Lue keskustelun säännöt.
voiko vaatia puolisoa näyttämään viestittelyt?
24.07.2019 |
Jos epäilee toisen rehellisyyttä. Vai tuleeko luottaa toisen sanaan? Entä jos ei pysty luottamaan, millä sen saa takaisin?
Kommentit (222)
Vierailija kirjoitti:
Minä näyttäisin viestit, mutta eroaisin sen jälkeen, koska suhteesta on luottamus loppu.
Vaikka olisit oikeasti pettänytkin? Katsos itsekeskeisyydessäsi sinun on näköjään vaikea ymmärtää, että vaikka sinä et petä, joku toinen pettää. Häneen ei ole syytäkään luottaa. Tai sitten sinä petät, muttet halua joutua vastuuseen siitä. Opettele asettumaan toisen asemaan äläkä ajattele vain omista lähtökohdistasi käsin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyttäämällä helposti pahoittaa vaan mielensä. Itselläni löytyy puhelimesta joitain flirttailevia viestejä muiden miesten kanssa. Ei niissä ole mitään sen syvällisempää tarkoitusta. Vanhojen tuttujen kanssa huulen heittoa. Eivät johda yhtään mihinkään, mutta varmasti mieheni pahoittaisi mielensä jos lukisi niitä.
Tätä ketjua kun on lukenut, niin tässä taitaa löytyä aika yleinen syy, miksi ollaan puhelimen näyttämistä vastaan. Jotain salattavaa on. Vaikka ei mitenkään kamalan rankkaa, mutta salattavaa kuitenkin - asenteiden tai kielenkäytön puolesta.
Minun ohjenuorani elämässäni on se, että kaiken pitää kestää päivänvalon. Joka ikinen viesti, jonka kirjoitan av:llekin, pitää olla sellainen, että sitä ei tarvitse salailla eikä häpeillä. Sama koskee kaikkea viestittelyä.
Minun ohjenuorani on olla luottamuksen arvoinen sekä työnantajani suuntaan että ystävilleni. Siispä sellaista tilannetta ei tule, että näyttäisin viestittelyni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä näyttäisin viestit, mutta eroaisin sen jälkeen, koska suhteesta on luottamus loppu.
Vaikka olisit oikeasti pettänytkin? Katsos itsekeskeisyydessäsi sinun on näköjään vaikea ymmärtää, että vaikka sinä et petä, joku toinen pettää. Häneen ei ole syytäkään luottaa. Tai sitten sinä petät, muttet halua joutua vastuuseen siitä. Opettele asettumaan toisen asemaan äläkä ajattele vain omista lähtökohdistasi käsin.
En ole koskaan pettänyt enkä tule pettämään, mutta en voisi olla suhteessa, jossa minuun ei luoteta. Tuo ei ole kuin lopun alkua, kun aletaa toisen puhelinta kyttäämään.
kokeilkaa sellaista että kumpikin antaa puhelimensa toiselle ja sitten kumpikin tutkii toisen sapuolen salaisuudet.
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan pettänyt enkä tule pettämään, mutta en voisi olla suhteessa, jossa minuun ei luoteta. Tuo ei ole kuin lopun alkua, kun aletaa toisen puhelinta kyttäämään.
Minä minä minä minä minä minä minä
Et näköjään pysty ymmärtämään toisen ihmisen näkökulmaa. Aika moni pettää ja se on mahdollisuus, että sinäkin petät. Kukaan muu ei voi tietää sitä puolestasi.
Vähän kuin tekisit asuntokauppaa ja ostsja epäilisi, onko kylpyhuoneessa vesieristeet. Kieltäyisit antamasta dokumentteja, koska sanaasi pitää vaan luottaa. Jos ostaja ei suostu ostamaan sikaa säkissä, niin jäät ilman kauppoja. Sekin on oikeutesi. Asunto vaan jäö myymättä.
