Lue keskustelun säännöt.
Hain apua vaikeaan elämäntilanteeseen ja siitä seurasi lastensuojeluilmoitus
08.08.2019 |
Perheestäni kuoli kolme ihmistä lyhyen ajan sisällä ja hain keskusteluapua mielenterveyspalveluista. Taustalla oli vielä raskaat vuodet lapsen isän kanssa, joka teki useita perättömiä lasuja joista seurasi raskaat selvittelyt, vaikka mitään todellista huolta ei ollutkaan. Kerroin tästäkin sairaanhoitajalle jota tapasin. Kerroin miten koin nuo ilmoitukset raskaasti ja miten suuri kynnys oli hakea nyt apua, koska pelkään että terveydenhuollosta tehdään uusi ilmoitus. Tiedot menevät isälle, ja tästä on seurannut julkinen riepottelu jossa isä on leimannut minut hulluksi. Tiedän tämän, koska olin aiemmin hakenut apua unettomuuteen kun äitini oli juuri menehtynyt. Isä riemuitsi "todisteista" että olen hullu ja pimeä enkä ole sopiva vanhemmaksi.
Nyt sain tietää että tuo hoitokontaktini, sairaanhoitaja, oli tehnyt ilmoituksen jossa kertoo surustani ja menetyksistäni. Olen todella pettynyt toimintaan. En enää koskaan pyydä apua ellei ole todellinen hätätilanne. Suru on helpottanut ja pystyn hyvin toimimaan arjessa nykyään, mutta nuo ilmoitukset ovat kaataneet uuden stressin niskaani. Isä ei ole ollut missään yhteydessä lapseensa kolmeen vuoteen, mutta ilmoitukset menevät hänelle siksi koska on huoltaja. Nämä minun terveysasioideni selvittelyt hänelle ovat kuin heittäisi bensaa liekkeihin. Se kiusaamisen ja riepottelun määrä on kohtuuton.
Kommentit (450)
Vierailija kirjoitti:
Vanhempi luokitellaan yhteistyökyvyttömäksi ja siitä on sanktio.
Mutta mikä sanktio? Nyt ammattilaiset vastaamaan!
Huostaanotto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lastensuojelu perustaa toimintansa pelkoon. Mikäpä toimisi paremmin pelotteena kuin oman lapsen huostaaminen. Tämä pelko saa kunnollisen vanhemman ramppaamaan turhissa palavereissa, päästämään perhe"avun" kotiin kytikselle ja alistumaan kaikelle nöyryytykselle mitä vain keksitään. Tämä toimii niin kauan kuin ihmiset tekevät niinkuin käsketään. Tarvitaan kansalaistottelemattomuutta!
Mitä oikeasti tapahtuisi, jos ei suostuisikaan kaikkeen sikamaiseen kohteluun? Että vastustaa mielivaltaisesti tehtyä lasua joka on tehty epämääräisin perustein, esim. just että "huoli vaan heräsi"? Esimerkiksi ei päästä sossuja kotiin, kieltäytyy jättämästä lapsia yksin sossujen kuulusteltavaksi tms.
Voidaanko tosiaan tehdä kiireellinen huostaanotto heppoisen lasun perusteella, jos vanhemmat eivät lähde ralliin mukaan? Viedäänkö kirkuvat lapset hyviltä ja rakastavilta vanhemmiltaan tosiaan noin vain ja aiheutetaan elinikäisiä traumoja?
Mä en kerran päästänyt sossuja sisälle, koska tiesin että eksän asialla ovat. Ensin luulin niitä jehovalaisiksi jne. Tulivat seuraavana päivänä poliisin kanssa. Jutusta ei kylläkään seurannut mitään, eksän hulluus ja aiheettomat lasut ailkoi niillekin selviämään. meillä oli kaikki ok, joten jonkun aikaa juttelivat ja läksivät meneen.
Tämä nykymeininki on luonut oikein pelon ilmapiirin. Ei pelkästään mitä tulee lastensuojeluun vaan kaikkeen muuhunkin avun hakemiseen tai tarpeeseen.
