Lapsen Äiti ei anna minun enää tavata lastani.
Eikä tue vanhemmuuttani mitenkään.
Lapseni, 12 v on alkanut ajoittain hankalaksi eikä halua tulla enää luokseni viikonloppuisin.
Olemme eronneet lapsen äidin kanssa lapsen ollessa 2 - vuotias ja äiti on aina hankaloittanut ja mustamaalannut suhdettani lapseen, puhumalla pahaa, vähättelemällä, hankaloittamalla tapaamisia yms.
Toisaalta myös soitta minulle raivoissaan kuinka ei pärjää lapsen kanssa ja toivoo minun ottavan lapsen kokonaan, koska elämä on niin hankalaa hänen kanssaan.
Perheneuvolaan ei suostu lähtemään.
Onko minulla mitään oikeuksia saada apua tilanteeseen ?
Kommentit (143)
Lapsen äiti ei anna minun tavata lastani. Se ei ole haukkumista se on toteamus.
Ohis
Niin että täällä saa akat lätistä kaiken maailman paskaa mutta Kun isä kaipaa keskustelua hän saa päällensä huidot
Hirveä hyökkäys ja syyllisty ap:ta vastaan?? Kyllähän tuollaista tapahtuu että äiti mustamaalaa isän ja vaikeuttaa ihan jo omalla asenteellaan isän ja lapsen suhteen kehittymistä. Ei ole normaalia kieltää yhteisiä matkoja esim isän kanssa. Sehän on isän ja lapsen välinen asia millainen heidän yhteinen elämä on. Omat lapseni murrosiässä kritisoivat isäänsä. Kuuntelin heidän tunteensa ja muistutin että ihmiset ovat erilaisia, ja vaikka isän arvot tuntisivat heistä tyhmiltä, hän joka tapauksessa välittää lapsistaan ja paljon. Olisikin ollut hyvä hetki ruveta lasten kanssa lyttäämään isää, mutta se olisi ollut heille vahingollista. Vaikka 12v voi päättää haluaako tavata vanhempaansa, ei hän silti voi elämästään päättää. Hän on pieni lapsi. Joten kyllä se on äidistäkin kiinni miten nuo asiat menee.
Ap tämä on väärä paikka kysyä apua. Niinkuin huomaat saamistasi vastauksista. Koska olet mies, niin vika on sinussa.
Ei se vika aapeessä siksi ole että hän on mies. Ihan yhtä tyhmältä hän kuulostaisi noine juttuineen naisenakin.
Epävakaalta kuulostaa äidin toiminta. Toisaalta siis on aina hankaloittanut tapaamisia, toisaalta taas on valmis työntämään lapsen kokonaan sinulle silloin kun itsellä on hankalaa. Ei kovin aikuismaiselta ja luotettavalta kuulosta. Äidin ailahtelevuus varmasti heijastuu lapseen, ja hän nyt alkavan murrosiän kynnyksellä omassa itsenäistymis/ identiteettikriisissään ei tiedä mitä kenestäkin ajatella. Lapsi ajattelee musta-valkoisesti: on vain hyvä/ paha, ja joku puoli on valittava. Harmaita sävyjä ei ole. Äiti tosiaan tekee tyhmästi kun ei tue tapaamisianne. Vaikka tuon ikäistä lasta on kuultava, ei hänelle kuuluisi heittää vastuuta näin isoista päätöksistä. Vähintäänkin teidän olisi hyvä kokoontua yhdessä perheenä keskustelemaan tilanteesta. Asiallisesti ja kaikkia osapuolia kuunnellen. Ei missään tapauksessa riitelemään. Se ei ole kenenkään etu. Jos äiti ei suostu, ettekä todella pysty olemaan ”samalla puolella” vanhemmuuteen liittyvissä asioissa, kannattaa kysyä neuvoa miten edetä vaikka lastenvalvojalta. Jos se on väärä osoite avun pyytämiseen, luulisin että siellä kuitenkin osataan neuvoa kenen puoleen kääntyä.
Tunnen yhden miehen, joka vauhkoaa vieraannuttavisra naisista. Hän on itse vihamielisen oloinen ja riitelyyn taipuvainen. Muutti käsitystäni tästä aiheesta aika heittämällä.
Koittakaa nyt jo tajuta, että 12v päättää itse, meneekö etälle vai.
Vierailija kirjoitti:
Koittakaa nyt jo tajuta, että 12v päättää itse, meneekö etälle vai.
Onko sulla kenties ymmärryksessä vikaa?
Lapsi päättää joo mutta toinen vanhempi voi tukea lasta suhteessaan vanhempaan eli tässä tapauksessa isään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole kehittänyt mitään ja tottakai lapseni tietää että on tervetullut tms. Siitä ei ole kyse.
