Lue keskustelun säännöt.
Mies petti lauantaina, meillä pienet lapset ja minä haluan erota, mies on kuin mitään ei olisi tapahtunut
30.07.2019 |
Sain yhteiseltä tutulta kuulla, että mieheni oli baarissa pussaillut jonkun naisen kanssa lauantaina, tämä tuttu oli nähnyt. Mies ei ollut humalassa ja tuli melko aikaisin yöksi kotiin, joten varmaan jäi pussailuksi, mutta minulle se on pettämistä ja mies tietää, että en hyväksy minkäänlaista pettämistä edes pussailua. Mies ei millään tavalla kieltänyt asiaa kun sanoin että sain kuulla tutulta mitä hän oli nähnyt (eli siis myöntää koko jutun). Mutta vähättelee tapahtunutta, on kuin mitään ei olisi tapahtunut ja syyttää vain minua siitä, että en ole huomioinut häntä riittävästi, niin siksi hän teki mitä teki.
Sanoin miehelle siinä heti, että haluan eron koska hän petti. Mies ei suostu kuuntelemaan minua eikä keskustelemaan asiasta, alkaa vain syyttelemään minua siitä että en ole huomioinut. Meillä on kaksi pientä lasta, kolmevuotias ja yksivuotias ja pikkulapsiarki on aika rankkaa niin en olekaan huomioinut samoin kuin ennen lapsia, en edes ehtisi tässä arjessa millään.
Olen todella ahdistunut tilanteesta. Joudun nyt järjestämään itselleni uuden elämän yksin lasten kanssa, muuttamaan, etsimään uuden asunnon jne. Meillä ei ole juurikaan tukiverkkoja, niin jään ihan yksin. En tiedä vielä miten paljon mies aikoo tavata lapsia sitten eron jälkeen, mutta saa tietenkin tavata niin paljon kuin haluaa. Hänellä vain on aika kiireinen työ, joten... Ahdistaa erota, mutta ei ole vaihtoehtoa, koska en voi enää rakastaa miestä, joka on pettänyt minua etenkin kun mies vähättelee koko asiaa ja syyttelee minua tapahtuneesta. Ahdistaa jäädä lasten kanssa yksin. Miten selviän arjesta? Miten selviän taloudellisesti? Miten jaksan?
Miksi mies on kuin mitään ei olisi tapahtunut? Hän vaikuttaa iloiselta ja käyttäytyy kuin meillä olisi kaikki hyvin ja kuin ennenkin, sivuuttaa kaiken tulevaan eroon liittyvän. Kun alan puhumaan erosta niin laittaa kädet korville tai menee toiseen huoneeseen. Ja muutaman minuutin päästä on taas kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Onko kukaan ollut vastaavassa tilanteessa? Miten selvisit erosta?
Kommentit (693)
Vierailija kirjoitti:
Kun olin nuori vaimo niin pussaamine olisi ollut minullekin pettämistä ja ehkä jopa eron syy. Nyt, 30 vuoden avioliiton jälkeen edes satunnainen seksi vieraan kanssa ei aiheuttaisi avioeroa ellei pettäjä sitä haluaisi. Jos miehelläni olisi pitkä salasuhde niin se olisi ovi avioeroon.
Kun on nähnyt paljon eroja ympärillä ystävissä ja tuttavissa ja niiden erojen seurauksia niin sitä oppii näkemään mikä kannattaa ja mikä ei.
Minulla mieheni yksittäinen vieraan naisen kanssa pussaaminen olisi peiliin katsomisen paikka. Miksi joku toinen kiinnostaa enkä minä. Ja toisaalta kysyisin mieheläni pussasiko hän sitä naista vai nainen häntä, silläkin on merkitystä.
Hohhoijaa. Pidätkö muutenkin alistumisesta vai talousko pidättelee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eihän sitä nyt millään voi uskoa että oikeasti olisit eroamassa jonkun yksittäisen pussailun takia. Mies varmaankin uskoo, että rauhoitut siitä ja kaikki jatkuu kuten ennenkin. Etteet nyt sentään lapsillekin aiheuta eron tuskaa jonkun noin vähäpätöisen takia.
