Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Tuloerot johtuvat ihmisten geeneistä

Vierailija
20.06.2019 |

Rikkailla on paremmat geenit menestymiseen ja elämään kertoo tutkimus.

Miksi yksi tienaa toista enemmän? Tutkimusten mukaan tulo­erot selittyvät suurelta osin geeneillä, eikä lasta voi kasvattaa menestyjäksi. Perintötekijät ja yksilölliset sattumukset määräävät valtaosin sen, millaisiin ansioihin ihminen elämässään yltää. Kasvatuksen osuus jää pieneksi, osoittavat tutkimukset...

https://www.hs.fi/tiede/art-2000006146966.html

Kommentit (113)

Vierailija
1/113 |
20.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Totaalista paskaa koko tutkimus. Menestymistä ohjaa halu menestyä. Jos ovat tutkimuksessa löytäneet geenin joka ohjaa ihmistä haluamaan rahaa, niin ovat ylittäneet jo itsensä. Muuten tutkimus on täydellistä bullshittiä.

Vierailija
2/113 |
20.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Näinhän se menee vaikka tuo sattuu joihinkin. Miksi jotkut maat on köyhiä ja jotkut rikkaita ja mikä geeniero noissa maissa on.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/113 |
20.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Totaalista paskaa koko tutkimus. Menestymistä ohjaa halu menestyä. Jos ovat tutkimuksessa löytäneet geenin joka ohjaa ihmistä haluamaan rahaa, niin ovat ylittäneet jo itsensä. Muuten tutkimus on täydellistä bullshittiä.

...ja se halu menestyä pohjautuu geeneihin. Aikaansaava ja eteenpäin pyrkivä ihminen menestyy elämässään. Samoin jos on luontaisesti tyhmä ja laiska pärjää elämässä kehnommin. Näinhän se juuri menee.

Vierailija
4/113 |
20.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Perimä ja geenit mikä ihana teko syy luopua ja hylää kaikki haaveet ja toiveet paremmasta huomisesta! Miä sitä enää ponnistelemaan kun tuli valittua ja päätetyä itselle niin huonot ja vajavaiset vanhemmat. Mien tämän asian kanssa ny jaksaisi olla ja elää kun harhaisesi ja hyvä uskoisena olen luullu ja eäny uskossa, etä voin ja pysyn aika hyvin myös vaikuttamaan omaan elämääni ja sen mielekyyteen. Yrittäen keskiyä enempi niihin asioihin joille voin ja mahd. pysyn jaa sivuuttaa ja ohittaa joille en voi miään tai voin vain hyvin vähän. - Aika hyvin olen onnisunut. Vaikka en toki aina. Toisinaan onnisunu sellaisissa, joissa ei kai ylesiesi ole tapana. Kuten kokenu, että en ole jäänyt ilman nais-seuraa vaikka olen niin kilti kuin lyhytkasvuinen kuin kalju mies, jolla ei kaikesa huolimatta ole erityistä monien miljoonien omaisuutta. Mutta sen verran kuitenkin, että voin sanoa tulevani toimeen ja voivani hankkia yleensä kaiken sen, miä olen tarvinnut tai ajatellut tarvisevani.      

Vierailija
5/113 |
20.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

...niin tyhmyys ja viisaus ovat periytyviä ominaisuuksia. Toiset ne tekevät samat virheet sukupolvesta toiseen, eli eivät kouluttaudu ja ala säästämään ajoissa. Pari vuotta kun säästää, niin sennjälkeen tuottaa jo säästämisen verran itsekseen.

Vierailija
6/113 |
20.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Äitini sisarusparvea yhdistää vahva velvollisuudentunto. Äidin siskosta tuli yksi aikansa harvoista piinkovista naisjohtajista; äitini taas kouluttautui oman äitinsä (pienipalkkaiseen) ammattiin kunnianosoituksena sukujuurilleen. Minä olen vuorostani kahden pienituloisen, köyhyysrajalla elävän tunnollisen vanhemman aikuinen lapsi.

Olen saanut kouluista hyviä arvosanoja, työelämä on ottanut minut ilolla vastaan ja elämä hymyilee. Olen saanut mahdollisuuksia ja vanhempieni ansiosta olen uskaltanut ja voinut tarttua niihin. En yhtään epäile, etteikö vanhempieni ahkeruus ja tunnollisuus olisi myös minun etuni - vaikkeivat he itse päässeetkään nauttimaan "hyvistä geeneistään".

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/113 |
20.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siis...eihän Suomessa edes juuri ole rikkaita. Oikeasti rikkailla on parinsadan miljoonan omaisuus joka tuottaa heille rahaa vaikka eivät tekisi mitään. Ilmeisesti Suomi kuuluu niihin heikkojen geenien maihin?