80-luvulla oli meininki toista. Äitini oli väkivaltainen alkoholisoitunut kotirouva. Välillä jouduin istumaan koko illan ruokapöydässä, koska en voinut syödä jotain ruokaa oksentamatta. Joskus odottelin yhdessä veljeni kanssa lihapullat+muusi annos tukkaani sotkettuna, että isä tulee kotiin ja pääsemme pesulle. Välillä minut lukittiin ulos, välillä äiti ilmoitti vain saaneensa tarpeekseen ja joko jättävänsä meidät tai tappavansa itsensä. Yksikin väärä sana, niin avokämmen lävähti naamaan tai tukka lähti tuppoina päästä. Kukaan ei puuttunut tilanteeseen, vaikka puhuin asiasta ja pyysin apua.
Minun esikoiseni oli koulussa puhunut jonkun leikin yhteydessä, että hänet on teipattu seinään. Asiaa kysyttiin lapselta meille mitään ilmoittamatta ja ensiksi hän sanoi, että kyseessä oli meidän lastenhoitaja, sitten kun asiaa oli kysytty uudelleen niin lapsi oli sanonut, että se oli äiti. Koulusta otettiin yhteyttä ensiksi mieheeni mutta hänelle ei suostuttu kertomaan, että mistä on kyse. Sitten he soittivat minulle ja asiasta keskusteltiin. Tämän jälkeen rehtori otti yhteyttä lastensuojeluun meille ilmoittamatta. Rehtori ei vastannut puheluihini tämän jälkeen ja vasta jonkin ajan kuluttua sain tietää, että huoli-ilmoitus oli tehty. Meni luottamus kouluun ja rehtoriin. Meni pari kuukautta ennen kuin saimme yhteydenoton sosiaaliviranomaisilta ja vielä pari kuukautta ennen kuin asiaa päästiin selvittää. Lopulta lapsi oli sanonut, ettei muista koko tilannetta tai ehkä se oli unta. Lasu-asiakkuutta ei syntynyt ja meidän perheen elämä oli mennyt kuukausiksi sekaisin, kun odotimme, että mitä tapahtuu. Valmistauduimme jo pahimpaan, kun olimme lukeneet ja kuulleet kauhukertomuksia lastensuojelusta. Tätäkin kirjoittaessa stressitasoni nousee.
Miksihän kumpaankin kommenttiini on tullut monta alaspäin nuolta?
sijaisvanhempi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti vointisi on ollut sellainen, että hoitaja on huolestunut.
Minun työnkuva on sellainen, että joudun tekemään lain velvoittamana kaikista lapsiperheasiakkaistani lasuilmon. Kuulen jatkuvasti perusteluja sille miksi ”juuri meidän perheestä” ei kannata/saa/voi tehdä. Mutta ei se ilmoitus ole mikään maailmanloppu.
Sinun tilanteessasi saatat saada lasun kautta esim lastenhoitoapua, jos se tukisi sinun psyyk. jaksamistasi.
Mikä ihmeen työnkuvasi on, että JOUDUT KAIKISTA lapsiperheasiakkaista tekemään lasun?
No poliisi kotikäynnistä esimerkiksi.
Siis jos toinen vanhemmista kuolee yön aikana vaikka sydänkohtaukseen ja poliisi tulee käymään. Miksi muka tehtäisiin lasu? Toinen vanhempi täysin kykenevä hoitamaan lapsia. Siksi en ihan nyt ymmärrä tätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lasuja laitetaan liian herkästi huolisyystä. Lapsistani tehtiin lasu koska olivat ventovieraan mielestä liian seurallisia. Lapseni tervehtivät iloisina muita nähdessä ja kutsuvat muita lapsia ja aikuisia jotka juttelevat vanhempien kanssa mukaan leikkeihinsä. Sen ei pitäisi olla lasusyy vaan pikemminkin positiivista että lapset iloisia ja sosiaalisia
Vierailija kirjoitti:
Lastensuojelu perustaa toimintansa pelkoon. Mikäpä toimisi paremmin pelotteena kuin oman lapsen huostaaminen. Tämä pelko saa kunnollisen vanhemman ramppaamaan turhissa palavereissa, päästämään perhe"avun" kotiin kytikselle ja alistumaan kaikelle nöyryytykselle mitä vain keksitään. Tämä toimii niin kauan kuin ihmiset tekevät niinkuin käsketään. Tarvitaan kansalaistottelemattomuutta!
