Seurustelen ihanan, mutta köyhän miehen kanssa
Alkaa pikkuhiljaa harmittaa, ettei voida koskaan käydä missään, matkustella tms. Ollaan paljolti vain mun kotona, maksan kaikki ruuat jne.
Mies on yrittäjä ja joskus käy niin, ettei saa edes palkkaa itselleen. Saa hädintuskin laskut hoidettua.
Käyn joskus tapahtumissa ja pikkureissuilla ystävieni kanssa. Voiko tää pidemmän päälle toimia?
Kommentit (111)
Vierailija kirjoitti:
Tämän täytyy olla jo vitsi. Olet niin itara ettet voi tarjota sinua köyhemmälle miehelle edes paremmasta lihasta olevaa ruokaa😂
Ei ole kyse itaruudesta vaan siitä, että en halua sellaista asetelmaa, että olen joku sugar mama joka hemmottelee reppanaa kun se ei raukka koskaan saa mitään hyvää.
Hän on aikuinen ihminen, ja valinnut elää näin ja minä kunnioitan sitä. Olemme tasavertaisia aikuisia.
Jos hieroisin toisen naamaan kaviaaria ja vaahtokarkkeja, se ei tuntuisi kovin solidaariselta, vai tuntuisiko?
En koskaan puhunut miehen seurassa rahasta, matkustelusta tms. Koska tiesin, että hänen tilanteensa on tiukka. En ole moukka.
Ja noista tuista vielä: yrittäjä on oikeutettu ainakin asumistukeen. Muista tuista en tiedä, mutta asumistuki määräytyy Yel-maksun mukaan. Moni yrittäjä nostaa sitä.
Missä on hippejä ja hamppua, siellä tarvitaan Nokian kumipamppua
Vierailija kirjoitti:
Minä olen köyhä (n. 750 €/kk) nainen ja minulla on ihan hyvin toimeentuleva (n. 5000 €/kk) mies. Mies haluaa matkustella, ja koska haluaa matkustella nimenomaan yhdessä, hän maksaa matkat. Mies maksaa ruuat ja suurimman osan laskuista, minä maksan puolet vuokrasta. Hän siis elättää minut, maksan vain katosta pääni päällä.
Mies tarjoaa minulle saman elintason kuin hänellä on, koska hän niin haluaa, ja sama elintaso pitää minun mielestäni ollakin. Jos et ole halukas ”jakamaan”, niin silloin tuo ei varmaankaan voi oikein toimia.
Minä en kestäisi tuollaista, että toinen maksaa suurimman osan.
Yleensä ne kokevat suhteen hyvänä ja onnellisena, jotka ovat saamapuolella. Toisella osapuolella voi olla toinen näkemys.
Sitten kun itse joutuu vuosikausia maksamaan toisen aikuisen ihmisen menoja omasta pussista, niin kyllä se katkeroittaa. Moni mies ei arvosta vaimoaan tästä syystä.
Maksumieheksi tai -naiseksi ei pidä ryhtyä, se on varma tie katkeruuteen. Rajat kannattaa vetää heti, eli elintaso valitaan sen köyhemmän mukaan. Näin voidaan olla tasapainossa.
Minulle tuon köyhemmän miehen tapailu sopi, koska olen muutenkin aika pihi, enkä kaipaa mitään glamouria tai kalliita matkoja.
Mutta yhteen en olisi suostunut muuttamaan. Tiesin, että kriisin kohdatessa kaikki taloudellinen vastuu olisi kaatunut mun niskaan.
Ap:lle siis sanoisin, että mieti, mitä ylipäänsä haluat suhteelta. Jos tuntuu hyvältä nyt, miksi ette voisi jatkaa näin, tapailupohjalta?
Missä on hippejä ja hamppua, siellä tarvitaan Nokian kumipamppua
Vierailija kirjoitti:
Kakkahattutäti kirjoitti:
Jos tilanne on 3000€ vs. 700€ eikä asuta yhdessä, niin tuo köyhempi saa tukina sen verran, että käyttörahaa jää kummallekin yhtä paljon.
3000€ on aika alhainen palkka ja jos tämä varakkaampi osapuoli maksaa siitä auton, asumisen ja verot, niin ei siitä jää käteen enempää kuin tuo 700€.
