Lue keskustelun säännöt.
Ex-vaimo ei vaihda sukunimeäni pois
31.07.2019 |
Erottiin yli neljä vuotta sitten. Ei lapsia. Milloin olisi suotavaa pyytää häntä vaihtamaan takaisin vanhaan sukunimeensä?
Kommentit (349)
Vierailija kirjoitti:
Tottakai Ilona Os Horakka haluaa af-sukunimen. Sellaisia nyt suomalaiset naiset vaan on.
Heillähän on siihen täysi oikeus. Mitäpä se sinulle kuuluu?
Tunnen muutaman miehen, jotka ovat tehneet vastaan liikun ja se on ok. Kyllä moni mies Sikalan tai Sikiön vaihtaa johonkin parempaan, jos vaan uskaltavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun puolesta voivat pitää haluamansa sukunimensä kaikki, mutta ilmeisesti monia näin tehneitä sitten kumminkin kovasti häiritsee, ettei se kaikkien mielestä olekaan ihan okei. Muutenhan tästä ei monen sivun älämölöä olisi syntynyt.
Jos syntyy epäilys siitä, että nimen pitäminen liittyy kiusaamiseen tai hienolla nimellä snobbailuun, niin sitten sen nimen pitäjän pitää vain kestää se, että muut katsovat sen epäreiluksi entistä puolisoa kohtaan tai muuten pitävät naurettavana. Mutta muita ihan järkeviäkin syitä on.
Huvittavinta on, että näitten nimestä vouhkaajien mielipide ei vaikuta yhtään mihinkään. Jokainen saa tehdä miten itse haluaa ja lakia noudattaa.
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi olla niin, että aina naimisiin mennessä molemmat lisäävät oman sukunimensä perään puolisonsa nimen, eli sukunimestä näkisi kuinka mones avioliitto on menossa. Muutamalla tutullani olisikin aika komea ketju tyyliin Virtanen - Möttönen - Huttunen - Nieminen. :D
Miksi pitäisi?
Olettaa varmaan, että otat uuden vaimosi sukunimen.
Vierailija kirjoitti:
Nimi on osa identiteettiä. Pidän outoina naisia, jotka vaihtavat nimeään aina miehen vaihtuessa. Ihan kuin keräilisivät "päänahkoja" eli kuinka monta nimeä ehtivät elämässään saada.
Minä pidän outona sinua, joka on noin kiinnostunut muitten ihmisten henkilökohtaisista asioista. Onko sinulla muitakin mielenterveyden ongelmia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suurin syy sille, miksi en ottaisi miehen nimeä, on se, että en halua, että minut ensisijaisesti yhdistetään nimen perusteella miehen sukuun. Haluan, että minut yhdistetään omaan sukuuni. Jos joku kysyy mun sukunimestä jotain, osaan kertoa sukuni vaiheista. Jos ottaa miehen sukunimen, saa pahimmassa tapauksessa jonkun suvun huonon maineen. Seurustelin kerran miehen kanssa, jolla oli ihan raivohullu suku. Sukunimi oli yleinen, mutta paikka niin pieni, että kaikki tiesivät, mistä suvusta on kyse. Ällöttäisi kantaa sellaista nimeä. Oman suvun hullut kun tietää, niin mieluummin tulen yhdistetyksi heihin. :D
Seurustelut miehen kanssa, jolla on raivohullu suku. Oletkohan ihan terve itsekään?
Kukaan ei ole koskaan erehtynyt luulemaan minua mieheni sisareksi ja sukuun kuuluvaksi, vaikka meillä yhteinen sukunimi onkin.
Sukuni vaiheet ovat kiinnostaneet, ja olen niistä monelle kertonut.
Minulla on ns. kuuluisa ja hieno suku ja kaipa sukunimikin on monen mielestä hieno ja ”aatelinen”, mutta minä haluan että meidän perheellä on kaikilla sama nimi, eikä mieheni halunnut ottaa tyttönimeäni. Juurikin tällaisten nimihullujen takia, ”vaimon hienosta nimestä” olisivat moukat nimihullut ”Möttöset” vääntäneet loputtomasti.
Minun identiteettini kuuluu kaikista vahvimmin tämä meidän perhe, sitten tulee kaikki muu.
