voiko vaatia puolisoa näyttämään viestittelyt?
Jos epäilee toisen rehellisyyttä. Vai tuleeko luottaa toisen sanaan? Entä jos ei pysty luottamaan, millä sen saa takaisin?
Kommentit (222)
Vierailija kirjoitti:
Se onkin hyvä luottamuksenosoitus,
kun kumpikin voi näyttää puolisolleen viestittelynsä. Eihän siellä saisi mitään salattavaa olla. Jos puoliso ei suostu näyttämään, salattavaa on.Kun ex-mieheni oli jäänyt kiinni uskottomuudesta, pyysin häntä parin kuukauden päästä näyttämään puhelintaan. No hän oli soitellut salarakkaalleen, joten otin eron.
Se nyt on jo moneen kertaan todettu, että työsuhdepuhelimen salauksen laiminlyöminen voi olla irtisanomisperuste. Itse en voisi olla puolison kanssa, joka ei kunnioita työnantajan suuntaan tehtyjä sopimuksia, koska sellainen ihminen ei kunnioittaisi muidenkaan kanssa tehtyjä sopimuksia.
Eihän siinä mitään, jos puoliso antaa katsoa viestittelyt... PAITSI ETTÄ SE TÄRKEIN: siinä loukataan sen toisen viestittelijän yksityisyyttä, ellei häneltäkin ole kysytty lupaa. Mieti kun olet avautunut jostain arkaluontoisesta ja henkilökohtaisesta parhaalle ystävällesi ja HUPSLOL noin vaan sen kumppani on lukenut kaiken. Tämä on se isoin ongelma tässä.
Josset voi luottaa, niin sit et voi luottaa. Jos epäilet hänen pettävän sua niin ei ne epäilyt viestejä lukemalla parane, hänhän on voinut ne jo tuhota. Jutelkaa. Kerro hänelle mikä ja miksi susta tuntuu pahalta ja miten hänestä tilanne tuntuu. Josset voi luottaa häneen niin se on ero enemmin tai myöhemmin joka tapauksessa.
TODELLA sairasta edes kysyä saako katsoa toisen viestejä. Tollaisen kontrolloija heittäisin saman tien menemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voit vaatia, mutta toisen ei ole pakko näyttää. Jos kuitenkin suhteessa on noinkin paljon epäilyä tai epäluottamusta niin kannattaa miettiä onko koko suhteessa mitään järkeä.
Mieheni kanssa meillä ei ole salaisuuksia. Kumpikin käyttää toisen kännykkää vapaasti ihan luvan kanssa. Samoin läppäriä ja tietokonetta.
Mulla on salaisuuksia. Kännykät ja tietokoneet ovat työnantajan omaisuutta ja niillä on oikeasti salaisia asioita. Sellaisia viranomaistason salaisia, joihin on erikseen tehty turvaselvitykset ja tiukat ohjeistukset salaamisesta. Lisäksi viestittely monen ystävän kanssa on henkilökohtaisesti luottamuksellista eri tavoin; sanotut asiat on tarkoitettu vain minulle, ei muille.
Puolisoni oli mustasukkainen ja epäilevä, luulotautiselle tasolle saakka. Kerroin viestittelystäni hänelle kaiken oleellisen, paljastamatta kenenkään salaisuuksia tai yksityiskohtaisesti asioita enkä nimiäkään. Mutta kerroin, millaisten ihmisten kanssa ja millaisista asioista viestittelen. Hän ei uskonut vaan murtautui työkännykkääni ja luki läpi liki kaiken viestittelyn ja muutenkin puhelimen sisällön. Siis työpuhelimeni. Tähän kului kai liki kokonainen yö.
Se oli oikeastaan viimeinen pisara. Nyt hän on entinen puoliso. Puhelimesta muuten ei löytynyt mitään, mitä en olisi ennalta jo kertonut.
Kannattaa miettiä todella tarkkaan. Luottamusta, sen rakentamista, sekä menettämistä omin toimin.
Minkä ihmeen takia ihmiset käyttävät työpuhelinta yksityisasioidensa hoitamiseen?
Koska haluavat tuntea itsensä tärkeiksi. Minullakin olisi mahdollisuus työsuhdepuhelimeen, mutta en mistään hinnasta sellaista huoli taakakseni. Varaa on ostaa omilla rahoilla ihan mikä puhelin tahansa.
Työsuhdepuhelimen idea on sama kuin työsuhdeauton. Kaksi kännykkää on rasittavaa, ihan kuten olisi kaksi autoakin. Pointti on juuri siinä, että selviää yhdellä laitteella. Muutenkin nykyaikana on noita kaikenlaisia vimpaimia ihan liikaa, joita pitää kuskata mukana ja jatkuvasti olla latailemassa.
