Lue keskustelun säännöt.
Lasten isä ei noudata tapaamissopimusta
17.07.2019 |
Olemme eronneet vuosi sitten ja puoli vuotta sitten lasten isä muutti pois.
Eron syynä oli se, että isä ei ikinä hoitanut lapsia, että olisin itse saanut edes hetken vapaata.
Sovimme lastenvalvojalla joka toinen viikonloppu tapaamiset eli silloin lapset olisivat isänsä kanssa. Sovimme myös, että isä saa tulla milloin vain moikkaamaan lapsia, mutta hänen tapaamis vuorollaan lapset olisivat hänen luona.
Hän ei ole kertaakaan ottanut lapsia sovitusti luokseen, aina perunut jollain tekosyyllä esim. Lupautunut töihin juuri sinä viikonloppuna jne.
Hänen ei siis ole pakko tehdä viikonloppuisin töitä, vaan hän vain välttelee lasten hoitoa tuolla tavalla.
Silloin, kun olimme vielä yhdessä, jouduin aina pyytämään jonkun muun hoitamaan lapsia, jos minulla oli jotain menoja.
Voiko tälle asialle tehdä jotain? Voinko ilmoittaa jonnekin, että isä jatkuvasti rikkoo tapaamissopimusta?
Isä siis käy aina moikkaamassa lapsia välillä, minun läsnäollessa, mutta ei ikinä ota hoitovastuuta eli, että lapset olisivat hänen kanssaan keskenään.
Lapsia meillä on kaksi alle kouluikäistä.
Kommentit (320)
Miksi tehdä useampi lapsi jos isää ei se ekaksan kiinnosta?
Miksi erota kun lopputulos on sitten se että on entistä pahemmin ykdin hoitamassa ja isä vielä ramppaa kylässä sotkrmassa?
Ei paljon järki päätä pakota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on ihan hyvä ap katsoa silmästä silmään sitä omaa osaasi tuossa sotkussa. Ei auta selittely ja puolustelu, miten kaikki on taas jonukn muun vika, vaan täytyy itse huomata ja kantaa se oma osa. Tilit selväksi ensin itsesi kanssa, ja sitten elämässä eteen, ei taaksepäin.
Kerro minullekin mikä tässä on minun vika?
Sekö, että kaikista yrityksistä huolimatta en saanut lasten isää ottamaan vastuuta lasten hoidosta ja väsyin katsomaan sitä, että isä saa jatkuvasti omaa aikaa ja riitelemään tästä asiasta kerta toisensa jälkeen?Ilmoitin kyllä miehelle ennen ero päätöstä, että en enää jaksa tälläistä elämää hänen kanssaan ja ero tulee jos hän ei ala ottamaan vastuuta. Mies ei ottanut vastuuta, joten ero tuli.
Eli millä tavalla minun syyni?? Miehellä oli mahdollisuus välttää ero ottamalla vastuuta, mutta hän ei tätä tehnyt.
ApSINÄ olet lisääntynyt tämän miehen kanssa
SINÄ olet lisääntynyt hänen kanssaan kahdesti
SINÄ et ole ottanut selville millaisen miehen kanssa lisäännyt
Näistä yrität syyttää pelkästään miestä, vaikka sinulla on 50% syystä itslläsi.
SINÄ olet päättänyt miten lapsen kanssa ollaan
SINÄ olet huomannut vasta monen lapsen jälkeen että mies ei olekaan sellainen isä kuin SINÄ haluaiit
SINÄ erosit tämän asian takia.
SINÄ et ottanut seliville ettei etällä olekaan pakko ottaa lapsia, vaikka se olisi ollut helposti selvitettävissä.
SINÄ haluaisit taas lähteä puimaan tapaamissopimusta, vaikka sen ainoa "järki" on viestittää TAAS miehelle että miten huonosti hän lasten kanssa on.
SINÄ yrität nyt pakottaa, ensin erolla uhkailemalla, sitten sen toteuttamisella, ja nyt tapaamisilla miestä SINUN muottiisi, vakka hän ei ole siihen muottiin haluamassa PLUS olet hänen EXÄ, jolla ei ole mitään valtaa sanella hänelle enää mitään.
Näistä kaikista sinä syytät ainoastaan miestä. SINUA vastaan ja LAPSIA vastaan on kaikki paha tehty, ja sinä et ole mitenkään voinut siltä välttyä.
Niin kauan kuin et omaa osaasi näe, niin kauan olet katkera. Tuletpa huomaamaan, musita silloin tämä.
Käsittääkseni lisääntymiseen tarvitaan kaksi ja mies oli se joka enemmän halusi lisääntyä.
Sovimme esikoisen raskausaikana miten jaamme hoito vastuun, mies ei vaan tätä toteuttanut.
Kukaan ei voi tietää etukäteen, millainen toinen ihminen on vanhempana ennenkuin hän tulee vanhemmaksi. Itse ainakaan en ollut ennustaja ja mies oli hyvin lapsi rakas ja halusi kovasti lapsia, mutta osottautui aivan toisenlaiseksi.
