Lue keskustelun säännöt.
Naisystävän suusta: "ihan hyvä että ei tavattu nuorempana koska en olisi osannut arvostaa sinua silloin"
17.08.2019 |
Mitä helvettiä tuo tarkoittaa? Eli silloin kun hän oli seksuaalisen markkina-arvonsa huipulla hän ei olisi huolinut minua vaan piti niistä jännistä ja komeista miehistä, mutta nyt on tyytyväinen tylsään ja turvalliseen tavalliseen mieheen? Kiva kuulla. Tämä pistää tosissaan miettimään haluanko edes jatkaa suhdetta. Ja hän ei pitänyt tuota lausahdustaan minään isona juttuna. Itse olen raivoissani.
M35
Kommentit (753)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskeisimmäksi tässä ketjussa on nyt muodostunut (jälleen) se, että naiset ovat joko kykenemättömiä näkemään asioita miehen näkökulmasta, tai sitten tietoisesti tekevät kaikkensa, etteivät vahingossakaan ymmärtäisi asiaa miehen näkökulmasta.
Olisiko niin, että miehen asenne on miehelle itselleen haitallinen ja myös mahdolliselle parisuhteelle, siksi yritetään auttaa.
Otetaan esimerkiksi nainen, joka toivoo lasta. Ensin luomuyrityksiä ja pettymyksiä. Sitten rankat hormonihoidot ja hedelmöittymisten epäonnistumiset. Itkut joka kuukausi. Sitten adoptoidaan lapsi. Onko tämä lapsi vihan kohde, koska ei ole omaa verta ja lihaa eikä ole kasvanut omassa kohdussa ja tie ollut rankka vai onko se lapsi rakas ja suloinen onnen täyttymys, vihdoin vaikeuksien jälkeen.
Tämän ketjun miehillä on syvä huonommuudentunne ja kaikkein haitallisinta se on heille itselleen. Heidän elämäänsä se pilaa, oli naista tai ei.
nainen määrittelee mikä on hyvä parisuhde ja miehen tehtävä on muutttua. Muistakaa miehet roolinne: siementäjä ja laskujen maksaja.
Olen samaa mieltä. Palstan ääneen lausumaton aksiooma on se, että miehen pitäisi maksaa kaikki ylöspito ja hän kuitenkin on tyhmä ja ääliö ja riittämätön sika, joka ei ymmärrä naistaan tarpeeksi ja ansaitsee siksi kaiken skeidan mitä keksitään päälle heittää. Se jolla on silmät näkee. Toivottavasti nämä naiset saavat lopulta mitä ansaitsevat.
Se on se mahdottomuus taviksilla...
Jos mies tekee kaiken mitä nainen haluaa hän on vässykkä
Jos mies ei tee hän on riittämätön sika
Pitäisi olla tarpeeksi valuuttaa tilillä ja jahti + lentokone jotta vaatimukset katoaisivat. Tiskit? MItä väliä, en tiedä kuka nyt on vuorossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskeisimmäksi tässä ketjussa on nyt muodostunut (jälleen) se, että naiset ovat joko kykenemättömiä näkemään asioita miehen näkökulmasta, tai sitten tietoisesti tekevät kaikkensa, etteivät vahingossakaan ymmärtäisi asiaa miehen näkökulmasta.
Erona tässä on se, että naisilla on näkemys omasta elämästään, ja sinulla näkemys naisten elämästä. Mitä jos hankkisit sen näkemyksen vain itsestäsi, etkä tuhlaisi aikaa tuntemattomien ihmisten näkemysten miettimiseen? Onnistuisiko?
Kun annat "red pill" -asian hautua muutaman viikon tai kuukauden mielessäsi, perehdyt asiaan ja olet rehellinen itsellesi huomaat, että kyllä se vain niin on (vaikka kuinka käytetty termistö aluksi ärsyttäisikin). Tämä tosin edellyttää rehellisyyttä, ja siihen valitettavan harva pystyy.
Mutta sinä toki pystyt, koska olet vahva itsenäinen moderni nainen, ja korkeakoulutkin käynyt vielä! Minä uskon sinuun! Tällä palstalla et toki koskaan tule myöntämään, että oikeassahan ne ovat: menettäisit kasvosi sosiaalisessa ympyrässäsi, ja sitä ei tietenkään kannata ehdoin tahdoin tehdä.
