinä se että tällaisia lauseita on ihan megahirmu superikävä lukea.
Jos tarkoitat ulkomaanuutisilla uutista Beyoncen uudesta käsilaukusta et tiedä, mistä kirjoitat. Jos tarkoitat oikeaa poliittista uutisointia, olet herkkähipiäinen viisastelija.
Sanoin, ettei niitä juttuja KÄÄNNETÄ sellaisenaan. Vai mistä lähtien esimerkiksi BBC on kirjoittanut paikallisuutisia Tampereelta tai seurannut Soten käänteitä?
En tietenkään pidä Beyoncen käsilaukkujuttua ulkomaanuutisena. Se on viihdejuttu, ja niiltä välttyy helposti.
Viimeinen kommenttisi on käsittämätön. Miksi olen "herkkähipiäinen", kun korjaan asiantuntemattoman väitteesi?
Toistan: valtaosa mediasisällöistä käsittelee suomalaista yhteiskuntaa, joten ei niitä juttuja edes hypoteettisesti voi "copypastettaa ja kääntää" suoraan ulkomaisista lähteistä. Koko väitteesi oli absurdi.
Ulkomaanuutiset taas tehdään aina useammasta lähteestä ja niissä lähteistä poimitaan faktat, ei käännetä suoraan. Jos joskus jonkun jutun lähteenä on vain yksi lähde, se ilmaistaan normaalisti jo otsikossa tyyliin "Washington Post: Trump painosti FBI:n johtajaa"
Silloinkaan juttua ei kopsata ja käännetä sellaisenaan. Washington Postissa kuten ylipäänsä kunkin maan mediassa yleensä kerrotaan asiat kotimaan yleisölle eri tavalla kuin mitä suomalainen media joutuu kertomaan suomalaiselle yleisölle. Taustoja ja rautalankavääntöä tarvitaan, kun aihe ei ole entuudestaan tuttu.
Sinulla on nyt tämän "keskustelun" lanka täysin kadonnut. Jos viitataan suoraan käännettyihin juttuihin ei lähtökohtaisesti viitata kotimaan yhteiskunnallisiin uutisiin eikä myöskään toimitettuihin ulkomaan uutisiin. Viitataan käännettyihin, muista medioista napattuihin juttuihin. Joissakin lähdettä on yritetty häivyttää ja joissakin se on jopa kerrottu. Kommentissa johon vastasit asia oli selvästi ilmaistu.
Jos sisällöntuottaja ei ole oikea nimitys näitä juttuja suoltaville tahoille mikä sitten on? Ovatko he sittenkin toimittajia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hesarilla on töissä kaksi kokopäivätoimista kielenhuoltajaa. Haluaisin tietää, mikä heidän toimenkuvansa on. Teksteihin asti kielenhuolto ei näy ulottuvan.
Minä lopetan uutisen lukemisen toisen näkemäni kirjoitus- tai asiavirheen kohdalla ja heti, kun huomaan, että teksti on kehno käännös. Yksi virhe voi olla vaikka näppäilyvirhe, mutta kaksi kertoo jo siitä, että ammattitaidoissa on puutteita.
Eilisaamuna lähetin Hesariin postia artikkelista, jossa kerrottiin puutarhaan pystytetystä paasista. Kirjoittaja oli laatinut artikkelin erään paikallislehden jutun pohjalta, mutta kopsasi "muistopaaden" oikein vain yhden kerran. En oikein käsitä sitä, miten tuo on mahdollista. Uskon kymmenien muidenkin huomauttaneen asiasta, mutta teksti korjattiin vasta iltapäivällä. Hesarin teksteissä olen nähnyt myös sanat "meinaa", "naama", "änkeä", "kotoota", "puska", "pusikko", "takaata" ja lukemattomia väärin käytettyjä tai muodostettuja sanontoja.
Useimmilta iltapäivälehtien toimittajilta en jaksa edes odottaa oikeakielisyyttä tai riittäviä yleistietoja.
Nyt en ymmärrä tuohtumustasi. Asia on olennainen, ei typot.
Eikä sanoissa ängetä, naama, puska, pusikko tai meinata ole mitään vikaa. Ihan ovat yleiskieltä ja sallittuja lehtitekstissä. Kotoota ja takaata en ole ikinä nähnyt Hesarissa, ja koska niitä ei löydy site-haulla googlella muuta kuin juttujen perässä olevista lukijoiden kommenteista, sinä valehtelet.
