Lue keskustelun säännöt.
Hain apua vaikeaan elämäntilanteeseen ja siitä seurasi lastensuojeluilmoitus
08.08.2019 |
Perheestäni kuoli kolme ihmistä lyhyen ajan sisällä ja hain keskusteluapua mielenterveyspalveluista. Taustalla oli vielä raskaat vuodet lapsen isän kanssa, joka teki useita perättömiä lasuja joista seurasi raskaat selvittelyt, vaikka mitään todellista huolta ei ollutkaan. Kerroin tästäkin sairaanhoitajalle jota tapasin. Kerroin miten koin nuo ilmoitukset raskaasti ja miten suuri kynnys oli hakea nyt apua, koska pelkään että terveydenhuollosta tehdään uusi ilmoitus. Tiedot menevät isälle, ja tästä on seurannut julkinen riepottelu jossa isä on leimannut minut hulluksi. Tiedän tämän, koska olin aiemmin hakenut apua unettomuuteen kun äitini oli juuri menehtynyt. Isä riemuitsi "todisteista" että olen hullu ja pimeä enkä ole sopiva vanhemmaksi.
Nyt sain tietää että tuo hoitokontaktini, sairaanhoitaja, oli tehnyt ilmoituksen jossa kertoo surustani ja menetyksistäni. Olen todella pettynyt toimintaan. En enää koskaan pyydä apua ellei ole todellinen hätätilanne. Suru on helpottanut ja pystyn hyvin toimimaan arjessa nykyään, mutta nuo ilmoitukset ovat kaataneet uuden stressin niskaani. Isä ei ole ollut missään yhteydessä lapseensa kolmeen vuoteen, mutta ilmoitukset menevät hänelle siksi koska on huoltaja. Nämä minun terveysasioideni selvittelyt hänelle ovat kuin heittäisi bensaa liekkeihin. Se kiusaamisen ja riepottelun määrä on kohtuuton.
Kommentit (450)
Vierailija kirjoitti:
Lasuja laitetaan liian herkästi huolisyystä. Lapsistani tehtiin lasu koska olivat ventovieraan mielestä liian seurallisia. Lapseni tervehtivät iloisina muita nähdessä ja kutsuvat muita lapsia ja aikuisia jotka juttelevat vanhempien kanssa mukaan leikkeihinsä. Sen ei pitäisi olla lasusyy vaan pikemminkin positiivista että lapset iloisia ja sosiaalisia
Se ventovieras oli diagnosoinut lapsillasi ns valikoimattoman sosiaalisuuden, joka kielii kiintymyssuhdeongelmista. Lapsi ei ole kiintynyt vanhempiinsa, eikä erota näitä ventovieraista.
Minulla taas on ujo hitaasti lämpiävä lapsi, jolla kestää ”sulaa” ihmisten kanssa, varsinkin jos joku tunkee liian iholle. Eräs sukulaiseni on mielestään maailman paras lapsiasiantuntija ja hän loukkaantui lapselleni kun tämä ei heti hypännyt syliin jne. Ja kas, lastensuojeluun sekin piti sitten ilmoittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksihän kumpaankin kommenttiini on tullut monta alaspäin nuolta?
sijaisvanhempi
Kysyin missä ajassa 16 päivää vapaata. Enemmän vuodessa pitäisi olla, noin 24 päivää. Ei tietenkään kerrallaan vaan parin päivän jaksoissa. Kerroin, että itse en pidä vapaita. Kerroin, että mitään lomarahoja ei saada. Miksi siis alaspäin nuolet? Vastaisiko joku.
sijaisvanhempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti vointisi on ollut sellainen, että hoitaja on huolestunut.
Minun työnkuva on sellainen, että joudun tekemään lain velvoittamana kaikista lapsiperheasiakkaistani lasuilmon. Kuulen jatkuvasti perusteluja sille miksi ”juuri meidän perheestä” ei kannata/saa/voi tehdä. Mutta ei se ilmoitus ole mikään maailmanloppu.
Sinun tilanteessasi saatat saada lasun kautta esim lastenhoitoapua, jos se tukisi sinun psyyk. jaksamistasi.
Mikä ihmeen työnkuvasi on, että JOUDUT KAIKISTA lapsiperheasiakkaista tekemään lasun?
Teen töitä lähisuhdeväkivallan parissa.
Miten määrittelet lähisuhdeväkivallan esim. tällaisessa tilanteessa: Toinen vanhemmista saa sairaskohtauksen, kyseessä ei mielenterveydenhäiriö, vaan fyysinen sairaus. Tämän kohtauksen jossain vaiheessa hänen käytöksensä on aggressiivista, mutta fyysistä väkivaltaa ei pääse tapahtumaan toisen vanhemman neuvokkuuden vuoksi. Tietenkin tämä toinen vanhempi järkyttyy. Lasten hoito ei kärsi. Onko lasun paikka?