Ei, kyllä minä myönnän täysin rinnoin että olen nauttinut elämäni jokaisesta päivästä. Mites on sinun laitasi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskeisimmäksi tässä ketjussa on nyt muodostunut (jälleen) se, että naiset ovat joko kykenemättömiä näkemään asioita miehen näkökulmasta, tai sitten tietoisesti tekevät kaikkensa, etteivät vahingossakaan ymmärtäisi asiaa miehen näkökulmasta.
Olisiko niin, että miehen asenne on miehelle itselleen haitallinen ja myös mahdolliselle parisuhteelle, siksi yritetään auttaa.
Otetaan esimerkiksi nainen, joka toivoo lasta. Ensin luomuyrityksiä ja pettymyksiä. Sitten rankat hormonihoidot ja hedelmöittymisten epäonnistumiset. Itkut joka kuukausi. Sitten adoptoidaan lapsi. Onko tämä lapsi vihan kohde, koska ei ole omaa verta ja lihaa eikä ole kasvanut omassa kohdussa ja tie ollut rankka vai onko se lapsi rakas ja suloinen onnen täyttymys, vihdoin vaikeuksien jälkeen.
Tämän ketjun miehillä on syvä huonommuudentunne ja kaikkein haitallisinta se on heille itselleen. Heidän elämäänsä se pilaa, oli naista tai ei.
Okei. No käännä päässäsi tämä niin päin, että miehellä on lapsi joka ei ole hänen. Maksatko ja rakastatko silti? Rehellinen vastaus kiitos, vaikka et pystykään.
Tuossa kuviossa on kyllä isäkin.
On sitten mies tai nainen, jokaisella on potentiaali hyvään ja rakkauteen ja katkeruuteen myös. Jos mies on halunnut lapsen, ihan sairasta alkaa hyysätä lasta, jota salaa vihaa ja tuntee vieraaksi. Tai alkaa vihata kaikkia vanhempia tai lapsia. Kyllä, lapsettomilla naisillakin on yleensä vaihe, että perheiden ja vauvojen näkeminen katkeroittaa ja itkettää, mutta yleensä siitä pääsee yli ja elämä jatkuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskeisimmäksi tässä ketjussa on nyt muodostunut (jälleen) se, että naiset ovat joko kykenemättömiä näkemään asioita miehen näkökulmasta, tai sitten tietoisesti tekevät kaikkensa, etteivät vahingossakaan ymmärtäisi asiaa miehen näkökulmasta.
Olisiko niin, että miehen asenne on miehelle itselleen haitallinen ja myös mahdolliselle parisuhteelle, siksi yritetään auttaa.
Otetaan esimerkiksi nainen, joka toivoo lasta. Ensin luomuyrityksiä ja pettymyksiä. Sitten rankat hormonihoidot ja hedelmöittymisten epäonnistumiset. Itkut joka kuukausi. Sitten adoptoidaan lapsi. Onko tämä lapsi vihan kohde, koska ei ole omaa verta ja lihaa eikä ole kasvanut omassa kohdussa ja tie ollut rankka vai onko se lapsi rakas ja suloinen onnen täyttymys, vihdoin vaikeuksien jälkeen.
Tämän ketjun miehillä on syvä huonommuudentunne ja kaikkein haitallisinta se on heille itselleen. Heidän elämäänsä se pilaa, oli naista tai ei.
nainen määrittelee mikä on hyvä parisuhde ja miehen tehtävä on muutttua. Muistakaa miehet roolinne: siementäjä ja laskujen maksaja.
Minä olen ihan aidosti pahoillani näiden miesten puolesta. Kenelläkään,joka kantaa tuollaista negatiivisuutta sisällään, ei ole hyvä olla ja elämän potentiaali valuu hukkaan. Sama koskee naispuolista kivikissaäitiä. On jääty jumiin päänsisäisiin rakenteisiin ja paljon hyvää jää näkemättä ja kokematta.
oletkin parempi ihminen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turha tosta liikaa ottaa itseensä, vaikka olisi vaimosi jättää sen sanomattakin. Mulla samanlainen tapaus: vaimoni oli nuorena poikkeuksellisen kaunis (on kaunis toki vieläkin) ja vientiä riitti astronauttikirurgien piirissä, seurusteli aikanaan ”jopa” NHL-pelaajan kanssa. Ei olisi taatusti edes vilkuillut parikymppisen opiskelijan perään kuten minä silloin olin.
