Lue keskustelun säännöt.
Nainen HS:ssa: Perustan perheen yksin, koska älykkäitä miehiä ei ole tarpeeksi
31.07.2019 |
Sinkkunainen kertoo turvautuneensa omasta kukkarostaan maksettaviin hedelmöityshoitoihin, sillä ei ole löytänyt itselleen "samassa intellektuellissa asemassa" olevaa miestä. Hänen mukaansa ongelma koskettaa yhä useampaa naista.
Akateeminen nainen kirjoittaa mielipidepalstalla, kuinka hän on päättänyt hakeutua hedelmöityshoitoihin yksin siksi, ettei hän halua parisuhdetta vain lapsen saamisen vuoksi.
Naisen mukaan ongelma on osittain sosiaalinen, sillä jokaiselle koulutetuille naiselle ei hänen mielestään riitä "samassa intellektuellissa asemassa" olevaa miestä.
NimimerkkiÄidiksi omalla rahalla kertoo torstaina Helsingin Sanomien mielipidepalstalla, kuinka yhä useamman korkeakoulutetun naisen lapsenhankintatoiveita jarruttaa sama sosiaalinen ongelma: se, että "samassa intellektuellissa asemassa olevia miehiä ei riitä kaikille".
Minulle ei löytynyt älykästä miestä, eikä heitä riitä muillekaan haluaville -otsikolla varustetussa tekstissä 35-vuotias nainen kertoo suorittaneensa tohtorin tutkinnon.
- Perheen saaminen on minullekin prioriteetti, joka tällä hetkellä menee kaiken edelle, hän kuvailee ja jatkaa, että on muun muassa päätynyt ottamaan lainaa hedelmöityshoitoihin hakeutumista varten.
Päätös hankkia lapsi yksin johtuu nimimerkin mukaan siitä, ettei hän halua hakeutua parisuhteeseen vain lapsen saadakseen. Hänen mukaansa moni muukin akateemisesti koulutettu nainen kärsii samasta tilanteesta.
- Samassa intellektuellissa asemassa olevia miehiä ei riitä kaikille. Voisi jopa sanoa, että monet korkeasti koulutetut naiset ovat kranttuja - ja syystäkin. Itsekin kuulun tähän joukkoon.
Oletko törmännyt samankaltaiseen ongelmaan?
Allekirjoitatko Helsingin Sanomien mielipidepalstalle kirjoittaneen naisen väitteen siitä, että samassa intellektuellissa asemassa olevan kumppanin löytäminen on haastavaa?
Haluatko, että kumppanisi koulutustausta on samankaltainen kuin itselläsi? Miksi? Onko tällä ollut vaikutuksia parisuhteen solmimiseen tai perheen perustamiseen?
Vai oletko eri mieltä nimimerkin kanssa? Arvostatko kumppanissasi koulutusta enemmän muita piirteitä? Mitä nämä ovat?
Kommentit (474)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen yrittänyt seurustella itseäni tyhmempien miesten kanssa.En tuo koulutustani tai älykkyyttä esille (oikeasti, turha kettuilla tästä), mutta asia on niin, että yhdenkään miehen itsetunto ei ole kestänyt sitä, että olen korkeammin koulutettu ja älykkäämpi.Tämän jälkeen kokeilin vähintään saman koulutustason ja älykkyyden miesten kanssa seurustelua.No problem.Suhteet kariutuivat muihin syihin.Kannattaa , älykkäät naiset, seurustella yhtä älykkään miehen kanssa, koska tosiasia on se, että suomalaisten miesten itsetunto ei kestä sitä, että nainen on älykkäämpi tai paremmin koulutettu.Sori
Allekirjoita tämän.Kun tein väikkäriä yliopistoon, sanoi professorini, että hän on huomannut tämän asian, että naisilla , jotka alkaa tekemään väitöskirjaa saattaa usein jopa avioliitto pariutua väitöskirjaan juuri siksi, että aviomiehet eivät kestä sitä, että vaimosta tulee paremmin koulutettu....
Miksi teillä miehet on näin huono itsetunto?
Tuskin kenenkään suhde väikkärin tekoon kaatuu. Saahan sitä selitellä. Oikeat syyt on varmaan ihan muita asioita.
Ei ne tohtorinaiset ole oikeasti sen erilaisimpia, kuin muutkaan naiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hah, 35 vuotias nainen sanoo, että perheen saaminen on prioriteetti. No oisko kannattanut vähän aikaisemmin priorisoida? Mitä hän teki 25 vuotiaana, miksi ei taonnut, kun rauta oli kuuma?
Takoa - ei takonut
Tässäkin ydinongelma taitaa olla arvostusten eroavuudet.