Mitä oikeasti tapahtuisi, jos ei suostuisikaan kaikkeen sikamaiseen kohteluun? Että vastustaa mielivaltaisesti tehtyä lasua joka on tehty epämääräisin perustein, esim. just että "huoli vaan heräsi"? Esimerkiksi ei päästä sossuja kotiin, kieltäytyy jättämästä lapsia yksin sossujen kuulusteltavaksi tms.
Voidaanko tosiaan tehdä kiireellinen huostaanotto heppoisen lasun perusteella, jos vanhemmat eivät lähde ralliin mukaan? Viedäänkö kirkuvat lapset hyviltä ja rakastavilta vanhemmiltaan tosiaan noin vain ja aiheutetaan elinikäisiä traumoja?
Mietin ihan samaa. Mitä jos ei päästäkään sossuja kotiin? Ei kai ne väen vängällä voi tulla, jos ei epäillä mistään rikoksesta. Voiko ehdottaa esim. että sossut saavat tavata lasta ja jututtaa häntä niin paljon kuin sielu sietää, mutta jossain muualla kuin omassa kotona. Jos vie vaikka lapsen heidän toimistolleen? Tai kahvilaan tai puistoon tai ihan mihin tahansa vapaa-ajan paikkaan? Eniten lasussa v*tuttaa juuri se, että tunkevat kotiin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti vointisi on ollut sellainen, että hoitaja on huolestunut.
Minun työnkuva on sellainen, että joudun tekemään lain velvoittamana kaikista lapsiperheasiakkaistani lasuilmon. Kuulen jatkuvasti perusteluja sille miksi ”juuri meidän perheestä” ei kannata/saa/voi tehdä. Mutta ei se ilmoitus ole mikään maailmanloppu.
Sinun tilanteessasi saatat saada lasun kautta esim lastenhoitoapua, jos se tukisi sinun psyyk. jaksamistasi.
Mikä ihmeen työnkuvasi on, että JOUDUT KAIKISTA lapsiperheasiakkaista tekemään lasun?
Teen töitä lähisuhdeväkivallan parissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastensuojelu perustaa toimintansa pelkoon. Mikäpä toimisi paremmin pelotteena kuin oman lapsen huostaaminen. Tämä pelko saa kunnollisen vanhemman ramppaamaan turhissa palavereissa, päästämään perhe"avun" kotiin kytikselle ja alistumaan kaikelle nöyryytykselle mitä vain keksitään. Tämä toimii niin kauan kuin ihmiset tekevät niinkuin käsketään. Tarvitaan kansalaistottelemattomuutta!
Mitä oikeasti tapahtuisi, jos ei suostuisikaan kaikkeen sikamaiseen kohteluun? Että vastustaa mielivaltaisesti tehtyä lasua joka on tehty epämääräisin perustein, esim. just että "huoli vaan heräsi"? Esimerkiksi ei päästä sossuja kotiin, kieltäytyy jättämästä lapsia yksin sossujen kuulusteltavaksi tms.
Voidaanko tosiaan tehdä kiireellinen huostaanotto heppoisen lasun perusteella, jos vanhemmat eivät lähde ralliin mukaan? Viedäänkö kirkuvat lapset hyviltä ja rakastavilta vanhemmiltaan tosiaan noin vain ja aiheutetaan elinikäisiä traumoja?
Tuolla edellä jo mainittiin että tulevat sitten poliisin avustamana
Mietin ihan samaa. Mitä jos ei päästäkään sossuja kotiin? Ei kai ne väen vängällä voi tulla, jos ei epäillä mistään rikoksesta. Voiko ehdottaa esim. että sossut saavat tavata lasta ja jututtaa häntä niin paljon kuin sielu sietää, mutta jossain muualla kuin omassa kotona. Jos vie vaikka lapsen heidän toimistolleen? Tai kahvilaan tai puistoon tai ihan mihin tahansa vapaa-ajan paikkaan? Eniten lasussa v*tuttaa juuri se, että tunkevat kotiin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti vointisi on ollut sellainen, että hoitaja on huolestunut.
Minun työnkuva on sellainen, että joudun tekemään lain velvoittamana kaikista lapsiperheasiakkaistani lasuilmon. Kuulen jatkuvasti perusteluja sille miksi ”juuri meidän perheestä” ei kannata/saa/voi tehdä. Mutta ei se ilmoitus ole mikään maailmanloppu.
