Lue keskustelun säännöt.
Minkälaisia asioita ihmiset eivät ikinä uskoisi teistä ulkoapäin?
29.07.2019 |
Olen todella hillitty ja ujo, erittäin naisellinen ja varmaan jotenkin siveän oloinen. Annan kiltin ja ystävällisen vaikutelman. Ihmiset eivät tiedä miten paljon sisälläni on vihaa ja katkeruutta, joka juontaa juurena kiusaamisesta ja kaltoinkohtelusta jota olen aikuisenakin kokenut. Sisälläni myllää hirveä raivo ja välillä fantasioin väkivaltaisista asioista. Mietin mitä tekisin miehille jotka ovat minua satuttaneet ja kiusanneet, mietin mitä tekisin heidän naisilleen. Toivon heille pahoja asioita ja kärsimystä. Välillä viha on niin suuri että tunnen sen kehossani ja se vie voimat, joskus makaan sängyssä vain itkemässä. Elämäni on täynnä vihaa ja inhoa. Välillä tunnen inhoa vieraitakin ihmisiä kohtaan, kun he ovat arvokkaita omana itsenään, rakastettuja, ja minä en ole koskaan ollut. Ulkoisesti olen kiltti ja iloinen vieraille ihmisille, kukaan ei varmaan ikinä uskoisi miten suurta raivoa tunnen.
Kommentit (192)
Ne uskovat minusta mitä vain. Suku voisi olla ihmeissään jos tietäisivät minun kirjoittavan vauvafoorumille.
Eivät he tosin sitäkään ihmettelisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen tumma ja ilmeisesti näytän rikolliselta. Saan perääni aina vartijat ja pysäytetään tullissa. En ole koskaan varastanut mitään, en käytä huumeita saati toisi mitään kiellettyä koskaan matkoiltani. Kärsin tästä joskus. Oikeasti olen kiltti, rehellinen ja empaattinen, mutta ihmiset haluaa ajatella toisin ja epäilee aina pahinta.
Olen keski-ikäinen nainen, tylsän aineen opettaja yläkoulussa, hiukan ylipainoinen ja väritön. Lähes aina, kun olen tekemisissä jonkun miehen kanssa, kuvittelen mielessäni itseni harrastamassa hänen kanssaan seksiä. Juttelen kuivan asiallisia, mutta samalla riisun miehen mielessäni, otan suihin ja kuvittelen itseni ratsastamassa hänen päällään hurmiossa ja hikisenä.
Että olen korkeasti koulutettu ja hyvässä työssä ja elämä muutenkin ihan mallillaan.
Päältäpäin vaikutan ehkä peli mieheltä (ainakin jos baari naisia uskoo). Mutta kuitenkin olen nörtti joka ei suostu lähtemään baarista naisen kanssa sänky puuhiin. Etsin sitä oikeaa jonka kanssa saisin parisuhteen.
Niin ja kaikkein hauskin juttu on että lähisuku kuvittelee sosiaaliseksi minua, jota en todellakaan ole.
-M38
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla postraumaattinen stressioireyhtymä. Olen mielenterveyshoitaja
Olen monesta varmasti hyvin tavallisen näköinen aika nuori nainen. Olen saanut kuulla, että näytän kiltiltä ja monet ovat kertoneet, että olen kuitenkin sellaisen positiivisen oloinen. Silti kukaan ei varmaan päälle päin uskoisi mitä taistelua elämäni on kaikkien ikävien ajatusten kanssa melkein joka päivä ja en ole oikein ikinä tyytyväinen itseeni. Minua on paljon kiusattu ja siitä jäänyt jälkiä ja elämäni ei oikeastaan ole ollut sen aikana eikä sen jälkeenkään enää ennallaan. En saa sitä omaa itseäni enää esiin ja ajatukset elämästä ovat paljon muuttuneet ja olen kuin varjo itsestäni. Kukaan ei varmaan uskoisi mitä minäkin ihan tavallisen näköinen ja oloinen nuori jouduin käymään läpi tosin ei ketään silti saa pilkata, vaikka ulkonäkö olisi minkälainen vaan. Joskus joku sanoi miksi olen niin pelokas ja arka, mutta ei tullut se mieleen mikä tähän voisi olla syynä. Kukaan ei oikeastaan tiedä mitä ajattelen ja kuinka paljon olen kärsinyt noista vuosista. Käyn pientä taistelua itseni kanssa joka päivä ja olen myös hyvin yksinäinen ja kuin näkymätön muille, kun eivät todella tunne minua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen introvertti ja sosiaalisten tilanteiden jälkeen menee seuraava päivä palautuessa omissa oloissa. Nähdessä muita olen hymyilevä ja puhelias