Pitää ymmärtää, että parisuhdekin on kahden kauppa. Et voi yksinään laatia sääntöjä ja ehtoja toista huomioimatta (kuten juurikin pettäjät muuten tekevät), jos toivot suhteen jatkuvan onnellisena ja harmonisena. Se vastii vastaantuloa molemmilta.
En oikeastaan ihmettele, jos puolisosi vaatii kännykköäsi nöhyöväksi. Tuo asennoitumisesi "munä päätän mitä teen ja mitä sinä saat tehdä enkä ole siitä kenellekään tilivelvollinen" on pettäjille tyypillistä itsekeskeisyyttä ja ehdottomuutta. Jos köyttäydyt niin muutenkin, niin varmasti epäilys herää kumppaneillasi ajan mittaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyttäämällä helposti pahoittaa vaan mielensä. Itselläni löytyy puhelimesta joitain flirttailevia viestejä muiden miesten kanssa. Ei niissä ole mitään sen syvällisempää tarkoitusta. Vanhojen tuttujen kanssa huulen heittoa. Eivät johda yhtään mihinkään, mutta varmasti mieheni pahoittaisi mielensä jos lukisi niitä.
Tätä ketjua kun on lukenut, niin tässä taitaa löytyä aika yleinen syy, miksi ollaan puhelimen näyttämistä vastaan. Jotain salattavaa on. Vaikka ei mitenkään kamalan rankkaa, mutta salattavaa kuitenkin - asenteiden tai kielenkäytön puolesta.
Minun ohjenuorani elämässäni on se, että kaiken pitää kestää päivänvalon. Joka ikinen viesti, jonka kirjoitan av:llekin, pitää olla sellainen, että sitä ei tarvitse salailla eikä häpeillä. Sama koskee kaikkea viestittelyä.
Jotain salattavaa tosiaan on, sellaista mistä miehelle tulisi paha mieli ihan turhasta. Ei meille tuosta eroa tulisi vaikka hän ne viestit näkisi, kyllä hän sen uskoisi että ne eivät minun puoleltani ole mitään sen kummempaa, mutta pahoittaisi kuitenkin mielensä. Uskon kyllä että monessa suhteessa tuollaisesta tulisi vuosisadan draamaa ja lusikoita jaettaisiin. Todellisuudessa nuo viestit vaikuttaa lähinnä piristävästi juuri minun ja mieheni suhteeseen. Tunnen itseni haluttavaksi, kun on jotain sanallista flirttiä joskus jonkun kanssa, mutta siihen se jää. Meidän suhde nyt on monessa asiassa muutenkin aika erilainen kuin keskiverto suomalaisen, mitä näitä keskusteluja seuraa.
Normaalisti kännykät, läppärit ja sähköpostit ovat meillä molempien luettavissa. Se ei tarkoita, että sen tekisimme. En katso kuka soittaa, en katso mieheni viestejä. Ehkä vastaan hänen puhelimeen, jos on jossain muualla ja puhelin soi. Eikä niin tee hänkään.
Mutta. Jos puhelinta alettaisiin piilotella, se olisi äänettömällä ja pidettäisiin hysteerisen tarkkaan mukana vessassa jopa suihkussa, olisi salasanat päällä ym. alkaisin kovasti ihmetellä MIKSI sitä pitää piilotella...loogistahan on, että siellä on jotain mitä ei haluta minun näkevän. Ja mitähän se olisi, koska tähän asti meillä ei ole ollut salaisuuksia keskenämme...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan pettänyt enkä tule pettämään, mutta en voisi olla suhteessa, jossa minuun ei luoteta. Tuo ei ole kuin lopun alkua, kun aletaa toisen puhelinta kyttäämään.
Minä minä minä minä minä minä minä
Et näköjään pysty ymmärtämään toisen ihmisen näkökulmaa. Aika moni pettää ja se on mahdollisuus, että sinäkin petät. Kukaan muu ei voi tietää sitä puolestasi.
