Mitä sairauksia teillä on, mistä ihmisillä tuntuu olevan väärät käsitykset tai eivät tiedä mitä se sairaus oikeasti on?

Onhan noita diagnooseja ja sairauksia. Viimeisimpänä cushing.

Vierailija kirjoitti:

Krooninen parantumaton syöpä.

Ihmisillä on se käsitys, että kun sairastuu syöpään se on  sitten suora ja lyhyt tie hautaan. Niin se ei todellakaan läheskään aina ole. 

Syöpä on yleisnimitys suurelle joukolle erilaisia sairauksia, joiden syyt, luonne ja ilmeneminen voivat olla hyvin erilaisia. Täysin yksiselitteistä määritelmää syövälle ei ole.

Itselläni reilu viisi vuotta diagnoosista, onkologini mukaan olen kuitenkin sairastanut vuosikausia ennen taudin toteamista. En parane koskaan, mutta saan sairauteeni täsmä hoito atabletttimuodossa ja kasvaimeni on kutistunut kolmasosaan diagnoosihetkestä ja veriarvot yms. hyvät. Ei levinneisyyttä.

Syöpääni ei operoitu koska hankalassa paikassa, myöskään kemoterapiaa en ole saanut enkä sädehoitoa koska syöpätyyppi on sellainen että nykyinen hoitoni tehoaa hyvin ja pääsen vähäisillä sivuoireilla.

Jos tämänhetkinen hoito lakkaaa tehoamasta, o

Minulla on KLL enkä ole yhtä onnellisessa asemassa kuin sinä.

Vierailija kirjoitti:

Migreeni. Yleensä ihmiset luulevat, että se tarkoittaa vain hirvittävän kovaa päänsärkyä. Tähän olen "syyllistynyt" itsekin. Esim. kun aloin nähdä valonvälähdyksiä, en tiennyt niiden liittyvän migreeniin, ja huimausta pelästyin ensin hirveästi, kun en tiennyt mistä se johtui.

Itselläni migreenityyppi, joka auravaiheessa vie sekä sanojen ymmärryksen että puheen tuoton. Saatan puhua mitä sattuu. Samalla näköhäiriö ja koko kehon toispuoleinen tikkuilu/puutuminen. Onneksi migreenini tullut harvoin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo keliakia on hupainen juttu- vissiin ainakin muiden mielestä.

Pojalla on ja työkaverilla. Vasta puhuttiin siitä että mitä ihmiset luulee siitä, esim että on ok syödä jotain ruokaa kun siitä noppii vain jauhoiset osat pois.

Samoin niinkin yleinen vaiva kuin laktoosi-intoleranssi. Siitä saa myös kuulla monenlaista esim että voit juoda ulkomailla tuotettua maitoa, voit juoda luomumaitoa tai sitä käsittelemätöntä tilamaitoa yms.

Toi maitojuttu on ihan tosi. Suomalaista maitoa käsitellään jotenkin eri lailla kuin muualla.

Ei ole. Silloin, kun kysymys on laktoosi-intoleranssista, siis siitä että ihmisen ohutsuolesta puuttuu laktoosia pilkkova entsyymi laktaasi. Kun se puuttuu kokonaan tai suurimmaksi osaksi et voi juoda mitään maitoa, et edes äidinmaitoa. Kaikki maito sisältää laktoosia, myös tilamaito ja ulkomainen maito ja vuohenmaito.

Muut vaivat ovat asia erikseen.

Skolioosi ja levottomat jalat. Kumpaankaan liittyen en ole itse törmännyt juurikaan vääriin käsityksiin, tietämättömyyteen kylläkin, mutta olen kuullut sellaisista, varsinkin jälkimmäisen osalta.

Skolioosista kerran olen kuullut johtuvan huonoista asennoista ja entisaikaan on kuulemma syyllistetty mm. repun kantamisesta toisella olalla johtuvaksi. Tosiasiassa syntyyn ei voi itse vaikuttaa eikä myöskään ehkäistä.

Levottomia jalkoja on ilmeisesti monilla jopa lääkäreiden toimesta epäilty joko psyykkiseksi ongelmaksi taikka jonkinlaisiksi pakkoliikkeiksi, vaikka neurologisesta vaivasta on kyse, johon tarjolla on lääkehoitoa. Nykyään tiedetään usein liittyvän raudanpuutokseen, joka voi olla myös ferritiinin ollessa viitearvoissa. Toisinaan saa neuvoksi ottaa magnesiumia, mutta sehän auttaa lihaskramppeihin, jotka ovat eri asia.

Molemmista vaivoista olen saanut kertoa lääkäreille. Viime vuosina tietämys tuntuu lisääntyneen.

vaikea gynekologinen sairaus, aiheuttaa mm. mt-ongelmia ja lapsettomuutta. vaikeuttaa parisuhteen muodostamista. joskus terveydenhuollossa vähätelty, ei oo tarpeeksi tietotaitoa hoitaa tätä sairautta. 

