Tuloerot johtuvat ihmisten geeneistä

Sinänsä on ymmärrettävää, että eri tyyppisistä töistä vain maksetaan eri tason palkkaa. Tosin palkan tulisi olla jossain määrin suhteessa työn vaativuuteen (tarvitaanko siinä erityistaitoja) ja työn tuottavuuteen.

Jos työntekijä ei tuo firmalle riittävästi lisää myyntiä ja liikevaihtoa, niin ei hänelle voi liikoja maksaakaan. Sitten erityistaidoilla voi perustella korkeamman palkan esim. siinä tapauksessa, että ryhmä yhdessä tuo voittoa taloon, niin sitten missä suhteessa se jaetaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuloerot johtuvat yhteiskunnallisista rakenteista, ei geeneistä. Samoin köyhyys. Jos mikä tahansa yhteiskunta rakennettaisiin sillä tavalla että kaikilla olisi mahdollisuus käydä töissä ja työntekijöiden palkat olisivat lähes yhtä isoja tai vaikka kaikilla peräti samat; niin ei olisi tuloeroja ollenkaan eikä myöskään köyhyyttä.

Miksei sitä sitten ole rakennettu niin? Tämähän se ero juuri on.

Se on hyvä kysymys. Suomi ja myös muut Pohjoismaat on vuosia, tai ehkä jopa vuosikymmeniä sitten rakennettu vielä niin että yhteiskunta oli hyvin tasa-arvoinen ja kaikille annettiin samat mahdollisuudet. Tuloeroja ei juuri käytännössä ollut tai jos oli ne olivat hyvin pienet koko kansan keskuudessa. Tätä ns. Pohjoismaista hyvinvointimalliahan on pidetty yhtenä suurempana syynä Pohjoismaiden menestymiseen, mutta ainakin täällä Suomessa sen on annettu vuosi vuodelta rapautua ja hävitä varmaan jo 90-luvulta lähtien. Mielestäni todella tyhmää, koska tasa-arvoisesta yhteiskunnasta hyötyvät kaikki, muutenkin kun vain rahallisesti.

Nimenomaan ja minun mielestä tuota ei saisi rapauttaa, mutta väitän että näin tulee käymään, koska vieraat geenit lisääntyy. Se, että tuo onnistuu niin, vaatii tietynkaltaiset geenit kuten ollaan ympäri maailmaa nähty.

Eräässä tutkimuksessa väitettiin, että jos IQ on keskimäärin alle 90 populaatiolla, niin ei saada toimivia yhteiskuntia luotua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työväenluokasta tulevan duunariksi jääneen kannattaa siis naida akateeminen että lapsilla olisi korkeampi älykkyysosamäärä. Toisaalta tämä johtaa ainakin lyhyellä aikavälliä akateemisen yhteiskuntaluokan geneettiseen ja sosiaaliseen degeneraatioon. Huonoin ennuste on kuitenkin siivooja äidin ja raksamiehen lapsella.

Tuo helpommin snottu kuin tehty. Aivan kuin akateeminen nainen ei tuota olisi jo miettinyt.

Valitettavasti akateemisia rikkaita miehiä ei riitä kaikille naisille. Asiaa mutkistaa että duunarinaisetkin kilpailevat samoista miehistä. Timmi fittnesskissa duunarinainen onkin samalla viivalla kilpailussa akateemisen naisen kanssa. Koska akateeminen mies ei piittaa akateemisen naisen maisterin papereista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuloerot johtuvat yhteiskunnallisista rakenteista, ei geeneistä. Samoin köyhyys. Jos mikä tahansa yhteiskunta rakennettaisiin sillä tavalla että kaikilla olisi mahdollisuus käydä töissä ja työntekijöiden palkat olisivat lähes yhtä isoja tai vaikka kaikilla peräti samat; niin ei olisi tuloeroja ollenkaan eikä myöskään köyhyyttä.

Miksei sitä sitten ole rakennettu niin? Tämähän se ero juuri on.

