Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mun kriteerit miehelle parisuhteessa on että rakastun häneen ja hän minuun.
07.08.2019 |
Toivon toki ettei mies olisi väkivaltainen, juoppo tms. Ja oletan että en sellaiseen rakastuisi, mutta kuten sanonta sanoo, rakkaus on sokea. Kun rakastuu, niin kaikki muu menettää merkityksensä. Se selittää sen että naiset rakastuu renttuihin ja miehet kaikenmaailman riivinrautoihin.
Se on se totuus.
Ihiminen on eläin, ja toimii sen mukaan mitä kropan kemialliset reaktiot saa aivot tuntemaan. Itseään ei saa rakastumaan sellaiseen ihmiseen johon ei ole sitä tiettyä kemiaa, ystävystyä voi ja kiintyä mutta ei rakastua. Ja kun rakastuu renttuun, siitä on erittäin vaikea päästä eroon.
Miksi näin? Vastaus: hormonit. Hormonit vie ihmistä paljon enemmän kuin ihminen ymmärtää. Ihminen luulee että rakastuu tiettyihin ihmisiin jonkun tietyn asian takia, mutta ei. Hormonit määrää.
Joten te katkerat nuoret miehet jotka mietitte että miksi ette "saa naista" tai "sitä reikää", te ette ole kohdanneet vielä naista jonka kanssa teidän "kemiat kohtaa" eli hormonit sanoo että tuossapa oivallinen pariutumispari, geenit ehkä soveltuu, sanoo hormonit toisilleen, ja niin sitä sitten mennään. Feromonit lentelee ilmassa jne.
Tosin siinä edetään sitten jo suurella todennäköisyydellä parisuhteeseen eikä vaan "reiän antamiseen". Se pelkkä "reiän antaminen" on ihmiselle lajityypillisesti vieras koska nainen on tiineenä niin pitkään ja lapsia yleensä syntyy vain yksi kerrallaan, ei naiselle ole edullista pariutua kuin yhden sopivan kanssa kerrallaan. Jos nainen sattuu pariutumaan kahden miehen kanssa lähes samaan aikaan niin että naisen lisääntymissysteemissä on kahta spermaa, tulee näiden spermojen välille sota "paremmuudesta" eli oikeudesta hedelmöittää naaraan sukusolu. Siitä tuli dokkari joskus telkkarista. Mielenkiintoista.
Kommentit (64)
Vierailija kirjoitti:
Voihan tuo noinkin olla. Itse en ole vielä 42-vuoden ikään mennessä törmännyt naiseen jota voisin rakastaa, kunniottaa tai jonka kanssa olisi hormonit sinkoilleet. Olen sitten yksin. Ei siinä muuta, mutta menee helvetin hyvä mies hukkaan, vaikka muut voivatkin olla eri mieltä.
Tämä ei ole kenenkään muun ongelma kuin sinun itsesi. Ei mene hyvä mies hukkaan, jos et kerran ketään kelpuuta. Tiedoksesi: sellainen mies on surkea mies. Ei hyvä mies. Kukaan nainen ei halua kitisevää negatiivinestoria kumppanikseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiseläimen historiaan kuuluu metsästäjä-keräilijä-ajalta myös ajanjakso, jossa yhteisön sisäinen ristiinparittelu on ollut normaalia. Tällä on pyritty mahdollisimman hyvään geenipooliin kun on katsottu vahvimman uimariaineksen hedelmöittävän munasolun. Miehet ovat huolehtineet syntyneistä lapsista tietämättä kenen ne ovat. Tältä pohjalta monogaminen parimuodostusajatus saa hieman uusia piirteitä.
No eihän tuo tähän rakastumiseen liity. Eihän ristiinnaiminen liity rakastumiseen mitenkään. Silloin kun rakastuu haluaa vain yhtä ja ainoaa.
Aloituksen viimeinen kappale viittasi naiselle olevan edullista pariutua vain yhden kanssa ja spermojen sodasta jos miehiä olisi kaksi. Tätä sotaa on joskus käytetty ihan tietoisesti, eikä parinmuodostuskaan ole ollut pelkästään yhden miehen kanssa.
Harvemmin se että naisella on ollut monta partneria on ollut naisen valinta. Ja jos on ollutkin, niin luultavasti eri kierrolla ollut eri mies, eikä saman ovulaation aikaan montaa miestä.
Edelleen, viittasin aloituksen viimeiseen kappaleeseen, jossa ap toteaa pelkän reiän antamisen ihmiselle lajityypillisesti vierasta, ja naisen tämän vuoksi pariutuvan vain yhden kanssa. Se on ihan siitä kiinni mistä lajityypillisyys lasketaan alkavaksi, jopa siitä mistä maasta ja kulttuurista puhutaan.
No voisit vähän tarkentaa tätä näkemystä.
Missä kulttuurissa naiset ovat vapaasti päättäneet paritella useiden miesten kanssa?
Olen eri, mutta eikö länsimaiseen kulttuuriin tuollainen aika yleisesti kuulu?
Edellinen vastaaja vaihtoi useamman kanssa pariutumisen useamman kanssa paritteluun. Pieni sävyero.
Tässä se on nyt sama asia, pariutuminen ja parittelu, eli lähinnä lasten tekeminen ja rakastuminen on ollut aiheena.
Luonto on hoitanut ihmisellekin halun paritella ja pariutua jotta jälkikasvua tulisi, muuten tulee sukupuutto. Seksiä pitää haluta että on mahdollista haluta lapsia ja lasten etu on se että vanhemmat haluaa myös olla pari.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan tuo noinkin olla. Itse en ole vielä 42-vuoden ikään mennessä törmännyt naiseen jota voisin rakastaa, kunniottaa tai jonka kanssa olisi hormonit sinkoilleet. Olen sitten yksin. Ei siinä muuta, mutta menee helvetin hyvä mies hukkaan, vaikka muut voivatkin olla eri mieltä.
Tämä ei ole kenenkään muun ongelma kuin sinun itsesi. Ei mene hyvä mies hukkaan, jos et kerran ketään kelpuuta. Tiedoksesi: sellainen mies on surkea mies. Ei hyvä mies. Kukaan nainen ei halua kitisevää negatiivinestoria kumppanikseen.
Silloinhan tämä pätee naisiinkin, eikö vain.
Alue: Aihe vapaa
No harmi :( Minkä ikäinen olet? Yksi ystäväni löysi miehen 38-vuotiaana, siitä sitten heti vain lastan yrittämään, saivat ja vielä toisenkin. Tsemppiä!