Sitä, että olen läpeensä pervo ja tirkistelijä. Päälle päin ei ikinä uskoisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Veikkaan että mun omaisuuden arvoa ei moni uskoisi. Teen tavallista työtä normaalilla palkalla. Olen kuitenkin aina säästänyt ja sijoittanut. Olen myös sittemmin perinyt rahaa ja sijoitusomaisuuden arvo on noin puoli miljoonaa. Tämä ei kuitenkaan näy minusta ulos päin millään tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta ei päällepäin taatusti uskoisi, että olen yh-isä kahdelle poikalapselle. Rokkari/renttulook itsellä. Älkää tehkö heti lasua, niitä on tehty jo. Ei ollut huomautettavaa, eikä päädytty lastensuojelun asiakkuuteen. Työskentelen vammaisten parissa, sitäkään ei purematta niellä😂
Missä oot, täällä terveydenhuoltoalan rokkariäiti.
No mä oon aika reilusti kehäkolmosen ulkopuolella. Missäs sä oot?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan että mun omaisuuden arvoa ei moni uskoisi. Teen tavallista työtä normaalilla palkalla. Olen kuitenkin aina säästänyt ja sijoittanut. Olen myös sittemmin perinyt rahaa ja sijoitusomaisuuden arvo on noin puoli miljoonaa. Tämä ei kuitenkaan näy minusta ulos päin millään tavalla.
Ei minustakaan. Toki sijoituksistani omistaa pankki vielä melkein puolet, mutta pikkuhiljaa saan ne omaksi.
Ihmiset aina taivastelevat kuinka minulla on muka ollut varaa ostaa uusi asunto jne. Luulevat vanhempieni sponsoroineen isonkin osan niistä, koska enhän minä tyhmänoloinen nainen voi mitään järkevää osata itse tehdä. Enhän minä sitä ole kokonaan ostanut, vaan maksanut osan ja muuten maksan samalla lailla kuin moni vuokralla oleva maksaa, eli kuukausittain ja minulla kertyy siitä sentään omaisuutta. En ymmärrä kuinka moni on täysin ulapalla matematiikassa.
Euroopan lähes parhaimpaan yliopistoon päästyäni kollegani taivastelivat minulle kuinka ihmeessä olin päässyt sinne. En edes tuntenut noita ihmisiä. Siitä pystyi hyvin päättelemään, kuinka minua inhoava toinen kollega oli juorunnut tyhmyydestäni. Ihania naisia kerrassaan... Kyllä, olen fiksu, vaikka juoruakkojen mielestä olen täysi tampio.
Ehkä sitä, etten ole päällepäin niin tyhmä (tai no tyhmä ollenkaan) kuin mitä ihmiset usein tuntuvat olettavan.
Olen huonompi ilmaisemaan itseäni sanallisesti kuin kirjoittamalla.
Ja tähän kun lisätään vaikeus päästää ketään oikeasti lähelle liian monien huonojen kokemusten vuoksi niin..
No olen vuosien saatossa joutunut "tyytymään" tähän, mutta ne joita olen lopulta päästänyt lähelleni ja joille jaan oikeasti tärkeitä ajatuksiani/mielenkiintoni kohteita ovat aina yllättyneet.
Yksikin myönsi suoraan, ettei aiemmin ollutkaan tuntenut minua ollenkaan vaikka oli vuosia ollut tuttavani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Käyn joka viikonloppu seuroissa ja olen kaikin puolin nuhteettoman oloinen vl, mutta syvällä sismmässäni en usko edes Jumalaan ja vielä vähemmän herätysliikkeeni opetuksiin. Olen kai ateisti.
