Lue keskustelun säännöt.
Seurustelen ihanan, mutta köyhän miehen kanssa
14.08.2019 |
Alkaa pikkuhiljaa harmittaa, ettei voida koskaan käydä missään, matkustella tms. Ollaan paljolti vain mun kotona, maksan kaikki ruuat jne.
Mies on yrittäjä ja joskus käy niin, ettei saa edes palkkaa itselleen. Saa hädintuskin laskut hoidettua.
Käyn joskus tapahtumissa ja pikkureissuilla ystävieni kanssa. Voiko tää pidemmän päälle toimia?
Kommentit (111)
Vierailija kirjoitti:
treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen köyhä (n. 750 €/kk) nainen ja minulla on ihan hyvin toimeentuleva (n. 5000 €/kk) mies. Mies haluaa matkustella, ja koska haluaa matkustella nimenomaan yhdessä, hän maksaa matkat. Mies maksaa ruuat ja suurimman osan laskuista, minä maksan puolet vuokrasta. Hän siis elättää minut, maksan vain katosta pääni päällä.
Mies tarjoaa minulle saman elintason kuin hänellä on, koska hän niin haluaa, ja sama elintaso pitää minun mielestäni ollakin. Jos et ole halukas ”jakamaan”, niin silloin tuo ei varmaankaan voi oikein toimia.
Meilla kutakuinkin sama, mutta toisin pain - eli mina olen naisena se hyvin toimeentuleva, ja mies on koyha. Mies asuu mun luona ilmaiseksi, en vaadi osallistumaan talon lainan kuukausilyhennyksiin tai maksamaan mulle vuokraa. Han kayttaa omat rahansa osallistumalla ruokakuluihin tai joskus maksaa kun mennaan esim. ulos syomaan, riippuen siita miten on rahaa. En usko etta hanella on koskaan muutamaa kymppia enempaa "ylijaanytta" rahaa.
Toisaalta taas sitten miehella on tyottomana aikaa siivota, pyykata, huolehtia puutarhasta ja mun koirasta, ja laittaa ruokaa. Eli osallistuu talouden hoitoon niilla resursseilla, mita on.
Ja mulle siis on itsestaanselvaa etta maksan matkat ym jos haluan jotain "spessua" tehda, myos hanelta, sen asemesta etta siis menisin yksin o_0
Entäs kun asetelma on muuten tuo, mutta mies ei maksa koskaan edes ruokia, eikä ole työtön, joten ei osallistu arkisiin kotitöihinkään yhtään (ei tosin edes asuta yhdessä)
No mun mielesta jos mies ei maksa koskaan mitaan, eika myoskaan TEE mitaan (vaikka ollessaan sun luona "kylassa"), niin eipa silla miehellakaan oikein mitaan tee. En ma ainakaan jaksaisi kustantaa JA passata toista.
Kun siis tuohan kuulostaa jo silta, etta se vaan nauttii taysihoitolan palveluksista ollessaan kylassa kuin kaenpoikanen.
Meilla oli silleen kun ei viela asuttu yhdessa ja mulla oli tapana aina siivota ennen miehen tuloa (tarkoitti etta aloin puunaamaan 250 nelion kamppaa tayden tyopaivan paalle), etta mies ehdotti jossain vaiheessa kun mainitsin etta vasyttaa kun taas meni ilta siivotessa, etta siivotaan sitten yhdessa kun han tulee, tai anna hanen siivota. Nain alettiinkin tekemaan ja helpotti huomattavasti.
Samalla lailla ehdotti etta kaydaan yhdessa kaupassa etta han voi ainakin olla kantoapuna.