Vähän kuin tekisit asuntokauppaa ja ostsja epäilisi, onko kylpyhuoneessa vesieristeet. Kieltäyisit antamasta dokumentteja, koska sanaasi pitää vaan luottaa. Jos ostaja ei suostu ostamaan sikaa säkissä, niin jäät ilman kauppoja. Sekin on oikeutesi. Asunto vaan jäö myymättä.
Pitää ymmärtää, että parisuhdekin on kahden kauppa. Et voi yksinään laatia sääntöjä ja ehtoja toista huomioimatta (kuten juurikin pettäjät muuten tekevät), jos toivot suhteen jatkuvan onnellisena ja harmonisena. Se vastii vastaantuloa molemmilta.
En oikeastaan ihmettele, jos puolisosi vaatii kännykköäsi nöhyöväksi. Tuo asennoitumisesi "munä päätän mitä teen ja mitä sinä saat tehdä enkä ole siitä kenellekään tilivelvollinen" on pettäjille tyypillistä itsekeskeisyyttä ja ehdottomuutta. Jos köyttäydyt niin muutenkin, niin varmasti epäilys herää kumppaneillasi ajan mittaan.
En voisi olla suhteessa ihmisen kanssa, joka asennoituu tuolla tavalla parisuhteeseen. Minä perustan suhteeni luottamukseen, 3n epäluottamukseen.
Eri
Vierailija kirjoitti:
kokeilkaa sellaista että kumpikin antaa puhelimensa toiselle ja sitten kumpikin tutkii toisen sapuolen salaisuudet.
Kokeile sinä ymmärtää, mitä tarkoittaa t y ö s u h d e p u h e l i n.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan pettänyt enkä tule pettämään, mutta en voisi olla suhteessa, jossa minuun ei luoteta. Tuo ei ole kuin lopun alkua, kun aletaa toisen puhelinta kyttäämään.
Minä minä minä minä minä minä minä
Et näköjään pysty ymmärtämään toisen ihmisen näkökulmaa. Aika moni pettää ja se on mahdollisuus, että sinäkin petät. Kukaan muu ei voi tietää sitä puolestasi.
Vähän kuin tekisit asuntokauppaa ja ostsja epäilisi, onko kylpyhuoneessa vesieristeet. Kieltäyisit antamasta dokumentteja, koska sanaasi pitää vaan luottaa. Jos ostaja ei suostu ostamaan sikaa säkissä, niin jäät ilman kauppoja. Sekin on oikeutesi. Asunto vaan jäö myymättä.
Pitää ymmärtää, että parisuhdekin on kahden kauppa. Et voi yksinään laatia sääntöjä ja ehtoja toista huomioimatta (kuten juurikin pettäjät muuten tekevät), jos toivot suhteen jatkuvan onnellisena ja harmonisena. Se vastii vastaantuloa molemmilta.
En oikeastaan ihmettele, jos puolisosi vaatii kännykköäsi nöhyöväksi. Tuo asennoitumisesi "munä päätän mitä teen ja mitä sinä saat tehdä enkä ole siitä kenellekään tilivelvollinen" on pettäjille tyypillistä itsekeskeisyyttä ja ehdottomuutta. Jos köyttäydyt niin muutenkin, niin varmasti epäilys herää kumppaneillasi ajan mittaan.
Ei ole kukaan koskaan pyytänyt puhelinta nähtäväksi. Eksän kanssa oltiin 16 vuotta yhdessä eikä kumpikaan katsonut toisen puhelinta saatikka pyytänyt nähtäväksi. Suhde ei ole enää samanlainen, jos toinen alkaa kytätä. Suhtautuisin ja ajattelisin tästä kumppanista ihan eri tavalla kuin ennen, jos hän ei enää luota minuun. Mulla tunteet lopahtaisivat tuollaisesta käytöksestä enkä sen takia voisi jatkaa enää suhteessa.