Vierailija kirjoitti:

Noh, ADHD, mutta todennäköisesti minulta löytyisi muutakin jos menisin uudelleen perusteellisiin tutkimuksiin. En saata huomata jotain muille ilmiselvää, aivoni eivät suodata informaatiota oikein. Joku laite saattaa piipittää töissä korvani juuressa, mutta tajuan sen vasta kun joku sanoo asian tai saatan etsiä jotain tulostuspaperilaatikkoa ihan joka paikasta, vaikka eteisessä lattialla olisi laatikko jossa on kissan kokoisilla kirjaimilla lappu "UUDET TULOSTUSPAPERIT". Toisaalta välillä pieninkin uusi ärsyke sattaa tehdä vaikka sen, että en vaikkapa kuule mitä joku sanoo jonkun pienen laitteen hurinan takia. Pienessäkään univajeessa olen humalassa olevan oloinen, ahdistuessa saatan mennä täysin lukkoon ja änkyttää. Tasapainoni ja kehonhallintani on huonoa, toivon että voisin istua ruuhkabussissa penkillä ilman että tuomitaan. En kuitenkaan kehtaa kun ihmiset katsoo että siinä nuori, normaali nainen vie oikeasti paikkaa tarvitsevilta paikat. Ahdistaa l

Adhdssa on se "hauska" juttu, ettei itsekään ole ymmärtänyt sen valtavaa vaikutusta elämään, koska ei ole kokemusta muusta. Lääkityksen tuoma apu teki selväksi, kuinka kuormittavaa oikeasti onkaan jatkuvasti yrittää ylläpitää tai oikeammin palauttaa keskittymistä. Kommunikoidessa. Liikkuessa. Ajaessa, kokatessa. Tarkkuutta vaativissa asioissa. Ennakoidessa, suunnitellessa, huomioinnissa. Ajatuksissa, aisteissa. Kun nämä prosessit eivät toimi automaattisesti kuten yleensä, on hyvin työlästä yrittää pitää se jatkuvasti mielessä toiminnan ohella, jotta välttää haitat. Kuinka varmistat että huomaat, mitä et huomaa huomata? Stressaavaa ja tietenkin osin mahdotonta.

Lääkitys simuloi ilmeisesti melko hyvin kokemusta ilman adhdn tuomien haittojen kanssa olemista. Itselle on avautunut moni yleisesti jaettu kokemus ensimmäistä kertaa lääkityksen myötä. Esimerkiksi asioiden vaivattomuutta tai mielekkyyttä koskien. Kuinka vähän ne ehkä ovatkaan mielipidekysymyksiä, kuinka järjetön muuttuu itsestäänselväksi yhdellä napilla. Lääkittynä ei olekaan vaikeaa kuunnella asioita loppuun ja toisaalta voi sulkea ympäristön melun tarvittaessa ulos jos täytyy ajatella jokin ajatus loppuun. Täydellisen kätevää, nopeaa, helppoa ja vaivatonta. Lisäksi ehtii vieläpä pysähtyä miettimään ennen toimintaa tai reagointia. Niin sisäinen kuin ulkoinen kakofonia vaimenee, koska ärsykkeiden suodattaminen mahdollistuu keskittymisen suuntaamisen kautta. Yksi asia, ei kaikki päällekkäin. Voi valita, kuinka haluaa ja on tarpeen toimia ja sitten voi myös onnistua siinä mikä on todella antoisaa ja kerrankin juuri niin tehtävissä, jopa helpohkosti, kuin aina muut ovat väittäneetkin.

Mulle viimeksi viime viikolla lekuri tokas, jotta lorvikatari taitaa nyt tosissaan vaivata. Naurettiin ihan kybällä, koska tuo johtui siitä, että olen nyt seitsemäkymppisenä kieltäytynyt enää menemään hoitajan töihin, johon vähän väliä pyydetään, kun on pulaa väestä. Lupasin itselleni, jotta kun 70 mittarissa, sitten jään ihan tosissaan nauttimaan eläkepäivistä. 

Oikeesti olen onnellisessa asemassa, eli ei sairauksia eikä mitään lääkityksiä. Kunto ja mieli hyvät. Ihana koira pitää huolen, jotta varmasti tulee ulkoitua satoi tai paistoi. En missään tapauksessa vähäksy muiden ongelmia tai sairauksia, mutta tuo juttu oli vaan niin hauska siinä tilanteessa kun se tapahtui, että ainakin 5 vuotta lisää elinaikaa toi ne naurut. 

