Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
24-vuotias poikani on sossupummi :( . Hän ei halua mennä enää töihin
11.08.2019 |
24-vuotias poikani on sossupummi :( . Hän ei halua mennä kuulemma enää ikinä töihin Suomessa. Hän perustelee työttömänä oloaan sillä, että ei halua tukea nykyistä Euroopan poliittista tilannetta verorahoillaan. Väittää myös ettei heidän sukupolvensa muka tulisi ikinä edes saamaan eläkkeitä. Mikä neuvoksi? Tuleeko poikani vielä järkiinsä ja onko tuo vaan nuoruuden kapinallisuutta? :/
Kommentit (341)
Mä ajoin pummilla pari vuotta. Sitten poliisi puuttui asiaan ja kielsi että et sä saa käyttää alkoholisteja tuolla tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä itsekin näen tämän laajemmassa yhteiskunnallisessa konstekstissa.
Kyse on ennenmuuta yhteiskunnallisten normien rikkomisesta.
Työ on määrittänyt miestä kautta ihmiskunnan historian. Samaan tapaan siis kuin esimerkiksi vaimous tai äitiys naista. Kahleet ovat murtumassa myös miehiltä. Miehen mitta on ollut, ja on yhä edelleen, hänen suorittamansa työ. Rooli yhteiskunnan rakentajana ja kuuliaisena muurahaisena keossa. Työttömyyttä suurempaa häpeää ei ole mies voinut osakseen saada. Monihan on riistänyt itseltään hengen työttömyyden myötä - tai ainakin vetäytynyt häveten syrjään.
Tämä on nyt murroksessa.
Yhä useampi nuori mies ei enää määrittele itseään tekemänsä työpanoksen kautta. Miehenkin elämässä voi olla muuta. Kaikki eivät enää tahdo maksimoida aineellista hyvinvointiaan tai saada tunnustusta kekoon kantamansa korren mitassa.
Heh. Ihan yhtä iso rooli miehillä on ollut tuhoajina, tappajina, rikkojina. Ja millähän se elämä täyttyisi, jos ei ole työtä (ja naisiahan nykypäivän miehet ei halua, eivätkä niitä tietysti saisikaan, kun ei ole töissä), sählynpelaamisella ja kavereiden kanssa kaljotellessa?
Tuollaiset puheet ovat sellaista kaikkitietävän ja ehdottomasti oikeassa olevan nuoren puhetta. Voi tulla itselle suurena yllätyksenä, että se harrastelu ja kavereiden kanssa hengailu voi jo kolmikymppisenä puuduttaa pahasti ja tuntua tyhjältä. Hupaisaa on, että nuorena uraputken aloittanut saattaa puolestaan olla burnout kolmikymppisenä. Ja perheen nuorena perustanut haluaa vapauteen perhehelvetistä. Mikään ei koskaan ole hyvin. Mutta varoituksen sana: mikään ei ole niin kamalaa kuin merkityksettömyyden tunne vanhempana. Siitä tunteesta on moni itsari saanut motivaationsa. Mistä merkityksellisyys syntyy - onnistumisen tunteesta tai itsensä tarpeelliseksi tuntemisesta.
Sopivasti kaikkea, vaihtelua väliin ja omia valintoja - siinä minun reseptini. Aloitan juuri kolmatta työuraani, kaikki kolme ovat eri aloilta ja minun onni on se, että jokainen on tavallaan ollut ensiksi minun harrastus, josta sitten on tullut työ. Perhettä en koskaan ole hankkinut, se on se oma valinta.
ad hominem kirjoitti:
Yhteiskunta on suuri illuusio joka perustuu valheeseen. Mietippä tätä: kun otat sen 300 000 euron asuntolainan ja olet 30 vuotta pankin velkaorja kuten hyvän kansalaisen kuuluukin olla, mistä se 300 000 euroa tulee? Se syntyy tyhjästä sillä hetkellä kun pankin setä tai täti painaa nappia koneella. Sitä ei ollut olemassa ennen sitä hetkeä. Tämä on vain yksi monista mekanismeista mitkä on luotu aikaansaamaan modernin vaihdantatalouden harha jossa yksilö vangitaan 40 viikkotyötyötunnin oravanpyörään 50 vuodeksi. Sitten kun keho ja mieli rimpuilevat tätä kahleorjan roolia vastaan, isäntä ystävällisesti tarjoaa sopivat annokset alkoholia ja lääkkeitä, jotta tietoisuus sopivasti sumenee ja alistuu ympäröivään "todellisuuteen".
