Maailman tylsimmät ylioppilasjuhlat
Olin viikonloppuna kaksissa ylioppilasjuhlissa ja mietin, että onko siellä tosiaan jollakin hauskaa ja kokevatko järjestäjät oikeasti, että nyt on juhlatunnelma katossa ja kaikki onnistui.
Molemmissa juhlissa tällainen kaava: eteisessä onnitellaan ylioppilasta ja vanhempia. Sitten ohjataan noutopöytään. Tarjolla voileipäkakkua, pikkupizzoja, kermakakkua ja paria sorttia pikkuleipiä sekä mehua, teetä ja kahvia. Sitten istutaan olohuoneessa kahvittelemassa ja hyvin väkinäisesti koitetaan keksiä jotakin puhuttavaa etäisesti tutun sukulaisperheen kanssa. Tunnelma on hiljainen ja vähän vaivautunut. Sitten käydään katsomassa ylioppilaan lahjat ja kysytään tulevaisuuden suunnitelmista. Saadaan lyhyet vastaukset. Mykkä nuoriso räppää kännyköitään.
Tässä vaiheessa paikalla on oltu puolisen tuntia ja sitten lähinnä odotetaan, että koska kehtaa lähteä pois.
99 prosenttia rippijuhlista, valmistujaisista ja muista perhejuhlista on tällaisia - ihan suoraan sanottuna tappavan tylsiä.
Mitä ihmettä voisi tehdä, että juhlat eivät olisi tällaista piinaa?
Kommentit (195)
Vierailija kirjoitti:
Ah, taas päästään tähän suomalaiseen oletukseen. Lasi kuohuviiniä = Holtitonta ryyppäämistä. Juhlissa tarjolla alkoholia ruoan kanssa = Kaikki vetää perseet.
Tämä ajattelumalli on minusta yksi suomalaisen kulttuurin oudoimmista piirteistä.
Tän tyylistä kommenttia tulee yleensä alkoholisteiltä, näkevät maailman mustavalkoisena.
Oliisit tappanut hiljaiisuuden: "no vttu, koitetaas laulaa yhdessä. Mä hakkkaan nyrkillä rytmin".
Pidettiin sellaiset kuin ylioppilas halusi.
Eli vain lähimmät ihmiset, joilla varmasti on kivaa keskenään. Pari naapuriakin pistäyty ja se oli ihan mukava ele heiltä.
Alkumaljat ja meillä oli myös viiniä ja boolia. Kukaan näistä "sisäpiiriläisistä" ei ole alkoholisti. Toki oli myös alkoholitonta virvoitusjuomaa ja kahvia suomalaiseen tapaan.
Vieraita oli 18, muutama lapsi lisäksi.
Hauskaa oli.
Miksi pyytää joitain kaukaisia sukulaisia, joiden kanssa ei ole ollut tekemisissä ties vuosikymmeneen. Ihan turhaa! Jos ystävä on läheisempi, niin hänet tietysti.
Vierailija kirjoitti:
Ah, taas päästään tähän suomalaiseen oletukseen. Lasi kuohuviiniä = Holtitonta ryyppäämistä. Juhlissa tarjolla alkoholia ruoan kanssa = Kaikki vetää perseet.
Tämä ajattelumalli on minusta yksi suomalaisen kulttuurin oudoimmista piirteistä.
Jaa, minusta taas on outoa, jos ihminen tarvitsee alkoholia siihen, että hänellä on hauskaa. Ja jos ei oikeasti osaa rentoutua tai ei kestä ilman sitä yhtä lasillista sukulaisten kanssa, niin kannattaako oikeasti edes pitää yhteyttä sellaisiin ihmisiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ah, taas päästään tähän suomalaiseen oletukseen. Lasi kuohuviiniä = Holtitonta ryyppäämistä. Juhlissa tarjolla alkoholia ruoan kanssa = Kaikki vetää perseet.
Tämä ajattelumalli on minusta yksi suomalaisen kulttuurin oudoimmista piirteistä.