Eli aika tasoissahan tuossa ollaan elintason suhteen.
Eri juttu jos palkka olisi yli 5000€ koska siinä tuloluokassa elintaso alkaa jo vähän näkyä.Yrittäjä ei saa mitään tukia.
Asumistukea ainakin voi saada. Riippuu millainen yrittäjä on. Tiedän kaksi eri yrittäjää jotka molemmat saavat asumistukea vuokraasuntoon. Toinen on hieroja ja toinen kalusteasentaja. Yritysnimet on.
Usein uusilla yrityksillä on vaikeeta. Uskooko sun mies, että yritystoiminta muuttuu vielä kannattavaksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se silloin toimi, jos ette oikeasti voi edes pakollisia kuluja jakaa tasan. Jos miehen yrittäjätoiminta on noin kannattamatonta, niin miksi ihmeessä hän ei lopeta sitä? Jonkin aikaa kannattaa yrittää ja tehdä korjaustoimenpiteitä saadakseen yrityksen kannattavaksi, mutta ennemmin tai myöhemmin pitää tajuta laittaa hanskat tiskiin. Siitä seuraa muutaman kuukauden härdelli ennen kuin työttömyyspäiväraha alkaa juosta, mutta parempi sekin kuin tuossa tilanteessa eläminen loputtomiin. Ja koska ette ilmeisesti asu yhdessä niin hän voi saada tt-tukea.
Ja tietysti heti aktiivinen työnhaku ulkopuoliselle työnantajalle käyntiin.
Ei yrittäjä ihan helpolla työttömäksi pääse. Pitää tehdä konkurssi.
Toiminimi ei voi mennä konkurssiin.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen köyhä (n. 750 €/kk) nainen ja minulla on ihan hyvin toimeentuleva (n. 5000 €/kk) mies. Mies haluaa matkustella, ja koska haluaa matkustella nimenomaan yhdessä, hän maksaa matkat. Mies maksaa ruuat ja suurimman osan laskuista, minä maksan puolet vuokrasta. Hän siis elättää minut, maksan vain katosta pääni päällä.
Mies tarjoaa minulle saman elintason kuin hänellä on, koska hän niin haluaa, ja sama elintaso pitää minun mielestäni ollakin. Jos et ole halukas ”jakamaan”, niin silloin tuo ei varmaankaan voi oikein toimia.
Meilla kutakuinkin sama, mutta toisin pain - eli mina olen naisena se hyvin toimeentuleva, ja mies on koyha. Mies asuu mun luona ilmaiseksi, en vaadi osallistumaan talon lainan kuukausilyhennyksiin tai maksamaan mulle vuokraa. Han kayttaa omat rahansa osallistumalla ruokakuluihin tai joskus maksaa kun mennaan esim. ulos syomaan, riippuen siita miten on rahaa. En usko etta hanella on koskaan muutamaa kymppia enempaa "ylijaanytta" rahaa.
Toisaalta taas sitten miehella on tyottomana aikaa siivota, pyykata, huolehtia puutarhasta ja mun koirasta, ja laittaa ruokaa. Eli osallistuu talouden hoitoon niilla resursseilla, mita on.
Ja mulle siis on itsestaanselvaa etta maksan matkat ym jos haluan jotain "spessua" tehda, myos hanelta, sen asemesta etta siis menisin yksin o_0
Ap. Etkö sinä voisi saada itsellesi lisätuloja? Tasa-arvon nimissä näin päin. Kannattaisi varmasti tuo yritys lopettaa jos noin huonosti menee. Onko miehesi mm?
treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen köyhä (n. 750 €/kk) nainen ja minulla on ihan hyvin toimeentuleva (n. 5000 €/kk) mies. Mies haluaa matkustella, ja koska haluaa matkustella nimenomaan yhdessä, hän maksaa matkat. Mies maksaa ruuat ja suurimman osan laskuista, minä maksan puolet vuokrasta. Hän siis elättää minut, maksan vain katosta pääni päällä.
Mies tarjoaa minulle saman elintason kuin hänellä on, koska hän niin haluaa, ja sama elintaso pitää minun mielestäni ollakin. Jos et ole halukas ”jakamaan”, niin silloin tuo ei varmaankaan voi oikein toimia.