Sinun tilanteessasi saatat saada lasun kautta esim lastenhoitoapua, jos se tukisi sinun psyyk. jaksamistasi.
Mikä ihmeen työnkuvasi on, että JOUDUT KAIKISTA lapsiperheasiakkaista tekemään lasun?
Teen töitä lähisuhdeväkivallan parissa.
Susoittelen vilpittömästi kaikille lähisuhdeväkivallasta kärsiville pysymään pois näistä palveluista ja turvakotiin vaan äärimmissä tilanteissa. Hotellin kavereiden yms. Voit menettää lapsesi tälle väkivaltaiselle psykopaatille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti vointisi on ollut sellainen, että hoitaja on huolestunut.
Minun työnkuva on sellainen, että joudun tekemään lain velvoittamana kaikista lapsiperheasiakkaistani lasuilmon. Kuulen jatkuvasti perusteluja sille miksi ”juuri meidän perheestä” ei kannata/saa/voi tehdä. Mutta ei se ilmoitus ole mikään maailmanloppu.
Sinun tilanteessasi saatat saada lasun kautta esim lastenhoitoapua, jos se tukisi sinun psyyk. jaksamistasi.
Mikä ihmeen työnkuvasi on, että JOUDUT KAIKISTA lapsiperheasiakkaista tekemään lasun?
Teen töitä lähisuhdeväkivallan parissa.
Miten määrittelet lähisuhdeväkivallan esim. tällaisessa tilanteessa: Toinen vanhemmista saa sairaskohtauksen, kyseessä ei mielenterveydenhäiriö, vaan fyysinen sairaus. Tämän kohtauksen jossain vaiheessa hänen käytöksensä on aggressiivista, mutta fyysistä väkivaltaa ei pääse tapahtumaan toisen vanhemman neuvokkuuden vuoksi. Tietenkin tämä toinen vanhempi järkyttyy. Lasten hoito ei kärsi. Onko lasun paikka?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kurko kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se lasu välttämättä ole huono asia oikein hoidettuna. Minusta tehtiin lasu. Sain keskustelualue ja tilanne lapsen kanssa on parempi kuin vuosi sitten.
Tätä LaSua pidetään jonkinlaisena mörkönä vaikka ei siitä mitään haittaa ole. Luulevatko ihmiset, että yhden LaSun perusteella tulee samantien poliisi ja vie lapset lastenkotiin?
Yleensä ongelma on päinvastainen, perhe ei saa tukea vaikka kuinka pyytäisi.
Just näin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastensuojelu perustaa toimintansa pelkoon. Mikäpä toimisi paremmin pelotteena kuin oman lapsen huostaaminen. Tämä pelko saa kunnollisen vanhemman ramppaamaan turhissa palavereissa, päästämään perhe"avun" kotiin kytikselle ja alistumaan kaikelle nöyryytykselle mitä vain keksitään. Tämä toimii niin kauan kuin ihmiset tekevät niinkuin käsketään. Tarvitaan kansalaistottelemattomuutta!
Mitä oikeasti tapahtuisi, jos ei suostuisikaan kaikkeen sikamaiseen kohteluun? Että vastustaa mielivaltaisesti tehtyä lasua joka on tehty epämääräisin perustein, esim. just että "huoli vaan heräsi"? Esimerkiksi ei päästä sossuja kotiin, kieltäytyy jättämästä lapsia yksin sossujen kuulusteltavaksi tms.
Voidaanko tosiaan tehdä kiireellinen huostaanotto heppoisen lasun perusteella, jos vanhemmat eivät lähde ralliin mukaan? Viedäänkö kirkuvat lapset hyviltä ja rakastavilta vanhemmiltaan tosiaan noin vain ja aiheutetaan elinikäisiä traumoja?
Tuolla edellä jo mainittiin että tulevat sitten poliisin avustamana
Mietin ihan samaa. Mitä jos ei päästäkään sossuja kotiin? Ei kai ne väen vängällä voi tulla, jos ei epäillä mistään rikoksesta. Voiko ehdottaa esim. että sossut saavat tavata lasta ja jututtaa häntä niin paljon kuin sielu sietää, mutta jossain muualla kuin omassa kotona. Jos vie vaikka lapsen heidän toimistolleen? Tai kahvilaan tai puistoon tai ihan mihin tahansa vapaa-ajan paikkaan? Eniten lasussa v*tuttaa juuri se, että tunkevat kotiin!