Miten olet tälläiseen ajattelumalliin päätynyt? Äläkä rupea syyttelemään meitä muita suomalaisia, että ajatellaan laillasi. Vai etkö ymmärtänyt tämän ketjun viestejä?
Oletko uusi palstalla, kun et ymmärtänyt edellisen viestin sisältöä?
Palstalla nimenomaan on tuollainen ilmapiiri, kuten tuossa kerrottiin. Tässä päästään ihan kohta tuohon jankutiin, kun tulee useampia sivuja.
Ohis
Vierailija kirjoitti:
Pidettiin sellaiset kuin ylioppilas halusi.
Eli vain lähimmät ihmiset, joilla varmasti on kivaa keskenään. Pari naapuriakin pistäyty ja se oli ihan mukava ele heiltä.
Alkumaljat ja meillä oli myös viiniä ja boolia. Kukaan näistä "sisäpiiriläisistä" ei ole alkoholisti. Toki oli myös alkoholitonta virvoitusjuomaa ja kahvia suomalaiseen tapaan.
Vieraita oli 18, muutama lapsi lisäksi.
Hauskaa oli.
Miksi pyytää joitain kaukaisia sukulaisia, joiden kanssa ei ole ollut tekemisissä ties vuosikymmeneen. Ihan turhaa! Jos ystävä on läheisempi, niin hänet tietysti.
Miksi niitä setiä ja tätejä kutsutaan? - rahakuorien takia! Kun eivät tunne lasta kunnolla, kun ei olla tekemisissä niin eivät osaa ostaa hyötylahjaa. Ratkaisevat asian satasilla.
Hirveitä pönötysjuhlia, vieläkin henkinen krapula yo juhlista. Kaukaiset sukulaiset ja isäntäperheen työkaverit tuntemattomia toisilleen yrittävät keksiä jutun juurta. Huokaisin helpotuksesta kun pääsin ovesta ulos.
Oltiin kevääällä miehen veljen ja hänen naisystävänsä lapsen ristiäisissä. Miehen suvun puolelta oli kourallinen porukkaa, suurin osa oli naisystävän sukulaisia.
Just kuvatunlaista oli sielläkin. Vauva kiersi vaan naisystävän sukulaisten keskuudessa. Tosi vaivaantunut tunnelma kahvipöydässä (miehen vanhempien kanssa kyllä keksi jutun juurta) ja kun halusivat mennä jatkoille heille, olin kyllä jo 10min jälkeen valmis lähtemään kotiin kun oli tosi vaivautunut olo naisystävän sukulaisten keskellä joista ei tuntenut suurinta osaa ja jossa jokainen möllötti vaan omissa porukoissaan.
Huokaisin helpotuksesta kun päästiin sieltä pois. Onneksi ei ole kauhean useasti tuollaisia tilaisuuksia. 😅
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pidettiin sellaiset kuin ylioppilas halusi.
Eli vain lähimmät ihmiset, joilla varmasti on kivaa keskenään. Pari naapuriakin pistäyty ja se oli ihan mukava ele heiltä.
Alkumaljat ja meillä oli myös viiniä ja boolia. Kukaan näistä "sisäpiiriläisistä" ei ole alkoholisti. Toki oli myös alkoholitonta virvoitusjuomaa ja kahvia suomalaiseen tapaan.
Vieraita oli 18, muutama lapsi lisäksi.
Hauskaa oli.
Miksi pyytää joitain kaukaisia sukulaisia, joiden kanssa ei ole ollut tekemisissä ties vuosikymmeneen. Ihan turhaa! Jos ystävä on läheisempi, niin hänet tietysti.
Miksi niitä setiä ja tätejä kutsutaan? - rahakuorien takia! Kun eivät tunne lasta kunnolla, kun ei olla tekemisissä niin eivät osaa ostaa hyötylahjaa. Ratkaisevat asian satasilla.