Kun sitten oli aika valita aviomies loppuelämäksi, niin prioriteetit muuttuivat. Tärkeämpää kuin raha ja kuuluisuus oli löytää mies, jonka kanssa voisi perustaa perhe ja ”olla onnellinen loppuelämän”. Itse asiassa minä olin se, joka empi olisiko hänestä minulle oikea puoliso. Onneksi valitsin oikein ja nyt ollaan oltu onnellisesti yhdessä 10 vuotta.
Ei niitä tasoteorioita kannata ottaa kirjaimellisesti ja on moukkamaista niistä puhua, mutta ei ne mitään puppuakaan ole. Ja tämä miehen suusta, joka kuuluu niihin keskitason miehiin, jolla aina on ollut tyttöystävä/vaimo.
Onneksi olkoon: olet sisäistänyt oman roolisi, onka voi tiivistää seuraavasti:
"Alpha fuck, beta bucks"
"cuck"
"betas in waiting"
Odottelit siis kärsivällisesti vierestä seuraten, kun "puoli kaupunkia" kynti vaimoasi, ja kun he olivat kyllikseen saaneet, olit paikalla ottamassa jämät vastaan.
Jos nyt kyse ei ole provoilusta niin tässä ketjussa pelataan täydellisesti niin sanottujen red pill -miesten pussiin kuin vain olla ja voi.
Luetun ymmärtäminen ei taida olla vahvuutesi. Väännetään rautalangasta:
Seurustelin koko nuoruuteni ajan.
Seksielämäni tyttöystävieni kanssa oli hyvin viriiliä.
Nykyinen vaimo eli vauhdikasta nuoruutta, mutta häntä ei ”kyntänyt puoli kaupunkia”, hän vain liikkui eri piireissä kuin minä
-> en siis odottanut vaimoni, vaan elämäntilanteemme sattuivat olemaan just oikeassa asennossa kun tapasimme.Täsmennyksesi siis vain alleviivaa sitä, mitä alun perin tuossa yllä sanoin. Et vain tykännyt käyttämistäni sanamuodoista, joten katsoit tarpeelliseksi muotoilla saman asian toisin.
Jälleen väärin. Hän kertoi miten HÄNEN elämänsä on mennyt. Sinä yrität tapailla sanoja TOISTEN elämien kulkuun. Voisit myös hommata itsellesi elämän, mutta se lienee jotenkin haasteellista sinulle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jopas on mgtow miehiä palstalla. Ohiksena mietityttää, mitä nämä "voimaantuneet" havahtuneet miehet tekevät ulisemassa naisvaltaisella vauva.fi palstalla lauantai-iltana? Jos tämä on "totuuden" ymmärtämisen tulos ja seuraus, en tiedä kuinka moneen keskivertomieheen se vetoaa. Menkää edes ylilaudalle ulisemaan. Naisen arvoa ei määritä ikä eikä seksikumppanien määrä.
Jos olisi teoriassa kaksi yhtä kaunista ja kiinnostavaa naista, joista toisella olisi ollut muutama aiempi seksikumppani ja toisella taas kymmeniä, niin 90% miehistä valitsisi sen ensimmäisen. Loput ovat cuckeja, pervertikkoja, täysin välinpitämättömiä epäseksuaaleja tai valkoritareja.
Naisen kauneus nokittaa jopa naisen iän ja tämän kumppanien määrän arvon määrityksessä.
Eipä ole yksikään mies ikinä kysyny minulta seksikumppanien määrää. Eli ihmetyttää mistä se mies tietäisi. Mutta se, mitä pohdintasi osoittaa on jälleen että ihmissuhteet ovat sinulle jotain, missä valitaan jostain jonosta tai ryhmästä sopivin kumppani, ei sitä että ihastutaan johonkin ihmiseen koska hän on ainutlaatuinen ja kiinnostava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskeisimmäksi tässä ketjussa on nyt muodostunut (jälleen) se, että naiset ovat joko kykenemättömiä näkemään asioita miehen näkökulmasta, tai sitten tietoisesti tekevät kaikkensa, etteivät vahingossakaan ymmärtäisi asiaa miehen näkökulmasta.
Olisiko niin, että miehen asenne on miehelle itselleen haitallinen ja myös mahdolliselle parisuhteelle, siksi yritetään auttaa.