Voihan sitä vaatia ihan mitä vaan, mutta puolisollasi ei ole mitään velvollisuutta suostua vaatimukseesi. Ja ilman lupaa jos menet niitä katselemaan, hän voi tehdä halutessaan sinusta rikosilmoituksen, ja sinä voit saada siitä sakkoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En voisi olla suhteessa ihmisen kanssa, joka asennoituu tuolla tavalla parisuhteeseen. Minä perustan suhteeni luottamukseen, 3n epäluottamukseen.
Eri
Minulle tulee tuolla lailla kirjoittavista sellaiset vibat, että juuri he ovat niitä henkisesti väkivaltaisia kontrolloijia, jotka vaativat oikeutta päättäö, mitä tunteita puoliso saa tuntea ja mitä ajatuksia ajatella. Oikein gaslightingia parhsimmillaan ja pöydän kääntämistä, jossa saadaan viaton epäilevä osapuoli tuntemaan itsensä syylliseksi ja vääränlaiseksi. Pahimmat pettäjät toimivat juuri noin. Eivät pysty suhtautumaan epäilyyn asiallisesti vaan nostavat itsensä toisen yläpuolelle, eri säännöt kuin muille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan pettänyt enkä tule pettämään, mutta en voisi olla suhteessa, jossa minuun ei luoteta. Tuo ei ole kuin lopun alkua, kun aletaa toisen puhelinta kyttäämään.
Minä minä minä minä minä minä minä
Et näköjään pysty ymmärtämään toisen ihmisen näkökulmaa. Aika moni pettää ja se on mahdollisuus, että sinäkin petät. Kukaan muu ei voi tietää sitä puolestasi.
Vähän kuin tekisit asuntokauppaa ja ostsja epäilisi, onko kylpyhuoneessa vesieristeet. Kieltäyisit antamasta dokumentteja, koska sanaasi pitää vaan luottaa. Jos ostaja ei suostu ostamaan sikaa säkissä, niin jäät ilman kauppoja. Sekin on oikeutesi. Asunto vaan jäö myymättä.
Pitää ymmärtää, että parisuhdekin on kahden kauppa. Et voi yksinään laatia sääntöjä ja ehtoja toista huomioimatta (kuten juurikin pettäjät muuten tekevät), jos toivot suhteen jatkuvan onnellisena ja harmonisena. Se vastii vastaantuloa molemmilta.
En oikeastaan ihmettele, jos puolisosi vaatii kännykköäsi nöhyöväksi. Tuo asennoitumisesi "munä päätän mitä teen ja mitä sinä saat tehdä enkä ole siitä kenellekään tilivelvollinen" on pettäjille tyypillistä itsekeskeisyyttä ja ehdottomuutta. Jos köyttäydyt niin muutenkin, niin varmasti epäilys herää kumppaneillasi ajan mittaan.
Ei ole kukaan koskaan pyytänyt puhelinta nähtäväksi. Eksän kanssa oltiin 16 vuotta yhdessä eikä kumpikaan katsonut toisen puhelinta saatikka pyytänyt nähtäväksi. Suhde ei ole enää samanlainen, jos toinen alkaa kytätä. Suhtautuisin ja ajattelisin tästä kumppanista ihan eri tavalla kuin ennen, jos hän ei enää luota minuun. Mulla tunteet lopahtaisivat tuollaisesta käytöksestä enkä sen takia voisi jatkaa enää suhteessa.
Minäkin ajattelisin, että salattavaa on jos ei näytä puhelinta ja lusikat jakoon. Luottamus menisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyttäämällä helposti pahoittaa vaan mielensä. Itselläni löytyy puhelimesta joitain flirttailevia viestejä muiden miesten kanssa. Ei niissä ole mitään sen syvällisempää tarkoitusta. Vanhojen tuttujen kanssa huulen heittoa. Eivät johda yhtään mihinkään, mutta varmasti mieheni pahoittaisi mielensä jos lukisi niitä.