Minä suosin kaksois-simiä. Työpuhelimen voi "sulkea" työajan ulkopuolella. Ei tarvitse miettiä, kun se puhelin soi siellä eteisenpöydällä soittaako äiti vai onko työasioita.
Mulla ei ole työaikoja siinä mielessä, aina pitää olla tavoitettavissa. Ihan aina.
Tämähän on tässä on juuri hassua, työpuhelin pitäisi olla ainoastaan niillä, jotka tekevät kokonaistyöaikaa eli ovat oikeasti 24/7 käytettävissä. Muilla se on vain turhaa tärkeilyä, kun se lyödään kiinni heti kun työaika päättyy.
Eipä ole pienyrittäjällä varaa lyödä asiakasluuria neljältä kiinni joka päivä, jos meinaa pysyä leivänsyrjässä kiinni. Valtion ja kaupunkien suojatyöpaikkailijat neuvoo helposti muita, että eihän siä töissä edes tarvi tehdä mitään, kun palkan saa olemalla läsnä. Miten voit olla noin poikki, vaikka koko päivän vaan istunut, kysy kaupungitalon toimistosihteeri. Teki mieli sanoa rumasti, mutta totesin vain paiskineeni hommia koko päivän, hyvä jos puolituntia yhteensä kerkesin istahtaan koko päivän aikana.
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt mieheni tulisi vaatimaan minua näyttämään puhelintani, niin kyllä minä antaisin katsoa, koska minulla ei ole mitään salattavaa. Tiedän myös, että häntä ei kiinnostaisi viestittelyt naispuolisten ystävieni tai sukulaisteni kanssa, joten hän etsisi viestejä joiltain vierailta miehiltä ja niitä ei ole missään, joten no problem.
Ei minullakaan ole salattavaa, mutta kyllähän tuo selvän luottamuspulan suhteessa osoittaa. Miksi haluaisin jatkaa suhdetta jossa toinen ei minuun luota?
Ainahan sitä vaatia voi, mutta toisen ei ole pakko näyttää.
Miksi olette yhdessä, jos et luota ja se häiritsee sinua?
Sekin on hyvin loukkaavaa että ei luoteta.
Itse näyttäisin, jos vaimo pyytäisi..
Kyttäämällä helposti pahoittaa vaan mielensä. Itselläni löytyy puhelimesta joitain flirttailevia viestejä muiden miesten kanssa. Ei niissä ole mitään sen syvällisempää tarkoitusta. Vanhojen tuttujen kanssa huulen heittoa. Eivät johda yhtään mihinkään, mutta varmasti mieheni pahoittaisi mielensä jos lukisi niitä.
Vierailija kirjoitti:
Eihän siinä mitään, jos puoliso antaa katsoa viestittelyt... PAITSI ETTÄ SE TÄRKEIN: siinä loukataan sen toisen viestittelijän yksityisyyttä, ellei häneltäkin ole kysytty lupaa. Mieti kun olet avautunut jostain arkaluontoisesta ja henkilökohtaisesta parhaalle ystävällesi ja HUPSLOL noin vaan sen kumppani on lukenut kaiken. Tämä on se isoin ongelma tässä.
Miksi kumppani lukisi parhaan ystävän viestejä, ellei siis ole epäilys, että nämä "ystävykset" paneskelisivat keskenään. Jos nyt ollaan ihan heteroita kaikki ja vaimolla on vaikka parasystävä Miia, niin tuskinpa se mies menee niitä viestejä lukemaan...
Vierailija kirjoitti:
Kyttäämällä helposti pahoittaa vaan mielensä. Itselläni löytyy puhelimesta joitain flirttailevia viestejä muiden miesten kanssa. Ei niissä ole mitään sen syvällisempää tarkoitusta. Vanhojen tuttujen kanssa huulen heittoa. Eivät johda yhtään mihinkään, mutta varmasti mieheni pahoittaisi mielensä jos lukisi niitä.
Hyi hitto! Ei tuo ole mitään viatonta eikä ainakaan meidän parisuhteessa hyväksyttävää. Miksi miehesi pahoittaisi mielensä, jos tuo olisi jotenkin ok teidän suhteessa?
Mun eksä vaati mua kans näyttää mun puhelimen. Näytin koska salattavaa ei ollut ja jätin tyypin heti sen jälkeen. Jos ei ole luottamusta, ei ole rakkautta. Nykyinen ei ole tässä 7 vuoden aikana moista pyytänyt.
Vierailija kirjoitti:
TODELLA sairasta edes kysyä saako katsoa toisen viestejä. Tollaisen kontrolloija heittäisin saman tien menemään.
