Lue keskustelun säännöt.
Kun mies inttää vastaan aivan kaikessa
05.06.2019 |
Alkaa mennä oikeasti hermo mieheen joka inttää _joka ikisessä asiassa_ vastaan. Perheessämme ei toimi kommunikointi lainkaan koska olen väsynyt siihen että sanon mitä tahansa, mies väittää vastaan. Jos pyydän miestä tekemään jotain, hän ei varmasti tee niin ihan vaan siksi että minä pyysin; usein jopa täysin päinvastoin.
Olen kotona 7 kk ikäisen vauvan kanssa ja esikoinen on 6v. Kuopus valvottaa ja on todella herkkäuninen. Tänä aamuna mies heräsi klo 06 töihin ja olin itse herännyt jo aiemmin koska kipeä vatsa valvotti.
Mies alkoi jutella normaalilla äänellä (hänellä on todella kantava ja matala ääni) sängyssä ja sanoin että vauva herää ihan varmasti miehen puheeseen. Mies jatkaa. Kuiskaan miehelle että mennään keittiöön juttelemaan jos on pakko puhua mutta mies jatkaa jorinoitaan sängyssä. Ei mennyt kuin hetki kun vauva heräsi miehen ääneen. Kiukuttaa niin paljon, pyysin nätisti ja moneen kertaan että mies ei puhumisellaan herättäisi vauvaa.
Eilen esikoinen sanoi minulle että hän ei tykkää siitä kun isi kiroilee niin paljon. Otin asian puheeksi miehen kanssa, joka töksäytti vaan että sellainen hän on ja hän kiroilee paljon; piste. En hermostunut, totesin vaan että yritän ainakin itse kiinnittää erityistä huomiota puheisiini etten kiroilisi. Mies tähän että hän aikoo opettaa kuopuksen kiroilemaan heti kun tämä oppii puhumaan. Olin taas kerran sanaton, miehen kanssa keskustelu jälleen kerran osoittautui mahdottomaksi.
Näitä esimerkkejä on vaikka kuinka ja näitä tulee joka päivä. Olen alkanut salaa toivoa että mies jäisi ylitöihin tms. Vaikka joka päivä, en jaksa kinata kaikesta.
Kaupassa käynti miehen kanssa on aivan horroria, hän kyseenalaistaa jokaisen ostoksen, "tarvitaanko me muka tätä (maitoa)?" ..joo-o, kyllä me tarvitaan. Ja jos kaupassa on jonoa tai tarvittavia asioita ei löydy heti, mies alkaa kiukutella kuin pikkulapsi. Jos kaupankassalla on jonoa, hän alkaa pakata ostoksia aivan ylikorostetun hitaasti ja huolellisesti, vaikka juuri silloin normaali ihminen pyrkisi ripeästi maksamaan ja pakkaamaan ostokset. En voi käsittää mistä tällainen touhu johtuu, että kaikissa tilanteissa on toimittava täysin päinvastoin kuin mitä normaali järkinen ihminen toimisi yleensä.
Osaako kukaan sanoa mistä tällainen todella rasittava käytös johtuu ja miten tällaisen kanssa pitäisi toimia? Kun mies on vastaaninttävä ja lapsen tasolle taantuva jumpittelija, ei paljon parisuhde kiinnosta. Koen olevani ainoa aikuinen perheessä, mies on vaan joku outo ylimääräinen rasite jonka tehtävänä on koetella hermojani mahdollisimman pitkälle tällä naurettavalla vastarannankiiskeilyllään.
Kommentit (323)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mullakin on vänkäävä isä. Alkaa mennä hermo. Kerran kysyin, että miksi. Vastasi, että hän kasvattaa lapsiaan ja lapsille ei saa heti antaa periksi. Nuorinkin lapsi on 25. Meistä ketään ei tarvi enää kasvattaa, meillä on jo kaikilla vähintään 1 kasvatettava.
Tuli mieleen oma isäni, joka perusteli mielivaltaiset ja järjettömät kieltonsa sanomalla "koska MINÄ sanon niin". Nyt äijä on onneksi vähän taantunut sairauden myötä. Tuskinpa edelleenkään ymmärtää, miksi en pidä aktiivisesti yhteyttä - kyläilystä puhumattakaan.