Nykyinen nuori sukupolvi, kiitos internetin, näkee jo hiukan sumuverhon läpi. Siksi sekä "työn" että "perheen" perinteiset "arvot" eivät enää kannusta osallistumaan illuusion ylläpitoon.
Jokainen ihmisen rakentama sivilisaatio on lopulta romahtanut omaan mahdottomuuteensa, tavalla tai toisella. Onko nyt länsimaisen sivilisaation vuoro? Ketkä ovat nyt nousussa? Mieti lähivuosien tapahtumia, onko jotain kuvaamani kaltaista tapahtumassa? Mitä yksilön kannattaisi tehdä selvitäkseen ja elääkseen onnellisen elämän? Tarttua vanhaan vai rakentaa uutta? Miten elää onnellinen ihmiselämä, kun yhteiskunta ympärillä murenee?
Näihin kysymyksiin nuoret nyt etsivät vastausta. Alisteinen orjan rooli on niin vahvaan iskostettu, ettei monta kertaa euroopankin historiassa jo tapahtunut vallankumous ole enää mahdollista, joten moni valitsee passiivisen poisvetäytymisen, koska se on ainoa keino pitää yllä tunnetta että itse valitsee oman elämänsä. Onko se tunne totta?
Lopulta vahvat voittavat. Näin on aina ollut ja tulee aina olemaan. Ketkä nyt ovat vahvoja ja nousemassa voittoon?
Olipa hyvä kirjoitus sanasta sanaan.
Allekirjoitan heti.
"Alisteinen orjan rooli on niin vahvaan iskostettu..."
Paras lause koko kirjoituksessa.
Ja juuri nämä "kunnon" vanhan kansan uhoilut, että työtä pitää ihmisen tekemän ja otsansa hiessä pitää leipänsä ansaita eivät juurikaan kiinnosta varhaisaikuisia ainakaan.
Selkänahasta minua on revitty ja kidutettu yli 12 vuotta, jota ennen olin kotona -oi, niitä helppoja aikoja- kolmisen vuotta lapsen kanssa.
Ja sitä ennen revittiin suuntaan jos toiseen yli 15 vuotta (opiskelunkin ohella), muttei niin pahasti kuin viimeisen vuosikymmenen aikana.
Ihan kohtuullisen hyvää palkkaa olen aina saanut, siitä en kitise, mutta olen 5-kymppisenä itsekin tässä otsahiki-pakko-olla-töissä -kuplassa hyvin vahvasti mukana, vaikken todellakaan haluaisi.
Jos poikasi on suomalainen ja valkoinen, se on kuulemma hyväksyttävää olla sossupummi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
ad hominem kirjoitti:
Yhteiskunta on suuri illuusio joka perustuu valheeseen. Mietippä tätä: kun otat sen 300 000 euron asuntolainan ja olet 30 vuotta pankin velkaorja kuten hyvän kansalaisen kuuluukin olla, mistä se 300 000 euroa tulee? Se syntyy tyhjästä sillä hetkellä kun pankin setä tai täti painaa nappia koneella. Sitä ei ollut olemassa ennen sitä hetkeä. Tämä on vain yksi monista mekanismeista mitkä on luotu aikaansaamaan modernin vaihdantatalouden harha jossa yksilö vangitaan 40 viikkotyötyötunnin oravanpyörään 50 vuodeksi. Sitten kun keho ja mieli rimpuilevat tätä kahleorjan roolia vastaan, isäntä ystävällisesti tarjoaa sopivat annokset alkoholia ja lääkkeitä, jotta tietoisuus sopivasti sumenee ja alistuu ympäröivään "todellisuuteen".
Nykyinen nuori sukupolvi, kiitos internetin, näkee jo hiukan sumuverhon läpi. Siksi sekä "työn" että "perheen" perinteiset "arvot" eivät enää kannusta osallistumaan illuusion ylläpitoon.
Jokainen ihmisen rakentama sivilisaatio on lopulta romahtanut omaan mahdottomuuteensa, tavalla tai toisella. Onko nyt länsimaisen sivilisaation vuoro? Ketkä ovat nyt nousussa? Mieti lähivuosien tapahtumia, onko jotain kuvaamani kaltaista tapahtumassa? Mitä yksilön kannattaisi tehdä selvitäkseen ja elääkseen onnellisen elämän? Tarttua vanhaan vai rakentaa uutta? Miten elää onnellinen ihmiselämä, kun yhteiskunta ympärillä murenee?