Ja toi joka perjantai kun nahtiin mukanaan kukkia, jotka oli vahilla rahoillaan ostanut <3 Olivat supermarketin kukkia ja joskus alelapulla, mutta silti ihana ele <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se silloin toimi, jos ette oikeasti voi edes pakollisia kuluja jakaa tasan. Jos miehen yrittäjätoiminta on noin kannattamatonta, niin miksi ihmeessä hän ei lopeta sitä? Jonkin aikaa kannattaa yrittää ja tehdä korjaustoimenpiteitä saadakseen yrityksen kannattavaksi, mutta ennemmin tai myöhemmin pitää tajuta laittaa hanskat tiskiin. Siitä seuraa muutaman kuukauden härdelli ennen kuin työttömyyspäiväraha alkaa juosta, mutta parempi sekin kuin tuossa tilanteessa eläminen loputtomiin. Ja koska ette ilmeisesti asu yhdessä niin hän voi saada tt-tukea.
Ja tietysti heti aktiivinen työnhaku ulkopuoliselle työnantajalle käyntiin.
Ei yrittäjä ihan helpolla työttömäksi pääse. Pitää tehdä konkurssi.
Toiminimi ei voi mennä konkurssiin.
Jos on toiminimi, niin pitääkö sen näkyä yritysrekisterissä.
Nimittäin yritin etsiä erästä Tmi perusteella yritysrekisterissä niin ei löytynyt.
Pitää se löytyä ytj:stä.
Vierailija kirjoitti:
Ap. Etkö sinä voisi saada itsellesi lisätuloja? Tasa-arvon nimissä näin päin. Kannattaisi varmasti tuo yritys lopettaa jos noin huonosti menee. Onko miehesi mm?
Mun mies on [mm] mutta mita se tahan liittyy?
Ole iloinen. Aina se rikkaan kusipään voittaa
Niin. Mikä tässä elämässä on tärkeää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sillä miehellä mitään suunnitelmaa ja halua parantaa talouttaan? Jos ei, niin sitten hänellä olisi syytä olla yhtä köyhä nainen, niin kummallekkin tulisi sama elintaso luonnostaan.
Toi taitaa olla paras. Ei tule ylimääräistä kitkaa kun kummallakin on samanlaiset talouden näkymät ja väkisinkin toiveet elintasosta. Ei siitä tule mitään jos toinen on tottunut ja haluaa elää vastakin elämää johon toisella puoliskolla ei ole mahdollisuutta osallistua. Tuntuu materialistiselta ajattelulta mutta tämä on totuus.
Siis tämä on sinun totuutesi, ei meidän kaikkien muidenkin. Ja tuo tuntuu materialistiselta ajattelulta, koska se on juuri sitä.
T. Köyhän, mutta sitäkin ihanamman naisen puoliso
Vierailija kirjoitti:
Hmmh. Meillä omassa suhteessa on se tilanne, että kumpikin ollaan vuoronperään pudottu paremmasta palkasta rytinällä alas.
Ennen mies tienasi helposti 3000-4000e/kk, itselläni ei palkkatulot ihan tuohon yltänyt, mutta verojen jälkeen käteen jäi useimmiten 2000-2300e.
No, mieheltä loppui työt samoihin aikoihin kun yhteen muutettiin, työttömyys alkoi ja minä elätin. Ei siinä, ongelmaa ei tullut, kun olen tottunut elämään niukasti.
Sitten mies sai töitä, mutta minä putosin kokonaan pois työelämästä. Ehkä jopa ikiajoiksi.
Miehen palkka on pieni, minun tukeni myöskin todella pieni.
Kun tutustuin mieheeni, en missään vaiheessa kysellyt palkkatulojaan, ei minua kiinnostanut. Minua kiinnosti se kaikki mitä mies minulle tahtoo olla. Hyväsydäminen, luotettava, kohtelias, auttavainen jne. Kaikella tuolla on ollut eniten merkitystä, kun sairastuin vakavasti. Ei raha enää merkinnyt. Ei sillä ollut väliä pääsemmekö reissaamaan. Se aika tulee vielä. Rahaa saa aina, hyvää ja luotettavaa parisuhdetta ei. Raha ei minulle koskaan voi antaa sitä mitä mieheni minulle joka päivä antaa.