Mutta voiko se poliisikaan sisälle tunkea, ellei ole rikosepäilyä ja on selvinpäin eikä kotietsintälupaa? Voiko noin vain tunkeutua kansalaisten kotiin ilman varsinaista syytä, kuten epäilty rikos?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täytyisi teeskennellä tyhmää ja olla ihan ihmeissään tästä kaikesta viisaudesta jota sinulle jaetaan. Maalasjärjen omaavalle intuitiiviselle ihmiselle tuollainen on todella ärsyttävä tilanne.
Maalaisjärjen omaavalle ihmiselle on selvää, että omaa ärtymystä ei parane näyttää kyttäävälle viranomaiselle, jos haluaa välttää ongelmat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti vointisi on ollut sellainen, että hoitaja on huolestunut.
Minun työnkuva on sellainen, että joudun tekemään lain velvoittamana kaikista lapsiperheasiakkaistani lasuilmon. Kuulen jatkuvasti perusteluja sille miksi ”juuri meidän perheestä” ei kannata/saa/voi tehdä. Mutta ei se ilmoitus ole mikään maailmanloppu.
Sinun tilanteessasi saatat saada lasun kautta esim lastenhoitoapua, jos se tukisi sinun psyyk. jaksamistasi.
Mikä ihmeen työnkuvasi on, että JOUDUT KAIKISTA lapsiperheasiakkaista tekemään lasun?
Teen töitä lähisuhdeväkivallan parissa.
Miten määrittelet lähisuhdeväkivallan esim. tällaisessa tilanteessa: Toinen vanhemmista saa sairaskohtauksen, kyseessä ei mielenterveydenhäiriö, vaan fyysinen sairaus. Tämän kohtauksen jossain vaiheessa hänen käytöksensä on aggressiivista, mutta fyysistä väkivaltaa ei pääse tapahtumaan toisen vanhemman neuvokkuuden vuoksi. Tietenkin tämä toinen vanhempi järkyttyy. Lasten hoito ei kärsi. Onko lasun paikka?
Väkivallan uhka ja henkinen väkivalta ovat väkivaltaa siinä missä fyysinenkin. Ilmoitus ei kuitenkaan ole mikään rangaistus sairauden oireista. Lastensuojeluilmoitus tehdään aina jos perheessä väkivaltaa on joidenkin osapuolten välillä. Väkivallan näkeminen on lapselle yhtä haitallista kuin sen kokeminen.
Esimerkiksi Tietyt tyypilliset vanhuuden sairaudet aiheuttavat aggressiivisuutta ja sitä myötä väkivaltaista käyttäytymistä. Näiden sairaiden puolisot ovat asiakkainani väkivallankokijoita siinä missä muutkin. Mutta tottakai keskustelun tulokulma on vähän erilainen, kun kyseessä on sairauden aiheuttama väkivaltaisuus.
Hieman haastavia voi olla tilanteet, joissa lapset eivät ole olleet lähimaillakaan vanhempien välistä väkivaltatilannetta. Mutta koska väkivalta vaikuttaa myös ”jälkeenpäin” perheen dynamiikkaan ym. on tärkeää selvittää asia perinpohjin (myös lasun kanssa). Ja toki väkivallan uusiutumisriski kasvaa jo ensimmäisestä kerrasta.
Hölmölandia kirjoitti:
Suomessa on niin oudot systeemit nykyään ettei mitään rajaa. Ja selvästi myös hirveästi liikaa rahaa. Kallista holhousta ja valvontaa aivan tarpeettoman paljon eikä joskus mitään järkeä koko touhussa. Yritä ap jaksaa äläkä pyydä enää koskaan "apua", sillä sitä ei täällä oikeasti saa.
Tuo on niin totta. Ystävä oli tosi väsynyt lasten kanssa ja hänestå tai siis lapsista tehtiin neuvolasta lasu. Yståvä järkyttyi mutta luuli saavansa apua eli sitå ettå saisi nukkua joskus eli asia josta oli puhunut neuvolassa kun luuli että siellä saa ja voi kertoa huolensa . No sai apua mutta vain siihen ettå perhetyöntekijä valvoo lapsia sen aikaa ettå ystävä ehtii tehdä kotitöitä! Siihen että perhetyöntekijä olisi ottanut vauvan nukkumaan vaunuihin ja vienyt samalla isomman leikkipuistoon pariksi tunniksi jotta ystävä voisi nukkua sen aikaa ei suostuttu. Eli sitä mikä teki koko perheen elämästä hankalaa eli äidin järkyttåvä univelka ja siitå johtuva väsymys ei suostuttu yrittåä parantaa avulla.
