Kotona vauvan kanssa, silti yksinäinen?

Tuo on ihan normaali tunne, sinä kaipaat aikuista seuraa. Neuvolasta saisit tietoa paikkakunnan äiti-lapsi kerhoista, mutta jääköhän ne kesätauolle? Kyllä tuo ajan myötä helpottaa.

Pitäisikö sinun lähteä johonkin vauvan kanssa sieltä neljän seinän sisältä. Tuskin kukaan tulee sinua sieltä noutamaan. Onko siellä kerhoja, muskareita, vauvauintia? Leikkipuistossa voi myös tavata muita ihmisiä. Hanki itsellesi jokin harrastus myös, jotta voit viettää omaakin aikaa, lapsen isällä on velvollisuus ja oikeus olla välillä lapsensa kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Pitäisikö sinun lähteä johonkin vauvan kanssa sieltä neljän seinän sisältä. Tuskin kukaan tulee sinua sieltä noutamaan. Onko siellä kerhoja, muskareita, vauvauintia? Leikkipuistossa voi myös tavata muita ihmisiä. Hanki itsellesi jokin harrastus myös, jotta voit viettää omaakin aikaa, lapsen isällä on velvollisuus ja oikeus olla välillä lapsensa kanssa.

käymme kyllä päivittäin lenkillä, mutta edes lenkillä ei tule ketään vastaan. Kerran kävimme seurakunnan perhekerhossa, mutta 6 kk vauvani nökötti siellä mahallaan, kun muut 2-4 vuotiaat lapset leikkivät. Ja joo, alotuksessa en huomannutkaan mainita, että olen täysin mieheni kyytien varassa, (julkiset kulkevat arkisin vain kerran tunnissa ruuhka-aikoina) vauva ei syö maitoa mitenkään muuten kuin tissistä joten useamman tunnin poissaolot on mahdottomia.

Olen kyllä ollut aivan helvtin sekasin kun olen tänne ”maalle” muuttanut. 😄

Miksi ihmeessä sinä siellä sisällä kökötät?

Ja varmaan olet kotona kotihoidon tuenkin ja sen jälkeen uusi lapsi ja taas kotiin kolmeksi vuodeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisikö sinun lähteä johonkin vauvan kanssa sieltä neljän seinän sisältä. Tuskin kukaan tulee sinua sieltä noutamaan. Onko siellä kerhoja, muskareita, vauvauintia? Leikkipuistossa voi myös tavata muita ihmisiä. Hanki itsellesi jokin harrastus myös, jotta voit viettää omaakin aikaa, lapsen isällä on velvollisuus ja oikeus olla välillä lapsensa kanssa.

käymme kyllä päivittäin lenkillä, mutta edes lenkillä ei tule ketään vastaan. Kerran kävimme seurakunnan perhekerhossa, mutta 6 kk vauvani nökötti siellä mahallaan, kun muut 2-4 vuotiaat lapset leikkivät. Ja joo, alotuksessa en huomannutkaan mainita, että olen täysin mieheni kyytien varassa, (julkiset kulkevat arkisin vain kerran tunnissa ruuhka-aikoina) vauva ei syö maitoa mitenkään muuten kuin tissistä joten useamman tunnin poissaolot on mahdottomia.

Olen kyllä ollut aivan helvtin sekasin kun olen tänne ”maalle” muuttanut. 😄

No ei kai kukaan nyt oletakaan, että 6kk ikäinen leikkisi samalla tavalla kuin 2-4-vuotiaat. Noiden kerhojen tarkoitus on paitsi lasten viihtyminen, myös aikuisten tutustuminen muihin pienten lasten vanhempiin. Sieltä niitä "kohtalotovereita" löytyy, joten reippaasti mukaan vaan. Vauva puuhailee mitä puuhailee. Ei häntä häiritse, vaikka ei osaakaan leikkiä muiden kanssa. Hänelle riittää leikkiseuraksi ihan hän itse.

Eikö mies voi mennä töihin julkisilla jolloin auto jää sinulle?

Et ole täysin miehen kyytien varassa, jos julkisia kulkee päiväsaikaan kerran tunnissa. Kyllä sellaisilla yhteyksillä pääsee pois kotoa, jos vain haluaa. 

Minä kävin joka iltapäivä jossain kun olin kotona. Taidenöyttelyissä, eri leikkipuistoissa, museoissa, uimarannalla jne.

Vierailija kirjoitti:

Ja varmaan olet kotona kotihoidon tuenkin ja sen jälkeen uusi lapsi ja taas kotiin kolmeksi vuodeksi.

Mä en kyllä ymmärrä miksi ihmiset on niin ilkeitä kun päästään kirjottamaan ilman kasvoja?

Olen kyllä ihan hikiperseessä tehnyt säästöt itselleni , että voin olla vauvani kanssa kotona, mieheltä en ole penninhyrrääkään ottanu tänä aikana. Mielelläni olen vauvan kanssa kotona, mutta ihmetyttää vaan miten yksin tässäkin tilassa jää. Ketään ei yhtäkkiä kiinnostakkaan mitä minulle kuuluu ja miten voin.

Vierailija kirjoitti:

Eikö mies voi mennä töihin julkisilla jolloin auto jää sinulle?

Joo etsinnässä onneksi uusi auto, jota itsekin voin ajaa. Ei vaan ole vielä löytynyt miehelle mieluista, kun hän sen kuitenkin maksaa ja pääsääntöisesti käyttääkin .👍

Minut tiputettiin pois jopa työpaikan sählyjoukkueen meiliringistä, kukaan ei köynyt eikä kysellyt.

