Lue keskustelun säännöt.
Miksi auttamispaikoissa eli sotepalveluissa (neuvola, lastensuojelu, koulupsykologi ym ym) vain arvioidaan ja arvioidaan, mutta koskaan ei saa mitään käytännön apua?!
21.08.2019 |
Kaikenlaiset sotepalvelut eli neuvolat, perhetyöntekijät, kouluopiskelijahuollot ja vastaavat vain arvioi ja arvioi asiakkaan/perheen/potilaan tilannetta? Niiden työntekijöiden koko työ on keskittynyt siihen, että he tekevät ihmisestä / perheestä arvion ja arvioita. Monesti arviosta seuraa joku heidän suositus, mutta sekin yleensä on vain lähete jonnekin taholle, joka taas arvioi ja arvioi mutta sieltäkään ei saa mitään käytännön apua. Ja heidänkin arviointi usein johtaa siihen, että tulee lähete kolmanteen auttamispaikkaan, joka taas vaan arvioi ja arvioi mutta mitään käytännön apua ei hekään taaskaan tarjoa.
Esim. äiti puhuu neuvolassa uupumuksestaan. Neuvola arvioi tilannetta, mutta ei tarjoa mitään oikeaa apua uupumukseen. Laittaa äidin arvionsa jälkeen perhetyön asiakkaaksi. Nekin taas juttelee ja arvioi ja arvioi (ja tarkkailee), mutta eivät tarjoa mitään käytännön apua sille äidille. Äidin uupumus pahenee, kun hän ei saa apua vaan vain arviointia, ja perhetyöntekijä laittaa perheen lastensuojelulle. Joka taas arvioi ja arvioi, mutta eivät tarjoa hekään mitään oikeaa apua. Ja lopulta äiti romahtaa, joutuu sairaalaan ja lapset sijoitukseen tms. Tämäkin olisi voitu välttää, jos äiti olisi saanut käytännön apua jo kun sanoi neuvolassa ekan kerran että alkoi uupumaan!
Tai ihminen menee terveyskeskukseen koska on masentunut. Siellä lääkäri arvioi ja sanoo, että on masennus. Mutta terveyskeskus ei anna hoitoa siihen masennukseen, koska siellä ei ole töissä psykoterapeutteja. Jos masennus pahenee, niin hänet lähetetään psykiatrialle, ja taas psykiatri arvioi ja arvioi. Suosittelee psykoterapiaa, mutta taaskaan ei anna sitä, koska sitä ei ole tarjolla ellet mene itse yksityiselle.
Tai lapsella on koulussa vaikeuksia. Oppilashuolto arvioi ja arvioi, mutta nopeaa käytännön apua (esim. pienryhmäopetus) ei koskaan saa vaan arvioidaan vaan kunnes tilanne on ehtinyt edetä jo todella pahaksi!
Miksi nämä kaikki Suomen julkisen puolen auttamispaikat (poislukien ehkä joku kirurginen/syöpätautien erikoissairaala) vain arvioivat kukin vuorollaan peräkkäin ja välillä yhtä aikaakin samaa asiaa, mutta mikään taho ei tarjoa mitään oikeaa käytännön apua!??
Kommentit (701)
”Vanhemmuuden ei ole tarkoitus uuvuttaa” – ulvilalainen toimintaterapeutti Marika Horttana jakaa tietoa erityisperheille, jotta vanhempien arki helpottuisi
Erityismuksut Instagram ja Facebook-sivut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Upea artikkeli ja hieno t-terapeutti <3
Mahtavaa, että kouluihin palkataan toimintaterapeutteja. Nerokasta!
Hienoa lukea ihmisestä, joka puolustaa näitä lapsia ja perheitä. Sydämellinen kiitos!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Marika Horttana
Saatteko tästä suurennettua? Kiteytettynä se, mihin suuntaan toivoisin erityislasten asioiden menevän on:
* Terkkareiden koulutus erityislasten tunnistamiseen varhaisessa vaiheessa.
* Kunnille (kaikkiin kuntiin) omat kuntoutustyöryhmät, joissa lapset pääsevät tarvittaviin tutkimuksiin toiminta-, fysio-, puheterapeutille. Kuntoutus järjestyisi lieville ja keskivaikeille lapsille kunnan palveluna.