Vaan isän oikeuksista ja tästä kohtuuttomuudesta jota naiset harrastaa lasten kustannuksella.Ei mitään "isän oikeuksia" tai "äidin oikeuksia" ole olemassakaan. On vain lapsen oikeudet, joita olet jotenkin loukannut. Sinulla on todella kummallinen ja vähättelevä suhtautuminen lapsesi älyyn, tunteisiin ja päätösvaltaan.
Jos tajuaisit mitään murrosikäisistä, niin ne kiukuttelevat sille TURVALLISELLE vanhemmalle, joka ei heitä hylkää. Sinä olet kevytsarjalainen vanhemmuudessa ja lapsi tajuaa sen.
Vanhempien "oikeudet" vain hyvin usein naamioidaan lapsen oikeudeksi. Jos toinen osapuoli harjoittaa vieraannuttamista, niin totta kai hän haukkuu lapselle etävanhempaa ja tekee kaikensa myrkyttääkseen lapsen ja tapaavan vanhemman välit. Jos lapsi sanoo, ettei halua mennä tapaavan vanhemman luokse se on "lapsen oikeutta" mikä on syntynyt valitettavan usein vanhemman manipuloimisella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En syytä murrosiästä vaan siitä, että on saanut lapsen minua vastaan. Monen vuoden tulos tässä näkysällä, ja se todella harmittaa.
Äiti sai ns lähivanhemmuuden, koska lapsi oli vasta 2v kun erosimme, ei olisi voitu miettiä vuoroviikkoja yms. Olen huolehtinut omasta osastani ihan hyvin.
Olen hoitanut viiikonloput sovitusti ja lomalle lasta olisin vienyt, mutta äiti ei päästänyt ulkomaille.
Vuosi sitten saimme tehdä ystäväperheen kanssa laskettelureissun, ja se olikin mahtavaa.
Olen kuskannut lasta harrastuksiin muulloinkin kun viikonloppuisin eli esim arki-iltoina.Jos lapsi olisi minulle jostain suuttunut, voisi äiti tukea ja kannustaa lasta tulemaan luokseni eikä myrkyttää lasta enempää kuten nyt tekee.
Tämä sai minut mietteliääksi. Tähän asti lapsi on kuitenkin tavannut sinua. eli äiti on tukenut vanhemmuuttasi. Nyt kun lapsi on 12 ja päätösvaltainen enemmän omista asioistaan, niin miksi kuitenkin aiemmista tapaamisista viisviitaten olet varma, että äiti myrkyttää lasta yhä enemmän eikä tue eikä kannusta lasta tapaamaan yhtään sinua?
Oikeasti tarvitsisin kunnon vastauksen näihin, jotta voisin auttaa sinua eteenpäin. Uskoisin, että niin moni muukin täällä av-palstalla.
Tämä. Jotenkin koko juttu kuulostaa siltä että äiti on pitänyt huolen siitä, että tapaamiset jäejestyvät vaikkei lapsi niin sitä haluaisikaan, ja nyt on vihdoin tullut se aika kun lapsi saa itse päättää ja on nyt lopettanut tapaamiset.
Näitähän juttujahan on palstallakin kuullut siitä toisesta näkökulmasta, missä lapsen tilanteessa ollut henkilö on kertonut miten suuri helpotus se oli kun kukaan ei voinut enää pakottaa tuontyyppisiin tapaamisiin vaan sai itse päättää osallistumisestaan, ja miten kurjia ne aiemmat vuodet olivat olleet kun kukaan ei ollut huomioinut sitä miltä lapsesta tuntuu vaan sekä molemmat vanhemmat että viranomaiset olivat vaatineet tapaamisten toteutumista.
AP:n kannattaisi nyt kovasti miettiä onko lapsi oikeasti halunnut tapaamisia ja antaa hänelle tilaa päättää itse mitä tekee. Pakkotapaamiset ovat saattaneet olla vuosikausia hänelle ahdistuksen lähde joista eroon pääseminen on ollut vain helpotus. Jos nyt pakotat vielä lisää, kun lapsi kuvittelee saaneensa päätösvallan tähän asiaan, pilaat sen mitä ehkä teidän suhteestanne vielä pelastettavissa olisi.
Miksi lapsen vieraannuttamista toisesta vanhemmastaan kritisoivat kommentit keräävät alapeukkuja?
Onko lapsen vieraannuttaminen vanhemmistaan hyvä asia?
Kyllä 12v ajattelee jo omilla aivoillaan. Ihan turha höpistä jostain vieraannuttamisesta enää sen ikäisen kohdalla.
Ensinnäkin: mistä täällä tiedetään, että kyse on tytöstä? Aloittaja ei ole missään kertonut lapsen sukupuolta. Toisekseen, tehän olette ihan sekaisin. Jos lapsella on ollut aivan normaali lapsuus etäisän luona, totta kai äidin pitää patistella tapaamisien jatkumista.