Ilmeisesti lapsen saamienn on sama asia kuin elävältä hautaaminen.

Sama täällä, omani myös melkein 8kk. Tosin kahden viikon päästä. 

Vois vaikka vauvan kanssa tuonne ulos lähteä rattailla rullailemaan, kun ei muutakaan keksi. :D

Vierailija kirjoitti:

Minut tiputettiin pois jopa työpaikan sählyjoukkueen meiliringistä, kukaan ei köynyt eikä kysellyt.

Ilmeisesti lapsen saamienn on sama asia kuin elävältä hautaaminen.

😔 ihan uskomatonta..

Vierailija kirjoitti:

Sama täällä, omani myös melkein 8kk. Tosin kahden viikon päästä. 

Vois vaikka vauvan kanssa tuonne ulos lähteä rattailla rullailemaan, kun ei muutakaan keksi. :D

Löytyihän sieltä vertaistukea :’D

Mä oon monesti miettinyt, kun noita samoja katuja rullailen, että pitääkö ne mua hulluna kun joskus saman talon nurkilla mennään jo kolmatta kertaa päivässä!

Ainiin ja tosiaan ap täällä huutelee.

Vierailija kirjoitti:

Minut tiputettiin pois jopa työpaikan sählyjoukkueen meiliringistä, kukaan ei köynyt eikä kysellyt.

Ilmeisesti lapsen saamienn on sama asia kuin elävältä hautaaminen.

Ehkä ne ajatteli, että et aio äitiyslomalla pelata sählyä. Olisi kannattanut kertoa jo ennen äitiyslomalle jäämistä, että aiot jatkaa harrastusta lapsen syntymän jälkeenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minut tiputettiin pois jopa työpaikan sählyjoukkueen meiliringistä, kukaan ei köynyt eikä kysellyt.

Ilmeisesti lapsen saamienn on sama asia kuin elävältä hautaaminen.

Ehkä ne ajatteli, että et aio äitiyslomalla pelata sählyä. Olisi kannattanut kertoa jo ennen äitiyslomalle jäämistä, että aiot jatkaa harrastusta lapsen syntymän jälkeenkin.

Öh. Eikö ennemminkin voisi olettaa että itse ilmoitan jos en halua olla siinä meiliringissä? Tai että en jatka pelaamista. Nyt se päätettiin puolestani.

Itse olen autoton, mutta pidän hyvinä liikenne yhteyksineen, kun kerran tunnissa pääsee bussilla tunnin matkan päähän ostoskeskukseen. Aikanahan mulla on runsaasti.

Siellä on hyvä kahvitella ja shoppailla. Hoitohuoneessa käy imetys ja vaipanvaihdot. Kirjaston lastenleikkialueella saan lapsen laskettua lattialle leikkimään ja voin vaihtaa muiden kanssa muutaman sanan.

Työkavereiden ja töissä olevien ystävien kanssa sovin sinne välillä lounastreffejä, niin näen tuttujakin. Mun on helppo sovittaa aikatauluni heidän tiukempaan aikatauluun. Voin tulla hyvissä ajoin paikalle ja lähteä sitten kun seuraava bussi lähtee. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sama täällä, omani myös melkein 8kk. Tosin kahden viikon päästä. 

Vois vaikka vauvan kanssa tuonne ulos lähteä rattailla rullailemaan, kun ei muutakaan keksi. :D

Löytyihän sieltä vertaistukea :’D

Mä oon monesti miettinyt, kun noita samoja katuja rullailen, että pitääkö ne mua hulluna kun joskus saman talon nurkilla mennään jo kolmatta kertaa päivässä!

Ainiin ja tosiaan ap täällä huutelee.

Ihan jokainen rullailee aika paljon samoja katuja. Kotoa töihin-töistä kauppaan-kaupasta-kotiin on hyvin monen päivittäinen reitti. Toki kun on vain kotona, voi kehitellä myös uusia reittejä. Etsiä uusia katuja, joita rullailla tai mennä välillä vaikka vähän maastoonkin. Ei kotiäitinäkään ole mikään pakko urautua niille samoille kaduille. Vaihtelu virkistää.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja varmaan olet kotona kotihoidon tuenkin ja sen jälkeen uusi lapsi ja taas kotiin kolmeksi vuodeksi.

Mä en kyllä ymmärrä miksi ihmiset on niin ilkeitä kun päästään kirjottamaan ilman kasvoja?

Olen kyllä ihan hikiperseessä tehnyt säästöt itselleni , että voin olla vauvani kanssa kotona, mieheltä en ole penninhyrrääkään ottanu tänä aikana. Mielelläni olen vauvan kanssa kotona, mutta ihmetyttää vaan miten yksin tässäkin tilassa jää. Ketään ei yhtäkkiä kiinnostakkaan mitä minulle kuuluu ja miten voin.

Olet YLPEÄ siitä, ettei miehesi osallistu OMAN lapsensa hoitokustannuksiin? Ja ihmettelet, miksi olet yksinäinen, ketään ei kiinnosta vaikka itse oikein ajamalla ajat itseäsi sekä taloudelliseen että henkiseen orjarooliin? Meillä on mies kotona eikä tulisi mieleenkään, että miehen olisi pitänyt säästää sitä varten, että voi hoitaa meidän yhteistä lasta. Sinuna hakeutuisin perheneuvolan piiriin ja samalla tarkistaisin tuon parisuhteen tilan, ei kuulosta yhtään terveeltä ympäristöltä ja perheeltä kasvattaa lasta.