Väkivallan uhka ja henkinen väkivalta ovat väkivaltaa siinä missä fyysinenkin. Ilmoitus ei kuitenkaan ole mikään rangaistus sairauden oireista. Lastensuojeluilmoitus tehdään aina jos perheessä väkivaltaa on joidenkin osapuolten välillä. Väkivallan näkeminen on lapselle yhtä haitallista kuin sen kokeminen.
Esimerkiksi Tietyt tyypilliset vanhuuden sairaudet aiheuttavat aggressiivisuutta ja sitä myötä väkivaltaista käyttäytymistä. Näiden sairaiden puolisot ovat asiakkainani väkivallankokijoita siinä missä muutkin. Mutta tottakai keskustelun tulokulma on vähän erilainen, kun kyseessä on sairauden aiheuttama väkivaltaisuus.
Hieman haastavia voi olla tilanteet, joissa lapset eivät ole olleet lähimaillakaan vanhempien välistä väkivaltatilannetta. Mutta koska väkivalta vaikuttaa myös ”jälkeenpäin” perheen dynamiikkaan ym. on tärkeää selvittää asia perinpohjin (myös lasun kanssa). Ja toki väkivallan uusiutumisriski kasvaa jo ensimmäisestä kerrasta.
Hetkinen, sanot ettei lasu ole rangaistus aikuisen sairauden oireista. Tässä esimerkkitapauksessa, johon vastasit kuvattiin tilannetta, jossa ei fyysistä väkivaltaa ollut eikä lapset kärsineet mitenkään. Jos kerran lasun tarkoitus on ajaa lasten asiaa, miten sanot, ettei lasu ole rangaistus aikuisen sairauden oireista. Tässähän nyt keskityttiin pelkästään aikuiseen, ei lapseen. Tämä on nyt hieman ristiriidassa, joten selventäisitkö.
Hei sinä joku lähisuhdeväkivallan ammattilainen; missä siis teet työtäsi? Mitä kautta joku sinun käsittelyysi päätyy? Koetko oikeasti auttavasi jotakuta? Neuvolan henkilökunta ei ainakaan tällaisesta tiedä mitään. Jussityö ei auta pariskunnan naista mitenkään, koska tässä tietysti on vaitiolovelvollisuus. Äidin asiat menevät isän korviin, mutta lapsen etu ei missään kohtaa edellytä, että äiti saisi tietää isän mahdollisen mielenterveyshäiriön. Lapsi sinne vaan, koska on elossa. Isäsuhdetta pitää tukea.
Perheneuvola on aivan vitsi. Narsismista tai sen kaltaisesta ongelmasta julkisen puolen ihmisistä ei tiedä kukaan, saatikka osaisi auttaa.
Ja kyllä, olen traumatisoitunut ja varmaan katkeroitunut kaikesta ” avusta”, jota olen saanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti vointisi on ollut sellainen, että hoitaja on huolestunut.
Minun työnkuva on sellainen, että joudun tekemään lain velvoittamana kaikista lapsiperheasiakkaistani lasuilmon. Kuulen jatkuvasti perusteluja sille miksi ”juuri meidän perheestä” ei kannata/saa/voi tehdä. Mutta ei se ilmoitus ole mikään maailmanloppu.
Sinun tilanteessasi saatat saada lasun kautta esim lastenhoitoapua, jos se tukisi sinun psyyk. jaksamistasi.
Mikä ihmeen työnkuvasi on, että JOUDUT KAIKISTA lapsiperheasiakkaista tekemään lasun?
Teen töitä lähisuhdeväkivallan parissa.
Miten määrittelet lähisuhdeväkivallan esim. tällaisessa tilanteessa: Toinen vanhemmista saa sairaskohtauksen, kyseessä ei mielenterveydenhäiriö, vaan fyysinen sairaus. Tämän kohtauksen jossain vaiheessa hänen käytöksensä on aggressiivista, mutta fyysistä väkivaltaa ei pääse tapahtumaan toisen vanhemman neuvokkuuden vuoksi. Tietenkin tämä toinen vanhempi järkyttyy. Lasten hoito ei kärsi. Onko lasun paikka?
Väkivallan uhka ja henkinen väkivalta ovat väkivaltaa siinä missä fyysinenkin. Ilmoitus ei kuitenkaan ole mikään rangaistus sairauden oireista. Lastensuojeluilmoitus tehdään aina jos perheessä väkivaltaa on joidenkin osapuolten välillä. Väkivallan näkeminen on lapselle yhtä haitallista kuin sen kokeminen.