Naapurin lestaperheeltä evättiin kunnan kotiapu kun selvisi ettå perheen äiti ei menekään hoitamaan asioita vaan mato-ongelle! Missä järki ja käytännön taju?
Vierailija kirjoitti:
Lasuja laitetaan liian herkästi huolisyystä. Lapsistani tehtiin lasu koska olivat ventovieraan mielestä liian seurallisia. Lapseni tervehtivät iloisina muita nähdessä ja kutsuvat muita lapsia ja aikuisia jotka juttelevat vanhempien kanssa mukaan leikkeihinsä. Sen ei pitäisi olla lasusyy vaan pikemminkin positiivista että lapset iloisia ja sosiaalisia
Meillä on lasun ongelmana se kun lapsi ei avaudu asioistaan tuntemattomille ihmisille ja on hiljainen tuntemattomien seurassa. Selkeästikään ei ole mitään yhtenevää linjausta millä syyllä näitä juttuja kehitellään.
Vierailija kirjoitti:
Miksihän kumpaankin kommenttiini on tullut monta alaspäin nuolta?
sijaisvanhempi
Niin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastensuojelu perustaa toimintansa pelkoon. Mikäpä toimisi paremmin pelotteena kuin oman lapsen huostaaminen. Tämä pelko saa kunnollisen vanhemman ramppaamaan turhissa palavereissa, päästämään perhe"avun" kotiin kytikselle ja alistumaan kaikelle nöyryytykselle mitä vain keksitään. Tämä toimii niin kauan kuin ihmiset tekevät niinkuin käsketään. Tarvitaan kansalaistottelemattomuutta!
Mitä oikeasti tapahtuisi, jos ei suostuisikaan kaikkeen sikamaiseen kohteluun? Että vastustaa mielivaltaisesti tehtyä lasua joka on tehty epämääräisin perustein, esim. just että "huoli vaan heräsi"? Esimerkiksi ei päästä sossuja kotiin, kieltäytyy jättämästä lapsia yksin sossujen kuulusteltavaksi tms.
Voidaanko tosiaan tehdä kiireellinen huostaanotto heppoisen lasun perusteella, jos vanhemmat eivät lähde ralliin mukaan? Viedäänkö kirkuvat lapset hyviltä ja rakastavilta vanhemmiltaan tosiaan noin vain ja aiheutetaan elinikäisiä traumoja?
Tuolla edellä jo mainittiin että tulevat sitten poliisin avustamana
Mietin ihan samaa. Mitä jos ei päästäkään sossuja kotiin? Ei kai ne väen vängällä voi tulla, jos ei epäillä mistään rikoksesta. Voiko ehdottaa esim. että sossut saavat tavata lasta ja jututtaa häntä niin paljon kuin sielu sietää, mutta jossain muualla kuin omassa kotona. Jos vie vaikka lapsen heidän toimistolleen? Tai kahvilaan tai puistoon tai ihan mihin tahansa vapaa-ajan paikkaan? Eniten lasussa v*tuttaa juuri se, että tunkevat kotiin!
Mutta voiko se poliisikaan sisälle tunkea, ellei ole rikosepäilyä ja on selvinpäin eikä kotietsintälupaa? Voiko noin vain tunkeutua kansalaisten kotiin ilman varsinaista syytä, kuten epäilty rikos?
Voi. Voi myös hakea lapset varoittamatta päivähoidosta tai koulusta.
Käsittääkseni nimenomaan voidaan. Vanhempi on silloin niin "yhteistyökyvytön" tapaus, joka ei suostu "tukitoimiin", että sossut näyttävät valtansa ja tekevät kiireellisen sijoituksen ennen kuin ehdit kissaa sanoa. Sijoituksen perusteena juuri se, että "tukitoimiin" (lue: turhaan ja nöyryyttävään pompotukseen) ei ole suostuttu. Lapsi voidaan hakea vaikka kesken koulutunnin poliisivoimin sossujen toimesta ja näin on tehtykin.