On totta, että ns. monella tasolla korkealuokkaisia miehiä on määrällisesti vähän. He sitten ovatkin paljon tasokkaampia, ulkoisesti viehättävämpiä ja parempituloisia kuin keskimääräiset akateemiset naiset. Tuollaisilla miehillä ei tosiaan ole välttämätöntä hinkua lisääntyä tai jos on, niin se onnistuu kyllä vanhemmallakin iällä melko varmasti.
Naiset arvostavat koulutusta itsessään korkealle joo, mutta sitten tulee se kaikki muu eli miesten ulkonäkö- ja luonnepreferenssit. Aika monella omasta mielestään "tasokkaalla" (koulutetulla) naisella on jonkinlaisia ulkonäköongelmia, esim. ei ole kasvoista ja tyylillisesti kovin kaunis tai sitten vähintään lieviä paino-ongelmia. "Itsenäiset" (hallitsevat ja luonteeltaan vaikeahkot) naiset ovat myös harvoin miesten mielestä kaikkien viehättävimpiä. Omaan taso liittyy siis usein ainakin osittain narsistiseen sokeuteen ja kapea-alaiseen ajatteluun siitä, millainen on naisen arvolle sopiva mies. Omat vajavaisuus kielletään ja halutaan nähdä ongelmat tasottomissa miehissä.
Ja niin, onhan niitä oikeasti sellaisia koulutettuja naisia, joilla on kaikki palaset kohdillaan. Ainakin omalle kohdalle sattunut kuitenkin niin, että ne, joilla on kovimmat luulot itsestään, ovat harvoin todellisuudessa niitä kaikkein tasokkaimpia.
Vierailija kirjoitti:
Tässäkin ydinongelma taitaa olla arvostusten eroavuudet.
On totta, että ns. monella tasolla korkealuokkaisia miehiä on määrällisesti vähän. He sitten ovatkin paljon tasokkaampia, ulkoisesti viehättävämpiä ja parempituloisia kuin keskimääräiset akateemiset naiset. Tuollaisilla miehillä ei tosiaan ole välttämätöntä hinkua lisääntyä tai jos on, niin se onnistuu kyllä vanhemmallakin iällä melko varmasti.
Naiset arvostavat koulutusta itsessään korkealle joo, mutta sitten tulee se kaikki muu eli miesten ulkonäkö- ja luonnepreferenssit. Aika monella omasta mielestään "tasokkaalla" (koulutetulla) naisella on jonkinlaisia ulkonäköongelmia, esim. ei ole kasvoista ja tyylillisesti kovin kaunis tai sitten vähintään lieviä paino-ongelmia. "Itsenäiset" (hallitsevat ja luonteeltaan vaikeahkot) naiset ovat myös harvoin miesten mielestä kaikkien viehättävimpiä. Omaan taso liittyy siis usein ainakin osittain narsistiseen sokeuteen ja kapea-alaiseen ajatteluun siitä, millainen on naisen arvolle sopiva mies. Omat vajavaisuus kielletään ja halutaan nähdä ongelmat tasottomissa miehissä.
Ja niin, onhan niitä oikeasti sellaisia koulutettuja naisia, joilla on kaikki palaset kohdillaan. Ainakin omalle kohdalle sattunut kuitenkin niin, että ne, joilla on kovimmat luulot itsestään, ovat harvoin todellisuudessa niitä kaikkein tasokkaimpia.
Mä en kyllä allekirjoita tuota koulutettujen miesten ulkoista viehättävyyttä . Kyllähän jokaisella raksatyömaalla on keskimäärin paremman näköisiä miehiä kuin yliopiston käytävillä näkee. Naisten tasoa en sitten ole miettinyt. Itse olen akateeminen nainen mutta suosinut aina ei-akatermisia miehiä deittailussa. Pitkälti näiden pinnallisten syiden vuoksi.
Mieheni on akateeminen, minä en niinkään (pelkkä amk). Silti voimme käydä pitkiäkin keskusteluja aiheesta, mistä toisella ei välttämättä ole mitään tietoa, koska olemme vastaanottavia ja pystymme helposti yhdistämään uutta tietoa vanhaan. Esim. kerran mies tuskasteli koodauksen parissa, mies selitti ja minä kyselin, ja kun pikkuhiljaa sain asiasta kiinni niin mietittiin yhdessä missä on vika. Lopulta minä olin se, joka huomasi virheen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
http://vintti.yle.fi/yle.fi/tv1/juttuarkisto/asia/parittomat-%E2%80%93-…
Muistatteko tämän parittomat sarjan?