Olettaisin itse, että kyse on juuri siitä, että tuossa iässä alkaa viikonlopun vietto kavereiden kanssa viehättää ja jokainen viikonloppu poissa jysäyttää FOMOn liikkeelle, eli nuori pelkää jäävänsä paitsi ihan kaikesta ja joutuvansa porukoista pois.
Tähän lisäksi ensioireitaan ottava murrosikä.
Äiti, joka yleensä huutaa idioottia ja ääliötä normaaleissa keskusteluista siitä, kuka hakee ketä mistä, vaikuttaa keskenkasvuiselta itse. Ainakin kommunikaatiokyvyttömältä.
Ehdotan isälle suoraa yhteyttä lapseen, sillä kuten mammat täällä hokee, lapsi voi itse päättää. Lopeta kommunikointi äidin kanssa ja juttele suoraan lapselle. Äiti hirmustuu varmasti, mutta se on silti sinun - ja lapsen! - oikeus.
Ehdota, että ottaa vaikka jonkun kaverin mukaan isäviikonlopulle, tai miksei parikin, jos tilaa riittää (olettaisin, jos syrjemmässä asutaan). Kaverit nyt vaan alkavat tuossa iässä merkitä tavallaan enemmän kuin vanhemmat, joten tämä voisi auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin: mistä täällä tiedetään, että kyse on tytöstä? Aloittaja ei ole missään kertonut lapsen sukupuolta. Toisekseen, tehän olette ihan sekaisin. Jos lapsella on ollut aivan normaali lapsuus etäisän luona, totta kai äidin pitää patistella tapaamisien jatkumista.
Olettaisin itse, että kyse on juuri siitä, että tuossa iässä alkaa viikonlopun vietto kavereiden kanssa viehättää ja jokainen viikonloppu poissa jysäyttää FOMOn liikkeelle, eli nuori pelkää jäävänsä paitsi ihan kaikesta ja joutuvansa porukoista pois.
Tähän lisäksi ensioireitaan ottava murrosikä.
Äiti, joka yleensä huutaa idioottia ja ääliötä normaaleissa keskusteluista siitä, kuka hakee ketä mistä, vaikuttaa keskenkasvuiselta itse. Ainakin kommunikaatiokyvyttömältä.
Ehdotan isälle suoraa yhteyttä lapseen, sillä kuten mammat täällä hokee, lapsi voi itse päättää. Lopeta kommunikointi äidin kanssa ja juttele suoraan lapselle. Äiti hirmustuu varmasti, mutta se on silti sinun - ja lapsen! - oikeus.
Ehdota, että ottaa vaikka jonkun kaverin mukaan isäviikonlopulle, tai miksei parikin, jos tilaa riittää (olettaisin, jos syrjemmässä asutaan). Kaverit nyt vaan alkavat tuossa iässä merkitä tavallaan enemmän kuin vanhemmat, joten tämä voisi auttaa.
Ap huutaa ”akkaa” ja penää ”oikeuksiaan”. Riitaan tarvitaan aina kaksi.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä 12v ajattelee jo omilla aivoillaan. Ihan turha höpistä jostain vieraannuttamisesta enää sen ikäisen kohdalla.
Juuri tätä kuulee vieraannuttajien toitottavan. Aikuisia ihmisiäkin aivopestään mennen tullen ja heidän mielipiteisiinsä pystytään vaikuttamaan. Miten kuvittelet ettei 12-vuotiasta lasta pysty manipuloimaan, etenkin jos se on ollut jatkuvaa jo pidemmän aikaan?
Mitä outoa tossa on, mulla on teini, joka ei halua mennä mihinkään meidän aikuisten kanssa, jottei kukaan kaveri näe. On vaan jotenkin noloo. Muuten meidän väleissä ei ole mitään vikaa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä 12v ajattelee jo omilla aivoillaan. Ihan turha höpistä jostain vieraannuttamisesta enää sen ikäisen kohdalla.
Huoltokiusaajan ja vieraannuttajan mielestä 12-vuotias on tänään lapsi ja eilen kyllin kehittynyt päättämään asioita itsenäisesti. Se riippuu ihan siitä, mitä asiaa tämä palvelee hänen itsensä kannalta.
Nin. Haukut. Katso nyt tuota otsikkoasikin!
Vika on siinä että sinä et ole nyt pysynyt lapsen tahdissa ja päätä pahkaa alat ayyttää äitiä, sen sijaan että pyrkisit ymmärtämään tilanteen ja ratkomaan sen äidin kanssa yhdessä.
Se että ei pysy mukana taas on ihan inhimillistä, varsinkin kun se murrosikä myös alkaa monella ns yhdessä yössä.