Hiljaiseksi vetää, että tuollaisiakin naisia oikeasti on olemassa.
m
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on ihana ja rakastava puoliso, niin jollain rahoilla ei ole hitonkaan väliä. Tai jotkut kai ovat mielummin rikkaan kuspään kanssa kuin köyhän ihanan, mutta silloin kyse ei olekaan rakkaudesta.
Ihan mikä kenellekin on tärkeää, ja mulle varallisuus tai raha yleensä on hyvin vähän tärkeä ominaisuus ihmisessä ja elämässä.
Henkinen pääoma on minulla paljon tärkeämpi ominaisuus.
Vierailija kirjoitti:
Jos on ihana ja rakastava puoliso, niin jollain rahoilla ei ole hitonkaan väliä. Tai jotkut kai ovat mielummin rikkaan kuspään kanssa kuin köyhän ihanan, mutta silloin kyse ei olekaan rakkaudesta.
Ihan mikä kenellekin on tärkeää, ja mulle varallisuus tai raha yleensä on hyvin vähän tärkeä ominaisuus ihmisessä ja elämässä.
Henkinen pääoma on minulla paljon tärkeämpi ominaisuus.
Entäs tasavertaisuus? Sehän on selvää että se päättää, joka maksaa. Ja kaikki mitä maksaja haluaa tehdä, maksaa tuplaten. Katkeroittaa pitemmän päälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Turha jatkaa, eroaisitte kuitenkin.
Rahaliitot ovat kestävimpiä.
Joo, mulla kaikki siskot on rakkaudesta lyönyt hynttyyt yhteen, lisääntyneet ja kasvattaneet omaisuutta. Sittemmin toinen erosi, kun lapset olivat aikuisia ja toinen kärvistelee liitossa, koska lapset ja velat ja tidditittidii. Että kyllä se varmaan omalta osaltaa pitää paikkansa siinä, että rahaliitot kestää. Tai ennemminkin se kestää sen takia, kun on naimisissa pankin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmmh. Meillä omassa suhteessa on se tilanne, että kumpikin ollaan vuoronperään pudottu paremmasta palkasta rytinällä alas.
Ennen mies tienasi helposti 3000-4000e/kk, itselläni ei palkkatulot ihan tuohon yltänyt, mutta verojen jälkeen käteen jäi useimmiten 2000-2300e.
No, mieheltä loppui työt samoihin aikoihin kun yhteen muutettiin, työttömyys alkoi ja minä elätin. Ei siinä, ongelmaa ei tullut, kun olen tottunut elämään niukasti.
Sitten mies sai töitä, mutta minä putosin kokonaan pois työelämästä. Ehkä jopa ikiajoiksi.
Miehen palkka on pieni, minun tukeni myöskin todella pieni.
Kun tutustuin mieheeni, en missään vaiheessa kysellyt palkkatulojaan, ei minua kiinnostanut. Minua kiinnosti se kaikki mitä mies minulle tahtoo olla. Hyväsydäminen, luotettava, kohtelias, auttavainen jne. Kaikella tuolla on ollut eniten merkitystä, kun sairastuin vakavasti. Ei raha enää merkinnyt. Ei sillä ollut väliä pääsemmekö reissaamaan. Se aika tulee vielä. Rahaa saa aina, hyvää ja luotettavaa parisuhdetta ei. Raha ei minulle koskaan voi antaa sitä mitä mieheni minulle joka päivä antaa.Hiljaiseksi vetää, että tuollaisiakin naisia oikeasti on olemassa.
m
Miksei olisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluatko rahaa vai miehen, siinä vastaus
Vierailija kirjoitti:
Jos on ihana ja rakastava puoliso, niin jollain rahoilla ei ole hitonkaan väliä. Tai jotkut kai ovat mielummin rikkaan kuspään kanssa kuin köyhän ihanan, mutta silloin kyse ei olekaan rakkaudesta.