Kaksisuuntainen mielialahäiriö. Lähinnä siihen kuuluvat maniajaksot. Moni kelle oon kertonut on ottanut ne vitsinä tai heittänyt niistä vitsiä. Ei oo ymmärtänyt että se on oikea ongelma mistä kärsin kun vauhtia on liikaa, itsesuojeluvaisto puuttuu, rahat menee jne. Oon jopa kuullut kerran lauseen "oot paljon kivempi maniassa". Aa kiitti vaan.

Sekamuotoinen astma,2tyypin diabetes,psoriasis,korkea kolesteroli,verenpainetauti,erilaisia allergioita,tasapainohermon tulehdus,nivelrikko,laktoosiintoleranssi,alkava glaukooma,pahasti rapautunut selkä.Onhan noita ja edelleen töissä,en valita minkäs voi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noh, ADHD, mutta todennäköisesti minulta löytyisi muutakin jos menisin uudelleen perusteellisiin tutkimuksiin. En saata huomata jotain muille ilmiselvää, aivoni eivät suodata informaatiota oikein. Joku laite saattaa piipittää töissä korvani juuressa, mutta tajuan sen vasta kun joku sanoo asian tai saatan etsiä jotain tulostuspaperilaatikkoa ihan joka paikasta, vaikka eteisessä lattialla olisi laatikko jossa on kissan kokoisilla kirjaimilla lappu "UUDET TULOSTUSPAPERIT". Toisaalta välillä pieninkin uusi ärsyke sattaa tehdä vaikka sen, että en vaikkapa kuule mitä joku sanoo jonkun pienen laitteen hurinan takia. Pienessäkään univajeessa olen humalassa olevan oloinen, ahdistuessa saatan mennä täysin lukkoon ja änkyttää. Tasapainoni ja kehonhallintani on huonoa, toivon että voisin istua ruuhkabussissa penkillä ilman että tuomitaan. En kuitenkaan kehtaa kun ihmiset katsoo että siinä nuori, normaali nainen v

"Lääkittynä ei olekaan vaikeaa kuunnella asioita loppuun ja toisaalta voi sulkea ympäristön melun tarvittaessa ulos jos täytyy ajatella jokin ajatus loppuun. Täydellisen kätevää, nopeaa, helppoa ja vaivatonta. Lisäksi ehtii vieläpä pysähtyä miettimään ennen toimintaa tai reagointia. Niin sisäinen kuin ulkoinen kakofonia vaimenee, koska ärsykkeiden suodattaminen mahdollistuu keskittymisen suuntaamisen kautta. Yksi asia, ei kaikki päällekkäin. Voi valita, kuinka haluaa ja on tarpeen toimia ja sitten voi myös onnistua siinä mikä on todella antoisaa ja kerrankin juuri niin tehtävissä, jopa helpohkosti, kuin aina muut ovat väittäneetkin."

Minulle tuli tuo sama kokemus mielialalääkkeen kanssa. Pystyin rauhoittumaan, ajatukset eivät laukanneet ennakoivasti moniin eri suuntiin ja eri kysymyksiin, vaan pystyin kuuntelemaan, mitä asiakas tiskin toisella puolella selitti, ja pystyin käsittelemään yhden asian kerrallaan.

Vierailija kirjoitti:

Selkärankaeuma kohta 30 vuotta ja sille estolääkitys kun selvisi.  Ei ole toistaiseksi vaikuttanut tavalliseen elämään mitenkään vaikka epäilemättä oli syy lentopallouran aikaisiin ongelmiin ja homman loppumiseen.

 

Virallisena selkärankareumapotilaana vedin rinnalle aikanaan raakana 100kg, ts hakematta alhaalta kyykkäämällä.

(painonnostoa Kaarlo Kangasniemi-tyylillä) 

Minulla sama sairaus, melkein 20 vuotta ollut jo. Mikä lääkitys sinulla? Biologinen? Itsellä käytössä särkylääkkeet ja Triptyl, muita sopivia ei ole vielä löytynyt pahojen sivuvaikutusten vuoksi. Säännöllinen kuntosaliharjoittelu onneksi lievittää kipuja. 

Ei varsinaisesti sairaus, mutta olen lievästi kehitysvammainen. Saan usein kuulla todella outoja kysymyksiä kuten vaikka, että osaanko lukea, tunnenko kellon ja että osaanko käydä vessassa yksin ilman apua. Myös sitä ihmetellään, että minä osaan kirjoittaa todella hyvin vammastani huolimatta. Minulla vain sattuu olemaan melko epätasainen kykyprofiili. Kielelliset taidot ovat minulla melkein "normaaliälyisen ihmisen" tasoa, kun taas joissain asioissa pärjään selvästi huonommin. Esimerkiksi oudoissa paikoissa liikkuminen, rahankäyttö ja vaikka kotitöiden suunnittelu ovat haasteellisia. Eli vaikka sen hahmottaminen, että minkä verran minulla on rahaa käyttää ruokaan ja mitä kaupasta kannattaa ostaa etten osta liikaa tai toisaalta liian vähän ruokaa. Sitten sosiaaliset taidot ovat todella huonot. Se voi ihmetyttää ihmisiä kun jossain asiassa olen todella hyvä ja itsenäisesti pärjäävä kun taas jossain asiassa tarvitsen paljon apua ja ohjausta.