Vierailija
8/113 |
20.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

En kutsuisi liki 50 % kasvuympäristön merkityksestä pieneksi. Artikkeli lukemalla asia selviää. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/113 |
20.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksi sitten saman ihmisen tulot voivat vaihdella elämän aikana? Eivät kai geenit vaihdu?

Vierailija
10/113 |
20.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomessssa täällä tienaaa ketjut ja ulkomaisett yksityiseet isot kihoot.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/113 |
20.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Siis...eihän Suomessa edes juuri ole rikkaita. Oikeasti rikkailla on parinsadan miljoonan omaisuus joka tuottaa heille rahaa vaikka eivät tekisi mitään. Ilmeisesti Suomi kuuluu niihin heikkojen geenien maihin?

""Oliko se Iltalehti joka teki tästä kyselyn lukijoiden mielipiteestä. Tulos oli että kyselyyn vastanneiden mielestä raja kulki 500000,-

Mielestäni aika pientä, useat asuvat 350000,- asunnossa (myös asuntojen hintojen korjausliikkeen jälkeen).""

Kyllä noita on suomesa paljon, Mukaan lukien minä

mies51v

Vierailija
12/113 |
20.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Näinhän se menee vaikka tuo sattuu joihinkin. Miksi jotkut maat on köyhiä ja jotkut rikkaita ja mikä geeniero noissa maissa on.

Isoimmat geenierot ovat afrikkalaisten välillä, mutta ei kai Afrikan valtioiden välillä ole valtavia eroja rikkauden ja köyhyyden suhteen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/113 |
20.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä haluuaisin perustaa sellaisen putiikin minne voisi ottta syrjäytymisvaarasssa olevia.

Vierailija
14/113 |
20.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Näinhän se menee vaikka tuo sattuu joihinkin. Miksi jotkut maat on köyhiä ja jotkut rikkaita ja mikä geeniero noissa maissa on.

Ihminen on harvinaisen sisäsiittoinen laji, kovin isoja geneettisiä eroja ei ole ihmisten välillä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/113 |
20.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Afrikan talous

Väkiluku887 miljoonaa (14 %)

BKT (ostovoima)1,635 biljoonaaUSD

BKT (varallisuus)558 miljardia USD

BKT henkeä kohden (ostovoima)1 968 USD

BKT henkeä kohden (varallisuus)671 USD

BKT:n vuosittain kasvu henkeä kohden0,74 % (1990–2002)

Rikkaimman 10 % ansiot44,7 %

Miljonäärejä0,1 miljoonaa (0.01 %)lähde?

Ihmiset jotka elävät alle dollarilla päivässä36,2 %

Velka (% BKT:stä)60,7 % (1998)

Velan lyhennykset (% BKT:stä)4,2 %

Saatu kehitysapu (% BKT:stä)3,2 % (2001)

Naisten keskimääräinen tulotaso51

Vierailija
16/113 |
20.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

No esim jotkut on ahneita ja raha keskeisiä suht tyhmiä. Sit ne silti lisääntyy ja ahneutta sekä rahanhimo tulee lisää. Sit joku on todella kaunis ja hyvägeeninen ja mukava, mut ei rahan ahne.

Vierailija
17/113 |
20.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kannattaa lempata köyhät muijat heti kättelyssä, huonot geenit.

Vierailija
18/113 |
20.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuloerot johtuvat yhteiskunnallisista rakenteista, ei geeneistä. Samoin köyhyys. Jos mikä tahansa yhteiskunta rakennettaisiin sillä tavalla että kaikilla olisi mahdollisuus käydä töissä ja työntekijöiden palkat olisivat lähes yhtä isoja tai vaikka kaikilla peräti samat; niin ei olisi tuloeroja ollenkaan eikä myöskään köyhyyttä.

Vierailija
19/113 |
20.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näinhän se menee vaikka tuo sattuu joihinkin. Miksi jotkut maat on köyhiä ja jotkut rikkaita ja mikä geeniero noissa maissa on.

Ihminen on harvinaisen sisäsiittoinen laji, kovin isoja geneettisiä eroja ei ole ihmisten välillä.

Riittävän suuret kuitenkin. Ihmisen ja apinan ero on 1,5% ja banaanikärpäsen kanssa ero on 30%

Vierailija
20/113 |
20.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tuloerot johtuvat yhteiskunnallisista rakenteista, ei geeneistä. Samoin köyhyys. Jos mikä tahansa yhteiskunta rakennettaisiin sillä tavalla että kaikilla olisi mahdollisuus käydä töissä ja työntekijöiden palkat olisivat lähes yhtä isoja tai vaikka kaikilla peräti samat; niin ei olisi tuloeroja ollenkaan eikä myöskään köyhyyttä.

Miksei sitä sitten ole rakennettu niin? Tämähän se ero juuri on.