Otetaan esimerkiksi nainen, joka toivoo lasta. Ensin luomuyrityksiä ja pettymyksiä. Sitten rankat hormonihoidot ja hedelmöittymisten epäonnistumiset. Itkut joka kuukausi. Sitten adoptoidaan lapsi. Onko tämä lapsi vihan kohde, koska ei ole omaa verta ja lihaa eikä ole kasvanut omassa kohdussa ja tie ollut rankka vai onko se lapsi rakas ja suloinen onnen täyttymys, vihdoin vaikeuksien jälkeen.
Tämän ketjun miehillä on syvä huonommuudentunne ja kaikkein haitallisinta se on heille itselleen. Heidän elämäänsä se pilaa, oli naista tai ei.
Okei. No käännä päässäsi tämä niin päin, että miehellä on lapsi joka ei ole hänen. Maksatko ja rakastatko silti? Rehellinen vastaus kiitos, vaikka et pystykään.
Tuossa kuviossa on kyllä isäkin.
On sitten mies tai nainen, jokaisella on potentiaali hyvään ja rakkauteen ja katkeruuteen myös. Jos mies on halunnut lapsen, ihan sairasta alkaa hyysätä lasta, jota salaa vihaa ja tuntee vieraaksi. Tai alkaa vihata kaikkia vanhempia tai lapsia. Kyllä, lapsettomilla naisillakin on yleensä vaihe, että perheiden ja vauvojen näkeminen katkeroittaa ja itkettää, mutta yleensä siitä pääsee yli ja elämä jatkuu.
Kuinka oman kokemuksesi mukaan kommentointi joka on tasoa "kasvata pallit" ja vähättely auttaa näiden itkevien lapsettomien äidiksi haluavien naisten elämää?
Koska sitähän te harrastatte nyt, ei teillä ole kokemusta miksi nuo miehet ovat tuollaisia mutta v*ttuilu on taattua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskeisimmäksi tässä ketjussa on nyt muodostunut (jälleen) se, että naiset ovat joko kykenemättömiä näkemään asioita miehen näkökulmasta, tai sitten tietoisesti tekevät kaikkensa, etteivät vahingossakaan ymmärtäisi asiaa miehen näkökulmasta.
Olisiko niin, että miehen asenne on miehelle itselleen haitallinen ja myös mahdolliselle parisuhteelle, siksi yritetään auttaa.
Otetaan esimerkiksi nainen, joka toivoo lasta. Ensin luomuyrityksiä ja pettymyksiä. Sitten rankat hormonihoidot ja hedelmöittymisten epäonnistumiset. Itkut joka kuukausi. Sitten adoptoidaan lapsi. Onko tämä lapsi vihan kohde, koska ei ole omaa verta ja lihaa eikä ole kasvanut omassa kohdussa ja tie ollut rankka vai onko se lapsi rakas ja suloinen onnen täyttymys, vihdoin vaikeuksien jälkeen.
Tämän ketjun miehillä on syvä huonommuudentunne ja kaikkein haitallisinta se on heille itselleen. Heidän elämäänsä se pilaa, oli naista tai ei.
nainen määrittelee mikä on hyvä parisuhde ja miehen tehtävä on muutttua. Muistakaa miehet roolinne: siementäjä ja laskujen maksaja.
Kukaan ei teitä siihen pakota, vaihtoehtoja on olemassa. Yksi asia on varmaa: ette ikinä saa näillä jutuillanne sitä mitä haluatte ja vaikka saisitte, etsisitte vikoja siitäkin.
Parasta naisten on kiertää kaukaa kaikki katkerot ja keskittyä normaaleihin miehiin, jotka eivät päivästä toiseen kieriskele katkeruudessa siksi, etteivät saanet teininä unelmiensa naista.
Jos joku taikuri taikoisi teidät nuoreksi alfaksi, ette tekään etsisi itsellenne kumppania niistä rumista tytöistä vaan jahtaisitte niitä kaunottaria, joihin teillä ei ole ollut tsänssejä. Aika paksua vaatia naisia skippaamaan kaikki nuoruuden suomat mahdollisuudet ja tyytymään teinineitsyenä järjestettyyn avioliittoon jonkun 15 vuotta vanhemman, lyhyen, kaljun ja lihavan insinöörin kanssa, joka todennäköisesti saisi morsmaikultaan seksiä vain ráískaámalla tämän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kenelle nämä betat oikein kiukuttelevat? Naisille vaiko itseään komeammille miehille?
Eivät kenellekään, tai ainakaan ei pitäisi. Tosiasioiden tunnustaminen on silti viisauden alku, näin taisi sanoa entinen presidentti Paasikivi, jos oikein muistan.