Miksi näin? Miten viitsit käydä seuroissa joka su jne, jos et oikeasti usko? Itse ajattelen, että vain sen vuoksi käyn seuroissa, että haluan kuulla Jumalan sanaa ja evankeliumia. Muuten en jaksaisi vaivautua aina rylle. Monesti laiskottaa lähteä... Siis tietenkin saat käydä edelleen seuroissa, mutta eikö se ole turhauttavaa, jos ei usko? Ymmärrän myös sen, ettei vl ole helppo ilmoittaa läheisilleen, ettei usko samoin... Se aiheuttaa kysymysten tulvan ja surua. Silti ajattelen, että rehellisyys itselle ja muille on paras lopulta ja, että jokainen valitsee itse uskooko vai ei.
Mistä te voitte tietää mitä teistä ajatellaan?
Ei mulle ole kukaan päin näköä sanonut mitään kuin jonkun kerran nuorena kun mua sanottiin rauhalliseksi.
Olen älykäs, myös sosiaalisesti älykäs. Olen myös aika vaatimaton, eikä kiinnosta tehdä itsestä numeroa koska viihdyn ihmisten seurassa ja olen aidosti kiinnostunut muista ihmisistä. Aika usein olen saanut vähättelyä osakseni eikä monikaan tiedä kapasiteettiani. Ei vain ole tarvetta todistella mitään muille, koska tiedän kyllä omat kykyni ja käytän niitä tarpeen mukaan.
ihmiset eivät ikinä uskoisi minusta ulkoapäin, että olen varakkaampi miltä vaikutan. Töissä kaupan kassalla, vuokralla kaupungin asunnossa, ostan uusia vaateita todella hitaalla syklillä, en juuri harrasta matkailua, ei ole autoa, oma yritys (sen olemassaolosta harva tietää). en vain halua, että ihmiset tietävät pankkitilini saldon ja toisaalta työssäni/arjessani on helppo ähdä miten harva ihminenon oikeasti älykäs eikä lankea tyypillisiin ajatusharhoihin tekemään oletuksia ihmisen taloudellisesta asemasta tämän ammatin tai vaatetuksen perusteella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelkään ap:n ja ensimmäisen kommentoijan kaltaisia ihmisiä. Siis todella p-e-l-k-ä-ä-n.
Ap on tyypillinen kilttinainen. Pinnalta nöyrä ja sopetuva, sisimmässään täynnä raivoa.
Sen verran on tullut tällaisiin naisiin törmättyä, ettei enää yllätä yhtään.
Minäkin olen, mutta haluaisin tietää, mitä meidän sitten pitäisi mielestänne olla? Raivottaria myös ulospäin? Eikö itsehillintä ja muiden huomioiminen ole kuitenkin parempi? Sisäiselle vihalle ei oikein mitään voi, kun sitä on elämän epäoikeudenmukaisuuksissa (mm. näiden ulospäinkin mulkkujen toimesta) päässyt kertymään. Toimitteko siis, että mieluummin sulkisin kaiken raivon päällesi kuin olisin kohtaasi mukava ja asiallinen?
Vierailija kirjoitti:
ihmiset eivät ikinä uskoisi minusta ulkoapäin, että olen varakkaampi miltä vaikutan. Töissä kaupan kassalla, vuokralla kaupungin asunnossa, ostan uusia vaateita todella hitaalla syklillä, en juuri harrasta matkailua, ei ole autoa, oma yritys (sen olemassaolosta harva tietää). en vain halua, että ihmiset tietävät pankkitilini saldon ja toisaalta työssäni/arjessani on helppo ähdä miten harva ihminenon oikeasti älykäs eikä lankea tyypillisiin ajatusharhoihin tekemään oletuksia ihmisen taloudellisesta asemasta tämän ammatin tai vaatetuksen perusteella.
Ei kannatakkan kertoa. Minun tutut työpaikalla saivat kiertoteitä tietää etten olekaan ihan persaukinen ja omistan uuden asunnon, se oli naurettavaa kuinka suorastaan vittumaisesti minua kohdelleet ihmiset olivat niin mielin kielin ja kyselivät kuulumisia. Mielestäni omistukseni on mitätön, mutta se on uusi ja hinta x3 verrattuna samanlaiseen 70 luvun pommiin ja alue on hyvä.
Ihmiset ovat ällöttäviä läpinäkyvyydessään...
Täällä kans yksi kiltti, joka ei vihaa ihmisiä. Tuntuu vaan, että tämä on provo tai jonkun sekopään aloittama ketju, jolla on jotain kilttejä vastaan.