Minä en ole päättänyt mitään siitä miten lasten kanssa ollaan, mieshän tässä määrää marssi tahdin niin, kuin aina ennenkin, olemalla hoitamatta lapsia.
Ainoa mitä yritän on se, että lapset saisivat olla ja viettää aikaansa isänsä kanssa. Tähän myönnän syyllisyyteni, mutta onko se väärin, että haluan lasten säilyttävän välinsä isään ja tukea heidän suhdettaan??
Erosin, koska en halunnut lasten kasvavan jatkuvan riitelyn keskellä, joka johtui siitä, kun mies ei ottanut vastuuta. Tämäkin ilmeisesti väärin,kun ajattelin tässäkin lasten etua, ettei heidän tarvitse elää riitojen keskellä.
Ap
Mies sitä mis tätä. Kuten huomaat, vain miehessä on syy. Omaa vastuuta et susotu ottamaan mistään. Sinä olet viaton marttyyriuhri jolle kaikki vain mystisesti tapahtuu. Mitä pikemmin näet oman osasi, sitä pikemmin pääset eroon katkeruudesta ja lapsien käyttämisestä aseinasi osoittaaksesi taas jälleen kerran miten hieno ihminen sinä olet, ja miten huono toinen on. Tosi aikusimaista ja pullatuoksuista äitiyttä.
Onko elatusmaksuun mahdollista saada korotusta, kun isä ei pidä luonaan? Ts onko elatusmaksussa huomioitu luonapitovähennys?
Kun isä tulee lapsia sinun kotiisi tapaamaan, onko mahdollista sinun lähteä silloin pois? Saisit omaa aikaa. Tai sitten pistät ukon ja lapset ulos/uimaan/kirjastoon/whatever ja saat omaa aikaa.
Sinuna (jos oma jaksaminen kortilla) etsisin lapsille 1 viikonloppu/kk sijaisperhettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on ihan hyvä ap katsoa silmästä silmään sitä omaa osaasi tuossa sotkussa. Ei auta selittely ja puolustelu, miten kaikki on taas jonukn muun vika, vaan täytyy itse huomata ja kantaa se oma osa. Tilit selväksi ensin itsesi kanssa, ja sitten elämässä eteen, ei taaksepäin.
Kerro minullekin mikä tässä on minun vika?
Sekö, että kaikista yrityksistä huolimatta en saanut lasten isää ottamaan vastuuta lasten hoidosta ja väsyin katsomaan sitä, että isä saa jatkuvasti omaa aikaa ja riitelemään tästä asiasta kerta toisensa jälkeen?Ilmoitin kyllä miehelle ennen ero päätöstä, että en enää jaksa tälläistä elämää hänen kanssaan ja ero tulee jos hän ei ala ottamaan vastuuta. Mies ei ottanut vastuuta, joten ero tuli.
Eli millä tavalla minun syyni?? Miehellä oli mahdollisuus välttää ero ottamalla vastuuta, mutta hän ei tätä tehnyt.
ApSINÄ olet lisääntynyt tämän miehen kanssa
SINÄ olet lisääntynyt hänen kanssaan kahdesti
SINÄ et ole ottanut selville millaisen miehen kanssa lisäännyt
Näistä yrität syyttää pelkästään miestä, vaikka sinulla on 50% syystä itslläsi.
SINÄ olet päättänyt miten lapsen kanssa ollaan
SINÄ olet huomannut vasta monen lapsen jälkeen että mies ei olekaan sellainen isä kuin SINÄ haluaiit
SINÄ erosit tämän asian takia.
SINÄ et ottanut seliville ettei etällä olekaan pakko ottaa lapsia, vaikka se olisi ollut helposti selvitettävissä.
SINÄ haluaisit taas lähteä puimaan tapaamissopimusta, vaikka sen ainoa "järki" on viestittää TAAS miehelle että miten huonosti hän lasten kanssa on.
SINÄ yrität nyt pakottaa, ensin erolla uhkailemalla, sitten sen toteuttamisella, ja nyt tapaamisilla miestä SINUN muottiisi, vakka hän ei ole siihen muottiin haluamassa PLUS olet hänen EXÄ, jolla ei ole mitään valtaa sanella hänelle enää mitään.
Näistä kaikista sinä syytät ainoastaan miestä. SINUA vastaan ja LAPSIA vastaan on kaikki paha tehty, ja sinä et ole mitenkään voinut siltä välttyä.
Niin kauan kuin et omaa osaasi näe, niin kauan olet katkera. Tuletpa huomaamaan, musita silloin tämä.
Käsittääkseni lisääntymiseen tarvitaan kaksi ja mies oli se joka enemmän halusi lisääntyä.
Sovimme esikoisen raskausaikana miten jaamme hoito vastuun, mies ei vaan tätä toteuttanut.
Kukaan ei voi tietää etukäteen, millainen toinen ihminen on vanhempana ennenkuin hän tulee vanhemmaksi. Itse ainakaan en ollut ennustaja ja mies oli hyvin lapsi rakas ja halusi kovasti lapsia, mutta osottautui aivan toisenlaiseksi.
Minä en ole päättänyt mitään siitä miten lasten kanssa ollaan, mieshän tässä määrää marssi tahdin niin, kuin aina ennenkin, olemalla hoitamatta lapsia.