Kaikenlaista. Sun onkin parempi nyt pitää puhelin mieheltä piilossa koska moisesta per*seilystä meillä lähtisi tavarat ja astiat jakoon. Tosin olisi kyllä mielenkiintoista tietää mitä teillä tapahtuisi kun miehellesi viestit näytät. Mun ukko ei katsoisi tollasta sekuntiakaan enkä kyllä minäkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyttäämällä helposti pahoittaa vaan mielensä. Itselläni löytyy puhelimesta joitain flirttailevia viestejä muiden miesten kanssa. Ei niissä ole mitään sen syvällisempää tarkoitusta. Vanhojen tuttujen kanssa huulen heittoa. Eivät johda yhtään mihinkään, mutta varmasti mieheni pahoittaisi mielensä jos lukisi niitä.
Tätä ketjua kun on lukenut, niin tässä taitaa löytyä aika yleinen syy, miksi ollaan puhelimen näyttämistä vastaan. Jotain salattavaa on. Vaikka ei mitenkään kamalan rankkaa, mutta salattavaa kuitenkin - asenteiden tai kielenkäytön puolesta.
Minun ohjenuorani elämässäni on se, että kaiken pitää kestää päivänvalon. Joka ikinen viesti, jonka kirjoitan av:llekin, pitää olla sellainen, että sitä ei tarvitse salailla eikä häpeillä. Sama koskee kaikkea viestittelyä.
Jotain salattavaa tosiaan on, sellaista mistä miehelle tulisi paha mieli ihan turhasta. Ei meille tuosta eroa tulisi vaikka hän ne viestit näkisi, kyllä hän sen uskoisi että ne eivät minun puoleltani ole mitään sen kummempaa, mutta pahoittaisi kuitenkin mielensä. Uskon kyllä että monessa suhteessa tuollaisesta tulisi vuosisadan draamaa ja lusikoita jaettaisiin. Todellisuudessa nuo viestit vaikuttaa lähinnä piristävästi juuri minun ja mieheni suhteeseen. Tunnen itseni haluttavaksi, kun on jotain sanallista flirttiä joskus jonkun kanssa, mutta siihen se jää. Meidän suhde nyt on monessa asiassa muutenkin aika erilainen kuin keskiverto suomalaisen, mitä näitä keskusteluja seuraa.
Niin sinä ajattelet noin, mutta miehesi ei kuitenkaan, jos kerran mielensä pahoittaisi. Jos hän tietäisi noista flirttiviesteistä, niin todennäköisesti ei vaikuttaisi mitenkään piristävästi teidän suhteeseen. Onko sinulla niin huono itsetunto, että sinun pitää saada huomiota muilta miehiltä? Sinä salailet ja teet toisen selän takana sellaisia asioita, joista hän pahoittaisi mielensä... Mieti vähän... Mitäpä jos miehesi tekee samaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan pettänyt enkä tule pettämään, mutta en voisi olla suhteessa, jossa minuun ei luoteta. Tuo ei ole kuin lopun alkua, kun aletaa toisen puhelinta kyttäämään.
Minä minä minä minä minä minä minä
Et näköjään pysty ymmärtämään toisen ihmisen näkökulmaa. Aika moni pettää ja se on mahdollisuus, että sinäkin petät. Kukaan muu ei voi tietää sitä puolestasi.
Vähän kuin tekisit asuntokauppaa ja ostsja epäilisi, onko kylpyhuoneessa vesieristeet. Kieltäyisit antamasta dokumentteja, koska sanaasi pitää vaan luottaa. Jos ostaja ei suostu ostamaan sikaa säkissä, niin jäät ilman kauppoja. Sekin on oikeutesi. Asunto vaan jäö myymättä.
Pitää ymmärtää, että parisuhdekin on kahden kauppa. Et voi yksinään laatia sääntöjä ja ehtoja toista huomioimatta (kuten juurikin pettäjät muuten tekevät), jos toivot suhteen jatkuvan onnellisena ja harmonisena. Se vastii vastaantuloa molemmilta.
