Seurustelen ihanan, mutta köyhän miehen kanssa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seurustelin nuorena ja muutin yhteenkin tyypin kanssa, jolla oli talous kuralla.

En tietenkään kertonut kenellekään, mikä tilanne oikeasti oli. Elätin häntä sen pari vuotta. Itsellä oli nuoreksi opiskelijaksi ihan ok rahatilanne. Jouduin sitten itsekin tuon jätkän takia elämään tosi niukasti. Hän ei halunnut, että minä esimerkiksi matkustan, kun hänkään ei voi lähteä. Ei suostunut eron tullessa muuttamaan pois asunnostani, käytti siis hyväntahtoisuuttani hyväkseen. Halusi olla kanssani, kun olin sellainen oma sossutäti hänelle. Ruokaa tuli kaappiin ja katto pysyi pään päällä. Uhkaili i t sarilla, kun halusin erota.

Kaikki huonekalut asunnossa olivat minun, vein ne mennessäni ja sinne hän jäi itkemään tyhjennettyyn asuntoon. Kuuleman mukaan asuu siellä nyt 10 vuoden jälkeen edelleen.

Hän oli sotkenut asiansa jollain pikavipeillä. Kannattaa siis miettiä haluaako madaltaa elintasoaan köyhän takia. Itse halusin olla joku äiti teresa ja hyysäsin tuota luuseria, elämäni suurin virhe.

Minä kanssa katsoin köyhää miestä 10v. Köyhyys ei sinällään haittaa, jos mies olisi yrittänyt päästä elämässään eteenpäin, mutta hänt kiinnosti enemmän toimeentulotuella eläminen ja tietokonepelien pelaaminen. Vanhemmat sitten myös antoivat välillä hänelle rahaa.

En sitten enää loppupeleissä jaksanut ja päätin lopettaa suhteen. Oman tietoni mukaan hän yhä pelaa niitä hemmetin tietokonepelejä eikä vieläkään töissä.

Joo no ne tietokonepelit. Sellaset ihmiset kyllä kannattaa skipata. Ellei tee siitä bisnestä niinkuin jotkut. Toimeentulotuki on kanssa huono. Josku mulla on ollut vaikeuksia ymmärtää miten oon päässyt työmarkkinatuelle, voin säästää,ja sijottaa ja niin teenkin. Se on kannattavaa kun tässä asunnossa on niin pienet kulut. Asumistuki tulee eikä tämä asunto edes niin pieni ole.

Täällä on aktiviteettia ja pk-seutu ja merikin kävelymatkan päässä.Mutta jos tämä sopii viranomaisille niin hyvä ja jos joku työkeikka joka sovitellaan työmarkkinatuen kanssa niin vielä parempi. Aika vaatimattomasti kuitenkin elän ja joo oon saanut pikkusen apujakin. Mulla on myös kulutusluotto tosin pieni jota en todellakaan Käytä liikaa ja muistaa maksaa se mieluiten kerralla takaisin.

Taloudenhallinta ja säästö sekä sijottaminen jos mahdollista ja se hamstraus. Ja niihin en ole saanut apuja. Siis mitään pesämunia kuin itse säästämällä.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa ihmiset tulee ihan ok toimeen työttöminäkin sossuavustusten turvin. Minulle kelpsisi tämmöinenkin työtön kumppani. Ei se raha ratkaise parisuhde elämässä vaan muut asiat. Kaksi työtöntäkin voi tulla ihan ok toimeen suomessa ja perustaa jopa perheenkin lapsineen.

Jotkut materialistit luulee, että rahaa tarvitaan paljon kaikenlaisiin turhuuksiin. Ei tarvita.

Itselläni on ainakin haaveena maatilalla asuminen tai omakotitalossa, että voin harrastaa puutarhan ylläpitoa. Toimeentulotuella sellaiseen ei kyetä.

Jos ei ole mitään isompia haaveita kuin kotona oleminen, niin sitten toimeentulotuella varmasti voi elää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seurustelin nuorena ja muutin yhteenkin tyypin kanssa, jolla oli talous kuralla.

En tietenkään kertonut kenellekään, mikä tilanne oikeasti oli. Elätin häntä sen pari vuotta. Itsellä oli nuoreksi opiskelijaksi ihan ok rahatilanne. Jouduin sitten itsekin tuon jätkän takia elämään tosi niukasti. Hän ei halunnut, että minä esimerkiksi matkustan, kun hänkään ei voi lähteä. Ei suostunut eron tullessa muuttamaan pois asunnostani, käytti siis hyväntahtoisuuttani hyväkseen. Halusi olla kanssani, kun olin sellainen oma sossutäti hänelle. Ruokaa tuli kaappiin ja katto pysyi pään päällä. Uhkaili i t sarilla, kun halusin erota.

Kaikki huonekalut asunnossa olivat minun, vein ne mennessäni ja sinne hän jäi itkemään tyhjennettyyn asuntoon. Kuuleman mukaan asuu siellä nyt 10 vuoden jälkeen edelleen.