Kirjoitus- ja asiavirheitä ja huolimatonta tyyliä ei pidä suvaita Hesarin kaltaisessa lehdessä.
Et muuten löydä sanaa "muistopaasin" Hesarista, koska se ja muut paasit on jo poistettu. "Takaata" ja "kotoota" taas löytyvät useammastakin artikkelista. "Änkeä" ja "ängetä" eivät ole sama asia. "Puska" ja "pusikko" eivät kuulu asia-artikkeleihin eivätkä varsinkaan erämaata tarkoittaviin käännösteksteihin.
Olet omasta mielestäsi varmasti oikein pätevä kritisoimaan mielipiteitäni, mutta jätä nyt aluksi tuo valehtelijaksi nimitteleminen pois. Paljastut vähän hölmöksi kyllä muutenkin.
Ei löydy. Esimerkiksi kotoota tuottaa kaksi bongausta site-haulla, mutta sanaa ei niissä jutuissa silti ole.
Joten kyllä, valehtelet tai muistat väärin.
Puska on aivan ok sana, samoin pusikko. Maisema esimerkiksi on pusikoittunut. Joku näytelmä oli puskafarssi. Lisäksi tuollaisia vähän arkisempia sanoja löytyy sitaateista, ja niissähän nyt onkin kyse puhekielestä.
No niin. Et löydä joitakin esimerkkejäni, koska ne on poistettu teksteistä. Tunnet pari puhekielistä ilmausta ja yhden kesäteatterisanonnan. Jätät huomiotta seikkoja, jotka eivät sovi asiaasi. Puhut asian vierestä.
Olet erinomainen esimerkki siitä, miten taviskansalaisen luetunymmärtämiskyky ja keskustelutaito ovat heikentymässä. Itse et sitä kuitenkaan huomaa. Onko Idioluutio tuttu sana?
Eli itsekin myönnät, ettei sinulla ole antaa esimerkkiä, kun "ne on poistettu".... 😂 Tai hei, ehkä niitä ei ollut alunperinkään olemassa.
Minähän en puhu ollenkaan asian vierestä. Korjaan väitteitäsi, ja se ei sinusta ole kivaa. Itsehän sinä aloit pilkkua viilata, joten kuka silloin "puhuukaan asian vierestä"?
Itse asiasta olen edelleen sitä mieltä, että asiavirheet ovat paljon pahempi asia kuin typot.
Katsopa muuten kielitoimiston sanakirjasta, jos et minua usko. Puska ja pusikko ovat siellä merkinnällä ark. eli arkinen ilmaisu, puhekieltä. Niitä on aivan ok käyttää lehtijutussa, varsinkin jos ne esiintyvät yhdyssanoina, sanonnoissa tai sitaatissa.
Toki se sitten on vähän toinen asia, että tyylilaji on vaativa valinta. Arkinen sana pomppaa silmille, jos juttu käsittelee vaikkapa biologiaa tai puutarhasuunnittelua.
No, otapa sitten jokainen esimerkkini selitettäväksesi. Valitsit vain ne, joihin pystyit edes jollakin tavalla väittämään vastaan. Lisäksi yrität panna suuhuni väitteitä, joita sieltä ei ole tullut ulos.
En pysty tuomaan eteesi tekstiä, joka on poistettu lehdestä tai jota on muutettu. Olen painanut antamani esimerkit ja niiden asiayhteyden mieleeni tarkasti, koska se kuuluu minun työhöni. Osaan myös arvioida sen, kuuluuko käytetty sana tyyliin vai ei. Sinä voit nyt vain uskoa, että tiedän, mistä puhun, tai sitten voit olla uskomatta. Ei ole epäilystäkään siitä, kumpaan vaihtoehtoon päädyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta jokaiseen juttuun pitäisi lisätä varoitus, jos juttu on jonkun "sisällöntuottajan" tekemä. Skippaan lähes täysin iltapäivälehdet nykyisin vaikka siellä on myös kolumnisteja ja joitakin poliittisia toimittajia jotka osaavat kirjoittaa ja joilla on jotakin sanottavaa. En vaan halua altistaa itseäni sille kärsimykselle joka seuraa näiden sisällöntuottajien jutuista.