Täällä päin ylioppilasjuhliin on yleensä avoin kutsu lehdessä, eli kuka tahansa saa tulla.
Mutta yllättäen joku voi haluta kutsua tätejä vaikka siksikin, että on mukavaa nähdä sukulaisia, vaikkei jatkuvasti oltaisi tekemisissä.
Kyllähän ne valitettavasti tuommoisia ne ylppärit ovat aina olleet.
Ensin odotellaan eteisessä (sentään tuulikaapista pääsee peremmälle) onnittelumaljoja. Ehkä pesevät laseja, etsivät skumppaa, missä se ylioppilas on? Siinä seisoskellessa kuluu montakin hetkeä, eikä oikein kukaan tiedä mitä pitäs siinä jutustella.
Skumpat naamaan ja onnea. Olohuoneeseen päästään seisomaan keskelle lattiaa jo tulleiden pällisteltäväksi. Kaikki tuijottaa. Esittelen itseni siinä, että olen Miirumaija naapurista/töistä/täti/sisko. Sitten joku hieman nyökkää. Seisominen pällistelvänä jatkuu, kunnes joku emännöistä vastaava hoksaa vinkata, että ota ihmeessä pullaa.
Kipasen hakemaan apetta ja palaan siihen kaikkien keskelle seisomaan. Kukaan ei tarjoa istumapaikkaa. Hieman väkinäinen puheensorina alkaa. - menen ulos sateeseen istumaan. Siellä on katoksen alla tilaa. Nurkan takaa löytyy myös ylioppilas ystävineen juhlimasta. Pulisen heille muutaman sanan ja vilkasen paperit ja vieraskirjaan kirjoitan sanasen.
Saan seuraa tupakoitsijoista. Eihän he sitten voikaan tupakoida, kun mä olen sen appeen kanssa siinä. Se olis hirveen epäkohteliasta. Siirryn keittiön nurkkaan, että toiset voivat polttaa rauhassa.
Tunti kulutettu, ei kehtaa vielä lähteä pois. Tai ehkä sillä verukkeella, että on vielä pari paikkaa käytävänä.
Miksei juhlajärjestäjät huomio vieraitaan paremmin. Esittele heitä? Istumapaikkoja olisi tarpeeksi? Ehkä se taustamusiikki voisi hieman helpottaa jännitteitä. Joku musaprofessori kuitenkin puuttuisi siihen soittolistaan ja änkkäisi volyymia. Eikä järkkärit kehtaa puuttua tilanteeseen kuitenkaan.
Nää kaikki juhlat ovat olleet sitä, että skumpat huiviin odottelun kautta ja sitten kukin vieras on omillaan. Meillä olisi itsellä ekat valmistujaiset kolmen vuoden päästä. Yritän kiertää sudenkuopat ja ottaa ylös vinkkejä näistä ketjuista. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pidettiin sellaiset kuin ylioppilas halusi.
Eli vain lähimmät ihmiset, joilla varmasti on kivaa keskenään. Pari naapuriakin pistäyty ja se oli ihan mukava ele heiltä.
Alkumaljat ja meillä oli myös viiniä ja boolia. Kukaan näistä "sisäpiiriläisistä" ei ole alkoholisti. Toki oli myös alkoholitonta virvoitusjuomaa ja kahvia suomalaiseen tapaan.
Vieraita oli 18, muutama lapsi lisäksi.
Hauskaa oli.
Miksi pyytää joitain kaukaisia sukulaisia, joiden kanssa ei ole ollut tekemisissä ties vuosikymmeneen. Ihan turhaa! Jos ystävä on läheisempi, niin hänet tietysti.
Miksi niitä setiä ja tätejä kutsutaan? - rahakuorien takia! Kun eivät tunne lasta kunnolla, kun ei olla tekemisissä niin eivät osaa ostaa hyötylahjaa. Ratkaisevat asian satasilla.
Täällä päin ylioppilasjuhliin on yleensä avoin kutsu lehdessä, eli kuka tahansa saa tulla.