Mutta toki, kyllä sinä siitä miehestä eron saat jos haluat. Ja varmaan pärjäätkin, niin kuin muutkin.
Eroamassa vain yksittäisen pussailun takia? Mies vaikuttaa todella omituiselta ja itsekkäältä. Ihan kuin hänellä ei oli mitään kehittyneitä keinoja käsitellä ongelmia tai asettua toisen asemaan. Käyttäytyy kuin mitään ei olisi tapahtunut. Kirjaimellisesti ei suostu kuuntelemaan vaimoaan lainkaan. Lyö kädet korville, poistuu paikalta kun pitäisi puhua. Suhtautuu omaan pettämiseensä kuin se olisi hyväksyttävä keino "näpäyttää" vaimoaan ja rangaista tätä. Kohtelee vaimoaan, kuin tämä olisi sekaisin, jos hän ilmaisee loukkaantumisensa asiasta. Todellakin kannattaa erota. Tuollainen tulee vain pahenemaan.
En eroaisi yhden pussailun takia, mutta puhumattomuuden ja epäkunnioituksen vuoksi kyllä. Tosin nyt ottaisin vähän pakkia. Et ole töissä ja sinulla on pienet lapset. Yksin tulee olemaan todella rankkaa. Ja uutta prinssiä tuskin elämääsi mahtuu kun energia menee pieniin lapsiin. Harva mies uskaltautuu kahden pikkulapsen isäpuoleksi, he juoksevat kun tajuavat tilanteen.
Itse jäisin toistaiseksi. Lähtisin esim. viikoksi muualle selvittämään päätä. Sitten eläisin järkiliitossa kunnes olisin töissä ja lapset isompia. Jos meno olisi esim kahden vuoden päästä sama, niin sitten lähtisin, mutta sopisin tarkkaan viikko-viikko-systeemistä.
Ja sanon tämän kaikella hyvällä. Minulla on puhumaton, tunnekylmä mies ja pienet lapset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän erikoinen koko tämä tarina... Hakiko miehesi kenties huomiotasi tällä? Mikä teillä ollut tilanne kotona aikaisemmin? Onko muita ongelmia?
Aika nopeasti ihmiset kyllä eroamassa. Puhu miehesi kanssa ja anna ajan kulua. Yritä saada itse asioita paremmaksi kotona, jotta miehesi (ja itse tietysti myös) olisi tyytyväinen kotitilanteeseen. Erota kerkeää aina, unohda se nyt tässä vaiheessa. Puhukaa asioista.
Muita ongelmia on pikkulapsiarjen rankkuus ja se että molemmat on siitä aika väsyneitä. Ei minulla ole aikaa saada asioita paremmaksi kuin nyt arjessa, minun aika menee näihin lapsiin ja kotiin ja arkeen, teen jo nyt niin paljon kuin vain ehdin. Meillä ei ole sellaisia mummoja ja kummeja, jotka hoitaisivat lapsia. Ap
Eli sinä olet elänyt siellä kuplassasi ja mies on ollut kaiken tämän ulkopuolella?
Missä kuplassa? Olen elänyt kahta pientä lasta hoitaen. Se täyttää koko arjen vaikka ei itse haluaisikaan koko arkea siihen käyttää, tiedoksi sinulle. Mies käy töissä, hänellä on kiireinen työ ja välillä työmatkojakin. Ap
Eli olet hukannut itsesi lapsiin ja unohtanut parisuhteen. Miehesi ei elä samaa arkea kuin sinä. Henellä on kodin ulkopuolinen maailma johon hän kaipaa myös sinua. Sinun kupla on koti ja lapset eikä siihen mahdu mies joka kenties vielä tekee kotona kaiken väärin ja liian vähän.
-ohis-
Miten minä tästä irrottaudun sinne kodin ulkopuoliseen elämään miehen kanssa, kun meillä ei ole niitä kummeja ja mummeja hoitamassa lapsia, mies ei ole halunnut että palkkaisimme ulkopuolisen lastenhoitajan? Mies itse tekee pitkiä työpäiviä ja työmatkoja, joten sitä ns. omaa aikaakin minulla on vain vähän. Ap
Alan olla sitä mieltä etten yhtään ihmettele miehesi tekoa...
