Lue keskustelun säännöt.
voiko vaatia puolisoa näyttämään viestittelyt?
24.07.2019 |
Jos epäilee toisen rehellisyyttä. Vai tuleeko luottaa toisen sanaan? Entä jos ei pysty luottamaan, millä sen saa takaisin?
Kommentit (222)
121/222
|
24.07.2019 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Vierailija kirjoitti:
Minä olin kerran 20 vuotisessa avioliitossa tuossa tilanteessa. Muutama kuukausi ennen eroa. Kertaakaan aiemmin en pyytänyt nähdä puhelinta.
Mies alkoi räpläämään puhelinta, meni sen kanssa aina vessaan, ja kännyyn tuli salasana. Sitten käytös alkoi muuttumaan, jne, tuttu tarina, mutta en saanut mistään kiinni eikä minulla ollut mitään todisteita. Mies kielsi kaiken. Tätä kesti muutamia kuukaisia.
Pyysin miestä näyttämään puhelimensa, kun hänelle oli taas kilahtanut viestejä. Mies näytti. Tämän tietyn työkaverin viestikansio oli ensimmäisenä ja se oli tyhjä, kysyin miksi. Mies sanoi, että hän aina poistaa viestit. Sen jälkeen avasin viestiketjun minulle, ja siellä oli kaikki viestit. Silloin tiesin.
Kyllä. Intuitiotaan kannattaa kuunnella. Eikä ole mitään järkeä elää kuukausitolkulla omassa tuskassaan, vaan todisteet pitää saada.
No tuossa tapauksessahan selviä merkkejä olikin. Muuttunut käytös ja sen oudot piirteet. Mutta huomataan kyllä sekin, että pettäjä oli poistanut kaiken viestinnän nimenomaan salasuhteensa kanssa. Todistaako tämä, että pyytämällä nähdäkseen viestit, saa pettäjän kiinni? Aika kehnosti. Ilman noita muita merkkejä olisit tuskin asiaa edes noteerannut. Viestit (joita ei ollut) eivät paljastaneet yhtään mitään, vaan muu käytös. Pettäjä suostui näyttämään viestit, joten sekään ei ollut epäilystä vahvistava seikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä tämä juttu on, että "en halua, että kumppani lukee ystäviltäni tulleita viestejä tai työasioita". Miksi ketään kiinnostaisi mitkään kavereiden kanssa käydyt keskustelut tai työasiat!? Kyllä sieltä etsitään nimenomaa niitä tuntemattoman/epäilyttävän vastakkaisen sukupuolen kanssa käytyjä viestittelyjä. Ei minua kiinnosta mitä mieheni viestittelee vaikka ystävänsä Petterin kanssa, mutta se minua kiinnostaa mitä hän on viestitellyt juuri vaikka entisen säädön Marin kanssa tai sitten siellä on joku nevöhööd Johanna, jonka viimeinen viesti viime lauantailta on "kiitti viimeyöstä 😉❤️"...
Pettäminen siis tapahtuu aina tuntemattomien kanssa, ei koskaan työkaverin tai ystävän? Aikamoista...
Ketju on täynnä pettäjiä tai huomattavan sinisilmäisiä ihmisiä.
Minä olen vaatinut miestäni näyttämään kännykän. Siellä oli hämärää viestittelyä naisten kanssa. Oli helpotus saada tietää, niin ei tarvinnut luulla olevansa hullu ja perusteettoman mustasukkainen. Oli ehdottomasti hyvä saada lukea ne viestit, niin tiesi, onko vika itsessä vai miehessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voit vaatia, mutta toisen ei ole pakko näyttää. Jos kuitenkin suhteessa on noinkin paljon epäilyä tai epäluottamusta niin kannattaa miettiä onko koko suhteessa mitään järkeä.
Mieheni kanssa meillä ei ole salaisuuksia. Kumpikin käyttää toisen kännykkää vapaasti ihan luvan kanssa. Samoin läppäriä ja tietokonetta.