Otin mieheni sukunimen, koska hänen kotimaassaan, silloisessa asuinmaassamme, naisen on pakko ottaa miehen sukunimi avioituessa. Se oli silloin myös käytännöllisempää, ja pääsin helpolla eroon kuspää isäni nimestä. Nyt erotessa vaihdoin sukunimeni - en takaisin isäni nimeksi, vaan äitini puolelta lähisukulaisten käyttämään sukunimeen. Syy on se että muutin eron yhteydessä takaisin Suomeen, ja on paljon helpompaa elää nimellä jonka oikeinkirjoitusta ei tarvitse joka paikassa selittää. Kaunis, vähän harvinaisempi, kansainvälinen mutta ei liian vieras. Minulla ei myöskään ole sellaista uraa, että olisin kerännyt ”nimeä”. Myös lapsen sukunimi vaihdettiin samoista syistä, ja että on sama kuin minulla. Tottakai jouduin ilmoittamaan asiasta kaikkialle ja vaihtamaan passit sun muut, mutta ex-mies lupasi maksaa kulut, sillä hänenhän takia ero tulikin.
Jos vieläkin harmittaa, niin voit tosiaan tarjoutua hoitamaan käytännönasiat ja maksamaan kaikki kulut joita nimenvaihdosta koituu, mutta toisen ei siltikään tarvitse suostua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin syy sille, miksi en ottaisi miehen nimeä, on se, että en halua, että minut ensisijaisesti yhdistetään nimen perusteella miehen sukuun. Haluan, että minut yhdistetään omaan sukuuni. Jos joku kysyy mun sukunimestä jotain, osaan kertoa sukuni vaiheista. Jos ottaa miehen sukunimen, saa pahimmassa tapauksessa jonkun suvun huonon maineen. Seurustelin kerran miehen kanssa, jolla oli ihan raivohullu suku. Sukunimi oli yleinen, mutta paikka niin pieni, että kaikki tiesivät, mistä suvusta on kyse. Ällöttäisi kantaa sellaista nimeä. Oman suvun hullut kun tietää, niin mieluummin tulen yhdistetyksi heihin. :D
Seurustelut miehen kanssa, jolla on raivohullu suku. Oletkohan ihan terve itsekään?
Kukaan ei ole koskaan erehtynyt luulemaan minua mieheni sisareksi ja sukuun kuuluvaksi, vaikka meillä yhteinen sukunimi onkin.
Sukuni vaiheet ovat kiinnostaneet, ja olen niistä monelle kertonut.
Minulla on ns. kuuluisa ja hieno suku ja kaipa sukunimikin on monen mielestä hieno ja ”aatelinen”, mutta minä haluan että meidän perheellä on kaikilla sama nimi, eikä mieheni halunnut ottaa tyttönimeäni. Juurikin tällaisten nimihullujen takia, ”vaimon hienosta nimestä” olisivat moukat nimihullut ”Möttöset” vääntäneet loputtomasti.
Minun identiteettini kuuluu kaikista vahvimmin tämä meidän perhe, sitten tulee kaikki muu.
Minulle on kohtuullisen sama, millaisesta suvusta mies tulee, jos hän on hyvä mies. Olen itse kohtuullisen terve, kiitos kysymästä.
Kerrotko aina uuden ihmisen tavatessasi, että olen se ja se, mutta se on mieheni sukunimi? Vai onko sinulla aina nimilappu rinnassa? Vai kuljetko kuuliaisesti miehesi vieressä ja miehesi kertoo tämän uusille tuttavuuksille?
No, mun identiteetti perustuu ihan omaan itseeni eikä johonkin mieheen ja jälkeläisiin. Mutta kukin tyylillään. Miehen ja lasten kauttakin eläminen on vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun puolesta voivat pitää haluamansa sukunimensä kaikki, mutta ilmeisesti monia näin tehneitä sitten kumminkin kovasti häiritsee, ettei se kaikkien mielestä olekaan ihan okei. Muutenhan tästä ei monen sivun älämölöä olisi syntynyt.
Jos syntyy epäilys siitä, että nimen pitäminen liittyy kiusaamiseen tai hienolla nimellä snobbailuun, niin sitten sen nimen pitäjän pitää vain kestää se, että muut katsovat sen epäreiluksi entistä puolisoa kohtaan tai muuten pitävät naurettavana. Mutta muita ihan järkeviäkin syitä on.
Huvittavinta on, että näitten nimestä vouhkaajien mielipide ei vaikuta yhtään mihinkään. Jokainen saa tehdä miten itse haluaa ja lakia noudattaa.
Yhtä turha on kyllä vouhkata viesti viestin jälkeen siitä, että kyllä minä saan nimen pitää ja kukaan ei mahda mitään. Jokainen kyllä tietää, että laki mahdollistaa sen. Mutta kaikkien mielestä se ei olekaan reilua kaikissa tapauksissa ja tämä sitten näemmä häiritsee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta on ihan hölmöä, että naiset tai miehet eses saavat pitää ex-puolisoidensa nimen.