Jos olet oikeasyöti pettänyt ja salailet pettämisviestejä kännyssäsi, niin puolisosi on todella sairas kontrolloija, jos pyytää nähdä viestit?
Ookoo...
Vierailija kirjoitti:
Kyttäämällä helposti pahoittaa vaan mielensä. Itselläni löytyy puhelimesta joitain flirttailevia viestejä muiden miesten kanssa. Ei niissä ole mitään sen syvällisempää tarkoitusta. Vanhojen tuttujen kanssa huulen heittoa. Eivät johda yhtään mihinkään, mutta varmasti mieheni pahoittaisi mielensä jos lukisi niitä.
Pahoittaa vaan mielensä? Kuka? Saattaa olla, että sinä olet se, joka dumpataan ja pahoitat mielesi... Jos minun mieheni flirttailisi muille naisille ties mitä, varsinkin joillekin ex-panoilleen, niin se pelleily kyllä johtaisi eroon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se onkin hyvä luottamuksenosoitus,
kun kumpikin voi näyttää puolisolleen viestittelynsä. Eihän siellä saisi mitään salattavaa olla. Jos puoliso ei suostu näyttämään, salattavaa on.Kun ex-mieheni oli jäänyt kiinni uskottomuudesta, pyysin häntä parin kuukauden päästä näyttämään puhelintaan. No hän oli soitellut salarakkaalleen, joten otin eron.
Se nyt on jo moneen kertaan todettu, että työsuhdepuhelimen salauksen laiminlyöminen voi olla irtisanomisperuste. Itse en voisi olla puolison kanssa, joka ei kunnioita työnantajan suuntaan tehtyjä sopimuksia, koska sellainen ihminen ei kunnioittaisi muidenkaan kanssa tehtyjä sopimuksia.
Ei ollut kyseessä työsuhdepuhelin.
Jos puoliso on rehellinen ja viestit viattomia, näyttää viestit. Jos salattavaa ja epärehellistä viestittelyä, sitten ei näytä.
Se on erittäin kätevä konsti tarkistaa toisen luotettavuus, jos puoliso on antanut aihetta epäluottamukseen. Jos ei suostu näyttämään viestejään, salattavaa on. Ei kaikkia viestejä tarvitse lukea. Jos jotkut viestit herättävät epäilystä, niin niitäpä voi sitten yrittää selitellä.
Vierailija kirjoitti:
Jos minun ystäväni näyttäisi puolisolleen minun yksityiseksi tarkoitettuja viestejäni, niin olisi entinen ystävä.
Itse kyllä pääsääntöisesti oletan, että puolisot saattavat keskustella keskenään asioista, joista olen puhunut toisen kanssa. Tämä kyllä johtaa siihen, että jos en luota ystäväni puolisoon, en ota arkaluonteisia asioita esille.
Vierailija kirjoitti:
Kyttäämällä helposti pahoittaa vaan mielensä. Itselläni löytyy puhelimesta joitain flirttailevia viestejä muiden miesten kanssa. Ei niissä ole mitään sen syvällisempää tarkoitusta. Vanhojen tuttujen kanssa huulen heittoa. Eivät johda yhtään mihinkään, mutta varmasti mieheni pahoittaisi mielensä jos lukisi niitä.
Tätä ketjua kun on lukenut, niin tässä taitaa löytyä aika yleinen syy, miksi ollaan puhelimen näyttämistä vastaan. Jotain salattavaa on. Vaikka ei mitenkään kamalan rankkaa, mutta salattavaa kuitenkin - asenteiden tai kielenkäytön puolesta.
Minun ohjenuorani elämässäni on se, että kaiken pitää kestää päivänvalon. Joka ikinen viesti, jonka kirjoitan av:llekin, pitää olla sellainen, että sitä ei tarvitse salailla eikä häpeillä. Sama koskee kaikkea viestittelyä.
Mikä sinulle on ongelma siinä, että muut ihmiset elävät suhteessaan eri tavalla kuin sinä? Kysy keneltä tahansa parisuhdeterapeutilta, filosofilta, papilta tai muulta ihmiseltä, joka työnsä ja ammattinsa puolesta pohtii moraalisia ja eettisiä asioita, ja saat varmasti vastaukseksi, että jokaisella on parisuhteessakin oikeus yksityisyyteen.
Elä ja anna muiden elää. Jos ystäväsi tietävät, että sinulle kerrotut asiat kulkeutuvat myös puolisosi tietoon, ja jos kummallakaan teistä ei ole työsuhdepuhelinta, niin kenelläkään ei varmasti ole yhtään mitään sitä vastaan, että teidän suhteessanne näytetään viestittelyt.