Mulla on salaisuuksia. Kännykät ja tietokoneet ovat työnantajan omaisuutta ja niillä on oikeasti salaisia asioita. Sellaisia viranomaistason salaisia, joihin on erikseen tehty turvaselvitykset ja tiukat ohjeistukset salaamisesta. Lisäksi viestittely monen ystävän kanssa on henkilökohtaisesti luottamuksellista eri tavoin; sanotut asiat on tarkoitettu vain minulle, ei muille.
Puolisoni oli mustasukkainen ja epäilevä, luulotautiselle tasolle saakka. Kerroin viestittelystäni hänelle kaiken oleellisen, paljastamatta kenenkään salaisuuksia tai yksityiskohtaisesti asioita enkä nimiäkään. Mutta kerroin, millaisten ihmisten kanssa ja millaisista asioista viestittelen. Hän ei uskonut vaan murtautui työkännykkääni ja luki läpi liki kaiken viestittelyn ja muutenkin puhelimen sisällön. Siis työpuhelimeni. Tähän kului kai liki kokonainen yö.
Se oli oikeastaan viimeinen pisara. Nyt hän on entinen puoliso. Puhelimesta muuten ei löytynyt mitään, mitä en olisi ennalta jo kertonut.
Kannattaa miettiä todella tarkkaan. Luottamusta, sen rakentamista, sekä menettämistä omin toimin.
Minkä ihmeen takia ihmiset käyttävät työpuhelinta yksityisasioidensa hoitamiseen?
Koska haluavat tuntea itsensä tärkeiksi. Minullakin olisi mahdollisuus työsuhdepuhelimeen, mutta en mistään hinnasta sellaista huoli taakakseni. Varaa on ostaa omilla rahoilla ihan mikä puhelin tahansa.
Työsuhdepuhelimen idea on sama kuin työsuhdeauton. Kaksi kännykkää on rasittavaa, ihan kuten olisi kaksi autoakin. Pointti on juuri siinä, että selviää yhdellä laitteella. Muutenkin nykyaikana on noita kaikenlaisia vimpaimia ihan liikaa, joita pitää kuskata mukana ja jatkuvasti olla latailemassa.
Minä suosin kaksois-simiä. Työpuhelimen voi "sulkea" työajan ulkopuolella. Ei tarvitse miettiä, kun se puhelin soi siellä eteisenpöydällä soittaako äiti vai onko työasioita.
Mulla ei ole työaikoja siinä mielessä, aina pitää olla tavoitettavissa. Ihan aina.
Tämähän on tässä on juuri hassua, työpuhelin pitäisi olla ainoastaan niillä, jotka tekevät kokonaistyöaikaa eli ovat oikeasti 24/7 käytettävissä. Muilla se on vain turhaa tärkeilyä, kun se lyödään kiinni heti kun työaika päättyy.
Mitä ihmeen tärkeilyä siinä on, että saan käyttää työsuhdepuhelinta myös omiin puheluihini työajan ulkopuolella? Miten se tekee minusta tärkeän?
Koska sä et tarvitse sitä työpuhelinta työajan jälkeen mihinkään. Ehkä vähän korostamaan, että olen sellaisessa asemassa, että minulla on työsuhdepuhelin. Vai mitä siivooja?
Eksä käyttää vain työpuhelinta, mutta ei hän kenellekään mainosta, että se on työpuhelin.
Vierailija kirjoitti:
Mikä tämä juttu on, että "en halua, että kumppani lukee ystäviltäni tulleita viestejä tai työasioita". Miksi ketään kiinnostaisi mitkään kavereiden kanssa käydyt keskustelut tai työasiat!? Kyllä sieltä etsitään nimenomaa niitä tuntemattoman/epäilyttävän vastakkaisen sukupuolen kanssa käytyjä viestittelyjä. Ei minua kiinnosta mitä mieheni viestittelee vaikka ystävänsä Petterin kanssa, mutta se minua kiinnostaa mitä hän on viestitellyt juuri vaikka entisen säädön Marin kanssa tai sitten siellä on joku nevöhööd Johanna, jonka viimeinen viesti viime lauantailta on "kiitti viimeyöstä 😉❤️"...