Se on hyvä kysymys. Suomi ja myös muut Pohjoismaat on vuosia, tai ehkä jopa vuosikymmeniä sitten rakennettu vielä niin että yhteiskunta oli hyvin tasa-arvoinen ja kaikille annettiin samat mahdollisuudet. Tuloeroja ei juuri käytännössä ollut tai jos oli ne olivat hyvin pienet koko kansan keskuudessa. Tätä ns. Pohjoismaista hyvinvointimalliahan on pidetty yhtenä suurempana syynä Pohjoismaiden menestymiseen, mutta ainakin täällä Suomessa sen on annettu vuosi vuodelta rapautua ja hävitä varmaan jo 90-luvulta lähtien. Mielestäni todella tyhmää, koska tasa-arvoisesta yhteiskunnasta hyötyvät kaikki, muutenkin kun vain rahallisesti.

Nimenomaan ja minun mielestä tuota ei saisi rapauttaa, mutta väitän että näin tulee käymään, koska vieraat geenit lisääntyy. Se, että tuo onnistuu niin, vaatii tietynkaltaiset geenit kuten ollaan ympäri maailmaa nähty.

Eräässä tutkimuksessa väitettiin, että jos IQ on keskimäärin alle 90 populaatiolla, niin ei saada toimivia yhteiskuntia luotua.

IQ verrattuna mihin? Määritelmällisesti populaation IQ on aina tasan 100.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näinhän se menee vaikka tuo sattuu joihinkin. Miksi jotkut maat on köyhiä ja jotkut rikkaita ja mikä geeniero noissa maissa on.

Isoimmat geenierot ovat afrikkalaisten välillä, mutta ei kai Afrikan valtioiden välillä ole valtavia eroja rikkauden ja köyhyyden suhteen.

Länsimaisesta näkökulmasta Afrikan maat on kaikki köyhiä, mutta jos vertailee niitä keskenään on HUIMIA eroja.

Etelä-Afrikan BKT on yli kymmenkertainen henkilöä kohden kun vertaa Etiopiaan. Ajattele jos Suomessa tienaisi 30 000 € vuodessa ja Ruotsissa 300 000 € vuodessa. Samasta tavallisesta duunarin työstä.

Totta, mutta etelä-afrikassa on val koisempia geenejä ja jos heidät poistettaisiin kuviosta, niin mikä olisi tilanne.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Afrikan_talous

Siitä voit katsoa itse. Eroja löytyy monen muun maan väliltä ihan yhtä paljon. Nuo nyt oli vain yksi esimerkki.

Kaikki on kuitenkin köyhiä maita.

Vierailija kirjoitti:

Näinhän se menee vaikka tuo sattuu joihinkin. Miksi jotkut maat on köyhiä ja jotkut rikkaita ja mikä geeniero noissa maissa on.

Joo toisilla on se ryöstelijägeeni ja ovat käyneet ryöstämässä rikkaudet muista maista. Sitten ryöstelijägeeniset selittävät geenieroilla sitä miks se maa on köyhä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuloerot johtuvat yhteiskunnallisista rakenteista, ei geeneistä. Samoin köyhyys. Jos mikä tahansa yhteiskunta rakennettaisiin sillä tavalla että kaikilla olisi mahdollisuus käydä töissä ja työntekijöiden palkat olisivat lähes yhtä isoja tai vaikka kaikilla peräti samat; niin ei olisi tuloeroja ollenkaan eikä myöskään köyhyyttä.

Miksei sitä sitten ole rakennettu niin? Tämähän se ero juuri on.

Se on hyvä kysymys. Suomi ja myös muut Pohjoismaat on vuosia, tai ehkä jopa vuosikymmeniä sitten rakennettu vielä niin että yhteiskunta oli hyvin tasa-arvoinen ja kaikille annettiin samat mahdollisuudet. Tuloeroja ei juuri käytännössä ollut tai jos oli ne olivat hyvin pienet koko kansan keskuudessa. Tätä ns. Pohjoismaista hyvinvointimalliahan on pidetty yhtenä suurempana syynä Pohjoismaiden menestymiseen, mutta ainakin täällä Suomessa sen on annettu vuosi vuodelta rapautua ja hävitä varmaan jo 90-luvulta lähtien. Mielestäni todella tyhmää, koska tasa-arvoisesta yhteiskunnasta hyötyvät kaikki, muutenkin kun vain rahallisesti.