Meilläkin isä oli tuollainen ja painotti sitä, että hän on PERHEEN PÄÄ. Minä opin sanomaan vastaan ja tekemään varsin fiksuja päätöksiä itsekseni, vaikka äiti jäi sinne nysväämään ja nöyränä kuuntelemaan. Edelleen, kun käyn vanhemmilla isältä tulee jotain ihan mielivaltaista kommenttia ja äiti kuuntelee hiljaa vieressä eikä sano mitään. Tuo ukko on muutenkin niin pahasti alkoholisoitunut ja oli vuosia työttömänä ennen eläköitymistään, ettei hän kyllä mikään kunnianhimoinen roolimalli ole kenellekään, vaikka niin antoi ymmärtää. Pidän myös äitiäni joten kuten yksinkertaisena, kun jaksaa vieläkin kuunnella tuota sekopäistä jankkaamista, joka on vain jankkaamista jankkaamisen ilosta ilman mitään päämääriä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Inttämiseen tarvitaan vähintään kaksi. Mitäpä jos välillä kuuntelisit mitä miehellä on sanottavaa.
Seurasin tyttöystävän kasvatusmetodeja (7v poika) ja päätin ottaa etäisyyttä välittömästi seuraavana aamuna.
Poika päätti mitä syödään ja milloin mennään kauppaan jne jne
Sairasta.
Mitäs tuota ihmettelet - ei se ole sinun tehtäväsi.
Akkojen miestä totella pitää.
Ei pidä totella, pitää tajuta tehdä oma osuus oman lapsen hoidosta pyyntöä odottamatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osaamatonta esittämällähän pääsee siihen tilaan ettei koskaan tarvitse tehdä mitään kun tiedossa on että jätkä on niin käsi että ei maksa vaivaa luottaa sen työpanokseen.
Tunnen erään tällaisen jolta sitten kuoli vaimo. Nyt tämä tyyppi kulkee ympäriinsä ja selittää jokaiselle vastaantulijalle kuinka heillä vaimo oli se käytännön ihminen ja hän se boheemi taiteilija ja kylläpä nyt on vaikeaa kun nämä käytännön asiat ovat hänelle niin vieraita.
Aikuinen, korkeakoulutettu ihminen.
Lohdullista että vaimo on päässyt haudan lepoon pois vetämästä kivirekeä, mutta jonkun olis pitänyt tolle vätystelylle panna toppi jo 30 vuotta sitten.
Vierailija kirjoitti:
Seurasin tyttöystävän kasvatusmetodeja (7v poika) ja päätin ottaa etäisyyttä välittömästi seuraavana aamuna.
Poika päätti mitä syödään ja milloin mennään kauppaan jne jne
Sairasta.
Sinä et nyt tainnut ihan käsittää.
Aikataulut ja turvalliset rajat määrittävät ne vanhemmat, ei lapsi.
Jos lapsi saisi päättää niin ruuaksi olis karkkia ja nukkumaan mentäis naama sokerissa epilepsiakohtauksen partaalla pädi nenässä kiinni.
Se ei olisi lapsen parhaaksi, joten vanhemmat seuraavat lapsen ominaispiirteitä ja niiden mukaan säätävät ihanteellista vuorokausirytmiä joka toki ottaa aikuistenkin tarpeet huomioon - mutta ei niin että lapsi odottaa ruokaa pidempään jos aikuisella ei ole vielä nälkä, vaan aikuinen säätää omaa rytmiään lapsen mukaan _koska_lapsi_ei_vielä_osaa_säätää_rytmiään_.
Kokeile kuitenkin yh-vanhemmuutta ennen kuin täysin tuomitset: se yksinäinen vastuu lapsesta kuluttaa ja väsyttää niin että saattaapa olla että jotkut tuollaiset epäolennaiset asiat hypitään lapsen pillin mukaan koska aikuinen on niin naatti.
Ei tarkoita vielä sitä että suuret linjat menisivät päin peetä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Inttämiseen tarvitaan vähintään kaksi. Mitäpä jos välillä kuuntelisit mitä miehellä on sanottavaa.