Esimerkiksi Tietyt tyypilliset vanhuuden sairaudet aiheuttavat aggressiivisuutta ja sitä myötä väkivaltaista käyttäytymistä. Näiden sairaiden puolisot ovat asiakkainani väkivallankokijoita siinä missä muutkin. Mutta tottakai keskustelun tulokulma on vähän erilainen, kun kyseessä on sairauden aiheuttama väkivaltaisuus.
Hieman haastavia voi olla tilanteet, joissa lapset eivät ole olleet lähimaillakaan vanhempien välistä väkivaltatilannetta. Mutta koska väkivalta vaikuttaa myös ”jälkeenpäin” perheen dynamiikkaan ym. on tärkeää selvittää asia perinpohjin (myös lasun kanssa). Ja toki väkivallan uusiutumisriski kasvaa jo ensimmäisestä kerrasta.
Hetkinen, sanot ettei lasu ole rangaistus aikuisen sairauden oireista. Tässä esimerkkitapauksessa, johon vastasit kuvattiin tilannetta, jossa ei fyysistä väkivaltaa ollut eikä lapset kärsineet mitenkään. Jos kerran lasun tarkoitus on ajaa lasten asiaa, miten sanot, ettei lasu ole rangaistus aikuisen sairauden oireista. Tässähän nyt keskityttiin pelkästään aikuiseen, ei lapseen. Tämä on nyt hieman ristiriidassa, joten selventäisitkö.
Alapeukutuksen sijaan vastaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap:n kertomassa tilanteessa, jossa paljon lähiomaisia on vaikka kuollut tai muuten perhetilanne on erityisen kuormittava tehdään lastensuojeluilmoitus. Sen merkitys on lähinnä panna vireille erilaisten sosiaalisten apujen hakeminen. Sureva, väsynyt, lamaantunutkin ehkä vanhempi voi tarvita apua päivittäiseen arkeen, jota voidaan perheeseen tuoda vaikkapa kotipalvelulla. Jos lapsia on kotihoidossa, voidaan järjestää päiväkotipaikkoja, jotta vanhempi saa enemmän tilaa huilia ja parannella oloaan. Vanhempaa voidaan ohjata vaikkapa tukiryhmiin tai vertaistuen palveluihin, perheneuvolaan jne. Tällaisissa tilanteissa ei luonnollisestikaan ole syyllisiä, joita etsiä eikä lasun merkitys muutenkaan ole etsiä syyllisiä vaan toimittaa perheeseen tukipalveluja, jotta tilanne kohenisi. Huostaanotto on aina viimesijainen toimi, siihen ei ryhdytä kartoituksessa ikinä. t. ls sossu
Vierailija kirjoitti:
Ap:n kertomassa tilanteessa, jossa paljon lähiomaisia on vaikka kuollut tai muuten perhetilanne on erityisen kuormittava tehdään lastensuojeluilmoitus. Sen merkitys on lähinnä panna vireille erilaisten sosiaalisten apujen hakeminen. Sureva, väsynyt, lamaantunutkin ehkä vanhempi voi tarvita apua päivittäiseen arkeen, jota voidaan perheeseen tuoda vaikkapa kotipalvelulla. Jos lapsia on kotihoidossa, voidaan järjestää päiväkotipaikkoja, jotta vanhempi saa enemmän tilaa huilia ja parannella oloaan. Vanhempaa voidaan ohjata vaikkapa tukiryhmiin tai vertaistuen palveluihin, perheneuvolaan jne. Tällaisissa tilanteissa ei luonnollisestikaan ole syyllisiä, joita etsiä eikä lasun merkitys muutenkaan ole etsiä syyllisiä vaan toimittaa perheeseen tukipalveluja, jotta tilanne kohenisi. Huostaanotto on aina viimesijainen toimi, siihen ei ryhdytä kartoituksessa ikinä. t. ls sossu
Ei tuo ole minkäänlaista auttamista kun tunkeudutaan kysymättä toisen elämään säheltämään.
Ja päivähoitopaikkaan nyt ei tod lastensuojelua tarvita.
Siivoojasta tai lastenhoitajasta puhumattakaan.
Et viitsisi, aikuinen ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap:n kertomassa tilanteessa, jossa paljon lähiomaisia on vaikka kuollut tai muuten perhetilanne on erityisen kuormittava tehdään lastensuojeluilmoitus. Sen merkitys on lähinnä panna vireille erilaisten sosiaalisten apujen hakeminen. Sureva, väsynyt, lamaantunutkin ehkä vanhempi voi tarvita apua päivittäiseen arkeen, jota voidaan perheeseen tuoda vaikkapa kotipalvelulla. Jos lapsia on kotihoidossa, voidaan järjestää päiväkotipaikkoja, jotta vanhempi saa enemmän tilaa huilia ja parannella oloaan. Vanhempaa voidaan ohjata vaikkapa tukiryhmiin tai vertaistuen palveluihin, perheneuvolaan jne. Tällaisissa tilanteissa ei luonnollisestikaan ole syyllisiä, joita etsiä eikä lasun merkitys muutenkaan ole etsiä syyllisiä vaan toimittaa perheeseen tukipalveluja, jotta tilanne kohenisi. Huostaanotto on aina viimesijainen toimi, siihen ei ryhdytä kartoituksessa ikinä. t. ls sossu
Höpö höpö. Tunkeutumalla väkisin surevan ihmisen elämään aiheutatte lisästressiä. Sureva ihminen kaipaa läheistensä seuraa, eikä nurkkiin väkisin soluttautuvia pakkoauttajia. Jo on aikoihin eletty että menetystä sureva ihminen katsotaan jo ihan uhkaksi lapsilleen! Hyi mitä alhaista touhua. Häpeä jos osaat!