Nimenomaan ja minun mielestä tuota ei saisi rapauttaa, mutta väitän että näin tulee käymään, koska vieraat geenit lisääntyy. Se, että tuo onnistuu niin, vaatii tietynkaltaiset geenit kuten ollaan ympäri maailmaa nähty.

Eräässä tutkimuksessa väitettiin, että jos IQ on keskimäärin alle 90 populaatiolla, niin ei saada toimivia yhteiskuntia luotua.

IQ verrattuna mihin? Määritelmällisesti populaation IQ on aina tasan 100.

https://fi.wikipedia.org/wiki/IQ_and_the_Wealth_of_Nations

Onko tuolla korrelaatiota maitten varallisuuteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näinhän se menee vaikka tuo sattuu joihinkin. Miksi jotkut maat on köyhiä ja jotkut rikkaita ja mikä geeniero noissa maissa on.

Joo toisilla on se ryöstelijägeeni ja ovat käyneet ryöstämässä rikkaudet muista maista. Sitten ryöstelijägeeniset selittävät geenieroilla sitä miks se maa on köyhä.

Eli ovat parempia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työväenluokasta tulevan duunariksi jääneen kannattaa siis naida akateeminen että lapsilla olisi korkeampi älykkyysosamäärä. Toisaalta tämä johtaa ainakin lyhyellä aikavälliä akateemisen yhteiskuntaluokan geneettiseen ja sosiaaliseen degeneraatioon. Huonoin ennuste on kuitenkin siivooja äidin ja raksamiehen lapsella.

Tuo helpommin snottu kuin tehty. Aivan kuin akateeminen nainen ei tuota olisi jo miettinyt.

Valitettavasti akateemisia rikkaita miehiä ei riitä kaikille naisille. Asiaa mutkistaa että duunarinaisetkin kilpailevat samoista miehistä. Timmi fittnesskissa duunarinainen onkin samalla viivalla kilpailussa akateemisen naisen kanssa. Koska akateeminen mies ei piittaa akateemisen naisen maisterin papereista.

Loppu oli totta, mutta on myös ulkomaalaisia akateemisia miehiä ja akateemiset naiset menevät enenevässä määrin heidän kanssaan naimisiin. Naisia on suomessa nuorissa ikäluokissa vähemmän.

Meillä on aika huuono kulttuuri tehdä tääällä mitään rahaa.

Vierailija kirjoitti:

Siis...eihän Suomessa edes juuri ole rikkaita. Oikeasti rikkailla on parinsadan miljoonan omaisuus joka tuottaa heille rahaa vaikka eivät tekisi mitään. Ilmeisesti Suomi kuuluu niihin heikkojen geenien maihin?

No niinpä. Historiassamme suurin osa menestyneistä ja varakkaista on ollut muita kuin suomenkielisiä.

Mutta ehkäpä tästä näkee kuin menestys ei johdu geeneistä vaan paljon suuremmat historialliset ja rakenteelliset asiat vaikuttavat asiaan.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on aika huuono kulttuuri tehdä tääällä mitään rahaa.

Nämäkin pitseriatyöntekiijät jotka vetävät kasssakoneen pois seinäästä tekeee tekee töiä niska limsaaa ja myy piaaa alle 3 eurooon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuloerot johtuvat yhteiskunnallisista rakenteista, ei geeneistä. Samoin köyhyys. Jos mikä tahansa yhteiskunta rakennettaisiin sillä tavalla että kaikilla olisi mahdollisuus käydä töissä ja työntekijöiden palkat olisivat lähes yhtä isoja tai vaikka kaikilla peräti samat; niin ei olisi tuloeroja ollenkaan eikä myöskään köyhyyttä.

Miksei sitä sitten ole rakennettu niin? Tämähän se ero juuri on.

