Ex-vaimo ei vaihda sukunimeäni pois
Erottiin yli neljä vuotta sitten. Ei lapsia. Milloin olisi suotavaa pyytää häntä vaihtamaan takaisin vanhaan sukunimeensä?
Kommentit (349)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi hänen pitäisi vaihtaa sukunimesi pois ja vaikka olette eronneet, niin hän on edelleen suvun jäsen ja sinun ensimmäinen puoliso, joka säilyy virallisissa papereissa ja sukuselvityksessä loput ikääsi, halusit sitä tai et.
Merkitänänä vain "eronnut".
Ei ole suvun jäsen todellakaan, jos lapsia ei ole.
Tilaa huviksesi sukuselvitys kenestä tahansa eronneesta tuttavastasi.
Niin? Sukuselvitys lapsettomasta naisesta, joka on eronnut miehestään ei sisällä miehen suvusta mitään, vaan naisen omasta suvusta. Miten tämä voi olla niin vaikeaa? Eronnut lapseton nainen ei valitettavasti kuulu miehen sukuun, vaan omaansa. Se ei tarkoita, että olisi vähäarvoisempi, vaan sukututkimuksessa mainitaan lapsettomien pariskuntien kohdalla puolison syntymäaika ja -paikka sekä ammatti tai muu toiminta, jos siitä on tietoa ja mahdollisesti vanhempien nimet, syntymäajat ja ammatit.
Sukututkimuksen kannalta lapsettomuus merkitsee, että vaimosta ei tule suvun jäsentä niin kuin äidistä tulee, kun lasten tarina jatkuu sukutarinassa. Lapsettomuus sukututkimuksessa myös voi merkitä suvun sammumista jonkun nimen osalta, aatelisten kohdalla se, jos ei synny miespuolisia jälkeläisiä.
Jos nyksästä tulisi exä niin todellakaan en enää vaihtaisi sukunimeä takaisin ainakaan tyttönimeen.
Olen nimittäin ollut tämän niminen jo 25 vuotta ja en koe että tämä sukunimi on vain mieheni vaan se on myös minun ja lasten. Ehkä fiiliksen mukaan voisin harkita mummoni sukunimeä. Mutta ehkä en viitsisi vaivautua. Muuten saakohan oman sukunimensä kääntää toiselle kielelle....voisin ollakin Beach, Strand tai a la Playa :)
Miksi vieläkin mietit tällaisia? Johan olette eronneet ja hän tahtoo taatusti olla rauhassa. Miksi tehdä numero erosta vaihtamalla nimeä? Mietihän sinäkin vaikka mieluummin sitä, että miten et tuhoaisi seuraavaa parisuhdettasi.
Haluaa kiusata ja kostaa. Tuskin luopuu koskaan nimestäsi. Nainen on nainen aina vaan.
N68 kirjoitti:
Kiviriippaeukot pitävät kiinni ja jos ei ole muuta, niin vaikka sukunimestä. Minusta olisi noloa pitää exän sukunimeä eron jälkeen, kun en olisi halunnut alkuunkaan miehen nimeä kaksoisnimeemi (80-luvulla ei ollut vaihtoehtoa: miehen tai yhdistelmänimi). Minä olen omaa sukuani, lapsemme ovat molempien sukua.
Ja tämä on vanhan naisen mielipide! Enkä ole eronnut.
Nimen perusteella lapsesi ovat vain miehen sukua.
Mä näen sen kyllä kunnia-asiana, että ex haluaa edelleen kantaa minun nimeäni. Se on jotenkin ajatuksena niin, että hän on edelleen mun omaisuutta, vaikka erottiinkin. Toivottavasti ristii tulevat lapsensakin mun sukunimellä, kenen kanssa ne pyöräyttääkin. Sillä minä olen mies!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset, jotka pitävät miehensä sukunimen eron jälkeen ovat reviirin merkkaajia. Halutaan eron jälkeenkin viestiä muille, että mies on ollut heidän. Onhan se vähän sairaalloista käyttäytymistä ja omituista omistushalua.
Tämä on varmastikin vitsi. Erittäin kapea ja tolkuton ajatusmaailma, jos joku näin tosissaan ajattelee. Ehkäpä jonkun nyxän mustiskiihkoilua.
Vierailija kirjoitti:
Miksi naiset vaihtaa sukunimensä naimisiin mennessä vielä tänä päivänä?
Mutta se olisi hienoa, jos mies vaihtaisi? Jotkut nyt tykkää olla perhe, jossa kaikilla on sama nimi, koska se on se, mistä lapset tykkää eniten.
N68 kirjoitti:
Kiviriippaeukot pitävät kiinni ja jos ei ole muuta, niin vaikka sukunimestä. Minusta olisi noloa pitää exän sukunimeä eron jälkeen, kun en olisi halunnut alkuunkaan miehen nimeä kaksoisnimeemi (80-luvulla ei ollut vaihtoehtoa: miehen tai yhdistelmänimi). Minä olen omaa sukuani, lapsemme ovat molempien sukua.
Ja tämä on vanhan naisen mielipide! Enkä ole eronnut.
Mutta katkera olen, kaikille mulle naisille.
Vierailija kirjoitti:
Mä näen sen kyllä kunnia-asiana, että ex haluaa edelleen kantaa minun nimeäni. Se on jotenkin ajatuksena niin, että hän on edelleen mun omaisuutta, vaikka erottiinkin. Toivottavasti ristii tulevat lapsensakin mun sukunimellä, kenen kanssa ne pyöräyttääkin. Sillä minä olen mies!