En oikeastaan ihmettele, jos puolisosi vaatii kännykköäsi nöhyöväksi. Tuo asennoitumisesi "munä päätän mitä teen ja mitä sinä saat tehdä enkä ole siitä kenellekään tilivelvollinen" on pettäjille tyypillistä itsekeskeisyyttä ja ehdottomuutta. Jos köyttäydyt niin muutenkin, niin varmasti epäilys herää kumppaneillasi ajan mittaan.
Ei ole kukaan koskaan pyytänyt puhelinta nähtäväksi. Eksän kanssa oltiin 16 vuotta yhdessä eikä kumpikaan katsonut toisen puhelinta saatikka pyytänyt nähtäväksi. Suhde ei ole enää samanlainen, jos toinen alkaa kytätä. Suhtautuisin ja ajattelisin tästä kumppanista ihan eri tavalla kuin ennen, jos hän ei enää luota minuun. Mulla tunteet lopahtaisivat tuollaisesta käytöksestä enkä sen takia voisi jatkaa enää suhteessa.
”Suhde ei enää ole samanlainen, jos toinen alkaa kytätä”. Ensinnäkin, tässä ketjussa ei kukaan ole tarkoittanut jatkuvaa kyttäämistä, vaan yhtä pyyntöä. Mutta jos kuitenkin kysymys on kyttääjästä, niin vaihtoehdot ovat:
1. Kyttääjä on sekaisin ja vainoharhainen, elää jatkuvassa hylkäämisen pelossa
2. Kyttääjää on aikaisemmin petetty, siksi pelkää jatkuvasti uutta hylkäämistä ja lukee vanhoja merkkejä
3. Kyttääjä huomaa puolison toimintatavoissa muutoksia, mikä saa epäilemään pettämistä, ja elää hylkäämisen pelossa
4. Kyttääjällä on toimiva intuitio, jota hän uskoo, koska se intuitio ei ole koskaan ollut väärässä.
Meitä kyttääjiä on siis neljää eri lajia. Vain ensimmäinen näistä on perusteellisesti mustasukkainen, ja hänen kanssaan pitää toimia toisin. Kolmen muun kanssa kyttääjän pelot pitää käsitellä. Eikä pelko lähde sanomalla ”sun pitää vaan sokeasti luottaa”.
Vierailija kirjoitti:
Minusta voi vaatia, jos se on luottamuksen rakentamisen edellytys.
Vastaavasti voi kysyä, onko miehellä oikeutta vaatia ap:n luottamista itseensä, jos hän ei pysty todistamaan olevansa luotettava?
Hyvä parisuhde on avoin. Sellaista ei pitäisi kenellekään viestitellä, mikä ei kestä päivänvaloa. Ja tämä luottamus ansaitaan. Ei se rakennu itsestään.
Ja mitenköhän henkilö voi todistaa olevansa luotettava? Ei siihen mitään todistusta taida olla. Viestien näyttämättömyys ei käy todisteeksi epäluotettavuudesta.
Periaatteessa itsellä ei olisi ongelma näyttää viestejäni vaimolle. Itsellä varsinaisesti ei ole salattavaa. Enemmän mietin sitä, että se keskustelun toinen osapuoli ei ole vaimolleni antanut lupaa lukea meidän keskusteluja, joten sillä perusteella en ainakaan viestejä näyttäisi. Siellä voi olla vaikka mitä arkaluontoista keskustelua, joka ei vaimolleni kuulu mitenkään.
Jos vaimoni alkaisi kyselemään viestieni perään niin ottaisin asian puheeksi. Lähinnä, että mistä moiset epäilyt johtuvat. Se ei riitä syyksi, että jollekkin naiselle viestittelen. Se ei tarkoita pettämistä. Vaimollani on läheisiä miehiä ystävinä. Ei sekään ole koskaan ollut mikään ongelma, että heidän kanssa viestittelee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta voi vaatia, jos se on luottamuksen rakentamisen edellytys.
Vastaavasti voi kysyä, onko miehellä oikeutta vaatia ap:n luottamista itseensä, jos hän ei pysty todistamaan olevansa luotettava?
