Tuloerot johtuvat ihmisten geeneistä
Rikkailla on paremmat geenit menestymiseen ja elämään kertoo tutkimus.
Miksi yksi tienaa toista enemmän? Tutkimusten mukaan tuloerot selittyvät suurelta osin geeneillä, eikä lasta voi kasvattaa menestyjäksi. Perintötekijät ja yksilölliset sattumukset määräävät valtaosin sen, millaisiin ansioihin ihminen elämässään yltää. Kasvatuksen osuus jää pieneksi, osoittavat tutkimukset...
Kommentit (113)
Vierailija kirjoitti:
Siis...eihän Suomessa edes juuri ole rikkaita. Oikeasti rikkailla on parinsadan miljoonan omaisuus joka tuottaa heille rahaa vaikka eivät tekisi mitään. Ilmeisesti Suomi kuuluu niihin heikkojen geenien maihin?
Raha on huono mittari menestykselle. Ihminen voi olla onnellinen, rakkaiden ihmisten ympäröimä ja yhteisössään arvostettu olematta erityisen varakas. Se on paljon suurempaa rikkautta kuin hamstrata rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Geenit on osatekijä, muttei siis kokonaisvaltainen vaikuttaja.
Geenit on nimenomaan suurin vaikuttaja. Muilla asioilla on pienempi merkitys.
Naisten euro on vain 80 senttiä. Onko naisilla niin huonot geenit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis...eihän Suomessa edes juuri ole rikkaita. Oikeasti rikkailla on parinsadan miljoonan omaisuus joka tuottaa heille rahaa vaikka eivät tekisi mitään. Ilmeisesti Suomi kuuluu niihin heikkojen geenien maihin?
Raha on huono mittari menestykselle. Ihminen voi olla onnellinen, rakkaiden ihmisten ympäröimä ja yhteisössään arvostettu olematta erityisen varakas. Se on paljon suurempaa rikkautta kuin hamstrata rahaa.
Osittain kyllä totta. Köyhänäkin voi olla onnellinen vaikkapa perheestä tai muista asioista. Kyllä rikkaus tekee elämästä helpompaa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten saman ihmisen tulot voivat vaihdella elämän aikana? Eivät kai geenit vaihdu?
Tuo on tilatotieteellinen geenien vaikutus. Huippugeenellä voi menestyä surkeasti tai hyvillä geenellä huonosti. Mutta keskimäärin hyvillä geeneillä varustetut ihmiset menestyy paremmin. Yksilöt on aina omalla tavallaan ainutlaatuisia. Suuremmassa mittakaavassa kuitenkin luontaiset ominaisuudet alkaa näkymään.
Samalla tavalla kuin kenialaiset on tosi hyviä sadan metrin juoksussa. Eihän se sitä tarkoita, että kaikki kenialaiset on nopeampia juoksemaan kuin suomalaiset.
Vierailija kirjoitti:
Naisten euro on vain 80 senttiä. Onko naisilla niin huonot geenit?
Tavallaan voisi ajatella näin olevan. Jos tarkastellaan vaikka raksatöitä missä tarvitaan fyysistä voimaa. Ihan varmasti keskimäärin miehet on parempia kantamaan tiiliä kuin naiset. Se on synnynnäinen ominaisuus, että miehet on yleensä vahvempia. Jos palkkaa maksetaan vaikka euro jokaisesta muuratusta tiilestä niin silloin mies saa päivän aikana enemmän euroja kasaan. Onko se sitten reilua vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Naisten euro on vain 80 senttiä. Onko naisilla niin huonot geenit?
Rahan tekemiseen yleensä on. Sen takia miehessä varakkuus on usein tärkeää. Naisilla on softimmat arvot. Heillä on erilaiset geenit. Afrikassa naiset tienaa 50% miesten ansioista.
Valhe, emävalhe...tutkimus. Onko rahan hankkimisen himo ja elämän prioriteetti joka perustuu loppu kädessä toisten hyväksi käyttöön älykästä, joidenkin mielestä on, mutta kysyykö kukaan itseltään miksi? Tässäkin viitataan siihen, että kyseinen tapa tai halu elää olisi ihailtavaa ja tavoiteltavaa. Pelkkä rahan perässä juokseminen ja omaisuuden haaliminen kertoo mielestäni köyhästä sisäisestä maailmasta ja sellaisia geenejä ei kukaan normaali halua.