Sarjan Riitta tohtorinainen kuoli.
Olen akateemisesti koulutettu ja älykkääksi haukuttu nainen.
Sosiaalista vuorovaikutusta ei opi kirjoista lukemalla. Oma kokemus akateemisista, monta koulutusta suorittaneista miehistä, parisuhteessa on, että jos ne ei osaa puhua hankalista asioista ja ratkaista ongelmia puhumalla, suhde ei onnistu. Harmi vaan, nekin mököttää ja älyllisesti fiksut tai kirjaviisaat voi olla sosiaalisilta vuorovaikutuskyvyiltään täysin uunoja. Sosiaalista älyä ei opi kirjoja lukemalla vaan harjoitus tekee mestarin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen akateemisesti koulutettu ja älykkääksi haukuttu nainen.
Sosiaalista vuorovaikutusta ei opi kirjoista lukemalla. Oma kokemus akateemisista, monta koulutusta suorittaneista miehistä, parisuhteessa on, että jos ne ei osaa puhua hankalista asioista ja ratkaista ongelmia puhumalla, suhde ei onnistu. Harmi vaan, nekin mököttää ja älyllisesti fiksut tai kirjaviisaat voi olla sosiaalisilta vuorovaikutuskyvyiltään täysin uunoja. Sosiaalista älyä ei opi kirjoja lukemalla vaan harjoitus tekee mestarin.
0/5. Kukaan akateeminen ei käytä vakavissaan sanaa "kirjaviisas ".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen akateemisesti koulutettu ja älykkääksi haukuttu nainen.
Sosiaalista vuorovaikutusta ei opi kirjoista lukemalla. Oma kokemus akateemisista, monta koulutusta suorittaneista miehistä, parisuhteessa on, että jos ne ei osaa puhua hankalista asioista ja ratkaista ongelmia puhumalla, suhde ei onnistu. Harmi vaan, nekin mököttää ja älyllisesti fiksut tai kirjaviisaat voi olla sosiaalisilta vuorovaikutuskyvyiltään täysin uunoja. Sosiaalista älyä ei opi kirjoja lukemalla vaan harjoitus tekee mestarin.
0/5. Kukaan akateeminen ei käytä vakavissaan sanaa "kirjaviisas ".
Vau, tunnet siis kaikki tämän maan sadattuhannet akateemiset kun pystyt tällaisen väitteen esittämään :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän että jos ei olla samalla aaltopituudella niin on vähemmän puhuttavaa ja kemiat/intressit ei välttämättä kohtaa mutta ärsyttää tuo akateemisuuden ja korkean koulutuksen jankkaaminen. Kuulostaa melko itserakkaalta tapaukselta. Se että on käynyt yliopiston ei välttämättä tee kenestäkään todella älykästä, saatikka viehättävää ihmistä.
Vierailija kirjoitti:
Alakohtaiset äo:n erot eivät mene ihan toivotusti tai yhteiskunnallisen arvostuksensa mukaan sikäli kuin niitä on ylipäänsä laadittu muussa kuin leimaamishengessä. Silti Suomessakaan ei juuri esiinny esim. lääkispudokkaita, koska pääsykoe on sille alalle ollut se tarvittava seula, josta lyhyen matikan lukijatkin ovat todistetusti selvinneet. Matemaattisille aloille on helppo päästä sisään, mutta niiltä on vaikea päästä ulos paperit kädessä. Luotettavia testejä asiasta ei ole tehty, mutta tehtyjen peruustella esim. lääkiksen kykenee suorittamaan läpi jo 115 äo:llä, mutta fysiikka, historia, kemia vaativat sitten joidenkin lähteiden mukaan hieman korkeampaa älyä < 120. Suomessa yliopistoon opiskelemaan päässeitä ei myöskään samalla tavalla tiputeta jatkosta heikon suoritumisen vuoksi kuin muualla, joten siksi googlettamalla saaduilla "tilastoilla" voi heittää sitä vesilintua.
Onhan joihinkin pääsykokeet. Muuallahan on niin että kaikki pääsee ja baskat tippuu rattailta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän että jos ei olla samalla aaltopituudella niin on vähemmän puhuttavaa ja kemiat/intressit ei välttämättä kohtaa mutta ärsyttää tuo akateemisuuden ja korkean koulutuksen jankkaaminen. Kuulostaa melko itserakkaalta tapaukselta. Se että on käynyt yliopiston ei välttämättä tee kenestäkään todella älykästä, saatikka viehättävää ihmistä.
Onhan se selvää ettei välttämättä olla samalla aaltopituudella muttei jos se ei haittaa ja se on ok kummallekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässäkin ydinongelma taitaa olla arvostusten eroavuudet.