Näihin kysymyksiin nuoret nyt etsivät vastausta. Alisteinen orjan rooli on niin vahvaan iskostettu, ettei monta kertaa euroopankin historiassa jo tapahtunut vallankumous ole enää mahdollista, joten moni valitsee passiivisen poisvetäytymisen, koska se on ainoa keino pitää yllä tunnetta että itse valitsee oman elämänsä. Onko se tunne totta?
Lopulta vahvat voittavat. Näin on aina ollut ja tulee aina olemaan. Ketkä nyt ovat vahvoja ja nousemassa voittoon?
Olipa hyvä kirjoitus sanasta sanaan.
Allekirjoitan heti.
"Alisteinen orjan rooli on niin vahvaan iskostettu..."
Paras lause koko kirjoituksessa.
Ja juuri nämä "kunnon" vanhan kansan uhoilut, että työtä pitää ihmisen tekemän ja otsansa hiessä pitää leipänsä ansaita eivät juurikaan kiinnosta varhaisaikuisia ainakaan.
Selkänahasta minua on revitty ja kidutettu yli 12 vuotta, jota ennen olin kotona -oi, niitä helppoja aikoja- kolmisen vuotta lapsen kanssa.
Ja sitä ennen revittiin suuntaan jos toiseen yli 15 vuotta (opiskelunkin ohella), muttei niin pahasti kuin viimeisen vuosikymmenen aikana.
Ihan kohtuullisen hyvää palkkaa olen aina saanut, siitä en kitise, mutta olen 5-kymppisenä itsekin tässä otsahiki-pakko-olla-töissä -kuplassa hyvin vahvasti mukana, vaikken todellakaan haluaisi.
Mitä olet ajatellut vaihtoehdoksi? Et haluaisi tehdä työtä elääksesi, vaan saada elatuksesi jollain muulla tavalla? Miksi et ole luonut itsellesi sitä toisenlaista elämää? Kaiketi tiedät, mitä haluat, joten mikä sinua estää toteuttamasta itseäsi ja elättämästä itseäsi muuten kuin ammattisi ja työpaikkasi kautta?
Sinua on revitty eri suuntiin, kirjoitat. Olet antanut repiä.
Ryhdy vaihtoehtoihmiseksi. Ainoa ohjenuora on, että kukaan ei saa vastata elämästäsi etkä saa olla kenenkään kukkarolla.
Suomessa on lähes sama onko työtön vai pienituloinen. Molemmissa tapauksissa jää ihan yhtä paljon rahaa shampanjaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jospa hällä on vaan ahdistus siitä, että joutuu tekemään 40 vuotta töitä ennen eläkettä. Kyllä minuakin ahdistaisi 40 vuoden tuomio "pakkotyöstä".
Mistä olet saanut päähäsi että tämän päivän nuoret pääsevät jo 65 v. eläkkeelle?
Naiivia luuloa, valistappa hieman itseäsi.Kunhan laitoin jonkun luvun, ei tarvitse ottaa niin kirjaimellisesti. 40 vuottakin jo kulostaa kamalalta.
Olen tehnyt jo 35 vuotta töitä ja edelleen jatkuu. Ei tämä nyt niin kamalaa ole, jos vaan terveyttä riittää. Usein ihan mukavaakin, etenkin jos sattuu kivat työkaverit.
Vierailija kirjoitti:
Jos poikasi on suomalainen ja valkoinen, se on kuulemma hyväksyttävää olla sossupummi.
Ai kenen mielestä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pojalla on aatteita. Olisit iloinen kun olet onnistunut kasvattamaan itsenäisesti ajattelevan lapsen, joka ei juokse tahtottomana oravanpyörässä muiden pillin mukaan.
Juuri näin. Nuori mies on jo aikanaan hoksannut että, kultapossu-ikäluokka tulee kuppaamaan eläkerahastot tyhjiksi, ihan kuin ovat jo kupanneet planeetan resurssit ilmastokatastrofin partaalle, eikä sieltä oikeastikaan ole tulossa penniäkään hänenKÄÄN ikäluokalle, kun olisi oma vuoro päästä "eläkkeelle".