Olipa sinulla omituinen kommentti! Tiedätkö edes, keitä sisällöntuottajat ovat?
Sillä nimikkeellä ainakin meillä Ylessä tarkoitetaan esimiehiä, jotka johtavat toimituksen päivittäistä työtä, ideoivat ja jakavat työt, editoivat toimittajien juttuja. He eivät ehdi itse juurikaan kirjoittaa, mutta he ovat kyllä pitkän linjan journalisteja, ei mitään näpertelijöitä.
Esimerkiksi minun tiimissäni sisällöntuottajat ovat olleet kaikki vähintään parikymmentä vuotta alalla ja heillä on ylempi korkeakoulututkinto.
Joissain medioissa voi olla toki toisinkin, mutta ei se ammattinimike kenestäkään tumpeloa tee.
Olen kuvitellut että sisällöntuottajat ovat niitä, jotka surffaavat netissä ja copypeistaavat sieltä juttuja ja sitten länttäävät tekstin Googlen kääntäjään ja sitten julkaisevat ne lehtensä nettisivulla. Mikä on oikeampi nimitys?
En nyt tiedä, mistä kuvittelet toimittajien tuolla tavalla kääntävän juttuja, valtaosa mediasisällöistä kun käsittelee suomalaista yhteiskuntaa. Ulkomaanuutisissa käytetään isoa joukkoa lähteitä, harvoin yhtä ainoaa - joten niitäkään ei voi kääntää sellaisenaan mistään. Jutut kirjoittaa toimittaja itse, uutistoimistoista, haastatteluista ja kv-mediasta etsitään tiedot.
Koska kukaan ei ole kaikkien maailman aiheisen asiantuntija, termivirheitä tulee väistämättä joskus.
Johan tuli melkoinen looginen kuperkeikka. Copypeistattuja juttuja ei ole, koska valtaosa mediasisällöstä käsittelee suomalaista yhteiskuntaa? Niinku vinkkinä se että tällaisia lauseita on ihan megahirmu superikävä lukea.
Jos tarkoitat ulkomaanuutisilla uutista Beyoncen uudesta käsilaukusta et tiedä, mistä kirjoitat. Jos tarkoitat oikeaa poliittista uutisointia, olet herkkähipiäinen viisastelija.
Sanoin, ettei niitä juttuja KÄÄNNETÄ sellaisenaan. Vai mistä lähtien esimerkiksi BBC on kirjoittanut paikallisuutisia Tampereelta tai seurannut Soten käänteitä?
En tietenkään pidä Beyoncen käsilaukkujuttua ulkomaanuutisena. Se on viihdejuttu, ja niiltä välttyy helposti.
Viimeinen kommenttisi on käsittämätön. Miksi olen "herkkähipiäinen", kun korjaan asiantuntemattoman väitteesi?
Toistan: valtaosa mediasisällöistä käsittelee suomalaista yhteiskuntaa, joten ei niitä juttuja edes hypoteettisesti voi "copypastettaa ja kääntää" suoraan ulkomaisista lähteistä. Koko väitteesi oli absurdi.
Ulkomaanuutiset taas tehdään aina useammasta lähteestä ja niissä lähteistä poimitaan faktat, ei käännetä suoraan. Jos joskus jonkun jutun lähteenä on vain yksi lähde, se ilmaistaan normaalisti jo otsikossa tyyliin "Washington Post: Trump painosti FBI:n johtajaa"
Silloinkaan juttua ei kopsata ja käännetä sellaisenaan. Washington Postissa kuten ylipäänsä kunkin maan mediassa yleensä kerrotaan asiat kotimaan yleisölle eri tavalla kuin mitä suomalainen media joutuu kertomaan suomalaiselle yleisölle. Taustoja ja rautalankavääntöä tarvitaan, kun aihe ei ole entuudestaan tuttu.
Sinulla on nyt tämän "keskustelun" lanka täysin kadonnut. Jos viitataan suoraan käännettyihin juttuihin ei lähtökohtaisesti viitata kotimaan yhteiskunnallisiin uutisiin eikä myöskään toimitettuihin ulkomaan uutisiin. Viitataan käännettyihin, muista medioista napattuihin juttuihin. Joissakin lähdettä on yritetty häivyttää ja joissakin se on jopa kerrottu. Kommentissa johon vastasit asia oli selvästi ilmaistu.