Täällä toinen ope. Minä myös ihmettelen tätä keskustelua ja luulen, että kaikki on täyttä soopaa, tai sitten en tiedä missä lymyää tällaisia ihmisiä kuin täällä keskustelijat. Yli kymmenen vuoden aikana olen nähnyt yhden huostaanoton, jolloin oli todennetusti kyse turvallisuudesta. Muuten ilmoituksemme ei koskaan johda huostaanottoihin, silloinkaan kun on päivänselvää että painavat syyt olisivat.
Monen viestistä huokuu heti, että sitä omaa tilannetta ja lasten pahoinvointia ei todella tunnisteta/tunnusteta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n kertomassa tilanteessa, jossa paljon lähiomaisia on vaikka kuollut tai muuten perhetilanne on erityisen kuormittava tehdään lastensuojeluilmoitus. Sen merkitys on lähinnä panna vireille erilaisten sosiaalisten apujen hakeminen. Sureva, väsynyt, lamaantunutkin ehkä vanhempi voi tarvita apua päivittäiseen arkeen, jota voidaan perheeseen tuoda vaikkapa kotipalvelulla. Jos lapsia on kotihoidossa, voidaan järjestää päiväkotipaikkoja, jotta vanhempi saa enemmän tilaa huilia ja parannella oloaan. Vanhempaa voidaan ohjata vaikkapa tukiryhmiin tai vertaistuen palveluihin, perheneuvolaan jne. Tällaisissa tilanteissa ei luonnollisestikaan ole syyllisiä, joita etsiä eikä lasun merkitys muutenkaan ole etsiä syyllisiä vaan toimittaa perheeseen tukipalveluja, jotta tilanne kohenisi. Huostaanotto on aina viimesijainen toimi, siihen ei ryhdytä kartoituksessa ikinä. t. ls sossu
Ei tuo ole minkäänlaista auttamista kun tunkeudutaan kysymättä toisen elämään säheltämään.
Ja päivähoitopaikkaan nyt ei tod lastensuojelua tarvita.
Siivoojasta tai lastenhoitajasta puhumattakaan.
Et viitsisi, aikuinen ihminen.
No moni sureva aikuinen tarvitsee tilaa ja rauhaa surra. Sanotaan vaikka, että toinen vanhemmista on kuollut. Ei sen lesken ensimmäisenä huolena ole keitellä lapsille kaurapuurot ja huolehtia niille kuravaatteet päälle pihalle. Kyllä siellä tarvitaan mahdollisuutta, että joku toinen ottaisi lapset, veisi ne vaikka leikkipuistoon muutamaksi tunniksi, jotta leski saa hoitaa kuolinpesän asioita tai vaikka itkeä vapaasti ilman, että pitää varoa, että lapset järkyttyvät. Tuskin se leski myöskään miettii ekana vessan pesua, mutta jonkun sekin on lapsiperheessä silloin tällöin tehdä. Ehkä hän hieman myöhemmin kaipaa omaakin aikaa ja voi olla vaikkapa tukiperhe tarpeen, jonne lapset menevät ehkä kerran kuussa viikonlopuksi. Ehkä niiden isättömien lasten kanssa tulee kasvatuksellisia ongelmia, ehkä lasten suru on hankalaa käsitellä, tarvitaan apua, tukea, jota saa vaikka perheneuvolasta tai kotiin tuodusta perhetyöstä. Jne.
Vierailija kirjoitti:
Täällä toinen ope. Minä myös ihmettelen tätä keskustelua ja luulen, että kaikki on täyttä soopaa, tai sitten en tiedä missä lymyää tällaisia ihmisiä kuin täällä keskustelijat. Yli kymmenen vuoden aikana olen nähnyt yhden huostaanoton, jolloin oli todennetusti kyse turvallisuudesta. Muuten ilmoituksemme ei koskaan johda huostaanottoihin, silloinkaan kun on päivänselvää että painavat syyt olisivat.
Monen viestistä huokuu heti, että sitä omaa tilannetta ja lasten pahoinvointia ei todella tunnisteta/tunnusteta.