Ei ole vakituisia työsuhteita, ei inflaation kuittaamia asuntolainoja, ei omaisuutta, ei mitään muuta kuin kädestä - suuhun raatamista muiden eteen koko elämä tiedossa. Jos olisin hänen iässään ja tilanteessa, valintani olisi melko varmasti juuri tuo sama. Vaikka nettomaksajana en hyväksy tuollaista toimintamallia, niin siitäkin huolimatta ymmärrän varsin hyvin asiaan johtavat syyt ja kys. valinnan. Tuo on ainoa tapa millä nyky nuoriso voi saada itselleen samaa elintasoa kuin vanhempansa.
Vierailija kirjoitti:
Uskoisin, että lyhyt eliniänennuste pojallasi.
Todennäköisesti jopa pitempi kuin sinulla, kun ei itseään työllä tapa ja rasita, kuten nykyisistä konttorirotista voidaan havaita. "Eläkkeelle" päästessään ovat, jos eivät ole syöneet itseään viinereillä, viinalla ja sidukalla muodottomiksi, niin poikkeuksetta maratoonari-kunnossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tarkottaa varmaan avoimia rajoja yms ja demokratian heikkenemistä
Esim. nyt viime vaalitkin ja niiden lopputulos, oli suoraan demokratian ja äänestäjien silmille, naamalle ja kengille kuseksimista. On kaverilla varsin vahvat ja validit perusteet väitteelleen. Muistakaa v. 2015
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toi eläkejuttu kyllä pitää paikkaansa, 90 ,luvulla syntyneet saavat prognoosien mukaan mennä lähempänä 80 v. Elikkä suuri riski kuolee ennenku noin vanhaksi elää.
Mä, syntynyt ~70, prognoosin mukaan eläkkeelle 68 v.
Ymmärrän nuortten epätoivon.
Jos on masennusta niin lääkäriin.Eläkejärjstelmään ei kannata kauheasti luottaa kun nuokin prognoosit vaativat riittävää syntyvyyttä ja riittävää työtä tekevien määrää. Suuin osa eläkkeistä eli lähes koko eläke maksetaan työtätekeviltä kerättävillä eläkemaksuilla, eläke luetaankin sosiaalietuudeksi siinä missä vaikka asumistuki tai toimentulotukikin. Jos taas tulevaisuudessa ei ole työtätekeviä suomalaisia niin ei eläkkeitä voida maksaa, koko järjestelmä perustuu oletukseen että suomalaisia syntyy riittävästi ja että työllisyystilanne pysyy hyvänä ja talous kasvaa aina vain ja riitävästi pitkällä aikavälillä.
Kannattaa koettaa itse säästää oma eläketurva mieluummin kuin luottaa työeläkeyhtiöön, se voi yksipuolisesti alentaa eläkkeen määrää eli leikata sitä tarvittaessa ja nostaa eläkeikää tarpeen mukaan. Yrittäjällä eläkemaksujen pienentäminen onnistuu, kun maksaa itse oman eläkesäästönsä, työsuhteessa se menee mitä valtiovalta määrää ja työnantaja maksaa vielä työntekijääkin huomattavasti suolaisemmin.
Joskus joku yksityislääkäri laskeskeli että vasta 82-vuotiaana on päässyt eläkemaksuissaan tasoihin, eli vasta sen jälkeen alkaa jäämään voitolle maksamiensa eläkemaksujen osalta jos elää. Vähensikin YEL:n maksamista ja päätti sijoittaa saman summan itse pörssiin niin että saa itse päätää näistä rahoistaan eikä ole työeläkeyhtiön armoilla. 82-vuotiaaksi sai vain samaa säästämäänsä rahaa siis takaisin ikään kuin ja tämä jos jäi jo 63-vuotiaana eläkkeelle.
Itse esim. 25-30v. säästäen vaikka 3.000-4.000€/kk voi olla 65-vuotiaana 1-2 miljoonaa euroa pörssissä ja osinkoja saa tuosta jo esim. 50.000€/vuosi + arvonnousu ja voihan sitä alkaa realisoimaan tuota pottia vähentäen osakkeiden määrää myymällä niitä vaikka 30.000-40.000€/vuosi ja lisäksi ottamalla osingot ja eläkeikään saakka ostaa osngoilla lisää osakkeita. Toki tuollainen 3.000-4.000€ kuukausisäästäminen vaatii n. 120.000€ bruttotuloja ja velatonta asuntoa yms. mutta helposti sen saavuttaa esim. 35-40 -vuotiaana yksityislääkärinä.