Vierailija kirjoitti:
Tuloerot johtuvat yhteiskunnallisista rakenteista, ei geeneistä. Samoin köyhyys. Jos mikä tahansa yhteiskunta rakennettaisiin sillä tavalla että kaikilla olisi mahdollisuus käydä töissä ja työntekijöiden palkat olisivat lähes yhtä isoja tai vaikka kaikilla peräti samat; niin ei olisi tuloeroja ollenkaan eikä myöskään köyhyyttä.
Tuskin. Kun otetaan joukko samanlaisessa elämäntilanteessa (pakolliset menot) ja samanlaisilla tuloilla eläviä niin osalla on varaa säästää ja sijoittaa, osalla rahat on aina loppu. Ihmisten suhde rahaan ja kuluttamiseen on erilainen.
Työväenluokasta tulevan duunariksi jääneen kannattaa siis naida akateeminen että lapsilla olisi korkeampi älykkyysosamäärä. Toisaalta tämä johtaa ainakin lyhyellä aikavälliä akateemisen yhteiskuntaluokan geneettiseen ja sosiaaliseen degeneraatioon. Huonoin ennuste on kuitenkin siivooja äidin ja raksamiehen lapsella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näinhän se menee vaikka tuo sattuu joihinkin. Miksi jotkut maat on köyhiä ja jotkut rikkaita ja mikä geeniero noissa maissa on.
Isoimmat geenierot ovat afrikkalaisten välillä, mutta ei kai Afrikan valtioiden välillä ole valtavia eroja rikkauden ja köyhyyden suhteen.
Länsimaisesta näkökulmasta Afrikan maat on kaikki köyhiä, mutta jos vertailee niitä keskenään on HUIMIA eroja.
Etelä-Afrikan BKT on yli kymmenkertainen henkilöä kohden kun vertaa Etiopiaan. Ajattele jos Suomessa tienaisi 30 000 € vuodessa ja Ruotsissa 300 000 € vuodessa. Samasta tavallisesta duunarin työstä.
Vierailija kirjoitti:
Työväenluokasta tulevan duunariksi jääneen kannattaa siis naida akateeminen että lapsilla olisi korkeampi älykkyysosamäärä. Toisaalta tämä johtaa ainakin lyhyellä aikavälliä akateemisen yhteiskuntaluokan geneettiseen ja sosiaaliseen degeneraatioon. Huonoin ennuste on kuitenkin siivooja äidin ja raksamiehen lapsella.
Tuo helpommin snottu kuin tehty. Aivan kuin akateeminen nainen ei tuota olisi jo miettinyt.
Vierailija kirjoitti:
Totaalista paskaa koko tutkimus. Menestymistä ohjaa halu menestyä. Jos ovat tutkimuksessa löytäneet geenin joka ohjaa ihmistä haluamaan rahaa, niin ovat ylittäneet jo itsensä. Muuten tutkimus on täydellistä bullshittiä.
Ja palstakommunisti tietää tuon edes koko tutkimukseen perehtymättä! Mikä menetelmävirhe siinä tutkimuksessa on tehty? Se, että et pidä tuloksesta, ei ole oikea vastaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuloerot johtuvat yhteiskunnallisista rakenteista, ei geeneistä. Samoin köyhyys. Jos mikä tahansa yhteiskunta rakennettaisiin sillä tavalla että kaikilla olisi mahdollisuus käydä töissä ja työntekijöiden palkat olisivat lähes yhtä isoja tai vaikka kaikilla peräti samat; niin ei olisi tuloeroja ollenkaan eikä myöskään köyhyyttä.
Miksei sitä sitten ole rakennettu niin? Tämähän se ero juuri on.
Se on hyvä kysymys. Suomi ja myös muut Pohjoismaat on vuosia, tai ehkä jopa vuosikymmeniä sitten rakennettu vielä niin että yhteiskunta oli hyvin tasa-arvoinen ja kaikille annettiin samat mahdollisuudet. Tuloeroja ei juuri käytännössä ollut tai jos oli ne olivat hyvin pienet koko kansan keskuudessa. Tätä ns. Pohjoismaista hyvinvointimalliahan on pidetty yhtenä suurempana syynä Pohjoismaiden menestymiseen, mutta ainakin täällä Suomessa sen on annettu vuosi vuodelta rapautua ja hävitä varmaan jo 90-luvulta lähtien. Mielestäni todella tyhmää, koska tasa-arvoisesta yhteiskunnasta hyötyvät kaikki, muutenkin kun vain rahallisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näinhän se menee vaikka tuo sattuu joihinkin. Miksi jotkut maat on köyhiä ja jotkut rikkaita ja mikä geeniero noissa maissa on.