Miksi te solkkaatte niistä huostaanotoista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n kertomassa tilanteessa, jossa paljon lähiomaisia on vaikka kuollut tai muuten perhetilanne on erityisen kuormittava tehdään lastensuojeluilmoitus. Sen merkitys on lähinnä panna vireille erilaisten sosiaalisten apujen hakeminen. Sureva, väsynyt, lamaantunutkin ehkä vanhempi voi tarvita apua päivittäiseen arkeen, jota voidaan perheeseen tuoda vaikkapa kotipalvelulla. Jos lapsia on kotihoidossa, voidaan järjestää päiväkotipaikkoja, jotta vanhempi saa enemmän tilaa huilia ja parannella oloaan. Vanhempaa voidaan ohjata vaikkapa tukiryhmiin tai vertaistuen palveluihin, perheneuvolaan jne. Tällaisissa tilanteissa ei luonnollisestikaan ole syyllisiä, joita etsiä eikä lasun merkitys muutenkaan ole etsiä syyllisiä vaan toimittaa perheeseen tukipalveluja, jotta tilanne kohenisi. Huostaanotto on aina viimesijainen toimi, siihen ei ryhdytä kartoituksessa ikinä. t. ls sossu
Höpö höpö. Tunkeutumalla väkisin surevan ihmisen elämään aiheutatte lisästressiä. Sureva ihminen kaipaa läheistensä seuraa, eikä nurkkiin väkisin soluttautuvia pakkoauttajia. Jo on aikoihin eletty että menetystä sureva ihminen katsotaan jo ihan uhkaksi lapsilleen! Hyi mitä alhaista touhua. Häpeä jos osaat!
Yllättävän monella ei ole ketään läheistä. Häpeisit itse, jos et ymmärrä ettei kaikkien elämä mene niinkuin sinun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n kertomassa tilanteessa, jossa paljon lähiomaisia on vaikka kuollut tai muuten perhetilanne on erityisen kuormittava tehdään lastensuojeluilmoitus. Sen merkitys on lähinnä panna vireille erilaisten sosiaalisten apujen hakeminen. Sureva, väsynyt, lamaantunutkin ehkä vanhempi voi tarvita apua päivittäiseen arkeen, jota voidaan perheeseen tuoda vaikkapa kotipalvelulla. Jos lapsia on kotihoidossa, voidaan järjestää päiväkotipaikkoja, jotta vanhempi saa enemmän tilaa huilia ja parannella oloaan. Vanhempaa voidaan ohjata vaikkapa tukiryhmiin tai vertaistuen palveluihin, perheneuvolaan jne. Tällaisissa tilanteissa ei luonnollisestikaan ole syyllisiä, joita etsiä eikä lasun merkitys muutenkaan ole etsiä syyllisiä vaan toimittaa perheeseen tukipalveluja, jotta tilanne kohenisi. Huostaanotto on aina viimesijainen toimi, siihen ei ryhdytä kartoituksessa ikinä. t. ls sossu
Ei tuo ole minkäänlaista auttamista kun tunkeudutaan kysymättä toisen elämään säheltämään.
Ja päivähoitopaikkaan nyt ei tod lastensuojelua tarvita.
Siivoojasta tai lastenhoitajasta puhumattakaan.
Et viitsisi, aikuinen ihminen.
No moni sureva aikuinen tarvitsee tilaa ja rauhaa surra. Sanotaan vaikka, että toinen vanhemmista on kuollut. Ei sen lesken ensimmäisenä huolena ole keitellä lapsille kaurapuurot ja huolehtia niille kuravaatteet päälle pihalle. Kyllä siellä tarvitaan mahdollisuutta, että joku toinen ottaisi lapset, veisi ne vaikka leikkipuistoon muutamaksi tunniksi, jotta leski saa hoitaa kuolinpesän asioita tai vaikka itkeä vapaasti ilman, että pitää varoa, että lapset järkyttyvät. Tuskin se leski myöskään miettii ekana vessan pesua, mutta jonkun sekin on lapsiperheessä silloin tällöin tehdä. Ehkä hän hieman myöhemmin kaipaa omaakin aikaa ja voi olla vaikkapa tukiperhe tarpeen, jonne lapset menevät ehkä kerran kuussa viikonlopuksi. Ehkä niiden isättömien lasten kanssa tulee kasvatuksellisia ongelmia, ehkä lasten suru on hankalaa käsitellä, tarvitaan apua, tukea, jota saa vaikka perheneuvolasta tai kotiin tuodusta perhetyöstä. Jne.
Ehkä ja ehkä ja ehkä ja ehkä.
Kyllä se ihminen itse sanoo mitä haluaa. Tuollainen vastenmielinen tungetteleva pakkoauttaminen on suorastaan irvokasta.