On totta, että ns. monella tasolla korkealuokkaisia miehiä on määrällisesti vähän. He sitten ovatkin paljon tasokkaampia, ulkoisesti viehättävämpiä ja parempituloisia kuin keskimääräiset akateemiset naiset. Tuollaisilla miehillä ei tosiaan ole välttämätöntä hinkua lisääntyä tai jos on, niin se onnistuu kyllä vanhemmallakin iällä melko varmasti.
Naiset arvostavat koulutusta itsessään korkealle joo, mutta sitten tulee se kaikki muu eli miesten ulkonäkö- ja luonnepreferenssit. Aika monella omasta mielestään "tasokkaalla" (koulutetulla) naisella on jonkinlaisia ulkonäköongelmia, esim. ei ole kasvoista ja tyylillisesti kovin kaunis tai sitten vähintään lieviä paino-ongelmia. "Itsenäiset" (hallitsevat ja luonteeltaan vaikeahkot) naiset ovat myös harvoin miesten mielestä kaikkien viehättävimpiä. Omaan taso liittyy siis usein ainakin osittain narsistiseen sokeuteen ja kapea-alaiseen ajatteluun siitä, millainen on naisen arvolle sopiva mies. Omat vajavaisuus kielletään ja halutaan nähdä ongelmat tasottomissa miehissä.
Ja niin, onhan niitä oikeasti sellaisia koulutettuja naisia, joilla on kaikki palaset kohdillaan. Ainakin omalle kohdalle sattunut kuitenkin niin, että ne, joilla on kovimmat luulot itsestään, ovat harvoin todellisuudessa niitä kaikkein tasokkaimpia.
Tästä tuli mueleen sivujuonne, että oman tahdon ja kompetenssin omaavaa naista pidetään vaikeana. Vaikeus lienee siinä, ettei kyseinen nainen alistu miehen (usein hölmöihinkin) käsityksiin siitä miten eletään ja ollaan. Sen sijaan että mies opettelisi vuorovaikutustaitoja, nainen leimataan hankalaksi ja epäviehättäväksi. Jos naisen viehättävyys on olla kaunis jeesjeesmyötäilijä, on yleisesti ottaen helpompaa olla yksin.
rotissööri kirjoitti:
Minä olen luullut ja (kokenut) että kun rakastutaan niin siinä ei statuksia katella. Kyllä ihmiset on pihalla. Ei ihme että erotaan. Perusjutut kadoksissa. Ei oo koskaan tainneet olla rakastuneita.
Mitä olen seurannut ystävieni suhteita (yhtä lukuunottamatta, joka sitten onkin ollut siippaansa kanssa kauan yhdessä) he pariutuvat lähinnä koska haluavat seurustella jonkun kanssa, eivät siksi että ovat rakastuneita. En edes pysy mukana heidän seurustelukuvioissaan.
Kerrankin yksi kaverini minulle tokaisi että on suhteessa tylsää eikä tiedä huvittaako enää olla siinä ja muutenkin puhui tavalla mikä sai minut pyörittelemään silmiäni. No, meni pari kuukautta niin kertoi minulle katkerana että poikaystävä oli "löytänyt jonkun toisen". Ei siis pettänyt, todennut vain löytäneensä jonkun toisen ja sanonut että parempi meidän erota. Hänen katkeruutensa tuntui minusta todella käsittämättömältä sen jälkeen miten puhui kumppanista tylsänä itsestäänselvyytenä jonka ehkä jättää. Veikkaan että poikkis vaistosi olevansa merkityksetön ja tunteet kuolivat.
Itse en tällaiseen pystyisi, mieluummin olen yksin kuin seurustelen vaan sen takia kun se on tapana...
Minä halusin lapsen ja kun ei ollut sopivaa miestä, tein sen yksin hedelmöityshoidoilla, jotka maksoin itse. Myöhemmin tapasin sen oikean miehen ja meistä tuli uusperhe. Sen oikean tapaaminen vain oli niin vaikeaa, ettei ollut aikaa enää odotella kolmikymppisenä.
Olen iloinen, että toimin näin ja olin kranttu. Mitkä sitten olivat ne huimat vaatimukset miehelle? Se että on normaalipainoinen (karsii heti 70% miehistä pois), omaan silmään hyvännäköinen, sama älykkyystaso kuin itselläni, järkevät mielipiteet ja hyvä arvostelukyky, ei alkoholi- tai päihdeongelmaa, ei väkivaltainen, on mukava ja puolisoa kunnioittava luonne, tekee kotitöitä oma-aloitteisesti, on hyvä seksissä ja haluaa harrastaa sitä ja että meillä on oikeaa kemiaa. Ja että mies on halukas sitoutumaan ja luotettava, eikä pettäjä.