Ei tarvita, kunnon vänkääjä saa inton yksinkin pystyyn. Tässä esimerkki:
M: Keitänkö makaroonia Vai perunoita?
N: Ihan sama.
M: Eiku sano nyt, kumpaa
N: Vaikka perunoita
M: Keitän makaroonia
N: No keitä, kaikki käy
M: No Keitän SULLE sitten niitä perunoita ku kerran välttämättä tahdot
Sitten pitkä paasaus ja tupina siitä miksi makarooni olisi parempaa, mutta keitetään nyt sitten perunoita ja ollaan niin tossun alla
Vierailija kirjoitti:
Inttämiseen tarvitaan vähintään kaksi. Mitäpä jos välillä kuuntelisit mitä miehellä on sanottavaa.
Mitä vastaansanomista siinä on, että lapsi tarvitsee uudet kengät kun edelliset jää pieneksi? Normaali älyinen ihminen toteaisi tuohon, että ahaa, ok, hyvä kun huomasti, kumpi käy ostamassa kengät?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täytyy sanoa että tälläinen ketju vääristää suomalaisen naisen.
Uskon vankasti että vielä on Suomessakin naisia jotka ovat älykkäitä, naisellisia, viehättäviä, kunnioittavia, ja luottavat mieheensä.
Heille tärkeintä on perheen onnellisuus, ei kuka tekee mitäkin ja kuinka paljon, onko sama tuntimäärä mennyt lasten hoidossa varmasti tasan vai onko se luuseri taas luistanut.
En koskisi 3 metrin kepilläkään tämän ketjun naisiin jotka hieman turvonneina polkkatukissaan huutavat naamapunasina alistetuille miehilleen käskyjä jotka on hyväksytty tälläisillä keskustelusivustoilla.
Ja miehille sanoisin; etsikää nainen joka on itsenäinen, ei tälläisten ketjujen etiäinen.
Vierailija kirjoitti:
Täytyy sanoa että tälläinen ketju vääristää suomalaisen naisen.
Uskon vankasti että vielä on Suomessakin naisia jotka ovat älykkäitä, naisellisia, viehättäviä, kunnioittavia, ja luottavat mieheensä.
Heille tärkeintä on perheen onnellisuus, ei kuka tekee mitäkin ja kuinka paljon, onko sama tuntimäärä mennyt lasten hoidossa varmasti tasan vai onko se luuseri taas luistanut.
En koskisi 3 metrin kepilläkään tämän ketjun naisiin jotka hieman turvonneina polkkatukissaan huutavat naamapunasina alistetuille miehilleen käskyjä jotka on hyväksytty tälläisillä keskustelusivustoilla.
Ja miehille sanoisin; etsikää nainen joka on itsenäinen, ei tälläisten ketjujen etiäinen.
Kyllä Suomessa on vielä myös aikuisia fiksuja miehiä, jotka osaavat kantaa vastuun ja haluavat tasavertaisen parisuhteen. Jostain syystä nämä miesvauvat on kyllä lisääntyneet, jotka eivät selviä normaaleista arkirutiineista itsenäisesti ja huhheijaa, jos menevät vielä lapsia saamaan, niin taantuvat itsekin sinne lapsen tasolle entistä enemmän... Monesti näillä miehillä on paapova ja passaava äiti ja mielivaltainen sovinisti-isä. Ei ole siis tervettä perhemallia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Inttämiseen tarvitaan vähintään kaksi. Mitäpä jos välillä kuuntelisit mitä miehellä on sanottavaa.
Mitä vastaansanomista siinä on, että lapsi tarvitsee uudet kengät kun edelliset jää pieneksi? Normaali älyinen ihminen toteaisi tuohon, että ahaa, ok, hyvä kun huomasti, kumpi käy ostamassa kengät?
Voisi olettaa että niiden kenkien tarve tulisi huomioiduksi jo kauan ennen niiden tarvitsemista.
Jos nainen pääasiassa huolehtii lapsilla kenkien jalkaan laittamisesta, voisi myös olettaa ettei uusien kenkien hankkiminen tule mitenkään yllätyksellisenä asiana, sillä lasten jalkahan kasvaa jatkuvasti.