Lisäksi suorittavien töiden osalta tulee olemaan se ongelma että tekniikka, automatiikka, robotiikka ja keinoäly saattavat korvata 90% ihmisistä seuraavan 25-30v. aikana. Mieti paljon maailma on muuttunut vuodesta 1994 josta on nyt vasta 25v. mennyt. Seuraavien 25v. aikana muutos tulee olemaan vielä paljon isompi tietotekniikan, keinoälyn, esineiden internetin, biotekniikan ja kybernetiikan takia. Jos työttömyys nousee 90%:iin ja syntyvyys laskee vaikka alle puoleen seuraavan 25-30v. aikana niin mitä luulet eläkkeille käyvän.
Monien ennusteiden mukaan 85-90% ihmisistä tulee olemaan 30v. sisään turhia, hyödyttömiä ja merkityksettömiä yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti. Tätä hyödyttömyyttä ja merkityksettömyyttä vastaan on paha lakkoillakaan, jos olet turha yhteiskunnalle ja taloudelle niin mitäpä vastaan lakkoilet. Työläisten on ollut helppo taistella sortoa ja hyväksikäyttöä vastaan 1900-luvulla, riistoa vastaan on helppo lakkoilla silloin kun yhteiskunta ja talous tarvitsee sinua ja työpanostasi, ammattiliiton on helppo lakolla kiristää etuja jos tehdas menee muuten kiinni. Mutta kun tehdas pyörii ilman työntekijöitä niin hyödyttömyyttäsi ja turhuuttasi vastaan on paljon hankalampi lakkoilla kun sinua ei enää tarvita yhtään mihinkään.
What if humans lost 90% of all jobs in the world to robots, automation and technology?
https://www.forbes.com/sites/quora/2018/01/18/technology-has-already-ta…
Se vain jäi selvittämättä, kuka ne tuotteet ostaa, kun palkkatulot ovat nollan ja olemattoman välissä... voimmeko tulkita tämän ammottavan aukon talousteoriassasi niin, että tarvitaan lisää luototusta ja velkarahaa, jotta tehtailla on syy olla olemassa? Ilman ostovoimaa, kuluttajia ja heidän tarpeitaan nimittäin yksikään yrittäjä eikä työpaja ole olemassa.
Säästäminen on kiva juttu, mutta mikään ihmeidentekijä se ei ole. Kun talous kyykkää kunnolla, miten kuvittelet käyvän sijoitusrahastoille ja itse rahan arvolle? Ne romahtavat, joten sinne holahti ne pahanpäivän varalle tehdyt suunnitelmat. Suurin osa sijoitusrahastojen tuotoista kertyy nimenomaan tehtaista, tuotannosta ja talouskasvusta. Kun ei ole kasvua, ei ole sijoituksilla myöskään tuottoa.
Vähän pitemmälle saattaisi päästä, jos ostaisi kultaa.
Tällaiset tuulentuvat kärsivät uusliberalismista tutusta ongelmasta, missä yhteiskuntaa ei nähdä yksilöiltä. Tämä talousteoria olettaa, että yksilö voi jatkaa olemassaoloaan ilman toimivaa yhteiskuntaa ympärillään.
Tietenkin säästöjään tulee hoitaa, pörssiä ja maailman kehitystä seurata ja ostaa ja myydä osakkeita. Jalometallit ovat eräs kohde. Eihän kullallakaan reaalisesti todellisuudessa ole muuta arvoa kuin se mitä ihmiset sille ovat keksineet, kullan arvo on täysin keksitty ja sovittu asia. Ei sillä kullalla varsinaisesti juuri mitään siis tee. Rahakin on ihmisten keksimä ei-todellinen asia, kuten osakeyhtiöt, valtiot, lait ja vaikka ihmisoikeudet. Ei näitä mitään siis oikeasti todella ole olemassa, ne ovat vain ihmisen mielikuvituksen tuotetta. Eihän vielä 20 vuotta sitten ollut esim. Googlea, jonka arvo on nykyään tuhat miljardia dollaria. Jotain uutta yhtä arvokasta todennäköisesti taas syntyy seuraavan 20v. aikana, keinoälyyn, kybernetiikkaan ja bioteknologiaan liittyvää esimerkiksi.
