Lue keskustelun säännöt.
Seurustelen ihanan, mutta köyhän miehen kanssa
14.08.2019 |
Alkaa pikkuhiljaa harmittaa, ettei voida koskaan käydä missään, matkustella tms. Ollaan paljolti vain mun kotona, maksan kaikki ruuat jne.
Mies on yrittäjä ja joskus käy niin, ettei saa edes palkkaa itselleen. Saa hädintuskin laskut hoidettua.
Käyn joskus tapahtumissa ja pikkureissuilla ystävieni kanssa. Voiko tää pidemmän päälle toimia?
Kommentit (111)
Vierailija kirjoitti:
Jos nainen on se köyhä, niin se on silloin miehen velvollisuus kustantaa matkat yms.
Täälläkin paljon nuita loisijoita jotka haukkuvat miehensä jos ei maksa.
Miehelle voi olla jopa kunnia-asia elättää naisensa, hemmotella tätä jne. Mutta ei suhde silloinkaan ole tasa-arvoinen. Se joka maksaa, se saa päättää (yleensä)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies olis välillä todella pulassa ilman mua. Toisaalta mies auttaa paljon, korjaa autot, tekee pikkurempat jne. Myös äidilleni. Joten tavallaan molemmat 'hyötyy'. Mutta...
Ap.
No sinä ja äitisi voitte alkaa maksamaan noista töistä, mitä hän nyt tekee teille ilmaiseksi. Saa lisätuloja ja voi laittaa ne matkakassaansa. Ei ihme, jos pysyy köyhänä kun tekee teille kaiken ilmaiseksi. Tuonkin ajan voisi käyttää maksavien asiakkaiden palveluun tai sivuduuniin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erosin yrittäjämiehestäni 13 avioliittovuoden jälkeen, kun hän oli laittanut talorahamme yritystoimintaan ja käytännössä meillä ei ollut mitään varallisuutta enää. Tästä on nyt 5 vuotta ja aika pian sen jälkeen sai myytyä yrityksensä ja hänestä tuli miljonääri.
Nyt olen seurustellut 2 vuotta jo kauan tuntemani miehen kanssa, hän tienaa vähemmän kuin minä ja valitettavasti olen nyt joutunut toteamaan, että olen mieluummin lasteni kanssa yksin ja "köyhänä" kuin yhdessä toisen köyhän kanssa senttejä venyttäen. Surullista mutta totta :(
Mielenkiintoisia näkemyksiä naisilla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Erosin yrittäjämiehestäni 13 avioliittovuoden jälkeen, kun hän oli laittanut talorahamme yritystoimintaan ja käytännössä meillä ei ollut mitään varallisuutta enää. Tästä on nyt 5 vuotta ja aika pian sen jälkeen sai myytyä yrityksensä ja hänestä tuli miljonääri.
Nyt olen seurustellut 2 vuotta jo kauan tuntemani miehen kanssa, hän tienaa vähemmän kuin minä ja valitettavasti olen nyt joutunut toteamaan, että olen mieluummin lasteni kanssa yksin ja "köyhänä" kuin yhdessä toisen köyhän kanssa senttejä venyttäen. Surullista mutta totta :(
Kenes rahoilla talo ostettiin?
Aivan...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies olis välillä todella pulassa ilman mua. Toisaalta mies auttaa paljon, korjaa autot, tekee pikkurempat jne. Myös äidilleni. Joten tavallaan molemmat 'hyötyy'. Mutta...
Ap.No sinä ja äitisi voitte alkaa maksamaan noista töistä, mitä hän nyt tekee teille ilmaiseksi. Saa lisätuloja ja voi laittaa ne matkakassaansa. Ei ihme, jos pysyy köyhänä kun tekee teille kaiken ilmaiseksi. Tuonkin ajan voisi käyttää maksavien asiakkaiden palveluun tai sivuduuniin.