Jos sisällöntuottaja ei ole oikea nimitys näitä juttuja suoltaville tahoille mikä sitten on? Ovatko he sittenkin toimittajia?
Toimittajia.
Hei, sinä tai ap (en tiedä, oletko ap) väitit, että media on tulvillaan tuolla lailla google kääntäjän kautta kopitoituja juttuja. Ekassa kommentissa kritisoit/kritisoitiin iltapäivälehtien sisältöjä sen kummemmin erittelemättä.
Minä vain korjasin väärän tiedon. Ensinnäkin sisällöntuottaja ei ole sen heppoisempi kirjoittaja kuin toimittaja-ammattinimikkeellä työskenteleväkin.
Ja ei, media ei ole tulvillaan käännöstekstejä jo siksikään, että ei niitä median pääsääntöisesti sisältämiä, suomalaista yhteiskuntaa käsitteleviä juttuja edes hypoteettisesti voisi kopsata ulkomaisista lähteistä.
Joten nyt - kappas - itsekin jo myönnät, että kyse on aika hiton pienestä osasta median sisältöjä. Ulkomaisia viihdetähtiä koskevia juttuja. Eivät ne mikään ongelma ole, niitä ei ole pakko lukea.
Oletko muuten ikinä edes kokeillut google kääntäjää? Se on luokattoman huono. Edes englannista se ei käännä kunnolla, tekstin tunnistaa heti google kääntäjästä peräisin olevaksi. En ole - aivan rehellisesti, käsi sydämellä - ikinä nähnyt sellaista juttua suomalaisessa mediassa.
Esimerkki. Tässä on tämän hetken BBC:n ykkösuutisen ingressi: "A Hong Kong police officer fired a gunshot during protests on Sunday, the first time a live round has been used since demonstrations broke out in June."
Google kääntäjän käännös: Hongkongin poliisi ampui ampuma-aseen mielenosoitusten aikana sunnuntaina. Ensimmäistä kertaa live-kierrosta on käytetty kesäkuun mielenosoitusten jälkeen.
Ei tuollaisia missään julkaista. Joku roti median leimaamisellekin.
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi tämän palstan ottaminen jutun aiheeksi on tosi säälittävää. Iltiksessä on tämän tästä. Eikö, eikö todellakaan ole enää mitään mistä kirjoittaa?
Vastapainoksi insta jutuille, vallan käy vauva, mitäpä sitä kunnon journalismiä lähtisi harjoittamaan, kun vähemmälläkin työllä palkka juoksee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hesarilla on töissä kaksi kokopäivätoimista kielenhuoltajaa. Haluaisin tietää, mikä heidän toimenkuvansa on. Teksteihin asti kielenhuolto ei näy ulottuvan.
Minä lopetan uutisen lukemisen toisen näkemäni kirjoitus- tai asiavirheen kohdalla ja heti, kun huomaan, että teksti on kehno käännös. Yksi virhe voi olla vaikka näppäilyvirhe, mutta kaksi kertoo jo siitä, että ammattitaidoissa on puutteita.
Eilisaamuna lähetin Hesariin postia artikkelista, jossa kerrottiin puutarhaan pystytetystä paasista. Kirjoittaja oli laatinut artikkelin erään paikallislehden jutun pohjalta, mutta kopsasi "muistopaaden" oikein vain yhden kerran. En oikein käsitä sitä, miten tuo on mahdollista. Uskon kymmenien muidenkin huomauttaneen asiasta, mutta teksti korjattiin vasta iltapäivällä. Hesarin teksteissä olen nähnyt myös sanat "meinaa", "naama", "änkeä", "kotoota", "puska", "pusikko", "takaata" ja lukemattomia väärin käytettyjä tai muodostettuja sanontoja.
Useimmilta iltapäivälehtien toimittajilta en jaksa edes odottaa oikeakielisyyttä tai riittäviä yleistietoja.
Nyt en ymmärrä tuohtumustasi. Asia on olennainen, ei typot.
Eikä sanoissa ängetä, naama, puska, pusikko tai meinata ole mitään vikaa. Ihan ovat yleiskieltä ja sallittuja lehtitekstissä. Kotoota ja takaata en ole ikinä nähnyt Hesarissa, ja koska niitä ei löydy site-haulla googlella muuta kuin juttujen perässä olevista lukijoiden kommenteista, sinä valehtelet.