Ainoa mitä yritän on se, että lapset saisivat olla ja viettää aikaansa isänsä kanssa. Tähän myönnän syyllisyyteni, mutta onko se väärin, että haluan lasten säilyttävän välinsä isään ja tukea heidän suhdettaan??
Erosin, koska en halunnut lasten kasvavan jatkuvan riitelyn keskellä, joka johtui siitä, kun mies ei ottanut vastuuta. Tämäkin ilmeisesti väärin,kun ajattelin tässäkin lasten etua, ettei heidän tarvitse elää riitojen keskellä.
Ap
mies yksin riiteli, ja sinä jouduit siksi pelastamaan lapset eroamalla. Just joo, uskoo ken tahtoo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joudut hyväksymään sen, että lapsillasi on huono isä ja että olet yksin vastuussa heistä. Olisin itsekin kyllä tuossa tilanteessa eronnut. Eron jälkeen tulee näkyväksi kaikille (isälle itselleen, lapsille, lähipiirille), että kuka niistä lapsista välittää ja huolehtii ja kuka ei.
Ei näin. Eroaminen ei saa koskaan olla keino näpäyttää isää, ja näyttää lähipiirille miten hieno marttyyri äiti onkaan.
Kyllä minäkin olisin eronnut aloittajan tapauksessa enkä pidä eron syynä mitään näpäyttelyä. Aloittajan mies on itsekäs omaan napaan tuijottaja, joka ei osannut ottaa vaimoaan ja lapsiaan huomioon. Mitä tuollaisella miehellä tekee? Ei mitään.
Silti sitä haluttiin kiristää tapaamissopimuksella tekemään niin kuin ap tahtoo :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rakenna ajatuksissasi elämä totaaliyksinhuoltajana. Silloin on helpompi kestää isän osallistumattomuus. Pakottaa etävanhempaa ei voi. Satunnaistapaamisten suhteen kannattaa vetää rajat... Tuskin haluat exää kotiisi, kun sinulla on uusi suhde jne. Kaikki lasten tapaamiset isän luokse... Vaikka ne sitten jäisivät toteutumatta.
Vierailija kirjoitti:
Miten kuvottavia miehiä täällä onkaan, ei tajuta ettei lapsista erota, vaan niiden äidistä. Itse luovutaan oikeuksista, ja sitten kehdataan syyttää vielä toista omasta päätöksestä.
No lapset näkevät lävitsenne kyllä kun aikuistuvat.
Kuvottavaa on myös se että itse eroaa, ja sen jälkeen kuvittelee voivansa edelleen päättää exän asioista.
Lapset tulevat näkemään tämänkin läpi kun aikuistuvat. Sitten mamma miettii mitä tapahtui, kun hänessähän ei ollut mitään syytä, vaan kaikki vika oli miehessä ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämäkin koko systeemi on taas tehty miehiä varten ja äidin ja lapsien on vain sopeuduttava. Ensin mies haluaa lapsia, mutta niiden synnyttyä muuttuukin vapaamatkustajaksi. Eli käytännössä huijasi naisen luottamaan itseensä. Naista syyllistetään.
Nainen ei jaksa ja ottaa eron. Miehelle pitää paperille kirjata oikeudet, tapaamisoikeus, oikeus oikeus oikeus. Mies ei noudata sopimusta. Ketään ei kiinnosta. Jos äiti ei noudata sopimusta, sakot ja käräjät odottaa. Lapsilta ei kysytä mitään. Isää on tavattava vaikka itkettäisi, ahdistaisi ja ujostuttaisi.
Miehen pitää maksaa pari satkua elareita sille
lapselle jota niin kovin halusi. Kauhea kitinä. Kela hoitaa.Etäisä voi muuttaa vaikka kuuhun ilmoittamatta siitä mitään. Ketään ei kiinnosta. Äiti muuttaa lasten kanssa lähemmäksi turvaverkkojaan ja alkaa kauhea kitinä. Äiti velvoitetaan roudaamaan lasta isälle, joka ei sitten saavu paikalle.
Kaikki asiantuntijoita myöten ovat hirveän huolissaan siitä, että eihän äiti nyt vain vieraannuta isää? Tukiko äiti isän isyyttä tarpeeksi? Eihän puhu isästä pahaa? Kyllä tämä kaikki on varmasti jollakin tapaa äidin syytä. Miesparka vain yrittää parhaansa. On varmasti rankkaa olla vastuussa omista lapsistaan edes kerran kuussa. Ei ihme että tuli kännissä tapaamiseen.
Jep. Miehiä varten on koko systeemi luotu lasten etujen varjolla. Koko särkynyt perhe hyppää miehen oikuttelujen mukaan.
Kyse on lapsen oikeudesta vanhampaansa. Jos lapset ovat äidillä ja äiti estää tapaamiset, se on rikos (josta ei tuomita). Jos lapset ovat isällä (hah) ja isä estää tapaamisen, se on rikos.
Kumpaakaan sukupuolta olevaa etävanhempaa ei kuitenkaan pysty pakottamaan tapaamisiin.