Meilla kutakuinkin sama, mutta toisin pain - eli mina olen naisena se hyvin toimeentuleva, ja mies on koyha. Mies asuu mun luona ilmaiseksi, en vaadi osallistumaan talon lainan kuukausilyhennyksiin tai maksamaan mulle vuokraa. Han kayttaa omat rahansa osallistumalla ruokakuluihin tai joskus maksaa kun mennaan esim. ulos syomaan, riippuen siita miten on rahaa. En usko etta hanella on koskaan muutamaa kymppia enempaa "ylijaanytta" rahaa.
Toisaalta taas sitten miehella on tyottomana aikaa siivota, pyykata, huolehtia puutarhasta ja mun koirasta, ja laittaa ruokaa. Eli osallistuu talouden hoitoon niilla resursseilla, mita on.
Ja mulle siis on itsestaanselvaa etta maksan matkat ym jos haluan jotain "spessua" tehda, myos hanelta, sen asemesta etta siis menisin yksin o_0
Entäs kun asetelma on muuten tuo, mutta mies ei maksa koskaan edes ruokia, eikä ole työtön, joten ei osallistu arkisiin kotitöihinkään yhtään (ei tosin edes asuta yhdessä)
Vierailija kirjoitti:
Mies olis välillä todella pulassa ilman mua. Toisaalta mies auttaa paljon, korjaa autot, tekee pikkurempat jne. Myös äidilleni. Joten tavallaan molemmat 'hyötyy'. Mutta...
Ap.
Piti taas asiallaiseen juttuun heittää AP vitsi väliin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies olis välillä todella pulassa ilman mua. Toisaalta mies auttaa paljon, korjaa autot, tekee pikkurempat jne. Myös äidilleni. Joten tavallaan molemmat 'hyötyy'. Mutta...
Ap.Piti taas asiallaiseen juttuun heittää AP vitsi väliin.
Hä?
Tässähän on aina se mahdollisuus, että mies hilloaa rahaa firmaansa rahaa.
t. kirjanpitäjä
Vierailija kirjoitti:
Hohhoijaa. Ei noin helppoon kukaan lähde. Takaisin piirutuspöydän ääreen ja paremman provon kanssa takaisin.
Joo, ja provon tekijänkin tunnistaa....Ja helposti, mm tyylistä, joka on huono
Vierailija kirjoitti:
treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen köyhä (n. 750 €/kk) nainen ja minulla on ihan hyvin toimeentuleva (n. 5000 €/kk) mies. Mies haluaa matkustella, ja koska haluaa matkustella nimenomaan yhdessä, hän maksaa matkat. Mies maksaa ruuat ja suurimman osan laskuista, minä maksan puolet vuokrasta. Hän siis elättää minut, maksan vain katosta pääni päällä.
Mies tarjoaa minulle saman elintason kuin hänellä on, koska hän niin haluaa, ja sama elintaso pitää minun mielestäni ollakin. Jos et ole halukas ”jakamaan”, niin silloin tuo ei varmaankaan voi oikein toimia.
Meilla kutakuinkin sama, mutta toisin pain - eli mina olen naisena se hyvin toimeentuleva, ja mies on koyha. Mies asuu mun luona ilmaiseksi, en vaadi osallistumaan talon lainan kuukausilyhennyksiin tai maksamaan mulle vuokraa. Han kayttaa omat rahansa osallistumalla ruokakuluihin tai joskus maksaa kun mennaan esim. ulos syomaan, riippuen siita miten on rahaa. En usko etta hanella on koskaan muutamaa kymppia enempaa "ylijaanytta" rahaa.
Toisaalta taas sitten miehella on tyottomana aikaa siivota, pyykata, huolehtia puutarhasta ja mun koirasta, ja laittaa ruokaa. Eli osallistuu talouden hoitoon niilla resursseilla, mita on.