T entinen leski
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n kertomassa tilanteessa, jossa paljon lähiomaisia on vaikka kuollut tai muuten perhetilanne on erityisen kuormittava tehdään lastensuojeluilmoitus. Sen merkitys on lähinnä panna vireille erilaisten sosiaalisten apujen hakeminen. Sureva, väsynyt, lamaantunutkin ehkä vanhempi voi tarvita apua päivittäiseen arkeen, jota voidaan perheeseen tuoda vaikkapa kotipalvelulla. Jos lapsia on kotihoidossa, voidaan järjestää päiväkotipaikkoja, jotta vanhempi saa enemmän tilaa huilia ja parannella oloaan. Vanhempaa voidaan ohjata vaikkapa tukiryhmiin tai vertaistuen palveluihin, perheneuvolaan jne. Tällaisissa tilanteissa ei luonnollisestikaan ole syyllisiä, joita etsiä eikä lasun merkitys muutenkaan ole etsiä syyllisiä vaan toimittaa perheeseen tukipalveluja, jotta tilanne kohenisi. Huostaanotto on aina viimesijainen toimi, siihen ei ryhdytä kartoituksessa ikinä. t. ls sossu
Ei tuo ole minkäänlaista auttamista kun tunkeudutaan kysymättä toisen elämään säheltämään.
Ja päivähoitopaikkaan nyt ei tod lastensuojelua tarvita.
Siivoojasta tai lastenhoitajasta puhumattakaan.
Et viitsisi, aikuinen ihminen.
No moni sureva aikuinen tarvitsee tilaa ja rauhaa surra. Sanotaan vaikka, että toinen vanhemmista on kuollut. Ei sen lesken ensimmäisenä huolena ole keitellä lapsille kaurapuurot ja huolehtia niille kuravaatteet päälle pihalle. Kyllä siellä tarvitaan mahdollisuutta, että joku toinen ottaisi lapset, veisi ne vaikka leikkipuistoon muutamaksi tunniksi, jotta leski saa hoitaa kuolinpesän asioita tai vaikka itkeä vapaasti ilman, että pitää varoa, että lapset järkyttyvät. Tuskin se leski myöskään miettii ekana vessan pesua, mutta jonkun sekin on lapsiperheessä silloin tällöin tehdä. Ehkä hän hieman myöhemmin kaipaa omaakin aikaa ja voi olla vaikkapa tukiperhe tarpeen, jonne lapset menevät ehkä kerran kuussa viikonlopuksi. Ehkä niiden isättömien lasten kanssa tulee kasvatuksellisia ongelmia, ehkä lasten suru on hankalaa käsitellä, tarvitaan apua, tukea, jota saa vaikka perheneuvolasta tai kotiin tuodusta perhetyöstä. Jne.
Ehkä ja ehkä ja ehkä ja ehkä.
Kyllä se ihminen itse sanoo mitä haluaa. Tuollainen vastenmielinen tungetteleva pakkoauttaminen on suorastaan irvokasta.
T entinen leski
Minäkin olen entinen leski, vaikka olenkin sossu. Ja mikäli se leski pärjää, niin eihän siinä mitään, pakolla ei auteta. Mutta tarkoitus on varmistaa, että pärjääkö se vai ei ja jos ei, niin sitten apua annetaan. Ei kaatuneen jalkaakaan kipsata, jollei se ole murtunut, mutta kyllä se pitää silti tarkistaa miten kävi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä toinen ope. Minä myös ihmettelen tätä keskustelua ja luulen, että kaikki on täyttä soopaa, tai sitten en tiedä missä lymyää tällaisia ihmisiä kuin täällä keskustelijat. Yli kymmenen vuoden aikana olen nähnyt yhden huostaanoton, jolloin oli todennetusti kyse turvallisuudesta. Muuten ilmoituksemme ei koskaan johda huostaanottoihin, silloinkaan kun on päivänselvää että painavat syyt olisivat.
Monen viestistä huokuu heti, että sitä omaa tilannetta ja lasten pahoinvointia ei todella tunnisteta/tunnusteta.Miksi te solkkaatte niistä huostaanotoista?