AP:han jo maksaa tälle miehelle hänen tekemästä työstä. Aloituksessa puhuu esim rahasta jas iitä, että ovat hänen luonaan paljon. Mies siis elää ilmaiseksi.
Voisiko nainen myös laskuttaa siis siivouspalvelusta, ruokapalvelusta jne?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko mennyt tähän öyhötykseen mukaan, että rakkaus kaiken kestää?
Totuus on, että rahalla saa elämään stabiilisuutta ja sitä parisuhde tarvitsee.
Niin minäkin tein aikanaan. Tehtiin periaatepäätös myötä- ja vastamäkien kulkemisesta yhdessä, tuli mitä tuli. 18 v ja monta mäkeä myöhemmin ei olla enää köyhiä, toinen on kokonaan ja toinen puoliksi ulkona oravanpyörästä. Mies on ihana edelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seurustelin nuorena ja muutin yhteenkin tyypin kanssa, jolla oli talous kuralla.
En tietenkään kertonut kenellekään, mikä tilanne oikeasti oli. Elätin häntä sen pari vuotta. Itsellä oli nuoreksi opiskelijaksi ihan ok rahatilanne. Jouduin sitten itsekin tuon jätkän takia elämään tosi niukasti. Hän ei halunnut, että minä esimerkiksi matkustan, kun hänkään ei voi lähteä. Ei suostunut eron tullessa muuttamaan pois asunnostani, käytti siis hyväntahtoisuuttani hyväkseen. Halusi olla kanssani, kun olin sellainen oma sossutäti hänelle. Ruokaa tuli kaappiin ja katto pysyi pään päällä. Uhkaili i t sarilla, kun halusin erota.
Kaikki huonekalut asunnossa olivat minun, vein ne mennessäni ja sinne hän jäi itkemään tyhjennettyyn asuntoon. Kuuleman mukaan asuu siellä nyt 10 vuoden jälkeen edelleen.
Hän oli sotkenut asiansa jollain pikavipeillä. Kannattaa siis miettiä haluaako madaltaa elintasoaan köyhän takia. Itse halusin olla joku äiti teresa ja hyysäsin tuota luuseria, elämäni suurin virhe.
Nuorena ajattelin eri tavalla, mutta nyt lähes 50 v kahden teini-ikäisen lapsen kanssa en lähde enää köyhän miehen matkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suhteessani minä olen se köyhempi, tavallinen toimistotyöntekijän palkka, miehellä huomattavasti korkeampi. Reissuja suunnitellessa haluan maksaa oman osuuteni, joten tehdään yhdessä sen luokan reissuja, joihin minun varani riittävät. Joskus haluaa viedä yllärinä jonnekin reissulle ja onhan se mukavaa huomiointia eikä mikään oletusarvo; maksan sitten enemmän ruoista siellä tms. Tämä on sopinut meille, mies ei mitään hillitöntä luksusta kaipaa. Ja jos kaipaa, niin saa mennä kaikin mokomin omien ystäviensä kanssa menojaan.
Mies voi hakea muuta työtä ja vähentää tai lopettaa kokonaan sen huonosti kannattavan yritystoiminnan.
Vierailija kirjoitti:
Hmmh. Meillä omassa suhteessa on se tilanne, että kumpikin ollaan vuoronperään pudottu paremmasta palkasta rytinällä alas.
Ennen mies tienasi helposti 3000-4000e/kk, itselläni ei palkkatulot ihan tuohon yltänyt, mutta verojen jälkeen käteen jäi useimmiten 2000-2300e.
No, mieheltä loppui työt samoihin aikoihin kun yhteen muutettiin, työttömyys alkoi ja minä elätin. Ei siinä, ongelmaa ei tullut, kun olen tottunut elämään niukasti.
Sitten mies sai töitä, mutta minä putosin kokonaan pois työelämästä. Ehkä jopa ikiajoiksi.
Miehen palkka on pieni, minun tukeni myöskin todella pieni.