Ihan mikä kenellekin on tärkeää, ja mulle varallisuus tai raha yleensä on hyvin vähän tärkeä ominaisuus ihmisessä ja elämässä.
Henkinen pääoma on minulla paljon tärkeämpi ominaisuus.
Ehkä rakkaudesta rahaan kuitenkin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei aikuinen yksin pysty itsestään huolehtimaan rahallisesti niin en jatkaisi suhdetta. En haluaisi maksaa toisenkin elämistä kokoaikaisesti.
Tottakai voit matkustaa kauemmas ja tehdä mitä vaan, et tarvitse siihen toisen lupaa. Kuulostaa ettet ole niin kiinnostunut miehestä, että suhde jatkuisi, jos tulee erilaisia kysymyksiä mieleen. Hän ehtii löytää vielä uuden kumppanin ja sinäkin. -Hänellä lienee kuitenkin vanhempi elossa tai ehkä yritykseen saa tuotteita joista tulee lisätuloja, jolloin saisitte omat ruokarahat. Helpommin sanottu kuin tehty, asiat ovat joskus vaikeita käytännön syistä.
Itse tienaan nettona n. 2000€/kk, eli mielestäni ihan OK, ja tykkään vapaa-ajalla matkustella, käydä leffassa ja syödä ulkona ja ruokakaupassa ostaa kotimaista laadukasta luomuruokaa, ja jos miesystävällä ei koskaan olisi varaa näihin juttuihin, niin olisi se aika hankalaa, koska ei m8nulla sentään niin isot tulot ole, että voisin maksaa toisen ihmisen menoja, kun joudun jo nytkin tekemään valintoja kun ei kaikkeen ole varaa.
Oma isä oli juuri tuollainen yrittäjä että pystyi hädin tuskin maksamaan itselleen palkkaa. Tilanne pysyi samana vuosikymmeniä. Jo ala-asteikäisenä vanhempieni välit viileni ja teini-ikäisenä he erosivat. Muistan että rahoista oli usein riitaa. Kun minä ja siskoni tultiin teini-ikään, tuli lukion kustannukset ja kaikki muut kalliit teinien puuhat, niin äidillä tuli mitta täyteen kun rahat ei riittäneet ja erosivat. Ei suostunut enää kustantamaan mitään isälleni koska se oli meiltä lapsilta pois, esim lukiokirjat.
Tässä kävi nyt niin, että tilanne kävi liian paljon miehen luonnon päälle. Itsetunto romahti ja alkoi rypeä itsesäälissä. Ollaan oltu hetki erossa ja mietin mahtaako hänellä olla edes rahaa ruokaan =(
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sillä miehellä mitään suunnitelmaa ja halua parantaa talouttaan? Jos ei, niin sitten hänellä olisi syytä olla yhtä köyhä nainen, niin kummallekkin tulisi sama elintaso luonnostaan.
Toi taitaa olla paras. Ei tule ylimääräistä kitkaa kun kummallakin on samanlaiset talouden näkymät ja väkisinkin toiveet elintasosta. Ei siitä tule mitään jos toinen on tottunut ja haluaa elää vastakin elämää johon toisella puoliskolla ei ole mahdollisuutta osallistua. Tuntuu materialistiselta ajattelulta mutta tämä on totuus.
Siis tämä on sinun totuutesi, ei meidän kaikkien muidenkin. Ja tuo tuntuu materialistiselta ajattelulta, koska se on juuri sitä.
T. Köyhän, mutta sitäkin ihanamman naisen puoliso
On jotekin luonnollisempaa/hyväksyttyvämpää jos mies elättää. Nainen sitten hoitaa kodin ja lapset. Mutta jos nainen elättää ja hoitaa kodin, mikä on miehen rooli?
Tämmöstä se on nykyään kun raha eikä rakkaus on pääasia suhteissa.