Hih hih.
Amatööri. Ystävälläni Petterillä on "kaksi" numeroa, joista toinen kuuluu Johannalle. Ja kun eletään vuotta 2019 mies voi pettää myös Petterinkin kanssa. Ei pidä olla noin sinisilmäinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olin kerran 20 vuotisessa avioliitossa tuossa tilanteessa. Muutama kuukausi ennen eroa. Kertaakaan aiemmin en pyytänyt nähdä puhelinta.
Mies alkoi räpläämään puhelinta, meni sen kanssa aina vessaan, ja kännyyn tuli salasana. Sitten käytös alkoi muuttumaan, jne, tuttu tarina, mutta en saanut mistään kiinni eikä minulla ollut mitään todisteita. Mies kielsi kaiken. Tätä kesti muutamia kuukaisia.
Pyysin miestä näyttämään puhelimensa, kun hänelle oli taas kilahtanut viestejä. Mies näytti. Tämän tietyn työkaverin viestikansio oli ensimmäisenä ja se oli tyhjä, kysyin miksi. Mies sanoi, että hän aina poistaa viestit. Sen jälkeen avasin viestiketjun minulle, ja siellä oli kaikki viestit. Silloin tiesin.
Kyllä. Intuitiotaan kannattaa kuunnella. Eikä ole mitään järkeä elää kuukausitolkulla omassa tuskassaan, vaan todisteet pitää saada.
No tuossa tapauksessahan selviä merkkejä olikin. Muuttunut käytös ja sen oudot piirteet. Mutta huomataan kyllä sekin, että pettäjä oli poistanut kaiken viestinnän nimenomaan salasuhteensa kanssa. Todistaako tämä, että pyytämällä nähdäkseen viestit, saa pettäjän kiinni? Aika kehnosti. Ilman noita muita merkkejä olisit tuskin asiaa edes noteerannut. Viestit (joita ei ollut) eivät paljastaneet yhtään mitään, vaan muu käytös. Pettäjä suostui näyttämään viestit, joten sekään ei ollut epäilystä vahvistava seikka.
Kännyn näyttäminen oli erittäin oleellista, vaikka viestejä ei ollutkaan. Sain miehen valehtelusta kiinni (mukamas poistaa aina kaikki viestit). Aikaisemmin minulla ei ollut todisteita valehtelusta. Ja vasta sitten mies tajusi, ettei kannata enää salailla.
En koskaan näytä puhelintani naisystävälle, laitoin vaan avautumaan sormenjäljellä ettei varmasti saa auki.
Viestitellään hänen parhaan kaverinsa kanssa päivittäin, vähän pikkutuhmaa ja rohkeampaa myös. Se mistä naisystävä ei tiedä, ei voi häntä satuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En voisi näyttää kaikkia viestittelyjäni puolisolle, koska joukossa ystävieni ja sisarusteni viestejä, jotka ovat tarkoitettu vain minulle.
Työpuhelin on myös, ja siihen liittyvät asiat kuuluvat mm. potilassalaisuuden piiriin. Pyrin sen aina viesteistä siivoamaan, mutta joskus joku viestinvaihto potilaan kanssa voi jäädä roikkumaan kunnes joku asia selvitetty.
Mutta totta kai olisi keskustelun paikka, jos puolisolle tuommoinen viestienkatselun tarve syntyisi.