Tällaisia miehiä ei ole kuin kourallinen Suomessa ja kestää kauan tavata sellaista. En käsitä, mistä noista vaatimuksista olisi ollut edes mahdollista joustaa? Klassisesti kai kemiasta ja vetovoimasta, mutta silloin suhteesta olisi tullut täysin seksitön, jolloin miestä tuskin olisi kiinnostanut sitoutua saati edes seurustella. En voi harrastaa seksiä vastenmielisenä kokemani miehen kanssa. Kyllä platoninenkin suhde olisi minulle siis köynyt, mutta ei kenellekään miehelle.
Jokainen huomaa, ettei vaatimuksissani ole yhtään kohtaa koskien miehen koulutustasoa, ammattia tai varallisuutta. Itse olen akateeminen ja hyvintoimeentuleva, joten miehen ei tarvitse olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
!
En tiedä systeemejä kun sain luomuna vauvan ihan parisuhteessa. Naiset jotka haluaa syystä tai toisesta vieraan spermalla nk spermapankki niin onko pussin kyljessä tai missä lie on se sperma ehkä lasipuikossa niin tietoa onko mies miten koulutettu jne? Vai onko vaan pituuspainosilmätharmaatkeltaiset ja sitä rataa
Spermaa ei saa tilata ulkomailtakaan yksityisesti, vaan sitä toimitetaan ainoastaan laillisesti toimivalle lääkäriasemalle. Eli lait säätelevät näitä asioita. Suomeen ei voi tilata mistään sellaista ns valikoitua spermaa, jonka ominaisuuksia ulkomaisissa spermapankeissa luetellaan. Meillä lain mukaan on myös lapsella oikeus saada tietää luovuttajan henkilöllisyys, mikä vaikeuttaa lahjasolujen käyttöä. Todellisuudessa sinkkunaisen ainoa tapa saada lapsi yksin ilman hoitoja on suojaamaton seksi jonkun miehen kanssa. Siinä on riski saada tauteja ja siinä myös tulee huijanneeksi jonkun miehen isäksi, jolla on muuten myös elatusvelvollisuus lapsesta. Eli yksinkertaisempaa virallisten hedelmöityshoitojen kautta.
Vierailija kirjoitti:
Minä halusin lapsen ja kun ei ollut sopivaa miestä, tein sen yksin hedelmöityshoidoilla, jotka maksoin itse. Myöhemmin tapasin sen oikean miehen ja meistä tuli uusperhe. Sen oikean tapaaminen vain oli niin vaikeaa, ettei ollut aikaa enää odotella kolmikymppisenä.
Olen iloinen, että toimin näin ja olin kranttu. Mitkä sitten olivat ne huimat vaatimukset miehelle? Se että on normaalipainoinen (karsii heti 70% miehistä pois), omaan silmään hyvännäköinen, sama älykkyystaso kuin itselläni, järkevät mielipiteet ja hyvä arvostelukyky, ei alkoholi- tai päihdeongelmaa, ei väkivaltainen, on mukava ja puolisoa kunnioittava luonne, tekee kotitöitä oma-aloitteisesti, on hyvä seksissä ja haluaa harrastaa sitä ja että meillä on oikeaa kemiaa. Ja että mies on halukas sitoutumaan ja luotettava, eikä pettäjä.
Tällaisia miehiä ei ole kuin kourallinen Suomessa ja kestää kauan tavata sellaista. En käsitä, mistä noista vaatimuksista olisi ollut edes mahdollista joustaa?
Öööööö? Aika monesta. Minä olisin karsiutunut jo alkuun.
tohtorismies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tohtorismies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arkielämä on arkielämää, ammatilliset jargonit on erikseen.
Amiksen kirjoitus, toiveajattelua.
No ei ole vaan täyttä totta. En ole myöskään mikään mr. Gere, joka olisi jotenkin pelastanut vaimoni. Hän olisi saanut varmasti todella hyvän aviomiehen joka tapauksessa. Hän on sinut itsensä kanssa ja kunhan nämä yli-ihmisiä pyydystävät naiset ja miehet keskittyisivät muihin ihmisiin ympärillään, niin huomaisivat löytävänsä upeita ihmisiä ympäriltään.
Tää on niin totta. Digitalisaatio on vääristänyt kaikki sosiaaliset "normit". Ei ihmiseen voi tutustua jollain "vaatimuslistalla". Kyl on menny jengi pilalle ja sekaisin.
*Äo > 120* korjaus edelliseen.