Muista että jatkossa olet vaimo joka erosi suukon takia miehestään.
Olin puhunut miehelle jo ennen naimisiinmenoa, että jos on jotain pussailua niin otan siitä eron. Eli olin miettinyt asian jo valmiiksi vuosia sitten ja kertonut miehelle. Ap
Eli olet antanut selkeät ohjeet mitä tehdä, jos haluaa erota. Fiksua! Mieshän toimii phjeiden mukaan. Miksi valitat? Sun pitäisi olla nyt sanojesi mittainen nainen ja erota välittömästi ilman mitään keskusteluja.
Mitäs jos vaikka ottaisit ihan erätauon ja miettisit sitten tulevaisuutta järkevästi. Tunnekuohussa tehdyt päätökset ovat yleensä huonoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on miehen ihan oma valinta lähteä nuoleskelemaan vierasta naista baarissa ja syyllistä on turha hakea kotoa. Suoraselkäinen jos olisi, ja tosiaan Mies, niin myöntäisi virheensä ja koettaisi edes jollakin tavoin olla pahoillaan tapahtuneesta, eikä syyttelisi vaimoaan ja näyttelisi lobotomiapotilasta.
Kyllä minua joku pussaileminenkin loukkaisi, mutta eniten varmaan se, jos toinen käyttäytyisi ap:n kuvailemalla tavalla. Tulisi sellainen fiilis, että seksikin kuitattaisiin samalla tavalla.
Toisen tunteilla nyt vain täytyy olla niin paljon väliä, että tuollaista ei tee. Humalatila ei ole mikään selitys, joka oikeuttaa toimimaan miten tahansa. Jos kontrolli menee, niin sitten täytyy olla selvinpäin.
Mies oli selvinpäin eikä selittele asiaa millään humalalla. Ei oikeastaan selittele mitenkään. Syyttelee vain minua että en ole huomioinut häntä yhtä paljon kuin ennen lapsia ja että oli minun syy siksi että pussaili. Se tässä pahinta onkin. Ei kai ole pahoillaan, ei ainakaan näytä sitä. Ap
Okei. Mutta tuo syyttely on joka tapauksessa turhaa. En lukenut koko ketjua, mutta onko mies sitten huomioinut sinua tai selkeästi ilmaissut tarpeitaan läheisyyteen, seksiin, jne? Ei se nyt niinkään ole, että sun tehtävä on vain huomioida, yhtä lailla se mies on parisuhteessa vastuussa läheisyydestä ja sen säilymisestä. Erilaiset elämäntilanteet voivat myös vähentää intiimiä kanssakäymistä, mutta sekin kuuluu elämään, ja ne kaudet on onneksi usein ohimeneviä. Tärkeintä olisi puhua ääneen.
Omassa parisuhteessa ainakin molemmat voivat sanoa ääneen, jos väsyttää tai jos on esimerkiksi kipeä. Jos väsymystä on ollut enemmän (esim. vauvavuosi) niin silti läheisyys on säilynyt, ja sille on löydetty sitten muita keinoja. Tärkeintä olisi molemminpuoleinen kunnioitus ja rehellinen keskustelu, eipä kauheasti sytyttäisi jos mies äkäilisi etten huomioi häntä. Eihän sitä vastuuta voi toiselle kipata!
Mitä sä nyt, ap, itse haluat tehdä? Onko ero oikeasti se mitä haluat? Jos tuntuu että asiasta voisi päästä yli, niin koeta jutella miehen kanssa. Pariterapiassa voi myös käydä yksinkin. Jos taas ero näyttäytyy ainoana vaihtoehtona, niin sitten ei muuta kuin toimeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun olin nuori vaimo niin pussaamine olisi ollut minullekin pettämistä ja ehkä jopa eron syy. Nyt, 30 vuoden avioliiton jälkeen edes satunnainen seksi vieraan kanssa ei aiheuttaisi avioeroa ellei pettäjä sitä haluaisi. Jos miehelläni olisi pitkä salasuhde niin se olisi ovi avioeroon.
Kun on nähnyt paljon eroja ympärillä ystävissä ja tuttavissa ja niiden erojen seurauksia niin sitä oppii näkemään mikä kannattaa ja mikä ei.