Kirjoitus- ja asiavirheitä ja huolimatonta tyyliä ei pidä suvaita Hesarin kaltaisessa lehdessä.
Et muuten löydä sanaa "muistopaasin" Hesarista, koska se ja muut paasit on jo poistettu. "Takaata" ja "kotoota" taas löytyvät useammastakin artikkelista. "Änkeä" ja "ängetä" eivät ole sama asia. "Puska" ja "pusikko" eivät kuulu asia-artikkeleihin eivätkä varsinkaan erämaata tarkoittaviin käännösteksteihin.
Olet omasta mielestäsi varmasti oikein pätevä kritisoimaan mielipiteitäni, mutta jätä nyt aluksi tuo valehtelijaksi nimitteleminen pois. Paljastut vähän hölmöksi kyllä muutenkin.
Ei löydy. Esimerkiksi kotoota tuottaa kaksi bongausta site-haulla, mutta sanaa ei niissä jutuissa silti ole.
Joten kyllä, valehtelet tai muistat väärin.
Puska on aivan ok sana, samoin pusikko. Maisema esimerkiksi on pusikoittunut. Joku näytelmä oli puskafarssi. Lisäksi tuollaisia vähän arkisempia sanoja löytyy sitaateista, ja niissähän nyt onkin kyse puhekielestä.
No niin. Et löydä joitakin esimerkkejäni, koska ne on poistettu teksteistä. Tunnet pari puhekielistä ilmausta ja yhden kesäteatterisanonnan. Jätät huomiotta seikkoja, jotka eivät sovi asiaasi. Puhut asian vierestä.
Olet erinomainen esimerkki siitä, miten taviskansalaisen luetunymmärtämiskyky ja keskustelutaito ovat heikentymässä. Itse et sitä kuitenkaan huomaa. Onko Idioluutio tuttu sana?
Eli itsekin myönnät, ettei sinulla ole antaa esimerkkiä, kun "ne on poistettu".... 😂 Tai hei, ehkä niitä ei ollut alunperinkään olemassa.
Minähän en puhu ollenkaan asian vierestä. Korjaan väitteitäsi, ja se ei sinusta ole kivaa. Itsehän sinä aloit pilkkua viilata, joten kuka silloin "puhuukaan asian vierestä"?
Itse asiasta olen edelleen sitä mieltä, että asiavirheet ovat paljon pahempi asia kuin typot.
Katsopa muuten kielitoimiston sanakirjasta, jos et minua usko. Puska ja pusikko ovat siellä merkinnällä ark. eli arkinen ilmaisu, puhekieltä. Niitä on aivan ok käyttää lehtijutussa, varsinkin jos ne esiintyvät yhdyssanoina, sanonnoissa tai sitaatissa.
Toki se sitten on vähän toinen asia, että tyylilaji on vaativa valinta. Arkinen sana pomppaa silmille, jos juttu käsittelee vaikkapa biologiaa tai puutarhasuunnittelua.
No, otapa sitten jokainen esimerkkini selitettäväksesi. Valitsit vain ne, joihin pystyit edes jollakin tavalla väittämään vastaan. Lisäksi yrität panna suuhuni väitteitä, joita sieltä ei ole tullut ulos.
En pysty tuomaan eteesi tekstiä, joka on poistettu lehdestä tai jota on muutettu. Olen painanut antamani esimerkit ja niiden asiayhteyden mieleeni tarkasti, koska se kuuluu minun työhöni. Osaan myös arvioida sen, kuuluuko käytetty sana tyyliin vai ei. Sinä voit nyt vain uskoa, että tiedän, mistä puhun, tai sitten voit olla uskomatta. Ei ole epäilystäkään siitä, kumpaan vaihtoehtoon päädyt.
Höpsis. Missä minä panen suuhusi sanoja? Ihan itsehän sinä esimerkit otit, ja kun niille ei löydy evidenssiä, asiaa ei saa sanoa? Oikeasti, totta kai minä otin esille ne esimerkkisi, jotka ovat outoja ja joille ei ole katetta.
Minua ei hitto vie kiinnosta, mikä sinun taustasi on. Kuka tahansa voi väittää ihan mitä tahansa netissä. Arvioin vain kommenttejasi, jotka eivät noilta osin pidä paikkaansa tai joille ei ole sinulla mitään lähdettä.