Isoimmat geenierot ovat afrikkalaisten välillä, mutta ei kai Afrikan valtioiden välillä ole valtavia eroja rikkauden ja köyhyyden suhteen.
Länsimaisesta näkökulmasta Afrikan maat on kaikki köyhiä, mutta jos vertailee niitä keskenään on HUIMIA eroja.
Etelä-Afrikan BKT on yli kymmenkertainen henkilöä kohden kun vertaa Etiopiaan. Ajattele jos Suomessa tienaisi 30 000 € vuodessa ja Ruotsissa 300 000 € vuodessa. Samasta tavallisesta duunarin työstä.
Totta, mutta etelä-afrikassa on val koisempia geenejä ja jos heidät poistettaisiin kuviosta, niin mikä olisi tilanne.
Tyrant kirjoitti:
Valhe, emävalhe...tutkimus. Onko rahan hankkimisen himo ja elämän prioriteetti joka perustuu loppu kädessä toisten hyväksi käyttöön älykästä, joidenkin mielestä on, mutta kysyykö kukaan itseltään miksi? Tässäkin viitataan siihen, että kyseinen tapa tai halu elää olisi ihailtavaa ja tavoiteltavaa. Pelkkä rahan perässä juokseminen ja omaisuuden haaliminen kertoo mielestäni köyhästä sisäisestä maailmasta ja sellaisia geenejä ei kukaan normaali halua.
Ei siinä tutkimuksessa edes yritetä selvittää, mikä suuri- tai pienituloisuutta aiheuttava ominaisuus on perinnöllinen. Siinä vain osoitetaan aukottomasti, että JOKIN sellainen ominaisuus on olemassa. Voi olla äly, ulkonäkö, röyhkeys, ahkeruus, sosiaalisuus... Luultavasti kyseessä on näiden yhdistelmä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten saman ihmisen tulot voivat vaihdella elämän aikana? Eivät kai geenit vaihdu?
Kenelle tahansa voi käydä jotain jotta varallisuus laskee. Hometalo, sairastuminen, yyteet. Ero on siinä kuka kerää omaisuuden takaisin ja nousee ja kuka ei.
Vierailija kirjoitti:
Totaalista paskaa koko tutkimus. Menestymistä ohjaa halu menestyä. Jos ovat tutkimuksessa löytäneet geenin joka ohjaa ihmistä haluamaan rahaa, niin ovat ylittäneet jo itsensä. Muuten tutkimus on täydellistä bullshittiä.
Ei ne ole löytäneet sitä geeniä, vaan kaksosaineistojen avulla pystyneet laskemaan sen, kuinka suuri osa tulojen varianssista johtuu geeneistä. Perustuu identtisten ja epäidenttisten kaksosten vertailuun (kuinka paljon samanlaisempia identtiset ovat tulojen suhteen keskenään kuin samaa sukupuolta olevat epäidenttiset). Tuo on ihan laajalti käytetty menetelmä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näinhän se menee vaikka tuo sattuu joihinkin. Miksi jotkut maat on köyhiä ja jotkut rikkaita ja mikä geeniero noissa maissa on.
Isoimmat geenierot ovat afrikkalaisten välillä, mutta ei kai Afrikan valtioiden välillä ole valtavia eroja rikkauden ja köyhyyden suhteen.
Länsimaisesta näkökulmasta Afrikan maat on kaikki köyhiä, mutta jos vertailee niitä keskenään on HUIMIA eroja.
Etelä-Afrikan BKT on yli kymmenkertainen henkilöä kohden kun vertaa Etiopiaan. Ajattele jos Suomessa tienaisi 30 000 € vuodessa ja Ruotsissa 300 000 € vuodessa. Samasta tavallisesta duunarin työstä.
Totta, mutta etelä-afrikassa on val koisempia geenejä ja jos heidät poistettaisiin kuviosta, niin mikä olisi tilanne.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Afrikan_talous
Siitä voit katsoa itse. Eroja löytyy monen muun maan väliltä ihan yhtä paljon. Nuo nyt oli vain yksi esimerkki.
Geenit on osatekijä, muttei siis kokonaisvaltainen vaikuttaja.