Minulla mieheni yksittäinen vieraan naisen kanssa pussaaminen olisi peiliin katsomisen paikka. Miksi joku toinen kiinnostaa enkä minä. Ja toisaalta kysyisin mieheläni pussasiko hän sitä naista vai nainen häntä, silläkin on merkitystä.
Hohhoijaa. Pidätkö muutenkin alistumisesta vai talousko pidättelee?
Ei pidättele talous, käymme molemmat töissä, omaisuutta on eikä avioehtoa. Käytännössä ei ole tarvinnut testata miten toimisin mutta näin ajattelen. Seksissä pidän alistumisesta, muuten en.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kännisekoiluna voi joskus tapahtua pussailua, mutta tässä tapauksessa mies on ollut selvinpäin. Känni ei ole tietenkään mikään puolustus, mutta silti ihmettelen, mies on toiminut ihan selvänä eli teko on harkittu. Mies ei myöskään halua selvittää asiaa tai katua tekoaan. Jäiköhän se siihen pussailuun vai käytiinkö kenties naisen asunnolla tai vaihdettiinko numeroita? Olisin vähän huolissani tulevaisuudesta... toimiiko mies aina näin, mutta ei vain ole jäänyt kiinni? Hän syyttää mielessään vaimoaan ja sallii itsensä toimia näin. Jatkossakin tällä ajatusmaailmalla voi pettää ajattelemalla, että kun vaimo ei anna hellyyttä, minulla on oikeus toimia näin. Mies pitäisi nyt saada puhumaan, että saisi selville, mitä hän asioista ajattelee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on miehen ihan oma valinta lähteä nuoleskelemaan vierasta naista baarissa ja syyllistä on turha hakea kotoa. Suoraselkäinen jos olisi, ja tosiaan Mies, niin myöntäisi virheensä ja koettaisi edes jollakin tavoin olla pahoillaan tapahtuneesta, eikä syyttelisi vaimoaan ja näyttelisi lobotomiapotilasta.
Kyllä minua joku pussaileminenkin loukkaisi, mutta eniten varmaan se, jos toinen käyttäytyisi ap:n kuvailemalla tavalla. Tulisi sellainen fiilis, että seksikin kuitattaisiin samalla tavalla.
Toisen tunteilla nyt vain täytyy olla niin paljon väliä, että tuollaista ei tee. Humalatila ei ole mikään selitys, joka oikeuttaa toimimaan miten tahansa. Jos kontrolli menee, niin sitten täytyy olla selvinpäin.
Mies oli selvinpäin eikä selittele asiaa millään humalalla. Ei oikeastaan selittele mitenkään. Syyttelee vain minua että en ole huomioinut häntä yhtä paljon kuin ennen lapsia ja että oli minun syy siksi että pussaili. Se tässä pahinta onkin. Ei kai ole pahoillaan, ei ainakaan näytä sitä. Ap
No niin. Asiasta on siis keskusteltu. Nyt vain eroa vireille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi sä roikut täällä, etkä ole hoitamassa niin kullinmuruja?
Seuraava keissi kehiin kiitos, tää on ny loppuun lypsetty!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kännisekoiluna voi joskus tapahtua pussailua, mutta tässä tapauksessa mies on ollut selvinpäin. Känni ei ole tietenkään mikään puolustus, mutta silti ihmettelen, mies on toiminut ihan selvänä eli teko on harkittu. Mies ei myöskään halua selvittää asiaa tai katua tekoaan. Jäiköhän se siihen pussailuun vai käytiinkö kenties naisen asunnolla tai vaihdettiinko numeroita? Olisin vähän huolissani tulevaisuudesta... toimiiko mies aina näin, mutta ei vain ole jäänyt kiinni? Hän syyttää mielessään vaimoaan ja sallii itsensä toimia näin. Jatkossakin tällä ajatusmaailmalla voi pettää ajattelemalla, että kun vaimo ei anna hellyyttä, minulla on oikeus toimia näin. Mies pitäisi nyt saada puhumaan, että saisi selville, mitä hän asioista ajattelee.
Mitä väliä sillä on mitä mies ajattelee, jos toiminut vastoin asiaan joka on jo ajat sitten puhuttu läpi? Mitä väliä sillä on mitä mies ajattelee, jos tämä ei kunnioita vaimoaan?