Hyvä parisuhde on avoin. Sellaista ei pitäisi kenellekään viestitellä, mikä ei kestä päivänvaloa. Ja tämä luottamus ansaitaan. Ei se rakennu itsestään.
LUottamus ei vaadi todistelua. Jos kaikki pitää todistaa aukottomasti, ei luottamusta tarvita, sitä ei ole, eikä sillä ole tilaa. Luottamus on nimenomaan uskomista ilman todistamista.
Mustasukkainen kyttääminen ja syyttömyyden todistamisen vaatiminen on täydellistä luottamattomuutta ja pahaa myrkkyä parisuhteelle. Se syö nopeasti luottamuksen toisinkin päin. Epäilty alkaa ihmetellä, miksi toinen ei luota, ettei tällä olisi itsellä päässyt jauhot roskaantumaan...
Kuten on moneen kertaan todettu, epäily voi olla myös ihan aiheellista. Jos kumppani on jäänyt kiinni jostakin ja luottamus on mennyt, niin haluttomuus näyttää viestittelyään ei asiaa myöskään korjaa.
Jos luottamus on mennyt eikä sitä voi palauttaa kuin todistelulla siitä että puhelimen viesti voi näyttää puolisolle, kannattaako suhdetta jatkaa? Sitä paitsi jos kerran puoliso jo tietää että luottamusta ei ole mitä se todistaa että hän ei säilytä puhelimessa viestejä jotka voisi olla epäilyttäviä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan pettänyt enkä tule pettämään, mutta en voisi olla suhteessa, jossa minuun ei luoteta. Tuo ei ole kuin lopun alkua, kun aletaa toisen puhelinta kyttäämään.
Minä minä minä minä minä minä minä
Et näköjään pysty ymmärtämään toisen ihmisen näkökulmaa. Aika moni pettää ja se on mahdollisuus, että sinäkin petät. Kukaan muu ei voi tietää sitä puolestasi.
Vähän kuin tekisit asuntokauppaa ja ostsja epäilisi, onko kylpyhuoneessa vesieristeet. Kieltäyisit antamasta dokumentteja, koska sanaasi pitää vaan luottaa. Jos ostaja ei suostu ostamaan sikaa säkissä, niin jäät ilman kauppoja. Sekin on oikeutesi. Asunto vaan jäö myymättä.
Pitää ymmärtää, että parisuhdekin on kahden kauppa. Et voi yksinään laatia sääntöjä ja ehtoja toista huomioimatta (kuten juurikin pettäjät muuten tekevät), jos toivot suhteen jatkuvan onnellisena ja harmonisena. Se vastii vastaantuloa molemmilta.
En oikeastaan ihmettele, jos puolisosi vaatii kännykköäsi nöhyöväksi. Tuo asennoitumisesi "munä päätän mitä teen ja mitä sinä saat tehdä enkä ole siitä kenellekään tilivelvollinen" on pettäjille tyypillistä itsekeskeisyyttä ja ehdottomuutta. Jos köyttäydyt niin muutenkin, niin varmasti epäilys herää kumppaneillasi ajan mittaan.
Ei ole kukaan koskaan pyytänyt puhelinta nähtäväksi. Eksän kanssa oltiin 16 vuotta yhdessä eikä kumpikaan katsonut toisen puhelinta saatikka pyytänyt nähtäväksi. Suhde ei ole enää samanlainen, jos toinen alkaa kytätä. Suhtautuisin ja ajattelisin tästä kumppanista ihan eri tavalla kuin ennen, jos hän ei enää luota minuun. Mulla tunteet lopahtaisivat tuollaisesta käytöksestä enkä sen takia voisi jatkaa enää suhteessa.
Minäkin ajattelisin, että salattavaa on jos ei näytä puhelinta ja lusikat jakoon. Luottamus menisi.
Kyllä minä näyttäisin ne viestit, mutta en jatkaisi suhteessa.
Minä näyttäisin viestit, mutta eroaisin sen jälkeen, koska suhteesta on luottamus loppu.