Se on hyvä kysymys. Suomi ja myös muut Pohjoismaat on vuosia, tai ehkä jopa vuosikymmeniä sitten rakennettu vielä niin että yhteiskunta oli hyvin tasa-arvoinen ja kaikille annettiin samat mahdollisuudet. Tuloeroja ei juuri käytännössä ollut tai jos oli ne olivat hyvin pienet koko kansan keskuudessa. Tätä ns. Pohjoismaista hyvinvointimalliahan on pidetty yhtenä suurempana syynä Pohjoismaiden menestymiseen, mutta ainakin täällä Suomessa sen on annettu vuosi vuodelta rapautua ja hävitä varmaan jo 90-luvulta lähtien. Mielestäni todella tyhmää, koska tasa-arvoisesta yhteiskunnasta hyötyvät kaikki, muutenkin kun vain rahallisesti.

Nimenomaan ja minun mielestä tuota ei saisi rapauttaa, mutta väitän että näin tulee käymään, koska vieraat geenit lisääntyy. Se, että tuo onnistuu niin, vaatii tietynkaltaiset geenit kuten ollaan ympäri maailmaa nähty.

Eräässä tutkimuksessa väitettiin, että jos IQ on keskimäärin alle 90 populaatiolla, niin ei saada toimivia yhteiskuntia luotua.

Ei se ole mistään geeneistä kiinni vaan siitä miten yhteiskunta on järjestetty. Jos esim. köyhissä Afrikan maissa toimittaisiin samalla tavalla miten Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on aikanaan toimittu, niin kohta nekin maat olisivat ns.hyvinvointivaltioita. Toki siihen menisi jonkun aikaa, varmasti vuosia tai jopa vuosikymmeniä koska ei kokonainen maa voi yhtäkkiä nousta köyhyydestä rikkauteen, vaan sen eteen pitää tehdä paljon töitä ja muita asioita. Tosin näissä nykyisissä Afrikan maissa ei mikään kyllä viittaa siihen, että niin haluttaisiin tehdä, joten veikkaan että ne tulevat myös jatkossa olemaan köyhiä kehitysmaita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuloerot johtuvat yhteiskunnallisista rakenteista, ei geeneistä. Samoin köyhyys. Jos mikä tahansa yhteiskunta rakennettaisiin sillä tavalla että kaikilla olisi mahdollisuus käydä töissä ja työntekijöiden palkat olisivat lähes yhtä isoja tai vaikka kaikilla peräti samat; niin ei olisi tuloeroja ollenkaan eikä myöskään köyhyyttä.

Miksei sitä sitten ole rakennettu niin? Tämähän se ero juuri on.

Se on hyvä kysymys. Suomi ja myös muut Pohjoismaat on vuosia, tai ehkä jopa vuosikymmeniä sitten rakennettu vielä niin että yhteiskunta oli hyvin tasa-arvoinen ja kaikille annettiin samat mahdollisuudet. Tuloeroja ei juuri käytännössä ollut tai jos oli ne olivat hyvin pienet koko kansan keskuudessa. Tätä ns. Pohjoismaista hyvinvointimalliahan on pidetty yhtenä suurempana syynä Pohjoismaiden menestymiseen, mutta ainakin täällä Suomessa sen on annettu vuosi vuodelta rapautua ja hävitä varmaan jo 90-luvulta lähtien. Mielestäni todella tyhmää, koska tasa-arvoisesta yhteiskunnasta hyötyvät kaikki, muutenkin kun vain rahallisesti.

Nimenomaan ja minun mielestä tuota ei saisi rapauttaa, mutta väitän että näin tulee käymään, koska vieraat geenit lisääntyy. Se, että tuo onnistuu niin, vaatii tietynkaltaiset geenit kuten ollaan ympäri maailmaa nähty.

Eräässä tutkimuksessa väitettiin, että jos IQ on keskimäärin alle 90 populaatiolla, niin ei saada toimivia yhteiskuntia luotua.