* Varhaiskasvatuksen ja koulun yhteistyön tukeminen. Varhaiskasvatus tuntee jo lapsen, ja seikat mitkä tukevat lapsen toimintakykyä.
* Jos kunnassa ei ole omaa toimintaterapeuttia, silloin arviointi sekä kuntoutus ostopalveluna yksityiseltä terapeutilta.
* Tarvittava ADHD-lääkitys ja seuranta voitaisiin aloittaa omassa kunnassa. Sitä varten ei tarvitsisi mennä erikoissairaahoitoon. Eli lääkärien koulutusta miten se tehdään.
* Koulutuksen myötä myös F83 lapset voisivat saada omasta kunnasta arvioinnin, tukitoimet vanhemmille, kuntoutuksen.
*Yhtenäiset kuvat varhaiskasvatukseen ja kouluun. Nivelvaiheessa Boardmakerin kuvat tukevat koulun alkamista, lapsi osaa toimia tuttujen kuvien avulla koulussa. Satakunnassa suositellaan siis Boardmakeria.
* Kouluun rahoitusta, että saadaan keskittymistä ja oppimista tukevat välineet. (Dynairit painotuotteet, hypisteltävät ja kynätuet) Erityisluokka tarkoittaa usein erityisiä välineitä.
* Avustajien koulutus oppilaita tukevista toimintatavoista, tukiviittomista, aistisäätelystä jne.
* Autismin diagnosointi, neurologiset vammat ja sairaudet kuuluu erikoisssiraanhoitoon.
* Käytännön ohjausta kotiin niille vanhemmille kuka sitä tarvitsee.
* Yhteistyötä eri hoitavien tahojen välillä.
* Kolmannen sektorin (yhdistykset ym) järjestämiä tukia ja pieniä ohjauksellisia koulutuksia lapsen tukiverkolle. Esim. ADHD-lasten isovanhemmille tarkoitetut tapahtumat.
" Näille yhdistyksille rahoitusta palkata työntekijä tekemään työtä perheiden kanssa.Eli onhan tätä sarkaa. Keskityn vuoden ajan nyt kouluihin. Se on hienoa ja hedelmällistä työtä.
Juttu satakunnankansassa 24.8
Mikä tämä on?
Onko joku oikeasti toteuttamassa jotain noista vai mikä ihmeen juttu tuo on?
Ei aukea kuin tilaajille kokonaan
www.satakunnankansa.
fi/a/49b3c3c0-155d-4233-ad28-68d6950c634e
KT Erja Sandberg Tässä linkki kirjoittamaani tieteelliseen artikkeliin tutkimuksestani ADHD-oireisten nuorten koetuista palveluista yhteiskunnastamme. Meidän tulee huomioida puhummeko aikuisina ja ammattilaisina ongelmakeskeistä vai ratkaisukeskeistä puhetta ja miten nuoret sen perusteella itse määrittelevät itseään.
Kirja on THL:n toimittama kokoomateos. Artikkelini alkaa s.95.
www. julkari.
fi/bitstream/handle/10024/137198/THL_TEE030_2018.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Vierailija kirjoitti:
KT Erja Sandberg Tässä linkki kirjoittamaani tieteelliseen artikkeliin tutkimuksestani ADHD-oireisten nuorten koetuista palveluista yhteiskunnastamme. Meidän tulee huomioida puhummeko aikuisina ja ammattilaisina ongelmakeskeistä vai ratkaisukeskeistä puhetta ja miten nuoret sen perusteella itse määrittelevät itseään.
Kirja on THL:n toimittama kokoomateos. Artikkelini alkaa s.95.
www. julkari.
fi/bitstream/handle/10024/137198/THL_TEE030_2018.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Nimellä löytyy sivut facesta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saarikko
6.2.2018 kodin kuvalehti
Paljon on saanut lukea lastensuojelun toiminnasta ja kuinka oirehtivat lapset laitetaan laitokseen.