Varmempaa se niitä rahojaan ja omaisuuttaan on itse hallinnoida kuin antaa koko homman mennä yhteiskunnan piikkiin ja luottaa eläkelupauksiin ja siitä että niille eläkemaksuilleen muka saa jotain vastinetta, ny maksamillasi eläkemaksuilla maksetaan nykyisen eläke-eliitin eli etenkin suurten ikäluokkien eläkkeitä.
Maailma muuttuu ja koko ajan vain kiihtyvällä vauhdilla. Muistan kun 1993 eräs tietokonenörtti kaverini oli onnesta soikeana kun sai modeemillaan yhteyden jonkun yliopiston keskustietokoneeseen, me muut vain ihmettelimme ja kohautimme olkapäitä että mitäs tuosta, mitä merkitystä tuolla nyt on ja menimme ulos pelaamaan jalkapalloa. Eikä tuosta ole kuin 26 vuotta.
Tulevaisuudessa tuo 10% jotka ovat erinäisissä merkittävissä ja tärkeissä asiantuntijatehtävissä käyttävät ne yhteiskunnan palvelut ja tuotokset, loput 90% turhista, merkityksettömistä ja tuottamattomista, hyödyttömistä ihmisistä jää mopen osille. Todennäköisesti lisäksi tuota 10% eliittiä tullaan hiljalleen geenitekniikan, bioteknologian ja kybernetiikan kautta parantelemaan ja esim. lääketiede alkaa keskittyä enemmän jo ennestään terveiden ihmisten ominaisuuksien parantelemiseen entistä paremmiksi sen sijaan että hoitaisi sairauksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei tiedä huomisesta.
Kyllä tietää, ja se on tuleva olemaan suoraan perceestä. Ihan sieltä pimeimmästä suolenmutkasta.
Semmoisen sitten olet kasvattanut.
Näkee kyllä aika hyvin ylä- ja alapeukkujen suhteesta sen, millaista porukkaa täällä kirjoittaa ja kuka heidän "palkkansa" maksaa.
Vai että ihan oikein itsenäisesti ajatteleva älykkö, tuollainen työtä vieroksuva selkärangaton niljake.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ad hominem kirjoitti:
Yhteiskunta on suuri illuusio joka perustuu valheeseen. Mietippä tätä: kun otat sen 300 000 euron asuntolainan ja olet 30 vuotta pankin velkaorja kuten hyvän kansalaisen kuuluukin olla, mistä se 300 000 euroa tulee? Se syntyy tyhjästä sillä hetkellä kun pankin setä tai täti painaa nappia koneella. Sitä ei ollut olemassa ennen sitä hetkeä. Tämä on vain yksi monista mekanismeista mitkä on luotu aikaansaamaan modernin vaihdantatalouden harha jossa yksilö vangitaan 40 viikkotyötyötunnin oravanpyörään 50 vuodeksi. Sitten kun keho ja mieli rimpuilevat tätä kahleorjan roolia vastaan, isäntä ystävällisesti tarjoaa sopivat annokset alkoholia ja lääkkeitä, jotta tietoisuus sopivasti sumenee ja alistuu ympäröivään "todellisuuteen".
Nykyinen nuori sukupolvi, kiitos internetin, näkee jo hiukan sumuverhon läpi. Siksi sekä "työn" että "perheen" perinteiset "arvot" eivät enää kannusta osallistumaan illuusion ylläpitoon.
Jokainen ihmisen rakentama sivilisaatio on lopulta romahtanut omaan mahdottomuuteensa, tavalla tai toisella. Onko nyt länsimaisen sivilisaation vuoro? Ketkä ovat nyt nousussa? Mieti lähivuosien tapahtumia, onko jotain kuvaamani kaltaista tapahtumassa? Mitä yksilön kannattaisi tehdä selvitäkseen ja elääkseen onnellisen elämän? Tarttua vanhaan vai rakentaa uutta? Miten elää onnellinen ihmiselämä, kun yhteiskunta ympärillä murenee?
Näihin kysymyksiin nuoret nyt etsivät vastausta. Alisteinen orjan rooli on niin vahvaan iskostettu, ettei monta kertaa euroopankin historiassa jo tapahtunut vallankumous ole enää mahdollista, joten moni valitsee passiivisen poisvetäytymisen, koska se on ainoa keino pitää yllä tunnetta että itse valitsee oman elämänsä. Onko se tunne totta?
Lopulta vahvat voittavat. Näin on aina ollut ja tulee aina olemaan. Ketkä nyt ovat vahvoja ja nousemassa voittoon?
Olipa hyvä kirjoitus sanasta sanaan.