Faceni voisi katsoa kuka vain koska tahansa, myös viestit. En ole ikinä luottanut facebookiin niin paljon, että edes keskustelisin kenenkään kanssa mesessä mitään yksityisluontoista (sen jälkeen kun muinoin facen alkuaikoina kerran lävähtivät privakeskustelut viikoksi kaikkien näkyville).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tämä juttu on, että "en halua, että kumppani lukee ystäviltäni tulleita viestejä tai työasioita". Miksi ketään kiinnostaisi mitkään kavereiden kanssa käydyt keskustelut tai työasiat!? Kyllä sieltä etsitään nimenomaa niitä tuntemattoman/epäilyttävän vastakkaisen sukupuolen kanssa käytyjä viestittelyjä. Ei minua kiinnosta mitä mieheni viestittelee vaikka ystävänsä Petterin kanssa, mutta se minua kiinnostaa mitä hän on viestitellyt juuri vaikka entisen säädön Marin kanssa tai sitten siellä on joku nevöhööd Johanna, jonka viimeinen viesti viime lauantailta on "kiitti viimeyöstä 😉❤️"...
Hih hih.
Amatööri. Ystävälläni Petterillä on "kaksi" numeroa, joista toinen kuuluu Johannalle. Ja kun eletään vuotta 2019 mies voi pettää myös Petterinkin kanssa. Ei pidä olla noin sinisilmäinen.
Ihme tunareita te Petterin kanssa olette, kun ramppaatte kalareissuillanne pari-kolme kertaa viikossa, eikä sintin sinttiä koskaan tartu matkaan. Silti niin lässyttelette kuinka taas oli kivaa eikä malta odottaa seuraavaa kertaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En koskaan näytä puhelintani naisystävälle, laitoin vaan avautumaan sormenjäljellä ettei varmasti saa auki.
Viestitellään hänen parhaan kaverinsa kanssa päivittäin, vähän pikkutuhmaa ja rohkeampaa myös. Se mistä naisystävä ei tiedä, ei voi häntä satuttaa.
Tästä syystä itse olen avoimessa suhteessa, jossa kaikki kortit on avoimena siinä pöydällä. En todellakaan haluaisi elää suljettussa suhtessa, jossa koko ajan hääritään suuntaan jos toiseenkin ja kipuillaan se oman epävarmuuden kanssa. Totuus, kun on ettei yksikään suhde ole turvassa pettämiseltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hitto, te olette tyhmiä. Sitten ihmetellään, kun paljastuu, mitä kaikkea puoliso on selän takana tehnyt. Meillä on ollut helppoa jo 20 vuotta, molemmat tietävät toistensa puhelimien pin koodit ja voimme milloin vaan käyttää toisen puhelinta. Ei sillä, että tarvitsee urkkia, vaan esim soittaa, jos oman puhelimen akku tyhjä. Ja koska voimme milloin vaan käyttää toisen puhelinta, ei siellä varmaan mitään salattavaa ole.....Ja työposteihin ei toinen pääse, salasanan takana ja niissä ei voi olla mitään henkilökohtaista (johtuen siitä missä molemmat työskentelevät). Juuri tuollaisen sinisilmäisen ajattelun vuoksi, useat ihmiset voivat pettää ja pitää sivusuhteita.
Puolisoni ei ole pakko olla minun kanssani, hän on vapaa lähtemään koska tahansa, jos haluaa tai löytää paremman. En todellakaan tahtoisi ihmistä, joka on uskollinen minulle vain siksi, ettei onnistu pettämään.
Tuntuisi silti varmasti hyvältä tietää, että puoliso on viimeiset 10 vuotta pettänyt sinua. Ja sen olisit saanut helposti selville. Eikö tuntuisi, että ne ajat olisivat menneet sinulta hukkaan?
Mieluummin niin kuin että en koko 10 vuoden aikana uskaltaisi rakastaa ja nauttia suhteestamme. Olen valinnut puolison, jonka en voisi kuvitella tahallaan minua satuttavan tuolla tavalla. Hänellä on kyllä rohkeutta lähteä suhteestamme, jos minä en hänelle riitä. Meitä ei sido lapset, omaisuus eikä velka, eikä kumpikaan ole kiinnostunut kulissien ylläpitämisestä.