Koko paskan naisvaltaisuuden näkee viestistäsi: oletus on että lapset menevät äidilleen ja mies päätyy kävelevän lompakon ja "äippää panettaa joten tenavat viikonlopuksi tuonne" isin rooliin.
Ja sitten vingutte kun se ei miehestä ole se mitä haettiin lapsia tehtäessä.
ps. meillä tuli riitaa kun ehdotin että olisin enemmän kotona ja hän hilaisi itsensä töihin. Kuinka siitä voi saada melkein eron aikaiseksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä se onkin jännää, että huoltajuus ei sido ihmistä mihinkään jos ei huvita.
Minun mielestäni on lapsia kohtaa kohtuutonta, että hänen oma huoltajansa voi tuosta noin vain kadota lasten elämästä, jos haluaa.
Todellakin myös etävanhemmalla tulisi olla tapaamis-ja hoitovelvollisuus omia lapsiaan kohtaan edes jollain tasolla, poislukien vakavat sairaudet.Ei lähivanhemmallakaan ole. Voi antaa lapset huostaan jos ei viitsi hoitaa. Onneksi useimmiten äitejä sentään kiinnostaa huolehtia lapsista silloinkin, kun isiä ei.
Omaishoitajillakin on lakisääteisesti vapaata kolme vuorokautta kuukaudessa eikä kukaan vaadi, että hoidettava pitää antaa huostaan, jos hoitaja haluaa viettää vapaapäivänsä. Olet ilkeä ihminen.
Ei muuta kuin kansalaisaloitetta kehiin, jossa vanhemmalle taataan vapaapäiviä yhteiskunnan rahoilla.
Lapsiaei ole pakko tehdä jos niitä ei jaksa hoitaa, mutta olemassaa olevia omaishoidettavia ei voida tapattaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämäkin koko systeemi on taas tehty miehiä varten ja äidin ja lapsien on vain sopeuduttava. Ensin mies haluaa lapsia, mutta niiden synnyttyä muuttuukin vapaamatkustajaksi. Eli käytännössä huijasi naisen luottamaan itseensä. Naista syyllistetään.
Nainen ei jaksa ja ottaa eron. Miehelle pitää paperille kirjata oikeudet, tapaamisoikeus, oikeus oikeus oikeus. Mies ei noudata sopimusta. Ketään ei kiinnosta. Jos äiti ei noudata sopimusta, sakot ja käräjät odottaa. Lapsilta ei kysytä mitään. Isää on tavattava vaikka itkettäisi, ahdistaisi ja ujostuttaisi.
Miehen pitää maksaa pari satkua elareita sille
lapselle jota niin kovin halusi. Kauhea kitinä. Kela hoitaa.Etäisä voi muuttaa vaikka kuuhun ilmoittamatta siitä mitään. Ketään ei kiinnosta. Äiti muuttaa lasten kanssa lähemmäksi turvaverkkojaan ja alkaa kauhea kitinä. Äiti velvoitetaan roudaamaan lasta isälle, joka ei sitten saavu paikalle.
Kaikki asiantuntijoita myöten ovat hirveän huolissaan siitä, että eihän äiti nyt vain vieraannuta isää? Tukiko äiti isän isyyttä tarpeeksi? Eihän puhu isästä pahaa? Kyllä tämä kaikki on varmasti jollakin tapaa äidin syytä. Miesparka vain yrittää parhaansa. On varmasti rankkaa olla vastuussa omista lapsistaan edes kerran kuussa. Ei ihme että tuli kännissä tapaamiseen.
Jep. Miehiä varten on koko systeemi luotu lasten etujen varjolla. Koko särkynyt perhe hyppää miehen oikuttelujen mukaan.
Äitiys on sen verran erikoisominaisuus, että nainen joutuu tekemään elämässään erinlaisia valintoja kuin mies.
Tämä vierraannuttaminen alkaa jo ekasta neuvola käynnistä. Isä voi istua sinne jonnekin perälle, isyyttä ei ole ilman äitiyttä, isyys saadaan äidin armosta ja tulihan nyt tämän kotihoidon muutoksen yhteydessä esille, että osa äideistä ei halua, että nuo vapaat jaetaan, jne...
Vierailija kirjoitti:
Tämäkin koko systeemi on taas tehty miehiä varten ja äidin ja lapsien on vain sopeuduttava. Ensin mies haluaa lapsia, mutta niiden synnyttyä muuttuukin vapaamatkustajaksi. Eli käytännössä huijasi naisen luottamaan itseensä. Naista syyllistetään.
Nainen ei jaksa ja ottaa eron. Miehelle pitää paperille kirjata oikeudet, tapaamisoikeus, oikeus oikeus oikeus. Mies ei noudata sopimusta. Ketään ei kiinnosta. Jos äiti ei noudata sopimusta, sakot ja käräjät odottaa. Lapsilta ei kysytä mitään. Isää on tavattava vaikka itkettäisi, ahdistaisi ja ujostuttaisi.