Vuorokausi laitoksessa maksaa noin 300 euroa per lapsi. Siellä saa ruuan ja kovan kurin. Terapiaa eikä muuta ammatillista hoitoa tuohon rahaan saa. Jos tarvitsee terapiaa, se ostetaan lisärahalla kunnalta.
Miten poliitikot eivät näe tätä yhtälöä ku ihan tavallinen tallaaja näkee tämän.
Moniko laitoslapsi tulee ehjänä laitoksesta takaisin. Osa kotiutuu ennen täysi-ikäisyyttä, mutta osa siirtyy suoraan tuettuun asuntoon.
Tulee mieleen, että tuolla rahalla saa paljon apua kotiin kun vaan joku hoitaisi hommansa.
Kyllä on lapsilla huono olla tässä maassa vaikka ylipäällikkö väittää että kaikki ovat saman arvoisia. Karua katsottavaa.
Vierailija kirjoitti:
Olen kirjoittamassa avunpyyntöä lapsiasiainvaltuutettu
Elina Pekkariselle. Jos kaikki tässä keskustelussa mukana olleet voisivat lähettää tänään tai huomenna sähköpostia tästä asiasta, olisin hyvin kiitollinen lasten puolesta.
Lapsiasiainvaltuutetun on pidettävä näitä asioita julkisuudessa.
Lapsiasiavaltuutetun toimisto
Vapaudenkatu 58 A, 3. Krs
40100 JyväskyläSähköposti: lapsiasiavaltuutettu@oikeus.fi
Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi(at)oikeus.fi
Sosiaalinen media: www.facebook.com/lapsiasiavaltuutettu, @Lapsiasia
Vaihde: +358 (0)295 666 850
Faksi: (014) 337 4248
Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on edistää lapsen edun ja oikeuksien toteutumista (laki lapsiasiavaltuutetusta 2 §).
Toivottavasti saamme lukea lehdestä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
www.
huonoaiti.
fi/ala-sano-naita-asioita-erityislapsen-vanhemmalle/
Vierailija kirjoitti:
www.
huonoaiti.
fi/ala-sano-naita-asioita-erityislapsen-vanhemmalle/
Lapsilla on sairauksia, ongelmia ja häiriöitä, jotka eivät näy ulospäin. Tai siis, eivät näy ulospäin muuten kuin vaikkapa käytöksestä. Sellaisesta käytöksestä, joka ei ole hyväksyttyä.
Koska tällaisesta lapsesta ei näe, että kyseessä on sairaus tai häiriö, on helppo lyödä kaksi leimaa: huonosti käyttäytyvä lapsi ja huonot vanhemmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
www.
huonoaiti.
fi/ala-sano-naita-asioita-erityislapsen-vanhemmalle/Lapsilla on sairauksia, ongelmia ja häiriöitä, jotka eivät näy ulospäin. Tai siis, eivät näy ulospäin muuten kuin vaikkapa käytöksestä. Sellaisesta käytöksestä, joka ei ole hyväksyttyä.
Koska tällaisesta lapsesta ei näe, että kyseessä on sairaus tai häiriö, on helppo lyödä kaksi leimaa: huonosti käyttäytyvä lapsi ja huonot vanhemmat.
Varsinkin jos näkee jonkin ihan satunnaisen tilanteen ja vetää siitä pahantahtoisen johtopäätöksen. Kuten moni lasun lätkijä nykyään tekee.
www.
yle.
fi/uutiset/3-10127318?fbclid=IwAR1mkiLb2MkUHS3cucVleAnJYCDCx5rfJ2MlIZf5E6hROjG85272ioDrCFk
Laki takaa erityislapsiperheen arkeen tukea – oikeus valittaa päätöksistä jää usein käyttämättä
Kunnat panttaavat tietoa. Harva äiti tai isä tietää esimerkiksi, että alle 18-vuotiaan lapsen asioissa oikeusapu on vanhempien tuloista riippumatonta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
www.
huonoaiti.
fi/ala-sano-naita-asioita-erityislapsen-vanhemmalle/Lapsilla on sairauksia, ongelmia ja häiriöitä, jotka eivät näy ulospäin. Tai siis, eivät näy ulospäin muuten kuin vaikkapa käytöksestä. Sellaisesta käytöksestä, joka ei ole hyväksyttyä.