Kun tutustuin mieheeni, en missään vaiheessa kysellyt palkkatulojaan, ei minua kiinnostanut. Minua kiinnosti se kaikki mitä mies minulle tahtoo olla. Hyväsydäminen, luotettava, kohtelias, auttavainen jne. Kaikella tuolla on ollut eniten merkitystä, kun sairastuin vakavasti. Ei raha enää merkinnyt. Ei sillä ollut väliä pääsemmekö reissaamaan. Se aika tulee vielä. Rahaa saa aina, hyvää ja luotettavaa parisuhdetta ei. Raha ei minulle koskaan voi antaa sitä mitä mieheni minulle joka päivä antaa.
Mutta, jos koet matkustelun tärkeäksi sekä sen, että molemmat voivat käyttää saman summan rahaa yhteisiin menoihin, silloin ehkä miehen muut ominaisuudet eivät ole sinulle riittävät.
ERittäin hyvin sanottu. Jos toista rakastaa ei sillä rahallakaan ole väliä. Toista jos joutuu elättää niin se on vähän huono juttu mutta jotkut matkustelut, uudet vaatteet,ravintolat??? jatkuvastiko? Joo ei. Silloin ihmiset taitavat vain olla liian erilaisia eikä asiat välttämättä tärkeysjärjestyksessä.
Vierailija kirjoitti:
Seurustelin nuorena ja muutin yhteenkin tyypin kanssa, jolla oli talous kuralla.
En tietenkään kertonut kenellekään, mikä tilanne oikeasti oli. Elätin häntä sen pari vuotta. Itsellä oli nuoreksi opiskelijaksi ihan ok rahatilanne. Jouduin sitten itsekin tuon jätkän takia elämään tosi niukasti. Hän ei halunnut, että minä esimerkiksi matkustan, kun hänkään ei voi lähteä. Ei suostunut eron tullessa muuttamaan pois asunnostani, käytti siis hyväntahtoisuuttani hyväkseen. Halusi olla kanssani, kun olin sellainen oma sossutäti hänelle. Ruokaa tuli kaappiin ja katto pysyi pään päällä. Uhkaili i t sarilla, kun halusin erota.
Kaikki huonekalut asunnossa olivat minun, vein ne mennessäni ja sinne hän jäi itkemään tyhjennettyyn asuntoon. Kuuleman mukaan asuu siellä nyt 10 vuoden jälkeen edelleen.Hän oli sotkenut asiansa jollain pikavipeillä. Kannattaa siis miettiä haluaako madaltaa elintasoaan köyhän takia. Itse halusin olla joku äiti teresa ja hyysäsin tuota luuseria, elämäni suurin virhe.
Minä kanssa katsoin köyhää miestä 10v. Köyhyys ei sinällään haittaa, jos mies olisi yrittänyt päästä elämässään eteenpäin, mutta hänt kiinnosti enemmän toimeentulotuella eläminen ja tietokonepelien pelaaminen. Vanhemmat sitten myös antoivat välillä hänelle rahaa.
En sitten enää loppupeleissä jaksanut ja päätin lopettaa suhteen. Oman tietoni mukaan hän yhä pelaa niitä hemmetin tietokonepelejä eikä vieläkään töissä.
Mun mies on myös yrittäjä. Ei juuri käydä missään yhdessä, kun hän on aina töissä.
Suomessa ihmiset tulee ihan ok toimeen työttöminäkin sossuavustusten turvin. Minulle kelpsisi tämmöinenkin työtön kumppani. Ei se raha ratkaise parisuhde elämässä vaan muut asiat. Kaksi työtöntäkin voi tulla ihan ok toimeen suomessa ja perustaa jopa perheenkin lapsineen.
Jotkut materialistit luulee, että rahaa tarvitaan paljon kaikenlaisiin turhuuksiin. Ei tarvita.
Jos nainen on se köyhä, niin se on silloin miehen velvollisuus kustantaa matkat yms.
Täälläkin paljon nuita loisijoita jotka haukkuvat miehensä jos ei maksa.