Jos erotaan, niin ihan älytöntä pitää ex-puolison nimi.
Itse olen naimisissa ja olen pitänyt oman nimeni. Ei mitään ongelmaa, vaikka mies ja lapset ovat erinimisiä, kuin minä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nimi on osa identiteettiä. Pidän outoina naisia, jotka vaihtavat nimeään aina miehen vaihtuessa. Ihan kuin keräilisivät "päänahkoja" eli kuinka monta nimeä ehtivät elämässään saada.
Minä pidän outona sinua, joka on noin kiinnostunut muitten ihmisten henkilökohtaisista asioista. Onko sinulla muitakin mielenterveyden ongelmia?
Miksi sinua sitten häiritsee tuntemattoman mielipide nimiasioista? Anna muiden ajatella mitä haluavat, ei ole kovin fiksua toisia solvata mielipiteiden takia. Jos olet sinut omien valintojesi kanssa, niin ei luulisi olevan tarvetta. Ja siis en ole tuo jota kommentoit. Mulle on ihan sama mitä sukunimestäni ajatellaan, antaapa muiden ajatella mitä haluavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nimi on osa identiteettiä. Pidän outoina naisia, jotka vaihtavat nimeään aina miehen vaihtuessa. Ihan kuin keräilisivät "päänahkoja" eli kuinka monta nimeä ehtivät elämässään saada.
Minä pidän outona sinua, joka on noin kiinnostunut muitten ihmisten henkilökohtaisista asioista. Onko sinulla muitakin mielenterveyden ongelmia?
Jaahas, taisi rouva Korhonen ent. Virtanen ent. Saarinen ent. Lahtinen os. Möttönen käydä tunteisiin...
Hohhoijaa!
Ihan yksiavioinen ja miehensä nimen ottanut nainen vaan.
Sinullehan se tunteisiin menee, kun olet häviöllä.
Me teemme ihan niin kuin haluamme ja sinä et voi sille mitään.
Nimihullut uhoaa ja uhoaa, mitään se ei mihinkään vaikuta.
👺
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nimi on osa identiteettiä. Pidän outoina naisia, jotka vaihtavat nimeään aina miehen vaihtuessa. Ihan kuin keräilisivät "päänahkoja" eli kuinka monta nimeä ehtivät elämässään saada.
Minä pidän outona sinua, joka on noin kiinnostunut muitten ihmisten henkilökohtaisista asioista. Onko sinulla muitakin mielenterveyden ongelmia?
Miksi sinua sitten häiritsee tuntemattoman mielipide nimiasioista? Anna muiden ajatella mitä haluavat, ei ole kovin fiksua toisia solvata mielipiteiden takia. Jos olet sinut omien valintojesi kanssa, niin ei luulisi olevan tarvetta. Ja siis en ole tuo jota kommentoit. Mulle on ihan sama mitä sukunimestäni ajatellaan, antaapa muiden ajatella mitä haluavat.
Oletko myös sitä mieltä ettei ole kovin fiksua sanoa oudoksi ihmistä, joka ottaa miehensä nimen?
Ohis!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nimi on osa identiteettiä. Pidän outoina naisia, jotka vaihtavat nimeään aina miehen vaihtuessa. Ihan kuin keräilisivät "päänahkoja" eli kuinka monta nimeä ehtivät elämässään saada.
Minä pidän outona sinua, joka on noin kiinnostunut muitten ihmisten henkilökohtaisista asioista. Onko sinulla muitakin mielenterveyden ongelmia?
Jaahas, taisi rouva Korhonen ent. Virtanen ent. Saarinen ent. Lahtinen os. Möttönen käydä tunteisiin...
Hohhoijaa!
Ihan yksiavioinen ja miehensä nimen ottanut nainen vaan.
Sinullehan se tunteisiin menee, kun olet häviöllä.
Me teemme ihan niin kuin haluamme ja sinä et voi sille mitään.
Nimihullut uhoaa ja uhoaa, mitään se ei mihinkään vaikuta.
👺
Just näin, kummallisia ihmisiä, sekaantuvat yksityisasioihin, nuo nimihullut.
Sallisivatkohan he saman muille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun puolesta voivat pitää haluamansa sukunimensä kaikki, mutta ilmeisesti monia näin tehneitä sitten kumminkin kovasti häiritsee, ettei se kaikkien mielestä olekaan ihan okei. Muutenhan tästä ei monen sivun älämölöä olisi syntynyt.
Jos syntyy epäilys siitä, että nimen pitäminen liittyy kiusaamiseen tai hienolla nimellä snobbailuun, niin sitten sen nimen pitäjän pitää vain kestää se, että muut katsovat sen epäreiluksi entistä puolisoa kohtaan tai muuten pitävät naurettavana. Mutta muita ihan järkeviäkin syitä on.