Ja mulle siis on itsestaanselvaa etta maksan matkat ym jos haluan jotain "spessua" tehda, myos hanelta, sen asemesta etta siis menisin yksin o_0
Entäs kun asetelma on muuten tuo, mutta mies ei maksa koskaan edes ruokia, eikä ole työtön, joten ei osallistu arkisiin kotitöihinkään yhtään (ei tosin edes asuta yhdessä)
Valintakysymys, kuten elämässä yleensä.Jos molemmat hyväksyvät toimintamallin, niin mikäs siinä, jos vain toinen, niin sitten täytyy valita toisin
Vierailija kirjoitti:
Ap. Etkö sinä voisi saada itsellesi lisätuloja? Tasa-arvon nimissä näin päin. Kannattaisi varmasti tuo yritys lopettaa jos noin huonosti menee. Onko miehesi mm?
Miksi ap.n pitäisi saada lisätuloja? Jotta voisi elättää miestä tasokkaammin? Mikä on mm?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se silloin toimi, jos ette oikeasti voi edes pakollisia kuluja jakaa tasan. Jos miehen yrittäjätoiminta on noin kannattamatonta, niin miksi ihmeessä hän ei lopeta sitä? Jonkin aikaa kannattaa yrittää ja tehdä korjaustoimenpiteitä saadakseen yrityksen kannattavaksi, mutta ennemmin tai myöhemmin pitää tajuta laittaa hanskat tiskiin. Siitä seuraa muutaman kuukauden härdelli ennen kuin työttömyyspäiväraha alkaa juosta, mutta parempi sekin kuin tuossa tilanteessa eläminen loputtomiin. Ja koska ette ilmeisesti asu yhdessä niin hän voi saada tt-tukea.
Ja tietysti heti aktiivinen työnhaku ulkopuoliselle työnantajalle käyntiin.
Ei yrittäjä ihan helpolla työttömäksi pääse. Pitää tehdä konkurssi.
Toiminimi ei voi mennä konkurssiin.
Jos on toiminimi, niin pitääkö sen näkyä yritysrekisterissä.
Nimittäin yritin etsiä erästä Tmi perusteella yritysrekisterissä niin ei löytynyt.
Kakkahattutäti kirjoitti:
Yleensä ne kokevat suhteen hyvänä ja onnellisena, jotka ovat saamapuolella. Toisella osapuolella voi olla toinen näkemys.
Sitten kun itse joutuu vuosikausia maksamaan toisen aikuisen ihmisen menoja omasta pussista, niin kyllä se katkeroittaa. Moni mies ei arvosta vaimoaan tästä syystä.
Maksumieheksi tai -naiseksi ei pidä ryhtyä, se on varma tie katkeruuteen. Rajat kannattaa vetää heti, eli elintaso valitaan sen köyhemmän mukaan. Näin voidaan olla tasapainossa.
Minulle tuon köyhemmän miehen tapailu sopi, koska olen muutenkin aika pihi, enkä kaipaa mitään glamouria tai kalliita matkoja.
Mutta yhteen en olisi suostunut muuttamaan. Tiesin, että kriisin kohdatessa kaikki taloudellinen vastuu olisi kaatunut mun niskaan.
Ap:lle siis sanoisin, että mieti, mitä ylipäänsä haluat suhteelta. Jos tuntuu hyvältä nyt, miksi ette voisi jatkaa näin, tapailupohjalta?
Itse asiassa väestöliiton sivujen mukaan naisen korkeampi tulotaso on riskitekijä avioerolle. Ja se koski tutkimuksen mukaan sekä miesten että naisten hakemia eroja eli mieskään ei koe oloaan mukavaksi liian hyvin toimeentulevan naisen kanssa. Ilmeisesti syö munat.
Suhteemme voi toimia jos et miehen taloutta pidä ylitsepääsemättömänä ongelmana. Oma mieheni oli teinivuosinaan ajautunut pikavippikierteeseen ja avoliitossa sitten asian valjettua halusin veloista mahdollisimman pian eroon joten kyselemättä mieheltä maksoin tuhansien eurojen edestä vippilaskuja. Velkahelvetti päättyi muutamassa vuodessa ja hän maksoi sittemmin summan takaisin, nykyisin talous vakaa ja perhe perustettu 🙂
Se tässä rassaa, kun ei voi suunnitella tulevaisuutta, yhteistä tulevaisuutta. Yhteistä kotia. Kaikki suunnitelmat koskee minne minä matkustan, tai minä vuokraan mökin tai minä aloitan sen ja sen harrastuksen. Mies ei voi oikein ottaa kantaa mihinkään, koska hänellä ei ole yhtään rahaa.