Sivusta: juuri noin. Suhde, jossa ei ole luottamusta, on kelvoton ja rasittava suhde. Jos kymmenen vuotta pitää koko ajan kytätä ja epäillä toista kaikenlaisten "intuitioiden" perusteella salakähmäisesti vilpistä, niin se on jotenkin sairasta. Eikä se jää vuoteen, kymmeneen tai mihinkään määrään aikaa. Jos ei osaa luottaa, niin ei osaa, eikä se muutu koskaan.
Luottamus on sellainen juttu, että sitä ei voi todistaa tai hankkia. Sen voi ainoastaan menettää, ja se perustuu sitten todellisiin tekoihin ja tapahtumiiin. Lähtökohtaisesti parisuhteessa on ja pitää olla luottamus toiseen. Se on koko touhun idea. Luotetaan toiseen ihmiseen, hänen rehellisyyteensä, kaikkiin sovittuihin sääntöihin ja niissä pysymiseen tai ylipäänsä toisen lojaliteettiin itseä kohtaan. Luottamus on ja pysyy yksin omassa päässä. Sitä ei voi ulkoa käsin millään teoilla sinne työntää. Se pitää vaan olla sisäänrakennettuna. Jotkut ihmiset ilmeisesti eivät kykene luottamaan. Sellaisille voi ennustaa karikkoisia ja myrskyisiä purjehduksia parisuhdevesillä. Aina ja kaikkien kanssa.
Jotkut sitten varmaankin pystyvät luottamaan vaikka kaikki merkit viittasivat siihen , että ei kannattaisi? Kyllähän näitä tahallisesti sokeita kulissien ylläpitäjiä toki löytyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hitto, te olette tyhmiä. Sitten ihmetellään, kun paljastuu, mitä kaikkea puoliso on selän takana tehnyt. Meillä on ollut helppoa jo 20 vuotta, molemmat tietävät toistensa puhelimien pin koodit ja voimme milloin vaan käyttää toisen puhelinta. Ei sillä, että tarvitsee urkkia, vaan esim soittaa, jos oman puhelimen akku tyhjä. Ja koska voimme milloin vaan käyttää toisen puhelinta, ei siellä varmaan mitään salattavaa ole.....Ja työposteihin ei toinen pääse, salasanan takana ja niissä ei voi olla mitään henkilökohtaista (johtuen siitä missä molemmat työskentelevät). Juuri tuollaisen sinisilmäisen ajattelun vuoksi, useat ihmiset voivat pettää ja pitää sivusuhteita.
Puolisoni ei ole pakko olla minun kanssani, hän on vapaa lähtemään koska tahansa, jos haluaa tai löytää paremman. En todellakaan tahtoisi ihmistä, joka on uskollinen minulle vain siksi, ettei onnistu pettämään.
Tuntuisi silti varmasti hyvältä tietää, että puoliso on viimeiset 10 vuotta pettänyt sinua. Ja sen olisit saanut helposti selville. Eikö tuntuisi, että ne ajat olisivat menneet sinulta hukkaan?
Mieluummin niin kuin että en koko 10 vuoden aikana uskaltaisi rakastaa ja nauttia suhteestamme. Olen valinnut puolison, jonka en voisi kuvitella tahallaan minua satuttavan tuolla tavalla. Hänellä on kyllä rohkeutta lähteä suhteestamme, jos minä en hänelle riitä. Meitä ei sido lapset, omaisuus eikä velka, eikä kumpikaan ole kiinnostunut kulissien ylläpitämisestä.
Sivusta: juuri noin. Suhde, jossa ei ole luottamusta, on kelvoton ja rasittava suhde. Jos kymmenen vuotta pitää koko ajan kytätä ja epäillä toista kaikenlaisten "intuitioiden" perusteella salakähmäisesti vilpistä, niin se on jotenkin sairasta. Eikä se jää vuoteen, kymmeneen tai mihinkään määrään aikaa. Jos ei osaa luottaa, niin ei osaa, eikä se muutu koskaan.
;Ei pidä paikkaansa. Olen tuo, jonka mies oli poistanut viestiketjun valehdellen aina poistavansa kaikki viestit.