Vierailija kirjoitti:
Seuraava keissi kehiin kiitos, tää on ny loppuun lypsetty!
Joo oli ihan hauskaa ajankulua hetki, mutta nyt toistaa junnaa paikallaan.
Kivaa loppu kesää "ap".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun eropaperit on laitettu, on MIEHELLÄ vielä puoli vuotta harkinta-aikaa aloittaa keskustelut vaimon kanssa, jos haluaa tilanteeseen muutosta. Ei petetyksi tulleen vaimon velvollisuus ole pelastaa tilannetta ja keskustella ja antaa MIEHELLE aikaa toipua. Jessus! Vähän nyt rajaa näille sovinismipuheillekin täällä.
Mies ei ole halunnut hoitaa lapsiaan eikä järjestää yhteistä aikaa ja sitten vinkuu, ettei HÄNTÄ ole otettu huomioon. Miten HÄN on huomioinut vaimoaan ja antanut tälle vapaa-aikaa lapsista? Sen sijaan menee ja pettää ja päälle rehvastelee, että sun syy.
Kuvottava tyyppi, jolle vaimo, parisuhde, avioliitto, lapset, yhteinen koti ja perhe ei merkkaa kakan vertaa, koska HÄNELLÄ on oikeus toimia miten huvittaa. Eikä näe tarpeelliseksi edes selittää tekemisiään. Siinä meillä todellinen Sankari. Huhhuh!
Olen pahoillani tapahtuneesta ja ymmärrän eron täysin. Rakkaimpansa väheksyminen ja tahallinen satuttaminen on parisuhteessa vääryys, jota kenenkään en tarvitse katsella. Oma rakkauteni miestä kohtaan olisi päättynyt tuohon myös.
Nyt on miehen vuoro vastata tekonsa seuraamuksista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eihän sitä nyt millään voi uskoa että oikeasti olisit eroamassa jonkun yksittäisen pussailun takia. Mies varmaankin uskoo, että rauhoitut siitä ja kaikki jatkuu kuten ennenkin. Etteet nyt sentään lapsillekin aiheuta eron tuskaa jonkun noin vähäpätöisen takia.
Mutta toki, kyllä sinä siitä miehestä eron saat jos haluat. Ja varmaan pärjäätkin, niin kuin muutkin.
Olin miehelle sanonut monta kertaa jo seurusteluaikoina, ennen naimisiinmenoa, että en hyväksy mitään pettämistä ja tulen eroamaan pussailustakin, jos sellaista tapahtuisi. Eli mies kyllä tiesi hyvin kantani asiaan. Ap
Niin varmaan, eikä kukaan kiellä että hän teki väärin. Mutta aika kylmältä ja kovalta tuntuu olla noin ehdoton, jos suhde on muuten hyvä ja siinä lapsiakin jo on. Ja jos siis tämä pussailu on yksittäinen kerta ja jotain merkityksetöntä baarisekoilua, eikä niin että mies olisi rakastunut johonkin toiseen ja tätä pussailisi.
Aika monella ihmisellä on se yksi ehdoton no no, jota ei toisella käytöksessä hyväksy. AP kertoi, että mies on tietoinen ollut asiasta, niin mies silloin sen eron on jo valinnut.
No joo, joskus niistä ehdottomuuksistakin voi sitten joustaa kumminkin, jos toista rakastaa. Minua petettiin 8 vuotta sitten ja minulle pettäminen oli ehdoton ei. Kerrankin lyö tai pettää, niin se on siinä, ajattelin ja tämän jo ennen naimisiin menoa sanoinkin. Mutta kun se tilanne tuli vastaan, ja mies valtavasti katui ja oli lapsiakin jo 2, niin en minä halunnut koko suhdetta ja lasten kotia tuhota sen yhden kännisen pikkujouluerehdyksen takia sittenkään. Hyvä että joustin, koska suhde vain parani tuosta lopulta, kun mies samalla lopetti hieman liiallisen alkoholinkäytön, koska pelästyi itsekin sitä ettei voi luottaa itseensä jos on juovuksissa, että mitä tekee, ja mokailun hinta voi olla kauhea.