Ei se ole mistään geeneistä kiinni vaan siitä miten yhteiskunta on järjestetty. Jos esim. köyhissä Afrikan maissa toimittaisiin samalla tavalla miten Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on aikanaan toimittu, niin kohta nekin maat olisivat ns.hyvinvointivaltioita. Toki siihen menisi jonkun aikaa, varmasti vuosia tai jopa vuosikymmeniä koska ei kokonainen maa voi yhtäkkiä nousta köyhyydestä rikkauteen, vaan sen eteen pitää tehdä paljon töitä ja muita asioita. Tosin näissä nykyisissä Afrikan maissa ei mikään kyllä viittaa siihen, että niin haluttaisiin tehdä, joten veikkaan että ne tulevat myös jatkossa olemaan köyhiä kehitysmaita.

Miksi ei toimita? Tämähän nimenomaan on älykkyyttä.D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sitten saman ihmisen tulot voivat vaihdella elämän aikana? Eivät kai geenit vaihdu?

Tuo on tilatotieteellinen geenien vaikutus. Huippugeenellä voi menestyä surkeasti tai hyvillä geenellä huonosti. Mutta keskimäärin hyvillä geeneillä varustetut ihmiset menestyy paremmin. Yksilöt on aina omalla tavallaan ainutlaatuisia. Suuremmassa mittakaavassa kuitenkin luontaiset ominaisuudet alkaa näkymään.

Samalla tavalla kuin kenialaiset on tosi hyviä sadan metrin juoksussa. Eihän se sitä tarkoita, että kaikki kenialaiset on nopeampia juoksemaan kuin suomalaiset.

Tässä tarkastelussa pitäisi siis rajata menestys johonkin helposti mitattavaan suoritukseen. Kenialaiset eivät ole hyviä juoksijoita, vaan he ovat hyviä pitkänmatkan juoksijoita ja siihen on geneettinen osatekijä. Toisaalta kun muutama juoksija on menestynyt, siellä on ruvettu satsamaan lajin aikoinaan ja siten on syntynyt juoksukulttuuri, joka tukee uusia juoksijoita.

Nature and nurture.

Myös koulumenestys johtuu pitkälti geeneistä. Alla yksi aihepiiriä sivuava tutkimus: https://www.nature.com/articles/s41539-018-0019-8

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisten euro on vain 80 senttiä. Onko naisilla niin huonot geenit?

Tavallaan voisi ajatella näin olevan. Jos tarkastellaan vaikka raksatöitä missä tarvitaan fyysistä voimaa. Ihan varmasti keskimäärin miehet on parempia kantamaan tiiliä kuin naiset. Se on synnynnäinen ominaisuus, että miehet on yleensä vahvempia. Jos palkkaa maksetaan vaikka euro jokaisesta muuratusta tiilestä niin silloin mies saa päivän aikana enemmän euroja kasaan. Onko se sitten reilua vai ei.

Eli raksahommista on ruvettu maksamaan enemmän koska sillä lailla miehet saa enemmän rahaa alalla, jolla ovat hyviä ja sitten on ruvettu käyttämään kaikenmaailman laitteita, joilla tiiliä siirrellään ettei miesten tarvitse käyttää voimiaan ja nyt raksahommia voi tehdä tosi heikko ja pieni mieskin, mutta he saavat edelleen sitä parempaa palkkaa kuin se nainen joka on päätynyt jollekin hoitoalalle, jossa maksetaan onnetonta palkkaa, koska hoitotyön naiset osaavat hyvin koska se on kuulema heillä geeneissä...

Juu kuulostaa täysin loogiselta /s

Vierailija kirjoitti:

Myös koulumenestys johtuu pitkälti geeneistä. Alla yksi aihepiiriä sivuava tutkimus: https://www.nature.com/articles/s41539-018-0019-8

Kumma ettei tämä mene jakeluun.

Yhdysvalloissa tietynväriset pääsee yliopistoon pienemmillä pisteillä kuin toiset. Väri ei ole valkoinen tai keltainen

Kyllähän jos maailmaa katsoo, niin näkee tietyt kuviot pärjäämisessä.