Luotin siihen mieheen 19 vuotta.
Nyt olen ollut jo vuosia uusissa naimisissa, ja luotan tähän mieheen sataprosenttisesti. En epäile mistään.
Eli osaan kyllä luottaa. Ja uskallan luottaa intuitiooni.
Yleensä ne jotka vinkuu tuota "ei saa,se on rikos!" jos kysyy puolisolta että näyttää puhelimen,niillä on todellakin salattavaa. Normaali suhteessa ei puhelimia piilotella. Yleensä naisen vaisto on oikeassa jos tulee fiilis että pakko tsekata..yrittäisin urkkia ne viestit kun mies ei näe,eipähän tule turhia kitinöitä ja näkee suoraan mikä homman nimi. En ole ymmärtänyt ikinä miksi niin moni pitää sitä synneistä pahimpana jos puoliso haluaa nähdä puhelimen sisällön,tänä äppi-pettämisen aikakautena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietenkin vaatiahan voi mitä vaan. Puolison vaatimuksiin ei vaan tarvii vastata. Etenkin jos ne on noin absurdit.
Voithan sä aina vaatia mutta se on suora epäluottamuslause toiselle. Ja näytäthän sitten omat viestisi puolisollesi. Olin aikoinaan suhteessa, jossa mies oli sairaalloisen mustasukkainen - en olisi saanut olla samassa huoneessa miespuolisen henkilön kanssa tai vastaanottaa sähköposteja (mukaanlukien työsähköpostit) miehiltä. Tämä suhde opetti tunnistamaan mustasukkaisuuden, johon mielestäni kuuluu myös tekstiviestien kyttäily, enkä sen koommin ole 'sekaantunut' mustasukkaisiin ihmisiin. Mustasukkaisuus ja toisen epäily ovat vähemmän kauniita asioita.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä ne jotka vinkuu tuota "ei saa,se on rikos!" jos kysyy puolisolta että näyttää puhelimen,niillä on todellakin salattavaa. Normaali suhteessa ei puhelimia piilotella. Yleensä naisen vaisto on oikeassa jos tulee fiilis että pakko tsekata..yrittäisin urkkia ne viestit kun mies ei näe,eipähän tule turhia kitinöitä ja näkee suoraan mikä homman nimi. En ole ymmärtänyt ikinä miksi niin moni pitää sitä synneistä pahimpana jos puoliso haluaa nähdä puhelimen sisällön,tänä äppi-pettämisen aikakautena.
Kyllä se on päinvastoin eli normaalisuhteessa puhelimia ei kytätä. Mutta jokainen tavallaan. Jos puolisoni jäisi kiinni siitä, että yrittää murtaa minun kännyni salasanan, niin olisihan se ison kriisin paikka. Salattavaa ei edelleenkään ole, mutta olemme erillisiä yksilöitä ja meillä on oikeus myös yksityisyyteen. Ja puolisoni olen valinnut niin, että hänellä on samat arvot ja asenteet tässäkin asiassa.
Jos epäilisin tyttöystäväni touhuavan jotain selkäni takana, niin pyytäisin näyttämään puhelintaan. Jos ei näytä, niin se on ero sitten.
Hassua miten suomalaisia ei hirveämmin pettämiset ja pahoinpitelyt hetkauta, mutta auta armias jos joku lukisi joitain viestejä. Ei ole tervettä jos suhteessa ei voi edes näyttää kenen kanssa viestittelee ja suurpiirteisesti mistä aiheesta.
Se onkin hyvä luottamuksenosoitus,
kun kumpikin voi näyttää puolisolleen viestittelynsä. Eihän siellä saisi mitään salattavaa olla. Jos puoliso ei suostu näyttämään, salattavaa on.
Kun ex-mieheni oli jäänyt kiinni uskottomuudesta, pyysin häntä parin kuukauden päästä näyttämään puhelintaan. No hän oli soitellut salarakkaalleen, joten otin eron.