Seuraava tärkeä askel on sitten se, että niin isät kuin äiditkin kertoisivat omille kasvaville pojilleen, missä oikeasti nykyaikana mennään. Varsinkin äideillä on erittäin paha tapa kertoa pojilleen se, miten he toivoisivat asioiden olevan sen sijaan, että valmentaisivat poikansa kohtaamaan maailman sellaisena kuin se oikeasti on.
Ihmisten taso parisuhteen ja perheen perustamisen kannalta on nykyään länsimaissa niin kerta kaikkisen surkea, että itseään kunnioittavan, asiansa hoitaneen miehen on pakko joko a) hyväksyä yksin jääminen tai b) matkustaa ulkomaille ja toivoa itselleen parempaa onnea siellä. Itse tein b), ja toivon, että kaikki muutkin kotimaiset miehet tekevät saman (niiden eliittimiesten ei toki tarvitse). Tällöin tilanteesta hyötyvät kaikki: mies saa haluamansa parisuhteen, suomalainen nainen saa olla rauhassa suomalaisen miehen lähestymisiltä, ja valtio saa edelleen verorahansa (kun mies tuo ulkomailta vaimon, ja maksaa verot edelleen Suomeen).
Kannustan naisettomia miehiä lähtemään ulkomaille etsimään kumppania, olen sitä tällä palstalla jo vaikka kuinka pitkään ehdottanut. Mutta sitä en usko, että ulkomailla naisen kanssa oleva tai edes naisia etsivä mies käyttäisi lauantai-iltansa suomalaisen vauvalehden keskustelupalstalla :-DDDD
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kenelle nämä betat oikein kiukuttelevat? Naisille vaiko itseään komeammille miehille?
Eivät kenellekään, tai ainakaan ei pitäisi. Tosiasioiden tunnustaminen on silti viisauden alku, näin taisi sanoa entinen presidentti Paasikivi, jos oikein muistan.
Seuraava tärkeä askel on sitten se, että niin isät kuin äiditkin kertoisivat omille kasvaville pojilleen, missä oikeasti nykyaikana mennään. Varsinkin äideillä on erittäin paha tapa kertoa pojilleen se, miten he toivoisivat asioiden olevan sen sijaan, että valmentaisivat poikansa kohtaamaan maailman sellaisena kuin se oikeasti on.
Ihmisten taso parisuhteen ja perheen perustamisen kannalta on nykyään länsimaissa niin kerta kaikkisen surkea, että itseään kunnioittavan, asiansa hoitaneen miehen on pakko joko a) hyväksyä yksin jääminen tai b) matkustaa ulkomaille ja toivoa itselleen parempaa onnea siellä. Itse tein b), ja toivon, että kaikki muutkin kotimaiset miehet tekevät saman (niiden eliittimiesten ei toki tarvitse). Tällöin tilanteesta hyötyvät kaikki: mies saa haluamansa parisuhteen, suomalainen nainen saa olla rauhassa suomalaisen miehen lähestymisiltä, ja valtio saa edelleen verorahansa (kun mies tuo ulkomailta vaimon, ja maksaa verot edelleen Suomeen).
Kannustan naisettomia miehiä lähtemään ulkomaille etsimään kumppania, olen sitä tällä palstalla jo vaikka kuinka pitkään ehdottanut. Mutta sitä en usko, että ulkomailla naisen kanssa oleva tai edes naisia etsivä mies käyttäisi lauantai-iltansa suomalaisen vauvalehden keskustelupalstalla :-DDDD
No millainen parisuhteessa oleva ihminen käyttäisi lauantai-iltansa täällä? Luulisi että on muutakin tekemistä sen kumppanin kanssa jos sellainen olisi muualla kuin mielikuvituksessa.
Chevalier kirjoitti:
Mitä ihmettä? kirjoitti:
"Seksuaalinen markkina-arvo", en minä ainakaan nuorena osannut tuollaista edes ajatella. Mutta ilmeisesti miehet ei muuta naisessa näekään, vai mikä on asian pointti.
Asian pointti on se, että te naiset ette fiksua miestä fuulaa. Miehen aivot toimii samalla tavalla kuin shakki. Nainen tekee siirron ja mä olen laskenut jo 3 siirtoa ennakkoon.
Tai pokeria. Nainen sanoo valheen ja räpyttelee silmiä, mutta mun ei tarvitse kuin katsoa silmiä ja suuta niin näen sen valheen ja nalkissa oot!