Ihan samantekevää. Kuten sanoin, typoja löytyy, so what? Se oli se olennainen kommenttini, jota et ymmärtänyt.
Omahyväinen ainakin olet, se on pakko sanoa.
Ps. En jaksa inttämistäsi. En vastaa sinulle enää.
Tyhmyritoimittajia alettiin ihannoida noin 20 vuotta sitten. Töihin ei enää otettu laaja-alaisesti sivistyneitä, vaan tolvanoita röyhkeitä hölöttäjiä jotka pöyristyvät milloin mistäkin ja klikkauksia satelee, aah ooh, ja ei kun seuraava tyhjäpääjuorujuttu kehiin. Moni iltapäivälehdistössä onkin tehnyt jo pitkän uran sillä saralla ja Hesari on omaksunut saman linjan. Nyt kerätään tämän tyhmistämiskehityksen satoa, kun on jo kokonaisia tyhmyritoimittajasukupolvia kouluttamassa seuraajiaankin vähintään yhtä tyhmiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Median haukkuminen on persujen lempihommaa. Siten pyritään tukkimaan toimittajien suut ja ikävä arvostelu. Ihan sama meininki kuin 30-luvulla Saksassa.
Varmasti on raskasta, jos kuvitellaan vainoajia lurkkimaan joka nurkan taa.
Ei tuo mitään vainoharhaisuutta ole. Mutta arvatenkin persut eivät tunnusta motiivia.
Mietipä vaikka sitä, kuka termin valeuutinen ja valemedia on lanseerannut ja mikä on Trumpin motiivi niitä käyttää? Juu, median suun tukkiminen ja kritiikin vähättely. Ja ketkä Suomessa puhuvatkaan samoilla termeillä? Juu, persut.
Venäjältä tämä yhteen totuuteen uskominen kuulostaa. Mediaa saa ja pitää myös kyseenalaistaa. Se on osa demokratiaa.
Nää, valehteleminen ja asiaton vihapuhe eivät kuulu demokratiaan. Asiallinen kritiikki kyllä, ei negatiivinen yleistäminen.
Asiallinen kritiikki=vihapuhe
Suomi 2019.
Kiitos kaikille kommentoijille ja keskusteluun osallistuneille. Jatketaan toki keskustelua mutta tässä väliajan yhteenvetoni tuloksesta:
Tällä hetkellä ääniä on annettu 130 kpl. Äänestäneistä 92% on sitä mieltä että he kärsivät toimittajien huonosta yleissivistyksestä. Vahva negatiivinen tulos jopa tällä estottomien ja jyrkkien mielipiteiden palstalla.
Kysymys ja johdanto ohjasi ajatukset vahvasti iltapäivälehtien suuntaan, joten oletan, että monella on ollut juuri iltapäivälehdissä julkaistu sisältö mielessä. Niin oli minullakin, kun ärsyyntyneenä tein kyselyni. Mutta olen vahvasti ärsyyntynyt muidenkin medioiden joistakin toimitatavoista kuten klikkiotsikoinnista. Tämän yllättävän murskaavan mielipiteen myötä olen valmis uskomaan että tässäkin asiassa moni on samaa mieltä kanssani.
Jos joku toimittaja on pahoittanut mielensä tästä mielenilmauksesta pyydän anteeksi. Olen lapsesta asti rakastanut lehtien lukemista ja nauttinut toimittajien ammattitaidon hedelmistä ja edelleenkin nautin. Myös asiakaslehdissä on ammattitaidolla kirjoitettuja mielenkiintoisia juttuja. Hyvä kirjoittaja kirjoittaa hyvin mistä tahansa aiheesta. Nettilehtiin kirjoittavat toimivat johdon ja lukijakunnan luomien olosuhteiden armoilla. Pakkotahtinen työ johtaa työnjälkeen josta lukija ei mielestäni ymmärrettävästi osaa päätellä muuta kuin että kirjoittaja ei ole tehtävän tasalla.
YT ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hesarilla on töissä kaksi kokopäivätoimista kielenhuoltajaa. Haluaisin tietää, mikä heidän toimenkuvansa on. Teksteihin asti kielenhuolto ei näy ulottuvan.
Minä lopetan uutisen lukemisen toisen näkemäni kirjoitus- tai asiavirheen kohdalla ja heti, kun huomaan, että teksti on kehno käännös. Yksi virhe voi olla vaikka näppäilyvirhe, mutta kaksi kertoo jo siitä, että ammattitaidoissa on puutteita.