Miehen pitää maksaa pari satkua elareita sille
lapselle jota niin kovin halusi. Kauhea kitinä. Kela hoitaa.Etäisä voi muuttaa vaikka kuuhun ilmoittamatta siitä mitään. Ketään ei kiinnosta. Äiti muuttaa lasten kanssa lähemmäksi turvaverkkojaan ja alkaa kauhea kitinä. Äiti velvoitetaan roudaamaan lasta isälle, joka ei sitten saavu paikalle.
Kaikki asiantuntijoita myöten ovat hirveän huolissaan siitä, että eihän äiti nyt vain vieraannuta isää? Tukiko äiti isän isyyttä tarpeeksi? Eihän puhu isästä pahaa? Kyllä tämä kaikki on varmasti jollakin tapaa äidin syytä. Miesparka vain yrittää parhaansa. On varmasti rankkaa olla vastuussa omista lapsistaan edes kerran kuussa. Ei ihme että tuli kännissä tapaamiseen.
Jep. Miehiä varten on koko systeemi luotu lasten etujen varjolla. Koko särkynyt perhe hyppää miehen oikuttelujen mukaan.
Tämä! Tämä kiteyttää aika hyvin koko systeemin.
Isällä on oikeuksia, äidillä velvollisuuksia.
Ädillä on velvollisuus noudattaa kaikkia sopimuksia, isällä taas on oikeus näihin sopimuksiin ja oikeus siihen, että hän saa päättää noudattaako vai ei.
Äitiä aina syyllistetään kaikesta, etenkin jos kehtaa valittaa, että isä ei tapaa lapsia, niin sekin on aina jollain tavalla äidin vika.
Eikä äidillä ole oikeutta valittaa, koska itse on soppansa keittänyt, miehellä ei ole mitään osuutta asiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on ihan hyvä ap katsoa silmästä silmään sitä omaa osaasi tuossa sotkussa. Ei auta selittely ja puolustelu, miten kaikki on taas jonukn muun vika, vaan täytyy itse huomata ja kantaa se oma osa. Tilit selväksi ensin itsesi kanssa, ja sitten elämässä eteen, ei taaksepäin.
Kerro minullekin mikä tässä on minun vika?
Sekö, että kaikista yrityksistä huolimatta en saanut lasten isää ottamaan vastuuta lasten hoidosta ja väsyin katsomaan sitä, että isä saa jatkuvasti omaa aikaa ja riitelemään tästä asiasta kerta toisensa jälkeen?Ilmoitin kyllä miehelle ennen ero päätöstä, että en enää jaksa tälläistä elämää hänen kanssaan ja ero tulee jos hän ei ala ottamaan vastuuta. Mies ei ottanut vastuuta, joten ero tuli.
Eli millä tavalla minun syyni?? Miehellä oli mahdollisuus välttää ero ottamalla vastuuta, mutta hän ei tätä tehnyt.
ApSINÄ olet lisääntynyt tämän miehen kanssa
SINÄ olet lisääntynyt hänen kanssaan kahdesti
SINÄ et ole ottanut selville millaisen miehen kanssa lisäännyt
Näistä yrität syyttää pelkästään miestä, vaikka sinulla on 50% syystä itslläsi.
SINÄ olet päättänyt miten lapsen kanssa ollaan
SINÄ olet huomannut vasta monen lapsen jälkeen että mies ei olekaan sellainen isä kuin SINÄ haluaiit
SINÄ erosit tämän asian takia.
SINÄ et ottanut seliville ettei etällä olekaan pakko ottaa lapsia, vaikka se olisi ollut helposti selvitettävissä.
SINÄ haluaisit taas lähteä puimaan tapaamissopimusta, vaikka sen ainoa "järki" on viestittää TAAS miehelle että miten huonosti hän lasten kanssa on.
SINÄ yrität nyt pakottaa, ensin erolla uhkailemalla, sitten sen toteuttamisella, ja nyt tapaamisilla miestä SINUN muottiisi, vakka hän ei ole siihen muottiin haluamassa PLUS olet hänen EXÄ, jolla ei ole mitään valtaa sanella hänelle enää mitään.
Näistä kaikista sinä syytät ainoastaan miestä. SINUA vastaan ja LAPSIA vastaan on kaikki paha tehty, ja sinä et ole mitenkään voinut siltä välttyä.
Niin kauan kuin et omaa osaasi näe, niin kauan olet katkera. Tuletpa huomaamaan, musita silloin tämä.
Käsittääkseni lisääntymiseen tarvitaan kaksi ja mies oli se joka enemmän halusi lisääntyä.
Sovimme esikoisen raskausaikana miten jaamme hoito vastuun, mies ei vaan tätä toteuttanut.
Kukaan ei voi tietää etukäteen, millainen toinen ihminen on vanhempana ennenkuin hän tulee vanhemmaksi. Itse ainakaan en ollut ennustaja ja mies oli hyvin lapsi rakas ja halusi kovasti lapsia, mutta osottautui aivan toisenlaiseksi.
Minä en ole päättänyt mitään siitä miten lasten kanssa ollaan, mieshän tässä määrää marssi tahdin niin, kuin aina ennenkin, olemalla hoitamatta lapsia.
Ainoa mitä yritän on se, että lapset saisivat olla ja viettää aikaansa isänsä kanssa. Tähän myönnän syyllisyyteni, mutta onko se väärin, että haluan lasten säilyttävän välinsä isään ja tukea heidän suhdettaan??