Jotenkin pöyristyttävä ajatus, että tämäkin pulushakin pelaaja on jonkun äidin lapsi. 😳
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jopas on mgtow miehiä palstalla. Ohiksena mietityttää, mitä nämä "voimaantuneet" havahtuneet miehet tekevät ulisemassa naisvaltaisella vauva.fi palstalla lauantai-iltana? Jos tämä on "totuuden" ymmärtämisen tulos ja seuraus, en tiedä kuinka moneen keskivertomieheen se vetoaa. Menkää edes ylilaudalle ulisemaan. Naisen arvoa ei määritä ikä eikä seksikumppanien määrä.
Jos olisi teoriassa kaksi yhtä kaunista ja kiinnostavaa naista, joista toisella olisi ollut muutama aiempi seksikumppani ja toisella taas kymmeniä, niin 90% miehistä valitsisi sen ensimmäisen. Loput ovat cuckeja, pervertikkoja, täysin välinpitämättömiä epäseksuaaleja tai valkoritareja.
Naisen kauneus nokittaa jopa naisen iän ja tämän kumppanien määrän arvon määrityksessä.
Eipä ole yksikään mies ikinä kysyny minulta seksikumppanien määrää. Eli ihmetyttää mistä se mies tietäisi. Mutta se, mitä pohdintasi osoittaa on jälleen että ihmissuhteet ovat sinulle jotain, missä valitaan jostain jonosta tai ryhmästä sopivin kumppani, ei sitä että ihastutaan johonkin ihmiseen koska hän on ainutlaatuinen ja kiinnostava.
No katsos kun joku nainen on mennyt möläyttämään "onneksi emme tavanneet kun oli villit vuodet, et olisi ollut ringissä"
Naulankantaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kenelle nämä betat oikein kiukuttelevat? Naisille vaiko itseään komeammille miehille?
Eivät kenellekään, tai ainakaan ei pitäisi. Tosiasioiden tunnustaminen on silti viisauden alku, näin taisi sanoa entinen presidentti Paasikivi, jos oikein muistan.
Seuraava tärkeä askel on sitten se, että niin isät kuin äiditkin kertoisivat omille kasvaville pojilleen, missä oikeasti nykyaikana mennään. Varsinkin äideillä on erittäin paha tapa kertoa pojilleen se, miten he toivoisivat asioiden olevan sen sijaan, että valmentaisivat poikansa kohtaamaan maailman sellaisena kuin se oikeasti on.
Ihmisten taso parisuhteen ja perheen perustamisen kannalta on nykyään länsimaissa niin kerta kaikkisen surkea, että itseään kunnioittavan, asiansa hoitaneen miehen on pakko joko a) hyväksyä yksin jääminen tai b) matkustaa ulkomaille ja toivoa itselleen parempaa onnea siellä. Itse tein b), ja toivon, että kaikki muutkin kotimaiset miehet tekevät saman (niiden eliittimiesten ei toki tarvitse). Tällöin tilanteesta hyötyvät kaikki: mies saa haluamansa parisuhteen, suomalainen nainen saa olla rauhassa suomalaisen miehen lähestymisiltä, ja valtio saa edelleen verorahansa (kun mies tuo ulkomailta vaimon, ja maksaa verot edelleen Suomeen).
Kannustan naisettomia miehiä lähtemään ulkomaille etsimään kumppania, olen sitä tällä palstalla jo vaikka kuinka pitkään ehdottanut. Mutta sitä en usko, että ulkomailla naisen kanssa oleva tai edes naisia etsivä mies käyttäisi lauantai-iltansa suomalaisen vauvalehden keskustelupalstalla :-DDDD
No millainen parisuhteessa oleva ihminen käyttäisi lauantai-iltansa täällä? Luulisi että on muutakin tekemistä sen kumppanin kanssa jos sellainen olisi muualla kuin mielikuvituksessa.
Sitähän minä juuri sanoin: miksi ulkomailla parisuhteessa oleva mies käyttäisi lauantai-iltansa vauvalehden keskustelupalstalla? Itse avasin palstan nyt sunnuntaina. Eilisiltana istuttiin miehen kanssa ulkona lämpimässä kesäillassa siemailemassa viiniä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi miehistä itsetuntoa. Tuohan on hienosti sanottu.
”En olisi kiinnostunut sinusta nuorempana, koska silloin halusin naisen olevan kaunis ja fiksu.”