Kaikki tietävät, että olet nainen. Ja lesbo. Myöskaan uuden miehen lapset eivät voi saada entisen miehen nimeä.
Nainen tekee juuri mitä haluaa, ja jos useimmille se on nimen vaihtaminen, se ei sinulle kuulu. Ja monilla eronneilla on ollut sama sukunimi vuosikymmenet, tyyliin väitöskirja sillä nimellä, kaikki sähköpostiosoitteet tms, ei sitä huvita lähteä nimeä vaihtamaan. Kaikilla ei edes ole riitaisa ero eikä tarvitse korostaa, että pääsin toisesta eroon.
Angela Merkel pitää ex-miehensä sukunimeä.
Ottaisin miehen sukunimen, jos miehellä on kaunis aatelisnimi tai sukunimi olisi Wahlroos tai Herlin. Mitään Möttösiä en todellakaan....
Miksi menit avioon? Miksi et jo vihkimisen yhteydessä sopinut, että vaimo pitää oman nimensä?
Nimi nyt on yks tuontaivaallisen sama, oli kenen lystää, ei se ihmisestä tee kummempaa. Hirveä vaiva ja rahanmeno alkaa vaihtaa ja ajokortin uusimisrumba se vasta ärsyttääkin. En vaihda, vaikka exäni onkin ihan m***u. En pidä naimanimeäni mistään tunnesiteestä, vaan käytännöllisyydestä.
Mikä on tämä outo väite "nimi tulee aina isältä"? Jos vanhemmat eivät pääse sopuun lapsen sukunimestä, se saa äitinsä sukunimen. Itseasiassa suosittelenkin, että jatkossa jokainen pitää oman nimensä ja äidin nimi siirtyy lapsille. Ja se äidin nimi voi olla itse keksitty, jolloin ulimiesininä aiheesta loppuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi hänen pitäisi vaihtaa sukunimesi pois ja vaikka olette eronneet, niin hän on edelleen suvun jäsen ja sinun ensimmäinen puoliso, joka säilyy virallisissa papereissa ja sukuselvityksessä loput ikääsi, halusit sitä tai et.
Merkitänänä vain "eronnut".
Ei ole suvun jäsen todellakaan, jos lapsia ei ole.
Tilaa huviksesi sukuselvitys kenestä tahansa eronneesta tuttavastasi.
Niin? Sukuselvitys lapsettomasta naisesta, joka on eronnut miehestään ei sisällä miehen suvusta mitään, vaan naisen omasta suvusta. Miten tämä voi olla niin vaikeaa? Eronnut lapseton nainen ei valitettavasti kuulu miehen sukuun, vaan omaansa. Se ei tarkoita, että olisi vähäarvoisempi, vaan sukututkimuksessa mainitaan lapsettomien pariskuntien kohdalla puolison syntymäaika ja -paikka sekä ammatti tai muu toiminta, jos siitä on tietoa ja mahdollisesti vanhempien nimet, syntymäajat ja ammatit.
Sukututkimuksen kannalta lapsettomuus merkitsee, että vaimosta ei tule suvun jäsentä niin kuin äidistä tulee, kun lasten tarina jatkuu sukutarinassa. Lapsettomuus sukututkimuksessa myös voi merkitä suvun sammumista jonkun nimen osalta, aatelisten kohdalla se, jos ei synny miespuolisia jälkeläisiä.
Eronnut lapseton nainen kuuluu itselleen, vain itselleen, ja hän pitää sen sukunimen minkä haluaa ja mihin hänellä Suomen lain mukaan oikeus on!
Koittakaapas kumota väitteeni!
Sillä, mitä mieltä joku muu, kuin se nainen itse, asiasta on, ei ole mitään merkitystä, ei yhtään mitään merkitystä. Turhaa louskutusta!
Ähäkutti nimihullut!
Vierailija kirjoitti:
Mä näen sen kyllä kunnia-asiana, että ex haluaa edelleen kantaa minun nimeäni. Se on jotenkin ajatuksena niin, että hän on edelleen mun omaisuutta, vaikka erottiinkin. Toivottavasti ristii tulevat lapsensakin mun sukunimellä, kenen kanssa ne pyöräyttääkin. Sillä minä olen mies!
Sinä et ole miestä koskaan nähnytkään!
Kirjotat kuin katkera vanhapiika ja sellainen olet!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi naiset vaihtaa sukunimensä naimisiin mennessä vielä tänä päivänä?
Mutta se olisi hienoa, jos mies vaihtaisi? Jotkut nyt tykkää olla perhe, jossa kaikilla on sama nimi, koska se on se, mistä lapset tykkää eniten.
Omille lapsille eikä heidän kavereilleen ole ollut mitään ongelmaa siitä, että minulla on eri sukunimi mitä heillä. Minäkin voin väittää, että kaikki lapset tykkää lihapullista, salmiakista ja sinihomejuustosta.
Pitäisi olla niin, että aina naimisiin mennessä molemmat lisäävät oman sukunimensä perään puolisonsa nimen, eli sukunimestä näkisi kuinka mones avioliitto on menossa. Muutamalla tutullani olisikin aika komea ketju tyyliin Virtanen - Möttönen - Huttunen - Nieminen. :D
Tuolla sinun logiikallasi ei ole mitään väliä vaikka pidät eksän sukunimen myös uudelleenavioituessasi, koska eihän se pyyhi se uusi avioliitto pois elettyä elämää. Voit myös pitää sormessasi kaikkien eri miesten antamat sormukset sulassa sovussa, koska eihän niiden hävittäminen hävitä yhteistä mennyttä.