Hän oli sotkenut asiansa jollain pikavipeillä. Kannattaa siis miettiä haluaako madaltaa elintasoaan köyhän takia. Itse halusin olla joku äiti teresa ja hyysäsin tuota luuseria, elämäni suurin virhe.

Minä kanssa katsoin köyhää miestä 10v. Köyhyys ei sinällään haittaa, jos mies olisi yrittänyt päästä elämässään eteenpäin, mutta hänt kiinnosti enemmän toimeentulotuella eläminen ja tietokonepelien pelaaminen. Vanhemmat sitten myös antoivat välillä hänelle rahaa.

En sitten enää loppupeleissä jaksanut ja päätin lopettaa suhteen. Oman tietoni mukaan hän yhä pelaa niitä hemmetin tietokonepelejä eikä vieläkään töissä.

Joo no ne tietokonepelit. Sellaset ihmiset kyllä kannattaa skipata. Ellei tee siitä bisnestä niinkuin jotkut. Toimeentulotuki on kanssa huono. Josku mulla on ollut vaikeuksia ymmärtää miten oon päässyt työmarkkinatuelle, voin säästää,ja sijottaa ja niin teenkin. Se on kannattavaa kun tässä asunnossa on niin pienet kulut. Asumistuki tulee eikä tämä asunto edes niin pieni ole.

Täällä on aktiviteettia ja pk-seutu ja merikin kävelymatkan päässä.Mutta jos tämä sopii viranomaisille niin hyvä ja jos joku työkeikka joka sovitellaan työmarkkinatuen kanssa niin vielä parempi. Aika vaatimattomasti kuitenkin elän ja joo oon saanut pikkusen apujakin. Mulla on myös kulutusluotto tosin pieni jota en todellakaan Käytä liikaa ja muistaa maksaa se mieluiten kerralla takaisin.

Taloudenhallinta ja säästö sekä sijottaminen jos mahdollista ja se hamstraus. Ja niihin en ole saanut apuja. Siis mitään pesämunia kuin itse säästämällä.

Tietokonepelit ei ainakaan itseäni ole koskaan haitanneet eikä haittaa vieläkään. Itse pelasin kanssa nuorena, mutta se että niitä pelejä pelataan sellaiset 10+ tuntia päivässä eikä muuta elämää ole kuin netti ja pelit, niin ei se vanhemmalla iällä enää onnistu.

Siis seurusteltiin ajalla 16-26v. Yritin tukea miestä ja innostaa tekemään jotain elämällään. Ehdotin jopa että yriteteäänkö saada hänestä sellainen ammattipelaaja, joka tekee youtube videoita ja vainna striimaa netissä. Ihmisethän tekee tuolla tavalla paljon rahaa netissä. Mutta ei, ei suostunut mihinkään "työhön".

Erosta on jo yli 5v ja ei hän ole tuona aikana muuttunut. Tosi harmi, koska oikeasti miehessä on jotain sellaista että uskon hänen olevan kykenevä olemaan menestynyt, mutta jokin hänen aivoissaan on niin pahasti koukussa nettiin ja tietokoneeseen, ettei suostu niistä irtautumaan.

Jokainen suhde on omanlaisensa. Onhan naisia jotka vapaaehtoisesti rahoittaa kotimiestä. Mieti mikä sinusta tuntuu omalta.

Vierailija kirjoitti:

Oletko mennyt tähän öyhötykseen mukaan, että rakkaus kaiken kestää?

Totuus on, että rahalla saa elämään stabiilisuutta ja sitä parisuhde tarvitsee.

Mä raadoin vuosia niska limassa etten tarvitsisi ketään sponsoroimaan. Toki voisin harkita yksinäisyyden lievittämiseksi muuttamista johonkin säyseään naiskommuuniin. Pakkoa ei tosiaan ole.

Minä olen miehenä joutunut aina elättämään naisia

Voiko mies ottaa jotain kakkostyöksi silloin, kun yrityksellä ei ole asiakkaita? En näkisi köyhyyden ongelmana vaan teidän erilaiset elämäntyylit. Matkustelu onnistuu hyvin pienelläkin budjetilla.

Jos mies on tyytyväinen rauhallisempaan menoon, se pitää hyväksyä. Meillä mies on koko ajan menossa ja itse olen enemmänkin kotihiiri. Onneksi miehellä on kavereita, joiden kanssa matkustaa ja harrastaa miehisempiä lajeja.

Hommaa prinssi hiekkamaasta ja elämästäsi tulee auvoista.

Avio-tai avoliitossa isompituloinen maksaa enemmän. Kela laskee avoliitossa tulot yhteen elikkä teillä ovat yhteiset rahat. Isompituloinen on elatusvelvollinen jelpaten pienituloista tai varatonta. 

Jos haluaa kaikki rahansa käyttää itseensä niin pitää muuttaa erilleen. Yhteen muuttaessa pitää ottaa huomioon tulojen muuttuminen ja avoliitossakin on vastuussa yksin asumiskuluista jos toinen joutuu esim. työttömäksi tai sairastuu. Jos kumpikin työttömänä niin voi saada tukia. 

up

up