Miksi se kenkien hommaaminen pitää jättää viime tippaan ja vielä informoida siitä miestä?
EIkö paljonn yksiknkertaisempaa olisi varautua tilanteeseen ajoissa ja ostaa ne kengät esim. alennusmyynnistä etukäteen, kuin normaalia kalliimmalla silloin kun kenkien tarve on jo akuutti?
Ei kai mieskään aja auton renkaita kulutuspinnaltaan loppuun ja kerro aamulla töihin lähdettäessä, nyt ne on ajot loppu, kumpi käy ostamassa uudet renkaat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Exä oli ihan samanlainen. Muistan kun jäi kerran lasten kanssa keskenään ja soitteli että nuo vain huutaa ja riehuu, kysyin että kävittekö ulkona, ei ne nuku päikkäreitä ellei ulkoile ensin ja sitten tuli uikutusta että no en minä jää enää näiden kanssa, kun en osaa hoitaa ! Ex ei tosiaan tajunnut miten sekaisin yliväsynyt ja nälkäinen lapsi, saati kaksi voi olla. Ja sama meno jatkuu nykyisin, isäviikolla valittaa että lapset syö kaikki jugjrtit ja kun kysyn onko tehnyt ruuan vastaus on mykkä mökötys. Lapset saavat siis syödä mitä löytävät ja valvoa niin myöhään kuin tahtovat ja sitten ex ihmettelee miksi leivät ja jugurtit on hetkessä syöty ja miksi lapset eivät jaksa nousta aamulla...
Miksi ihmeessä sä mitenkään ja millään tasolla kuuntelet sitä miten se asiat omilla viikoillaan hoitaa? Ei ole enää sun vastuullasi eikä huolehdittavanasi. Helpottaa omaa oloasi kun jätät sen oikeasti tekemään asiat ihan keskenään.
Meillä myös vänkääjä. Meillä oli talo myynnissä. Suihku alkoi vuotamaan. Sanoin miehelle, että hana vuotaa. Mies sanoi, että ei vuoda. Odottelin pari päivää, laitoin illalla sankon hanan alle. Aamulla oli puolivälissä sankko täynnä. Viikon päästä mies totesi, että saattaa vuotaa. Hän korjaa. Korjausta kaikkine odotuksineen ja selityksineen kesti 2,5 kk. Kertaalleen tarjosin, että tilaan putkimiehen. Ei kelvannut sekään. Antoi tosi hyvän kuvan talon ostajille.... (Ja mieskin halusi talon myydä...)
Vierailija kirjoitti:
Seurasin tyttöystävän kasvatusmetodeja (7v poika) ja päätin ottaa etäisyyttä välittömästi seuraavana aamuna.
Poika päätti mitä syödään ja milloin mennään kauppaan jne jne
Sairasta.
Fiksusti toimittu, tuolleen välttää ongelmat hyvin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Inttämiseen tarvitaan vähintään kaksi. Mitäpä jos välillä kuuntelisit mitä miehellä on sanottavaa.
Mitä vastaansanomista siinä on, että lapsi tarvitsee uudet kengät kun edelliset jää pieneksi? Normaali älyinen ihminen toteaisi tuohon, että ahaa, ok, hyvä kun huomasti, kumpi käy ostamassa kengät?
Voisi olettaa että niiden kenkien tarve tulisi huomioiduksi jo kauan ennen niiden tarvitsemista.
Jos nainen pääasiassa huolehtii lapsilla kenkien jalkaan laittamisesta, voisi myös olettaa ettei uusien kenkien hankkiminen tule mitenkään yllätyksellisenä asiana, sillä lasten jalkahan kasvaa jatkuvasti.Miksi se kenkien hommaaminen pitää jättää viime tippaan ja vielä informoida siitä miestä?
EIkö paljonn yksiknkertaisempaa olisi varautua tilanteeseen ajoissa ja ostaa ne kengät esim. alennusmyynnistä etukäteen, kuin normaalia kalliimmalla silloin kun kenkien tarve on jo akuutti?