Allekirjoitan heti.
"Alisteinen orjan rooli on niin vahvaan iskostettu..."
Paras lause koko kirjoituksessa.
Ja juuri nämä "kunnon" vanhan kansan uhoilut, että työtä pitää ihmisen tekemän ja otsansa hiessä pitää leipänsä ansaita eivät juurikaan kiinnosta varhaisaikuisia ainakaan.
Selkänahasta minua on revitty ja kidutettu yli 12 vuotta, jota ennen olin kotona -oi, niitä helppoja aikoja- kolmisen vuotta lapsen kanssa.
Ja sitä ennen revittiin suuntaan jos toiseen yli 15 vuotta (opiskelunkin ohella), muttei niin pahasti kuin viimeisen vuosikymmenen aikana.
Ihan kohtuullisen hyvää palkkaa olen aina saanut, siitä en kitise, mutta olen 5-kymppisenä itsekin tässä otsahiki-pakko-olla-töissä -kuplassa hyvin vahvasti mukana, vaikken todellakaan haluaisi.
Mitä olet ajatellut vaihtoehdoksi? Et haluaisi tehdä työtä elääksesi, vaan saada elatuksesi jollain muulla tavalla? Miksi et ole luonut itsellesi sitä toisenlaista elämää? Kaiketi tiedät, mitä haluat, joten mikä sinua estää toteuttamasta itseäsi ja elättämästä itseäsi muuten kuin ammattisi ja työpaikkasi kautta?
Sinua on revitty eri suuntiin, kirjoitat. Olet antanut repiä.
Ryhdy vaihtoehtoihmiseksi. Ainoa ohjenuora on, että kukaan ei saa vastata elämästäsi etkä saa olla kenenkään kukkarolla.
Ainoa vaihtoehto oli irtisanoutua kahdentoista vuoden kidutuksesta ja saada uusi työpaikka, jossa minua ei toivottavasti kiduteta, jossa saan tehdä rauhassa työtäni ilman jatkuvaa piinaa.
En kirjoittanut missään vaiheessa nin, ettenkö haluaisi olla työelämässä.
Haluan tietysti, koska minulla on paljon annettavaa ja saatavaa.
Uudet tuulet puhaltavat toivoakseni myös vainon ja repimisen pois minusta.
Ap. Miksei poikasi muuttaisi vaikka Intiaan? Lusmuilua sielläkin voi yrittää, mutta taitaa nälkä yllättää, kun kukaan ei tule ilmaista rahaa tarjoamaan.
Vierailija kirjoitti:
Ap. Miksei poikasi muuttaisi vaikka Intiaan? Lusmuilua sielläkin voi yrittää, mutta taitaa nälkä yllättää, kun kukaan ei tule ilmaista rahaa tarjoamaan.
Muuta sinä Intiaan kun et tykkää stabiileista yhteiskunnista. Katsotaan montako viikkoa pärjäät. Ai niin, ei sinua siellä kukaan palkkaisi eli nälkä sinulle tulisi nopeasti.
Alue: Aihe vapaa
Se vain jäi selvittämättä, kuka ne tuotteet ostaa, kun palkkatulot ovat nollan ja olemattoman välissä... voimmeko tulkita tämän ammottavan aukon talousteoriassasi niin, että tarvitaan lisää luototusta ja velkarahaa, jotta tehtailla on syy olla olemassa? Ilman ostovoimaa, kuluttajia ja heidän tarpeitaan nimittäin yksikään yrittäjä eikä työpaja ole olemassa.
Säästäminen on kiva juttu, mutta mikään ihmeidentekijä se ei ole. Kun talous kyykkää kunnolla, miten kuvittelet käyvän sijoitusrahastoille ja itse rahan arvolle? Ne romahtavat, joten sinne holahti ne pahanpäivän varalle tehdyt suunnitelmat. Suurin osa sijoitusrahastojen tuotoista kertyy nimenomaan tehtaista, tuotannosta ja talouskasvusta. Kun ei ole kasvua, ei ole sijoituksilla myöskään tuottoa.
Vähän pitemmälle saattaisi päästä, jos ostaisi kultaa.
Tällaiset tuulentuvat kärsivät uusliberalismista tutusta ongelmasta, missä yhteiskuntaa ei nähdä yksilöiltä. Tämä talousteoria olettaa, että yksilö voi jatkaa olemassaoloaan ilman toimivaa yhteiskuntaa ympärillään.