Mutta yllättäen joku voi haluta kutsua tätejä vaikka siksikin, että on mukavaa nähdä sukulaisia, vaikkei jatkuvasti oltaisi tekemisissä.
Tätähän mä en ole koskaan ymmärtänyt, että kutsutaan juhliin sen takia, että on kiva nähdä pitkästä aikaa. Yleensä juhlissa ei ole aikaa vaihdella kuulumisia pitkän kaavan mukaan. Etenkään juhlan järjestäjällä.
Miksei sitten pidä vaikka jotain kesätapaamista erikseen ja siellä sitten tuulettais kaapit.
Miksi mennä juhliin jos ei itse keksi mitään sanottavaa? Yo-juhlissa vieraiden tulisi pitää kannustavia puheita nuorelle tulevaisuudesta onnittelujen lisäksi ja kertoa omia kokemuksiaan ja vinkkejään. Itse olen ollu vieraana tämmöisen "paremman" väen yo-juhlissa jossa tämmöistä tapahtui ja se oli hienoa. Itsellenihän ei ole koskaan ollut mitään juhlia tai kannustusta tarjolla.
Aika torvi jos ei keksi mitään sanottavaa.
Onneksi täällä karjalaisen suvun juhlissa ei ole sitä ongelmaa 😀
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, perjantaikännit on ok, juhlissa onnittelumaljan kilistäminen=alkoholismia.
Kato kun tapahtuu julkisella paikalla kaikkien suvun ihmisten kanssa. Kattoovat vielä mikä juoppo olet kun otat skumpan, pahimmassa tapauksessa kaksi, jaiks!!
Mitä sinä ap teit kohottaaksesi juhlan tunnelmaa? Piditkö "hauskan" puheen, jolle kukaan ei taputtanut tai nauranut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ah, taas päästään tähän suomalaiseen oletukseen. Lasi kuohuviiniä = Holtitonta ryyppäämistä. Juhlissa tarjolla alkoholia ruoan kanssa = Kaikki vetää perseet.
Tämä ajattelumalli on minusta yksi suomalaisen kulttuurin oudoimmista piirteistä.
Miten olet tälläiseen ajattelumalliin päätynyt? Äläkä rupea syyttelemään meitä muita suomalaisia, että ajatellaan laillasi. Vai etkö ymmärtänyt tämän ketjun viestejä?
Oletko uusi palstalla, kun et ymmärtänyt edellisen viestin sisältöä?
Palstalla nimenomaan on tuollainen ilmapiiri, kuten tuossa kerrottiin. Tässä päästään ihan kohta tuohon jankutiin, kun tulee useampia sivuja.
Ohis
Aijaa, sori. Käyn täällä pari kertaa vuodessa ja tuota ilmapiiriä en ole huomannut. Voisiko johtua siitä, että Suomesssa on aika paljon alkolisteja eikä niille käy/riitä vain yksi-kaksi lasia..?
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän ne valitettavasti tuommoisia ne ylppärit ovat aina olleet.
Ensin odotellaan eteisessä (sentään tuulikaapista pääsee peremmälle) onnittelumaljoja. Ehkä pesevät laseja, etsivät skumppaa, missä se ylioppilas on? Siinä seisoskellessa kuluu montakin hetkeä, eikä oikein kukaan tiedä mitä pitäs siinä jutustella.
Skumpat naamaan ja onnea. Olohuoneeseen päästään seisomaan keskelle lattiaa jo tulleiden pällisteltäväksi. Kaikki tuijottaa. Esittelen itseni siinä, että olen Miirumaija naapurista/töistä/täti/sisko. Sitten joku hieman nyökkää. Seisominen pällistelvänä jatkuu, kunnes joku emännöistä vastaava hoksaa vinkata, että ota ihmeessä pullaa.