Eikö olisi ihanaa kuulla tuo omalta rakkaalta? Sydän oikein sulaisi, kun saa kuulla, että ei ole miehen mielestä kaunis ja fiksu, mutta kelpaa silti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kenelle nämä betat oikein kiukuttelevat? Naisille vaiko itseään komeammille miehille?
Eivät kenellekään, tai ainakaan ei pitäisi. Tosiasioiden tunnustaminen on silti viisauden alku, näin taisi sanoa entinen presidentti Paasikivi, jos oikein muistan.
Seuraava tärkeä askel on sitten se, että niin isät kuin äiditkin kertoisivat omille kasvaville pojilleen, missä oikeasti nykyaikana mennään. Varsinkin äideillä on erittäin paha tapa kertoa pojilleen se, miten he toivoisivat asioiden olevan sen sijaan, että valmentaisivat poikansa kohtaamaan maailman sellaisena kuin se oikeasti on.
Ihmisten taso parisuhteen ja perheen perustamisen kannalta on nykyään länsimaissa niin kerta kaikkisen surkea, että itseään kunnioittavan, asiansa hoitaneen miehen on pakko joko a) hyväksyä yksin jääminen tai b) matkustaa ulkomaille ja toivoa itselleen parempaa onnea siellä. Itse tein b), ja toivon, että kaikki muutkin kotimaiset miehet tekevät saman (niiden eliittimiesten ei toki tarvitse). Tällöin tilanteesta hyötyvät kaikki: mies saa haluamansa parisuhteen, suomalainen nainen saa olla rauhassa suomalaisen miehen lähestymisiltä, ja valtio saa edelleen verorahansa (kun mies tuo ulkomailta vaimon, ja maksaa verot edelleen Suomeen).
Kannustan naisettomia miehiä lähtemään ulkomaille etsimään kumppania, olen sitä tällä palstalla jo vaikka kuinka pitkään ehdottanut. Mutta sitä en usko, että ulkomailla naisen kanssa oleva tai edes naisia etsivä mies käyttäisi lauantai-iltansa suomalaisen vauvalehden keskustelupalstalla :-DDDD
No millainen parisuhteessa oleva ihminen käyttäisi lauantai-iltansa täällä? Luulisi että on muutakin tekemistä sen kumppanin kanssa jos sellainen olisi muualla kuin mielikuvituksessa.
Sitähän minä juuri sanoin: miksi ulkomailla parisuhteessa oleva mies käyttäisi lauantai-iltansa vauvalehden keskustelupalstalla? Itse avasin palstan nyt sunnuntaina. Eilisiltana istuttiin miehen kanssa ulkona lämpimässä kesäillassa siemailemassa viiniä.
miksi lisäät tuohon sanat mies ja ulkomaat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi miehistä itsetuntoa. Tuohan on hienosti sanottu.
”En olisi kiinnostunut sinusta nuorempana, koska silloin halusin naisen olevan kaunis ja fiksu.”
Eikö olisi ihanaa kuulla tuo omalta rakkaalta? Sydän oikein sulaisi, kun saa kuulla, että ei ole miehen mielestä kaunis ja fiksu, mutta kelpaa silti. <3
Joo mä oon kasvanut ettei enää ole hulluja vaatimuksia.
https://www.vauva.fi/keskustelu/3502995/sara-sieppi-haluaa-hyvan-miehen…
Vierailija kirjoitti:
Niin, kuinkahan löyhät ne raamit oikesti ovat? Tavis kyllä varmaankin kelpaa, mutta tuskin ilman reunaehtoja. Vähän epäilen, että tavan hitsari, tai putkimies ei niihin löyhiinkään raameihin taida mahtua. Eiköhän niiden löyhien raamien reunaehtona ole se, että pinkka on kunnossa.
Siepillä vaan alkaa tulemaan kiire. Kohta on kolmekymppiä mittarissa ja markkina-arvo alkaa tulemaan rytinällä alas. Voipi olla, että ne varakkaimmat elättäjät alkaa olemaan jo kohta saavuttamattomissa. Heille kun pukkaa koko ajan uutta parikymppistä missukkaa ja mallia tyrkylle, joten keski-ikää lähestyvällä entisellä missillä ei ihan kauheasti ole siinä kisassa pelimerkkejä.
Vielä varmaankin ottajia löytyy, mutta enää kovin pitkään ei kannata passiivisena odotella sitä luonnollista paikoilleen loksahtamista, tai muuten voipi joutua koko loppuelämänsä rahoittamaan ihan omalla työllä ja se voi pidemmän päälle käydä raskaaksi, kun on tottunut vain matkustelemaan ja viettämään helppoa elämää.