Erosin, koska en halunnut lasten kasvavan jatkuvan riitelyn keskellä, joka johtui siitä, kun mies ei ottanut vastuuta. Tämäkin ilmeisesti väärin,kun ajattelin tässäkin lasten etua, ettei heidän tarvitse elää riitojen keskellä.
Ap
Ja parisuhteeseen tarvitaan kaksi...
Nyt se lasten etu toteutuu, jonka sinä valitsit. Lapsille riittää yksi kyllin hyvä vanhempi ja kautta aikojen on kasvanut terveitä aikuisia yhdenkin vanhemman perheistä.
Näinpä. Sinä olet ap tämän tien itse valinnut. Kulje nyt sitä pitkin äläkä mussuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensinmäisen lapsen kohdalla isä oli läsnä ja osallisui, mutta saatuanne toisen lapsen tämä loppui?
Eipä hän juurikaan esikoisen kanssa ollut, vaikka paljon puhuimme esikoisen raskausaikana siitä kuinka jaamme hoitovastuun kun lapsi syntyy.
Lapsilla ikä eroa 1,5vuotta, joten huomasin isän hoitamattomuuden vasta, kun aloin odottamaan toista lastamme.
Toisen lapsen raskaus oli aika vaikea voimakkaiden pahoinvointien ym takia ja silloin aloin kaivata isältä tätä tukea lasten hoitoon.
Esikoisen aikaan olin siis vielä tässä "vauva kuplassa" enkä tajunnut kuinka vähän isä otti vastuuta lapsen hoidosta.
ApEli suomeksi sanottuna sinä omit ensimmäisen vauvanne, etkä antanut miehen hoitaa. No, sitä saa mitä tilaa.
En millään tavalla ominut vauvaa, mutta en huomannut vaaleanpunaiset vauvakupla lasieni läpi, sitä kuinka vähän isä oli lapsemme kanssa.
En älynnyt, että hän ravasi 5kertaa viikossa työpäivien jälkeen omissa harrastuksissa ja että se aika on häneltä pois vauvan kanssa tai että hän ei ottanut vauvaa mukaan, kun lähti käymään kaupassa tai missään muuallakaan.
Olinhan kuitenkin tottunut olemaan päivät yksin vauvan kanssa, kun hän oli töissä.
Kun odotin toista lastamme ja kärsin pahoista pahoinvoinneista, alkoivat vaaleanpunaiset lasini kirkastua, kun yritin nukuttaa esikoista.
Ravasin vessassa oksentamassa ja taas nukuttamassa esikoista, kun mies alkoi tehdä lähtöä kauppaan. Ehdotin, että ottaisi esikoisen mukaan vaunuihin, sillä niihin hän nukahti salaman nopeasti.
Oli siis kesä, eli esikoinen olisi pitänyt laittaa vaan vaunuihin ja isän lähteä vaunujen kanssa kauppaan. Noh ei käynyt, koska hän pääsisi "nopeammin" ilman vaunuja.
Lopputulos oli, että kun mies tuli kaupasta, lähdin itse vaunukävelylle, että sain esikoisen nukkumaan.
Ap.
Tästä voisin päätellä, että sinua ei kiinnostanut mies pätkän vertaa. Vain sinä ja vauva. Missä isä ja missä mies? Ymmärrätkö, että sinä tuosss vauvskuplassasi unohdit miehesi kokonaan. Puhuitko vain pelkästään vauvasta? Kysyitkö mitä miehelle kuuluu? Jos et näin tehnyt, ei ihmekään että mies on poissa kotoaan koko ajan, kun tuntee itsensä täysin ulkopuoliseksi kaikesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämäkin koko systeemi on taas tehty miehiä varten ja äidin ja lapsien on vain sopeuduttava. Ensin mies haluaa lapsia, mutta niiden synnyttyä muuttuukin vapaamatkustajaksi. Eli käytännössä huijasi naisen luottamaan itseensä. Naista syyllistetään.
Nainen ei jaksa ja ottaa eron. Miehelle pitää paperille kirjata oikeudet, tapaamisoikeus, oikeus oikeus oikeus. Mies ei noudata sopimusta. Ketään ei kiinnosta. Jos äiti ei noudata sopimusta, sakot ja käräjät odottaa. Lapsilta ei kysytä mitään. Isää on tavattava vaikka itkettäisi, ahdistaisi ja ujostuttaisi.
Miehen pitää maksaa pari satkua elareita sille
lapselle jota niin kovin halusi. Kauhea kitinä. Kela hoitaa.Etäisä voi muuttaa vaikka kuuhun ilmoittamatta siitä mitään. Ketään ei kiinnosta. Äiti muuttaa lasten kanssa lähemmäksi turvaverkkojaan ja alkaa kauhea kitinä. Äiti velvoitetaan roudaamaan lasta isälle, joka ei sitten saavu paikalle.