No itse ainakin halusin tuoda asian oikean laidan esiin kun täällä on sivukaupalla haukuttu lastensuojelua ja miten kaikki lapset viedään. Kukaan ei vie lastasi jos puhut omista huolistasi jos lapsestasi huolehditaan hyvin. Kokemusta myös omalta kohdalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n kertomassa tilanteessa, jossa paljon lähiomaisia on vaikka kuollut tai muuten perhetilanne on erityisen kuormittava tehdään lastensuojeluilmoitus. Sen merkitys on lähinnä panna vireille erilaisten sosiaalisten apujen hakeminen. Sureva, väsynyt, lamaantunutkin ehkä vanhempi voi tarvita apua päivittäiseen arkeen, jota voidaan perheeseen tuoda vaikkapa kotipalvelulla. Jos lapsia on kotihoidossa, voidaan järjestää päiväkotipaikkoja, jotta vanhempi saa enemmän tilaa huilia ja parannella oloaan. Vanhempaa voidaan ohjata vaikkapa tukiryhmiin tai vertaistuen palveluihin, perheneuvolaan jne. Tällaisissa tilanteissa ei luonnollisestikaan ole syyllisiä, joita etsiä eikä lasun merkitys muutenkaan ole etsiä syyllisiä vaan toimittaa perheeseen tukipalveluja, jotta tilanne kohenisi. Huostaanotto on aina viimesijainen toimi, siihen ei ryhdytä kartoituksessa ikinä. t. ls sossu
Ei tuo ole minkäänlaista auttamista kun tunkeudutaan kysymättä toisen elämään säheltämään.
Ja päivähoitopaikkaan nyt ei tod lastensuojelua tarvita.
Siivoojasta tai lastenhoitajasta puhumattakaan.
Et viitsisi, aikuinen ihminen.
No moni sureva aikuinen tarvitsee tilaa ja rauhaa surra. Sanotaan vaikka, että toinen vanhemmista on kuollut. Ei sen lesken ensimmäisenä huolena ole keitellä lapsille kaurapuurot ja huolehtia niille kuravaatteet päälle pihalle. Kyllä siellä tarvitaan mahdollisuutta, että joku toinen ottaisi lapset, veisi ne vaikka leikkipuistoon muutamaksi tunniksi, jotta leski saa hoitaa kuolinpesän asioita tai vaikka itkeä vapaasti ilman, että pitää varoa, että lapset järkyttyvät. Tuskin se leski myöskään miettii ekana vessan pesua, mutta jonkun sekin on lapsiperheessä silloin tällöin tehdä. Ehkä hän hieman myöhemmin kaipaa omaakin aikaa ja voi olla vaikkapa tukiperhe tarpeen, jonne lapset menevät ehkä kerran kuussa viikonlopuksi. Ehkä niiden isättömien lasten kanssa tulee kasvatuksellisia ongelmia, ehkä lasten suru on hankalaa käsitellä, tarvitaan apua, tukea, jota saa vaikka perheneuvolasta tai kotiin tuodusta perhetyöstä. Jne.
Ehkä ja ehkä ja ehkä ja ehkä.
Kyllä se ihminen itse sanoo mitä haluaa. Tuollainen vastenmielinen tungetteleva pakkoauttaminen on suorastaan irvokasta.
T entinen leski
Minäkin olen entinen leski, vaikka olenkin sossu. Ja mikäli se leski pärjää, niin eihän siinä mitään, pakolla ei auteta. Mutta tarkoitus on varmistaa, että pärjääkö se vai ei ja jos ei, niin sitten apua annetaan. Ei kaatuneen jalkaakaan kipsata, jollei se ole murtunut, mutta kyllä se pitää silti tarkistaa miten kävi.
Jos se sureva selkeästi kertoo että ei halua teitä ja sitten hönen selkänsä takana silti teidät hänen kimppuunsa usutetaan, onko se sinusta ihan vaan ystävällistä varmistelua?
EI OLE. Se on ihan vaan paskamaista toimintaa.
Hoitaja on ollut huolissaan sinun jaksamisestasi ja ajatellut, että kaipaisit varmasti apua lastenhoidossa vaikeassa ja stressaavassa elämäntilanteessasi. Lasu ei tarkoita, että kohtelisit lapsiasi huonosti tai he olisivat vaarassa. Se ei myöskään tarkoita, että ilkeä sossutäti tulee ja ottaa lapsesi heti huostaan. Sosiaalityöntekijä tulee käymään kotonasi, juttelee kanssasi tilanteesta ja yhdessä mietitte, olisiko tarvetta esim. lapsiperheiden kotipalvelulle (esim. arkiaamuisin työntekijä tulee auttamaan lapset kouluun, jolloin voit hoitaa vain itsesi kuntoon).
Lastensuojelua ei tarvitse pelätä. Huostaanotto on aivan vihoviimeinen vaihtoehto, se maksaa todella paljon ja lapsellekin traumatisoivaa. Sosiaalityöntekijän prioriteetti on lapsen ja perheen hyvinvointi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä toinen ope. Minä myös ihmettelen tätä keskustelua ja luulen, että kaikki on täyttä soopaa, tai sitten en tiedä missä lymyää tällaisia ihmisiä kuin täällä keskustelijat. Yli kymmenen vuoden aikana olen nähnyt yhden huostaanoton, jolloin oli todennetusti kyse turvallisuudesta. Muuten ilmoituksemme ei koskaan johda huostaanottoihin, silloinkaan kun on päivänselvää että painavat syyt olisivat.