Huvittavinta on, että näitten nimestä vouhkaajien mielipide ei vaikuta yhtään mihinkään. Jokainen saa tehdä miten itse haluaa ja lakia noudattaa.
Yhtä turha on kyllä vouhkata viesti viestin jälkeen siitä, että kyllä minä saan nimen pitää ja kukaan ei mahda mitään. Jokainen kyllä tietää, että laki mahdollistaa sen. Mutta kaikkien mielestä se ei olekaan reilua kaikissa tapauksissa ja tämä sitten näemmä häiritsee.
Samalla innolla on toistettu toista asiaa, joka ei pidä paikkansa lain tai yleisen mielipiteen mukaan. Ilmeisesti osa tai vain yksi tässä samaa jankannut henkilö aidosti katsoo kuuluvansa miehen sukuun sen perusteella, että on ollut naimisissa ja eronnut hänestä, vaikka pariskunta on ollut lapseton. Totta kai voi olla tuttava ja ystävä, mutta se on eri asia kuin olla sukua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nimi on osa identiteettiä. Pidän outoina naisia, jotka vaihtavat nimeään aina miehen vaihtuessa. Ihan kuin keräilisivät "päänahkoja" eli kuinka monta nimeä ehtivät elämässään saada.
Minä pidän outona sinua, joka on noin kiinnostunut muitten ihmisten henkilökohtaisista asioista. Onko sinulla muitakin mielenterveyden ongelmia?
Miksi sinua sitten häiritsee tuntemattoman mielipide nimiasioista? Anna muiden ajatella mitä haluavat, ei ole kovin fiksua toisia solvata mielipiteiden takia. Jos olet sinut omien valintojesi kanssa, niin ei luulisi olevan tarvetta. Ja siis en ole tuo jota kommentoit. Mulle on ihan sama mitä sukunimestäni ajatellaan, antaapa muiden ajatella mitä haluavat.
Oletko myös sitä mieltä ettei ole kovin fiksua sanoa oudoksi ihmistä, joka ottaa miehensä nimen?
Ohis!
Missasit pointtini, mullakin on miehen nimi. Ainahan on näitä, jotka arvioivat eroja ja kaikkea muuta mahdollista, mutta mitä siitä. En lähtisi solvaamaan heitäkään.
Itse kyllä kuljen naimisissakin omalla syntymässäni saamalla sukunimellä. Vaikka (toivottavasti) elämme elämämme yhdessä loppuun asti en siltikään kuulu mieheni sukuun vaikka meillä yhteisiä lapsia on (vaikka onkin ihana suku). MUtta oma sukuni on se lapsuudessa jo ollut sukuni. Ja oma nimeni on syntymässä saatu. Aika tyypillästä vaihtaa miehen "hienompaan" nimeen monella naisella eikä sitä sitten vaihdeta pois jos se on hienompi kuin oma. Miehelläni ns "hieno" nimi, itselläni supisuomalinen, mutta omasta mielestäni minun hieno nimeni, jota en ikinä vaihda.
Mulla on ex-miehen sukunimi edelleen.Erosta 9v.Ja lapsilla kaikilla myös sama nimi.En jaksa sitä rumpaa,kun se pitäs ilmottaa joka paikkaan.Kaikki kortit vaihtaa jne...Sit voisin harkita,jos ex menis naimisiin,mutta ei kuulemma mene enää.Jos se jotain ärsyttää,niin ei oo mun ongelma ;)
Ymmärrän entisen miehen sukunimen pitämisen eron jälkeen vain jos on yhteisiä lapsia. En muutoin. Tuntuu, että entiset vaimot tahtovat lähinnä tehdä kiusaa miehen sukunimen pitämisellä. Jo nämä huutelut täällä kuinka omistaa sen sukunimen eikä sitä kukaan voi enää pois ottaa kalskahtaa siltä, että halutaan lähinnä ärsyttää tahallaan entistä puolisoa.
Millä tavalla exän nimi kiusaa ketään? En ole itse enää vuosiin ollut yhteyksissä exääni, joten emme kumpikaan edes tiedä toistemme nykyistä siviilisäätyä tai nimiasioita.
Kaikilla ei ole erityistä tarvetta pyyhkiä entistä avioliittoa historiastaan. Ei siinä enää nykyään ole mitään hävettävää, että on eronnut, kun niin moni muukin on. Ja nimen muuttaminen kaikkiin kortteihin on aina vaivalloista ja maksaakin, jos pitää pelkästään takia hankkia uusi passi ja ajokortti.