Kipasen hakemaan apetta ja palaan siihen kaikkien keskelle seisomaan. Kukaan ei tarjoa istumapaikkaa. Hieman väkinäinen puheensorina alkaa. - menen ulos sateeseen istumaan. Siellä on katoksen alla tilaa. Nurkan takaa löytyy myös ylioppilas ystävineen juhlimasta. Pulisen heille muutaman sanan ja vilkasen paperit ja vieraskirjaan kirjoitan sanasen.
Saan seuraa tupakoitsijoista. Eihän he sitten voikaan tupakoida, kun mä olen sen appeen kanssa siinä. Se olis hirveen epäkohteliasta. Siirryn keittiön nurkkaan, että toiset voivat polttaa rauhassa.
Tunti kulutettu, ei kehtaa vielä lähteä pois. Tai ehkä sillä verukkeella, että on vielä pari paikkaa käytävänä.
Miksei juhlajärjestäjät huomio vieraitaan paremmin. Esittele heitä? Istumapaikkoja olisi tarpeeksi? Ehkä se taustamusiikki voisi hieman helpottaa jännitteitä. Joku musaprofessori kuitenkin puuttuisi siihen soittolistaan ja änkkäisi volyymia. Eikä järkkärit kehtaa puuttua tilanteeseen kuitenkaan.
Nää kaikki juhlat ovat olleet sitä, että skumpat huiviin odottelun kautta ja sitten kukin vieras on omillaan. Meillä olisi itsellä ekat valmistujaiset kolmen vuoden päästä. Yritän kiertää sudenkuopat ja ottaa ylös vinkkejä näistä ketjuista. :)
Jos menen juhliin, osaan kyllä ihan itse esitellä itseni jo paikalla oleville ihmisille.
Ajatelkaa sukua joka ei kutsu ylioppilaan äitiä juhliin.
Sellaistakin tapahtuu.
Vierailija kirjoitti:
Oltiin kevääällä miehen veljen ja hänen naisystävänsä lapsen ristiäisissä. Miehen suvun puolelta oli kourallinen porukkaa, suurin osa oli naisystävän sukulaisia.
Just kuvatunlaista oli sielläkin. Vauva kiersi vaan naisystävän sukulaisten keskuudessa. Tosi vaivaantunut tunnelma kahvipöydässä (miehen vanhempien kanssa kyllä keksi jutun juurta) ja kun halusivat mennä jatkoille heille, olin kyllä jo 10min jälkeen valmis lähtemään kotiin kun oli tosi vaivautunut olo naisystävän sukulaisten keskellä joista ei tuntenut suurinta osaa ja jossa jokainen möllötti vaan omissa porukoissaan.
Huokaisin helpotuksesta kun päästiin sieltä pois. Onneksi ei ole kauhean useasti tuollaisia tilaisuuksia. 😅
Ei nyt tietty liity aiheeseen, mutta eikö tuo miehesi veli asu lapsensa äidin kanssa yhdessä vai miksi puhut naisystävästä?
Jos asutaan yhdessä ja on yhteinen lapsi, niin eikö silloin ole puoliso, avopuoliso, avovaimo tai jokin muu nimitys osuvampi?
Naisystävässä on jotenkin ikävä kaiku, ikään kuin jotain kevyttä ja ohimenevää, ei sukulaisten osalta kovin tosissaan otettavaa. Ette ilmeisesti pidä kovin paljon miehesi veljen puolisosta?
Jotakin yhteistä tekemistä ja puheenaihetta pitäisi yrittää keksiä. Joku tuolla jo ehdotti rallipeliä ja karaokea, eikä ne minusta ole yhtään huonoja ideoita, jos kerran perheen ja juhlasankarin tyyliin sopivat.
Olen ollut myös juhlissa, jossa puutarhassa oli tarjolla Mölkky-peli ja lapsille saippuakuplien puhaltelua (aikuiset innostui jättikuplista melkein enemmän...) ja sisällä päivänsankarin elämänvaiheista koottu hauska valokuvaseinä, josta vieraatkin bongasi itsensä.