Näin rehellisesti arvioidaan tuolla toisessa ketjussa julkkiksen elämää ja tulevaisuutta. Mutta kun sitten pitäisi katsoa samalla tavalla omaa elämää, moinen ei onnistukaan. Sieppi jos kuka on varmasti juurikin "elänyt", "pitänyt hauskaa" ja "nauttinut miehistä". Ja nyt sitten kelpaisi jo vähän tavallisempikin asiansa hyvin hoitanut mies (ainakin omien sanojensa mukaan), kun se maaginen 30 ikävuoden raja lähestyy.
Taitaa olla luontainen toive ajatella (tällä palstalla), etteivät samat lainalaisuudet päde minuun, vaikka kaikkiin muihin ne pätevätkin.
Nuorena ei osaa arvostaa niitä asioita, joita nyt.
Nuorena olin aika rauhaton sielu, enkä olisi osannut olla, vaikka olisi ollut maailma paras mies siinä lähellä.
Tämä hetki, mihin olemme tulleet on se tärkein. Olen oppinut matkan varrella, mitä haluan ja mitä en. Ne opit ovat tehneet minusta tämän -ja sinun omat oppisi ovat tehneet sinusta sinun.
Haluan olla tässä kanssasi.
Näin minä tulkitsen. Niin itselleni kävi, kun tapasin itselleni sen oikean.
Mitä sinä itse haluat?
Suhde on joka tapauksessa kahden ihmisen, joilla on ihan oma tahto ja tunne ja menneisyys ja persoona.
Vierailija kirjoitti:
Olen sanonut tuon saman miehelleni ja hän ainakin ymmärsi sen täysin.
Mieheni on aarre, todella hyvä aviomies ja upea isä lapsillemme. Rauhallinen. Ei käytä alkoholia, ei viihdy baareissa. Hänellä on urheilulliset harrastukset. Ajatusmaailma ja elämänsuunnat kohdallaan. Aviomiesmatskuu.
Nuorempana biletin paljon, asuin paljon ulkomailla, miehet vaihtuivat, tykkäsin ns jännämiehistä. Elämä oli vauhdikasta niin hyvässä kuin pahassa. Toki olen kiitollinen näistäkin vuosista, koin todella paljon upeita asioita.
Sitten tutustuin esikoiseni isään. Psykopaatti joka melkein surmasi minut ja lapsemme. Veti perheemme sellaiseen helvettiin ja sotkuun, ettei voisi pahempaa kuvitellakaan. Mies oli päihdeongelmainen ja huumeriippuvainen. No mies joutui useista rikoksista lopulta linnaan ja minulla alkoi totaalinen toipuminen ja uusi vaide.
Elämäni muuttui täysin, kun lopulta pääsin eroon esikoisen isästä. Uskoon en tullut, mutta koin herätyksen joka suunnalta. Kaikki muuttui.
Kolmisen vuotta erosta tapasin nykyiseni mieheni. Tuo hurmaava mies veti empaattisuudellaan täysin jalat altani. Otti esikoiseni kuin omaksi lapseksi. Sielunkumppani, ensitapaamisella kirjastossa kirjojen keskellä tavattu, ensisilmäyksestä molemminpuolinen rakkaus.
Jos olisin kohdannut nykyiseni nuoruudessani, olisiko se ollut samanlainen rakkaustarina? Tuskin. Tai ainakin itse uskon, että minun piti kasvaa ja kehittyä paremmaksi ihmiseksi, että pystyin ottamaan nykyisen mieheni vastaan.
Tässä elämäntilanteessa elämämme ovat aika samanlaiset, toista se olisi nuoruudessani ollut jolloin olin tyystin eri ihminen. Sillon en olisi osannut arvostaa sitä millainen nykyiseni on, mutta tällä elämänkokemuksella pidän miestäni lottovoittona.
Onko tämä totta vai palstamiesten kynästä?
Minä olen ihan aidosti pahoillani näiden miesten puolesta. Kenelläkään,joka kantaa tuollaista negatiivisuutta sisällään, ei ole hyvä olla ja elämän potentiaali valuu hukkaan. Sama koskee naispuolista kivikissaäitiä. On jääty jumiin päänsisäisiin rakenteisiin ja paljon hyvää jää näkemättä ja kokematta.