Monen viestistä huokuu heti, että sitä omaa tilannetta ja lasten pahoinvointia ei todella tunnisteta/tunnusteta.Miksi te solkkaatte niistä huostaanotoista?
No itse ainakin halusin tuoda asian oikean laidan esiin kun täällä on sivukaupalla haukuttu lastensuojelua ja miten kaikki lapset viedään. Kukaan ei vie lastasi jos puhut omista huolistasi jos lapsestasi huolehditaan hyvin. Kokemusta myös omalta kohdalta.
Lue tämä ketju. Pilvin pimein kokemuksia siitä millaista hornaa lastwnsuojelu saa aikaan. Huostaanottokohkaus on oma keksintösi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n kertomassa tilanteessa, jossa paljon lähiomaisia on vaikka kuollut tai muuten perhetilanne on erityisen kuormittava tehdään lastensuojeluilmoitus. Sen merkitys on lähinnä panna vireille erilaisten sosiaalisten apujen hakeminen. Sureva, väsynyt, lamaantunutkin ehkä vanhempi voi tarvita apua päivittäiseen arkeen, jota voidaan perheeseen tuoda vaikkapa kotipalvelulla. Jos lapsia on kotihoidossa, voidaan järjestää päiväkotipaikkoja, jotta vanhempi saa enemmän tilaa huilia ja parannella oloaan. Vanhempaa voidaan ohjata vaikkapa tukiryhmiin tai vertaistuen palveluihin, perheneuvolaan jne. Tällaisissa tilanteissa ei luonnollisestikaan ole syyllisiä, joita etsiä eikä lasun merkitys muutenkaan ole etsiä syyllisiä vaan toimittaa perheeseen tukipalveluja, jotta tilanne kohenisi. Huostaanotto on aina viimesijainen toimi, siihen ei ryhdytä kartoituksessa ikinä. t. ls sossu
Ei tuo ole minkäänlaista auttamista kun tunkeudutaan kysymättä toisen elämään säheltämään.
Ja päivähoitopaikkaan nyt ei tod lastensuojelua tarvita.
Siivoojasta tai lastenhoitajasta puhumattakaan.
Et viitsisi, aikuinen ihminen.
No moni sureva aikuinen tarvitsee tilaa ja rauhaa surra. Sanotaan vaikka, että toinen vanhemmista on kuollut. Ei sen lesken ensimmäisenä huolena ole keitellä lapsille kaurapuurot ja huolehtia niille kuravaatteet päälle pihalle. Kyllä siellä tarvitaan mahdollisuutta, että joku toinen ottaisi lapset, veisi ne vaikka leikkipuistoon muutamaksi tunniksi, jotta leski saa hoitaa kuolinpesän asioita tai vaikka itkeä vapaasti ilman, että pitää varoa, että lapset järkyttyvät. Tuskin se leski myöskään miettii ekana vessan pesua, mutta jonkun sekin on lapsiperheessä silloin tällöin tehdä. Ehkä hän hieman myöhemmin kaipaa omaakin aikaa ja voi olla vaikkapa tukiperhe tarpeen, jonne lapset menevät ehkä kerran kuussa viikonlopuksi. Ehkä niiden isättömien lasten kanssa tulee kasvatuksellisia ongelmia, ehkä lasten suru on hankalaa käsitellä, tarvitaan apua, tukea, jota saa vaikka perheneuvolasta tai kotiin tuodusta perhetyöstä. Jne.
Sanoisinpa, että juuri rutiinit, kuten puuronkeitto on hyvinkin mielessä noissa tilanteissa, auttavat pitämään kiinni arjessa ja järjissään. Toki leski kaipaa aikaa ja tilaa surra, mutta miten lehtiö kourassa sohvannurkassa istuva sossu kynä sauhuten itkuilmeitä kirjaamassa mahdollistaa tämän. Miten sossu vie siinä tilanteessa ulos? Hänhän istuu kirjaamassa ylös asioita omasta tulkinnastaan lähtöisin.
Eivät varmaan uskalla. Meillä runnoivat lapsen leikkikentällä ( 1v) niin että suu oli täynnä haavoja ja kieli kahdesta kohtaa vekillä. Perhetyöntekijä koitti peitellä vielä tekemisiään. Saatiin selville kun lapsi alkoi huutaa kivusta kun annettiin lihakeittoa. Oli juottanut omasta pullostaan vettä huuhtoakseen veret niin ei huomattu heti haavoja. Ei valitettu kun ei haluttu harmia. Lapsi vain söi jäätelöä 3 päivää. Perhetyön lastenhoitotaidoilla ei taida tulla kuin ruumiita niin on parempi antaa vanhempien pitää huolta lapsistaan kun ne sentään osaa sen. Lapsi on nykyään aikuinen ja tämä perhetyöntekijä ollut varmaan jo eläkkeellä 10 vuotta.