Olen ollut pari kertaa psykoosissa. Monesti ihmiset tuntuvat ajattelevat, että psykoosissa oleva ihminen on väkivaltainen ja vaarallinen hullu, joka suunnilleen suunnittelee jotain paloittelumurhaa tai kouluammuskelua. Joku saattaa ehkä sellaista suunnitella ja toteuttaa psykoosissa, mutta eivät läheskään kaikki. Itse olin esimerkiksi todella henkisesti lamaantunut, pelokas, ahdistunut ja kykenin hädin tuskin pitämään huolta itsestäni. En todellakaan ollut väkivaltainen muita kohtaan, päinvastoin jouduin itse kokemaan muiden taholta henkistä väkivaltaa ja kaltoinkohtelua. Myös heiltä, joiden mielestä olin murhanhimoinen ja mielipuoli hullu.

Adhd. Moni terveysalan ammattilainenkin pitää sitä jonain mut-häiriönä. Puhumattakaan sitten maallikoita joidenka mielestä kaikki levottomuus on "adhd:ta"

Minun lapsuudessa käytettiin "CP" - nimitystä haukkumasanana ja monelle jäi käsitys, että se on joku henkinen kehitysvamma. Nyt on vähän sama tämän adhd:n kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

"Adhd. Moni terveysalan ammattilainenkin pitää sitä jonain mut-häiriönä."......

Piti olla mt-häiriönä eikä mut-... 

Vierailija kirjoitti:

Crohnin tauti. Ihmiset alkaa aika usein jakaa vinkkejä siitä miten joku naapurin kummin kaima kokeili jotain ihmeellistä munkkien tekemää luontaistuote ihmejuomaa ja parani kokonaan. Tai sitten käsitys siitä on että "ai, niin sulla on siis joskus maha vähän kipeä, niin minullakin, kun jätin asian x pois niin ei enää turvota" ja heillä siis kyse ihan vaan normi vatsavaivoista, ei tulehduksellisesta suolistosairaudesta.

Moni ei myös tiedä kuinka laaja kirjo oireita tähän kuuluu tai voi kuulua. Aina vaan ajatellaan vatsakipuja tai ripulia. Eikä ajatella kuinka rajuja sivuoireita ne lääkkeet voi aiheuttaa. Lääkkeistä voi saada mm. diabeteksen tai haima/maksa tulehtua. On silmäoireita, niveloireita, osteoporoosia ja laihtumista. Verenvuotoa, pahoinvointia, ruokahaluttomuutta, fatiikkia eli voimakasta uupumista. Tukoksia, fisteleitä, haavaumia.

Yksi outo juttu on myös että ihmiset välillä ajattelee että tiedän etukäteen mikä vointi mi

Tiedän tunteen, ihan täysin. Itselläni on colitis ulcerosa ja vaikka olen melko ymmärtäväinen ja pitkämielinen ihminen, niin välillä menee hermot kaiken maailman ruokavalioiden tyrkyttäjiin. 

Ruokavaliolla voi olla suurikin vaikutus oireiden voimakkuuteen, mutta mikään yksittäinen ruoka-aine ei näitä sairauksia aiheuta eikä mikään ruokavalio niitä myöskään paranna. Eihän kukaan sairastaisi, jos näin olisi. 

Tulehdukselliset suolistosairaudet eivät ole "vatsavaivoja", vaan autoimmuunisairauksia, joiden oireet voivat olla hyvinkin moninaisia, eivätkä välttämättä oireile suolistossa lainkaan. 

Vierailija kirjoitti:

Sekamuotoinen astma,2tyypin diabetes,psoriasis,korkea kolesteroli,verenpainetauti,erilaisia allergioita,tasapainohermon tulehdus,nivelrikko,laktoosiintoleranssi,alkava glaukooma,pahasti rapautunut selkä.Onhan noita ja edelleen töissä,en valita minkäs voi.

Karnivorismi olisi erinomaisen suureksi avuksi.

Diabetes. Syö vähemmän sokeria ja suklaata niin diabetes häviää.

Mistään haiman toimintahäiriöstä ei tietenkään ole mitään tietoa.

Tai olisit valinnut vanhempasi paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Polvien nivelrikko. Aika moni luulee, että se paranee punttitreenillä tai hierojan taikakäsillä.

Sama ohje vielä kun olet jonossa polviproteesin asennukseen:

'Setäni parani täysin juoksemalla eikä hänelle tarvinnut asentaa proteesia. Ota niskasta kiinni ja lähde juoksemaan.'