Kaikki asiantuntijoita myöten ovat hirveän huolissaan siitä, että eihän äiti nyt vain vieraannuta isää? Tukiko äiti isän isyyttä tarpeeksi? Eihän puhu isästä pahaa? Kyllä tämä kaikki on varmasti jollakin tapaa äidin syytä. Miesparka vain yrittää parhaansa. On varmasti rankkaa olla vastuussa omista lapsistaan edes kerran kuussa. Ei ihme että tuli kännissä tapaamiseen.
Jep. Miehiä varten on koko systeemi luotu lasten etujen varjolla. Koko särkynyt perhe hyppää miehen oikuttelujen mukaan.
Olen miettinyt samaa, kun näin lapsettomana olen sivusta seurannut näitä vääntämistä. Suurin järkytys oli, kun mies jota itsekin pidin hyvänä miehenä petti lastensa äitiä vauva-aikana kun laukkasi niillä omilla menoillaan äidin valvoessa kotona. Ero tuli ja äiti oli kuulemma syyllinen, kun ei huomioinut miestä tarpeeksi. Nyt tapaamiset menneet kuulemma ihan ok, mutta miehen äiti on enemmän lasten kanssa kuin mies itse. Parempi kai sekin kuin ei mitään.
Pitäkää naiset puolenne. Älkääkä antako ihmisten syyllistää teitä lasten etujen varjolla, se on vain kätevä tekosyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naurettava syy erota
Ei ole vaan ihan hyvä syy. Mies olisi helposti voinut välttää eron muuttamalla hieman käytöstään.
Ja mikä oli lopputulos?
Vierailija kirjoitti:
Tämäkin koko systeemi on taas tehty miehiä varten ja äidin ja lapsien on vain sopeuduttava. Ensin mies haluaa lapsia, mutta niiden synnyttyä muuttuukin vapaamatkustajaksi. Eli käytännössä huijasi naisen luottamaan itseensä. Naista syyllistetään.
Nainen ei jaksa ja ottaa eron. Miehelle pitää paperille kirjata oikeudet, tapaamisoikeus, oikeus oikeus oikeus. Mies ei noudata sopimusta. Ketään ei kiinnosta. Jos äiti ei noudata sopimusta, sakot ja käräjät odottaa. Lapsilta ei kysytä mitään. Isää on tavattava vaikka itkettäisi, ahdistaisi ja ujostuttaisi.
Miehen pitää maksaa pari satkua elareita sille
lapselle jota niin kovin halusi. Kauhea kitinä. Kela hoitaa.Etäisä voi muuttaa vaikka kuuhun ilmoittamatta siitä mitään. Ketään ei kiinnosta. Äiti muuttaa lasten kanssa lähemmäksi turvaverkkojaan ja alkaa kauhea kitinä. Äiti velvoitetaan roudaamaan lasta isälle, joka ei sitten saavu paikalle.
Kaikki asiantuntijoita myöten ovat hirveän huolissaan siitä, että eihän äiti nyt vain vieraannuta isää? Tukiko äiti isän isyyttä tarpeeksi? Eihän puhu isästä pahaa? Kyllä tämä kaikki on varmasti jollakin tapaa äidin syytä. Miesparka vain yrittää parhaansa. On varmasti rankkaa olla vastuussa omista lapsistaan edes kerran kuussa. Ei ihme että tuli kännissä tapaamiseen.
Jep. Miehiä varten on koko systeemi luotu lasten etujen varjolla. Koko särkynyt perhe hyppää miehen oikuttelujen mukaan.
Tapaamisoikeus on LAPSEN OIKEUS TAVATA ETÄVANHEMPAA. EI ETÄVANHEMMAN OIKEUS TAVATA LASTA, EIKÄ LÄHIVANHEMMAN OIKEUS SAADA VAPAAPÄIVÄ. Miten helekutissa tämä ei vain mene kaaliin?
Naisen ei ole myöskään mikään pakko hoitaa omia pershedelmiään, mikä tässäkin on niin vaikeaa käsittää? Jos et halua olla lastesi kanssa, niin luovu niistä, äläkä kiristä ja kiusaa lasten isää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on ihan hyvä ap katsoa silmästä silmään sitä omaa osaasi tuossa sotkussa. Ei auta selittely ja puolustelu, miten kaikki on taas jonukn muun vika, vaan täytyy itse huomata ja kantaa se oma osa. Tilit selväksi ensin itsesi kanssa, ja sitten elämässä eteen, ei taaksepäin.
Kerro minullekin mikä tässä on minun vika?
Sekö, että kaikista yrityksistä huolimatta en saanut lasten isää ottamaan vastuuta lasten hoidosta ja väsyin katsomaan sitä, että isä saa jatkuvasti omaa aikaa ja riitelemään tästä asiasta kerta toisensa jälkeen?Ilmoitin kyllä miehelle ennen ero päätöstä, että en enää jaksa tälläistä elämää hänen kanssaan ja ero tulee jos hän ei ala ottamaan vastuuta. Mies ei ottanut vastuuta, joten ero tuli.
Eli millä tavalla minun syyni?? Miehellä oli mahdollisuus välttää ero ottamalla vastuuta, mutta hän ei tätä tehnyt.