Ei kai mieskään aja auton renkaita kulutuspinnaltaan loppuun ja kerro aamulla töihin lähdettäessä, nyt ne on ajot loppu, kumpi käy ostamassa uudet renkaat?
Eikös tuossa sanottu, että edelliset JÄÄ pieneksi? Eli kengät mahtuvat vielä jalkaan, mutta uudet tarvitsisi ostaa. Hieman eri asia kuin joku renkaiden kulutuspinnan loppuminen.
Meillä mies sanoi että intoa kodin-, vauvan- ja lastenhoitoon vie se jos kaikki se mitä ja miten hän tekee on jollain tapaa toisen mielestä jatkuvasti väärin ja väärä tyyli ja kaikesta tekemisestä/tekemättömyydestä nuristaan. Silloin lähtee into hoitaa omaa osuuttaan ja tulee asetelma äiti ja lapset vs. isä. Oli hyvä että sanoi niin tuli kiinnitettyä enempi huomiota omaan väsykäytökseen ja kommunikointi parani 🙂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy sanoa että tälläinen ketju vääristää suomalaisen naisen.
Uskon vankasti että vielä on Suomessakin naisia jotka ovat älykkäitä, naisellisia, viehättäviä, kunnioittavia, ja luottavat mieheensä.
Heille tärkeintä on perheen onnellisuus, ei kuka tekee mitäkin ja kuinka paljon, onko sama tuntimäärä mennyt lasten hoidossa varmasti tasan vai onko se luuseri taas luistanut.
En koskisi 3 metrin kepilläkään tämän ketjun naisiin jotka hieman turvonneina polkkatukissaan huutavat naamapunasina alistetuille miehilleen käskyjä jotka on hyväksytty tälläisillä keskustelusivustoilla.
Ja miehille sanoisin; etsikää nainen joka on itsenäinen, ei tälläisten ketjujen etiäinen.
Kyllä Suomessa on vielä myös aikuisia fiksuja miehiä, jotka osaavat kantaa vastuun ja haluavat tasavertaisen parisuhteen. Jostain syystä nämä miesvauvat on kyllä lisääntyneet, jotka eivät selviä normaaleista arkirutiineista itsenäisesti ja huhheijaa, jos menevät vielä lapsia saamaan, niin taantuvat itsekin sinne lapsen tasolle entistä enemmän... Monesti näillä miehillä on paapova ja passaava äiti ja mielivaltainen sovinisti-isä. Ei ole siis tervettä perhemallia.
Palstamiehen mielestä terve perhemalli on juurikin perinteinen sovinisti-isä ja passaava mamma...
Meillä mies samanlainen vänkääjä, olemme yliopistossa opiskelevia kohta 30 aikuisia. Mies on varmasti ulkopuolisin silmin normaali ja mukava, mutta meillä on tuota samaa; jos vaikka sanon, että lapselle täytyy hankkia isompaa kokoa kumpparit ja kurahaalarit niin vastaukseksi tulee ärtynyttä jupinaa "taasko sellaiset täytyy hankkia" Vastaan aina, että kyllä, taas täytyy, sitten ei pidä lasta hankkia jos ei halua kasvavalle lapselle ostaa vaatetta, 3-vuotiaalle ei mene sama kuravaate kuin vuosi- puolitoista sitten. Todella turhauttavaa vääntää jostain noin simppelistä asiasta. Mikähän miehen visio olisi, että lapsi käyttäisi vielä 13 vuotiaana samoja vaatteita kuin taapero ja näyttäisi joltain Hulkilta 😀 Kun mies on ollut lapsen kanssa kotona on valloillaan täysi kaaos, on antanut lapsen ottaa leikkeihinsä kasppien sisällöt ja kun tulen kotiin joudun alkaa siivoamaan urakalla, olen aina miettinyt että onko tuo asunnon totaalisotkeminen miehen tapa rangaista minua että olen kehdannut käydä jossain vaikka itse kyllä harrastaa ja menee kymmenen kertaa enemmän kuin minä. Jos olen kipeänä niin on todella passiivis-agressiivinen minua kohtaan. Siitähän oli pitkittäistutkimusta, että miesten elinikä pitenee avioliitossa ja naisten lyhenee.