Koska tällaisesta lapsesta ei näe, että kyseessä on sairaus tai häiriö, on helppo lyödä kaksi leimaa: huonosti käyttäytyvä lapsi ja huonot vanhemmat.
Varsinkin jos näkee jonkin ihan satunnaisen tilanteen ja vetää siitä pahantahtoisen johtopäätöksen. Kuten moni lasun lätkijä nykyään tekee.
Hyvä kirjoitus
www.
lokakuunliike.
com/ll-uutiset/huostaanotto-ei-ole-ratkaisu-nepsykirjon-lapsen-oireiluun
Julkinen avunpyyntö tuotti tulosta – Aikuisten lastensa hädästä T S:lle kertonut äiti näkee perheen tilanteessa ensi kertaa toivoa
25.8.19
Turun Sanomat kertoi kesäkuun alussa iäkkäästä äidistä ja hänen kahdesta aikuisesta lapsestaan, joille oli yritetty saada palveluasuntoja jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Perhe oli vaka...
20 vuotta, vetää sanattomaksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Psykologiliitto muistaakseni ehdotti alku vuonna, että psykologi tulisi palkata jokaiseen Suomen lastensuojelutiimiin. Tällä hetkellä lastensuojelussa ei ole tarpeeksi osaamista ja se pitäisi nyt rehellisesti myöntää. Lastensuojelun sossut tekevät kaikki nyt mm. psykologin töitä ja tämä on hyvin kuormittavaa ja stressaavaa.
Psykologit haluavat töihin lastensuojeluun – Talentia: Tärkeintä olisi saada ylipäänsä lisää työntekijöitä lastensuojeluun
Sosiaalialan Talentian ja Lastensuojelun keskusliiton mukaan psykologit eivät ole ihmelääke lastensuojelun akuuttiin resurssipulaan. Talentian mukaan sosiaalityöntekijöiden määrä pitäisi tuplata.
11.10.2018 yl e
Psykologiliitto haluaa psykologeja enemmän mukaan sosiaalihuollon lastensuojelutyöhön. Liitto toteaa tuoreessa kannanotossaan (siirryt toiseen palveluun), että lastensuojelussa tarvitaan nykyistä enemmän psykologista asiantuntemusta. Se perustelee ehdotusta lapsen edun ja oikeusturvan vahvistumisella.
Psykologiliiton näkemyksen mukaan lastensuojelun ongelmat johtuvat osittain siitä, että sosiaalihuolto ei kykene tarpeeksi hyvin tunnistamaan lasten ja nuorten tarpeita. Se ehdottaa ratkaisuksi lastenhuollon yksiköihin psykologeja tunnistamaan lasten tarpeita ja tätä kautta ehkäisemään ongelmia etukäteen.
Vierailija kirjoitti:
Olen kirjoittamassa avunpyyntöä lapsiasiainvaltuutettu
Elina Pekkariselle. Jos kaikki tässä keskustelussa mukana olleet voisivat lähettää tänään tai huomenna sähköpostia tästä asiasta, olisin hyvin kiitollinen lasten puolesta.
Lapsiasiainvaltuutetun on pidettävä näitä asioita julkisuudessa.
Lapsiasiavaltuutetun toimisto
Vapaudenkatu 58 A, 3. Krs
40100 JyväskyläSähköposti: lapsiasiavaltuutettu@oikeus.fi
Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi(at)oikeus.fi
Sosiaalinen media: www.facebook.com/lapsiasiavaltuutettu, @Lapsiasia
Vaihde: +358 (0)295 666 850
Faksi: (014) 337 4248
Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on edistää lapsen edun ja oikeuksien toteutumista (laki lapsiasiavaltuutetusta 2 §).
Kerro saamasi vastaus
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
www.
huonoaiti.
fi/ala-sano-naita-asioita-erityislapsen-vanhemmalle/Lapsilla on sairauksia, ongelmia ja häiriöitä, jotka eivät näy ulospäin. Tai siis, eivät näy ulospäin muuten kuin vaikkapa käytöksestä. Sellaisesta käytöksestä, joka ei ole hyväksyttyä.