Eilisaamuna lähetin Hesariin postia artikkelista, jossa kerrottiin puutarhaan pystytetystä paasista. Kirjoittaja oli laatinut artikkelin erään paikallislehden jutun pohjalta, mutta kopsasi "muistopaaden" oikein vain yhden kerran. En oikein käsitä sitä, miten tuo on mahdollista. Uskon kymmenien muidenkin huomauttaneen asiasta, mutta teksti korjattiin vasta iltapäivällä. Hesarin teksteissä olen nähnyt myös sanat "meinaa", "naama", "änkeä", "kotoota", "puska", "pusikko", "takaata" ja lukemattomia väärin käytettyjä tai muodostettuja sanontoja.
Useimmilta iltapäivälehtien toimittajilta en jaksa edes odottaa oikeakielisyyttä tai riittäviä yleistietoja.
Nyt en ymmärrä tuohtumustasi. Asia on olennainen, ei typot.
Eikä sanoissa ängetä, naama, puska, pusikko tai meinata ole mitään vikaa. Ihan ovat yleiskieltä ja sallittuja lehtitekstissä. Kotoota ja takaata en ole ikinä nähnyt Hesarissa, ja koska niitä ei löydy site-haulla googlella muuta kuin juttujen perässä olevista lukijoiden kommenteista, sinä valehtelet.
Niin, ja nykyisissä verkkolehdissä on se kiva puoli, että niihin voidaan tehdä korjauksia. Korjaus merkitään sinne tekstin loppuun, joten niistä näkee mitä tietoa korjattu tai päivitetty.
Totta, mutta typojen korjauksia ei kirjata ylös, eikä uutisen täydennystä. Ainoastaan asiavirheet, mikä onkin ihan oikein.
Kyllä täydennyksestäkin olen nähnyt kerrottavan. Typoja voi ainakin IS:ssä jäljittää niin että seuraa jutun keskustelua. Aina joku alkupäässä on heti löytänyt typon, ja sitten kun katsot tekstiä, näet että se on jo korjattu :D
Halvat huvit sinulla.... totta kai typoja tulee, kaikille ihmisille tulee. Ja ne korjataan, kun huomataan. Muttei niistä laiteta juttuun esille korjausmerkintää.
Ja olen siis Ylellä toimittajana, joten tiedän kyllä oman taloni ohjeistuksen.
En ole kukaan tähänastisista juttukumppaneistasi.
Minua on askarruttanut pitkään se, millä välineillä Ylellä ja verkkolehdissä kirjoitetaan artikkelit. Eikö yksikään korjailuohjelma ala kiljua, kun tekstiin eksyvät vaikka minun tavallisimmat näppäilyvirheeni "kilapilu" tai "Finalnd"?
Ei ole oikolukua meidän nettijulkaisuohjelmassa. Toki moni kopioi tekstin vielä Libre officeen ja osa typoista jää siihen (wordia ei meillä ole ainakaan Ylellä päätteillä). Kaikkia typoja eivät ne silti bongaa.
Yleensä nettijutut lukee joku toinenkin toimittaja, ei siis mene julki suoraan kirjoittajalta. Mutta ihmissilmäKÄÄN ei näe kaikkea.
En oikein edes ymmärrä, miksi joku kilapilu olisi kauhean paha asia. Enemmän olen itse huolissani, jos jutuissa on asiavirheitä tai heikosti mietitty näkökulma. Mutta toki, typot korjataan, kun huomataan.
Selvisi, kiitos. Muistan, kuinka minä ja kollegani, kaikki erisorttisia kielten maistereita, korjailimme työnantajamme rehevästi kirjoitettua "visiota". Jokaiselta jäi näkemättä jotakin. Toisella ja kolmannellakin lukukerralla, kun eräänlainen lumisokeus alkoi vaivata.
Otin esimerkikseni kilapilun, koska en kerta kaikkiaan pysty kirjoittamaan sitä yhdellä yrittämällä oikein. Kirjoitusvirheistä en hermostu, mutta asiavirheitä minun on vaikea sulattaa silloin, kun niitä ei huomauttamisesta huolimatta korjata.
Alue: Aihe vapaa
Kyllä toimittajatkin käyttävät nettiä sanojen kääntämiseen.