Jatkoitko kuitenkin ensimmäisen lyönninkin jälkeen? Eihän se nyt niin ehdotonta ole...
En jatkanut sillä ekaa lyöntiä ei ole tullut, pettämisestä selvittiin avioliittoa jatkaen. Kun elää riittävän vanhaksi niin huomaa että jossain asioissa ei kannata olla ehdoton. Lyömisessä ehkä kannattaa olla mutta suukon takia en heittäisi elämän miestä menemään.
Onko sinulla muutenkin tapana pyörtää kaikki puheesi? Voihan se mies vieläkin lyödä. Aiotko jäädä silloinkin? Eihän se kerran niin ehdotonta ole. Olen keski-ikäinen eli elämänkokemusta löytyy ja lähtisin ensimmäisestä lyönnistä tai pettämisestä. Ei puhettakaan mistään "joustoista", jotka yleensä tapahtuvat aina vaan yhteen suuntaan.
Ei ole mutta ikä tuo asioihin erilaista näkökantaa. Olen naimisissa kaikin puolin hyvän miehen kanssa, jos pussaa vieraan kanssa niin sitten pussaa, ei meidän suhde siihen päättynyt, ei edes satuinnaiseen panoon vieraan kanssa. Toiste ei ole ainakaan jäänyt kiinni, ehkä on jättänyt pettämisen tai sitten osaa peittää jäljet. Olen elämääni tyytyväinen, väkivallan uhkaa en ole koskaan mieheni taholta kokenut. Minulle tämä on hyvä, sinun kannattaa elää niin kuin sinulle on hyvä.
No todellakin elän tavallani, en peläten tauteja tai lehtolapsia. Kukin tavallaan.
Vierailija kirjoitti:
Seuraava keissi kehiin kiitos, tää on ny loppuun lypsetty!
Jos tämä aihe ei sinua kiinnosta, niin voit varmaan siirtyä toiseen ketjuun. Aloituksessani kyselin vertaistukea muilta pienten lasten kanssa eronneilta. Että miten he selvisivät erosta. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seuraava keissi kehiin kiitos, tää on ny loppuun lypsetty!
Jos tämä aihe ei sinua kiinnosta, niin voit varmaan siirtyä toiseen ketjuun. Aloituksessani kyselin vertaistukea muilta pienten lasten kanssa eronneilta. Että miten he selvisivät erosta. Ap
Hyvin sulla on aikaa palstailla noin niinku pienten lasten äipäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun olin nuori vaimo niin pussaamine olisi ollut minullekin pettämistä ja ehkä jopa eron syy. Nyt, 30 vuoden avioliiton jälkeen edes satunnainen seksi vieraan kanssa ei aiheuttaisi avioeroa ellei pettäjä sitä haluaisi. Jos miehelläni olisi pitkä salasuhde niin se olisi ovi avioeroon.
Kun on nähnyt paljon eroja ympärillä ystävissä ja tuttavissa ja niiden erojen seurauksia niin sitä oppii näkemään mikä kannattaa ja mikä ei.
Minulla mieheni yksittäinen vieraan naisen kanssa pussaaminen olisi peiliin katsomisen paikka. Miksi joku toinen kiinnostaa enkä minä. Ja toisaalta kysyisin mieheläni pussasiko hän sitä naista vai nainen häntä, silläkin on merkitystä.
Hohhoijaa. Pidätkö muutenkin alistumisesta vai talousko pidättelee?
Ei pidättele talous, käymme molemmat töissä, omaisuutta on eikä avioehtoa. Käytännössä ei ole tarvinnut testata miten toimisin mutta näin ajattelen. Seksissä pidän alistumisesta, muuten en.
Onnea kynnysmattoiluun jatkossakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seuraava keissi kehiin kiitos, tää on ny loppuun lypsetty!
Jos tämä aihe ei sinua kiinnosta, niin voit varmaan siirtyä toiseen ketjuun. Aloituksessani kyselin vertaistukea muilta pienten lasten kanssa eronneilta. Että miten he selvisivät erosta. Ap
Ja sitähän olet kroppakaupalla saanut :D
Ja miksi jatkaisit miehen kanssa joka ei rakasta ja kunnioita sinua?