Koska tällaisesta lapsesta ei näe, että kyseessä on sairaus tai häiriö, on helppo lyödä kaksi leimaa: huonosti käyttäytyvä lapsi ja huonot vanhemmat.
Varsinkin jos näkee jonkin ihan satunnaisen tilanteen ja vetää siitä pahantahtoisen johtopäätöksen. Kuten moni lasun lätkijä nykyään tekee.
Hyvä kirjoitus
www.
lokakuunliike.
com/ll-uutiset/huostaanotto-ei-ole-ratkaisu-nepsykirjon-lapsen-oireiluun
Nyky käytännöllä huostaanotto on saatu tukitoimi perhetyöntekijöiden jälkeen. Mitään todellista tukea ei tarjota
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkein vaarallisin työntekijä on nuori, nippa nappa maisterivaiheeseen päässyt intomieli. Pää täynnä teoriaa, itsetunto täynnä ylemmyyttä ja sydän täynnä opinahjossa opittua vanhempien halveksuntaa. Melkein kuin pommin päästäisi sinne kentälle.
Käytännön kokemuksen puute ja perusteeton itsetunto on pommi millä alalla tahansa. Kuvitelkaapa vaikka rakennukselle suunnittelemaan ja johtamaan töitä vasta amk:sta valmistunut kirjanoppinut työnjohtaja, joka ei ole itse tehnyt koskaan päivääkään sitä työtä. Ehkä homma toimii, jos työntekijät ovat ulkomaalaisia ...
Vaikuttaa siltä, että kauniina ajatuksena olisi ollut se, että arvioinnin perusteella voidaan perheelle antaa oikeaa ja tehokasta apua - mutta kun moni perhe ei koskaan muuta apua saa! Homma päättyy arviointiraporttiin eikä johda mihinkään toimenpiteisiin.
Onko nykyinen sosiaaliohjaaja sama kuin entinen kodinhoitaja? Ei tietenkään työ ole, mutta tarkoitan että onko sosiaaliohjaajan asema lapsiperheen tukiverkostossa sama kuin ennnen kodinhoitajan eli olisi lähimpänä perhettä?
Ohiksena tekee mieli huomauttaa että kyllä ammattinimikkeiden viidakkokin on sekava ja tahallaan sotkettu. 90-luvulla ennen AMK:n perustamista sosiaalipuolella valmistui nykyistä AMK:ta vastaavalta opistotasolta (ei siis ammattiopistosta = ent. ammattikoulu, vaan opistotasolta valmistuivat esim. sairaanhoitajat) sosiaaliohjaajia ja sosiaalikasvattajia. Ohjaajat työskentelivät vanhuspuolella ja kasvattajat lapsi- ja nuorisopuolella. Oli kolmivuotinen tutkinto, ja sisällöltään laaja. Pidän edelleen näitä vanhamallisen opistotutkinnon suorittaneita aika rautaisina ammattilaisina verrattuna sosionomeihin, tosin pikkuhiljaa eläköityvät. Näissä tutkinnoissa oli myös se hyvä puoli, että työnantajan näkökulmasta oli selvää mitä tutkinnon suorittanut osasi. Nämä molemmat tutkinnot yhdistettiin sosionomin tutkinnoksi AMK:ssa, mutta koska sosionomit saivat koota tutkintonsa osat itse, tarkoittaa se sitä, että sosionomin tutkinto voi sisällöltään vaihdella tutkinnonsuorittaneiden kesken. Lisäksi AMK:ssa lisättiin tutkintoihin sellaista "kevyttutkimuksen" tekoa, joka oli mielestäni monella tapaa huono tikki, mutta en nyt mene enempää siihen.
Mutta siis, jottei olisi turhan yksinkertaista, niin nytkö jossain käytetään "sosiaaliohjaaja" toiminimikettä, mutta sillä ei ole mitään tekemistä tämän vanhanmallisen sosiaaliohjaaja-koulutuksen kanssa? Voi elämä.
https://www.satakunnankansa.fi/a/49b3c3c0-155d-4233-ad28-68d6950c634e?c…