ApSINÄ olet lisääntynyt tämän miehen kanssa
SINÄ olet lisääntynyt hänen kanssaan kahdesti
SINÄ et ole ottanut selville millaisen miehen kanssa lisäännyt
Näistä yrität syyttää pelkästään miestä, vaikka sinulla on 50% syystä itslläsi.
SINÄ olet päättänyt miten lapsen kanssa ollaan
SINÄ olet huomannut vasta monen lapsen jälkeen että mies ei olekaan sellainen isä kuin SINÄ haluaiit
SINÄ erosit tämän asian takia.
SINÄ et ottanut seliville ettei etällä olekaan pakko ottaa lapsia, vaikka se olisi ollut helposti selvitettävissä.
SINÄ haluaisit taas lähteä puimaan tapaamissopimusta, vaikka sen ainoa "järki" on viestittää TAAS miehelle että miten huonosti hän lasten kanssa on.
SINÄ yrität nyt pakottaa, ensin erolla uhkailemalla, sitten sen toteuttamisella, ja nyt tapaamisilla miestä SINUN muottiisi, vakka hän ei ole siihen muottiin haluamassa PLUS olet hänen EXÄ, jolla ei ole mitään valtaa sanella hänelle enää mitään.
Näistä kaikista sinä syytät ainoastaan miestä. SINUA vastaan ja LAPSIA vastaan on kaikki paha tehty, ja sinä et ole mitenkään voinut siltä välttyä.
Niin kauan kuin et omaa osaasi näe, niin kauan olet katkera. Tuletpa huomaamaan, musita silloin tämä.
Käsittääkseni lisääntymiseen tarvitaan kaksi ja mies oli se joka enemmän halusi lisääntyä.
Sovimme esikoisen raskausaikana miten jaamme hoito vastuun, mies ei vaan tätä toteuttanut.
Kukaan ei voi tietää etukäteen, millainen toinen ihminen on vanhempana ennenkuin hän tulee vanhemmaksi. Itse ainakaan en ollut ennustaja ja mies oli hyvin lapsi rakas ja halusi kovasti lapsia, mutta osottautui aivan toisenlaiseksi.
Minä en ole päättänyt mitään siitä miten lasten kanssa ollaan, mieshän tässä määrää marssi tahdin niin, kuin aina ennenkin, olemalla hoitamatta lapsia.
Ainoa mitä yritän on se, että lapset saisivat olla ja viettää aikaansa isänsä kanssa. Tähän myönnän syyllisyyteni, mutta onko se väärin, että haluan lasten säilyttävän välinsä isään ja tukea heidän suhdettaan??
Erosin, koska en halunnut lasten kasvavan jatkuvan riitelyn keskellä, joka johtui siitä, kun mies ei ottanut vastuuta. Tämäkin ilmeisesti väärin,kun ajattelin tässäkin lasten etua, ettei heidän tarvitse elää riitojen keskellä.
Ap
Syy miksi halusit avata tämän keskustelun on ainoastaan se, että halusit päästä haukkumaan miestäsi. Jälleen kerran. Nyt kun ei kaikki av:n lukijat eivät komppaakaan sinua, niin alkaa tuo uhriutuminen. Fakta nyt on, että olet eronnut eikä mies ainakaan tällä hetkellä aio ottaa lapsiansa luokseen siten kun sinä haluaisit. Sinä kuitenkin voit lopettaa tuon miehen jatkuvan syyllistämisen ja miettiä mikä sinun oma osuutesi loppupeleissä oli eroon. Kun sinä tiedät tämän, keskustele miehesi kanssa ja ehkä hän jonain päivänä ottaakin vielä lapset luokseen.
Jonain päivänä mies voi haluta lapset luokseen, mutta lapset eivät välttämättä halua mennä puolitutun miehen luokse.
Niin mitä sitten? Sitten eivät mene jos eivät halua mennä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naurettava syy erota
Ei ole vaan ihan hyvä syy. Mies olisi helposti voinut välttää eron muuttamalla hieman käytöstään.
Todella naurettava syy erota, ja kamalaa miten äiti sitten vielä syyttää erosta isää, että erottiin kun isä ei tehnyt niin kuin häntä käskettiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä se onkin jännää, että huoltajuus ei sido ihmistä mihinkään jos ei huvita.
Minun mielestäni on lapsia kohtaa kohtuutonta, että hänen oma huoltajansa voi tuosta noin vain kadota lasten elämästä, jos haluaa.
Todellakin myös etävanhemmalla tulisi olla tapaamis-ja hoitovelvollisuus omia lapsiaan kohtaan edes jollain tasolla, poislukien vakavat sairaudet.Ei lähivanhemmallakaan ole. Voi antaa lapset huostaan jos ei viitsi hoitaa. Onneksi useimmiten äitejä sentään kiinnostaa huolehtia lapsista silloinkin, kun isiä ei.
Omaishoitajillakin on lakisääteisesti vapaata kolme vuorokautta kuukaudessa eikä kukaan vaadi, että hoidettava pitää antaa huostaan, jos hoitaja haluaa viettää vapaapäivänsä. Olet ilkeä ihminen.
Kenkään sairastuminen ei ole henkilökohtainen arvovalinta kuten on lasten tekeminen.
Mutta hän ei halunut sitä tehdä.