Lue keskustelun säännöt.
Mikä siinä Ruotsin opiskelussa on niin kamalaa?
02.06.2019 |
Et voi suunnitella elämääsi etukäteen, joten et voi sanoa etten tule ikinä tarvitsemaan ruotsia. Ja totta, et välttämättä ikinä tarvitse sitä, mutta enpä ole minäkään ikinä tarvinut derivointia tai pesäpallon sääntöjä.. eli pakkomatikka ja pakkoliikunta pois kouluista!!!!
Kommentit (162)
Olen tarvinnut japanin kielen taitoani useammin kuin ruottia.
Vaikken ole edes käynyt japaniassa koskaan, ruotsissa useinkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä on se ero, että derivointia saattaa tarvita huomattavasti useammassa paikassa verrattuna siihen, että opiskelet ruotsia perse hiessä ja matkustat ruotsiin vain keskustellaksesi paikallisten kanssa englanninkielellä. Matematiikasta vain osa on "turhaa", ruotsissa joka ikinen tunti menee harakoille.
Itse työskentelen ihan suomalaisessa yrityksessä, mutta kun Ruotsi nyt sattuu olemaan yksi meidän kauppakumppaneista, niin asiointia helpottaa sujuva ruotsin kielen osaaminen. Perusmatikkaakin olen tarvinut, siis sitä mitä opetettiin peruskoulussa. En derivointia. Miksei lukiossa voisi ylipäänsä itse päättää mitä opiskelee, kun kerran on vapaaehtoinen koulu (toistaiseksi), kunhan saa sen tietyn kurssimäärän kasaan?
Ja sujuvan ruotsin kielen taidon opettelit missä? Ammattisanaston?
Onneksi ei enää tartte opiskella. :D
Vierailija kirjoitti:
Siis onhan se mahtavaa, että aikuisia ihmisiä jotka on valmistunut lukiosta jo monta vuotta sitten, harmittaa että vuodesta 2030 alkaen lukiolaiset kirjoittaa ruotsin.....
On myös ihmisiä, jotka ajattelevat muutakin kuin omaa napaansa.
Kielipolitiikalla on merkitystä koko yhteiskunnalle. Tulevaisuudessa tarvitaan muita kieliä kuin ruotsia. Ruotsin tarve ja merkitys vähenee jatkuvasti, eikä tämä suunta tule kääntymään, vaikka kuinka hallitusohjelmassa yritettäisiin kääntää kellot 1800-luvulle.
Miksi lukiossa opetetaan suomea? Jos ei ole peruskoulun aikana äidinkieltään oppinut, niin sitten sitä ei opi. Muistan lukiosta kuinka kaikki muut aineet vielä meni, mutta äikän tunnit oli saakutin tylsiä. Osaksi varmaan siksi, ettei tunneilla tehty mitään, kun opetussuunnitelmassa ei ollut tarpeeksi sisältöä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähtökohtaisesti inhoan kielien opiskelua, sillä se on ollut aina hyvin vaikeaa minulle. Mutta en silti ajattele, että kielten opiskelu olisi jotenkin turhaa. Ja mitä ruotsin kieleen tulee, niin se on sentään toinen Suomen virallinen kieli, joten en todellakaan sanoisi sitä turhaksi kieleksi. Toki on varmasti mahdollista, että monet ihmiset eivät välttämättä tule juuri ruotsia tarvitsemaan. Esimerkiksi itäisemmässä Suomessa harvemmin tarvitsee ruotsin kieltä. Mutta silti aika monessa työpaikassa voi ruotsin kieli olla hyödyksi, joskus jopa välttämätöntä. Itseäni esimerkiksi kiinnostaisi paljon ajatus länsirannikolla asumisesta, mutta siellä päin omalla alallani vaaditaan lähes poikkeuksetta hyvää ruotsin kielen taitoa. Joten se unelma on oikeastaan kuopattava täysin, sillä itselläni ei tuota riittävää kielitaitoa ole.
Osalle peruskoululaisista jo yksi pakollinen vieras kieli tuottaa suuria vaikeuksia. Toinen siihen päälle aiheuttaa heille ihan kohtuuttoman taakan sekä ikuisen inhon kaikkea kielenopiskelua kohtaan. Eivätkä opi kumpaakaan juuri lainkaan, koska motivaatio on mennyttä.
Valinnaisena ruotsi on erinomainen asia. Kuten myös muut kielet.
Kieliä voi opiskella myös aikuisena - kun jo tietää, mitä tarvitsee ja mikä kiinnostaa. Koulun pakollisen oppimäärän ruotsista opiskelee helposti vuodessa, jos halua on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Osalle peruskoululaisista jo yksi pakollinen vieras kieli tuottaa suuria vaikeuksia. Toinen siihen päälle aiheuttaa heille ihan kohtuuttoman taakan sekä ikuisen inhon kaikkea kielenopiskelua kohtaan. Eivätkä opi kumpaakaan juuri lainkaan, koska motivaatio on mennyttä.
Valinnaisena ruotsi on erinomainen asia. Kuten myös muut kielet.
Kieliä voi opiskella myös aikuisena - kun jo tietää, mitä tarvitsee ja mikä kiinnostaa. Koulun pakollisen oppimäärän ruotsista opiskelee helposti vuodessa, jos halua on.
Ei opi vuodessa helposti
Sanokaa mulle edes yksi muu argumentti kuin ettei ruotsia tarvitse.
Itse kun en ole ikinä tarvinut käsitettä fallibilismi, joka opetettiin filosofian ykköskurssilla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Livija kirjoitti:
Lähtökohtaisesti inhoan kielien opiskelua, sillä se on ollut aina hyvin vaikeaa minulle. Mutta en silti ajattele, että kielten opiskelu olisi jotenkin turhaa. Ja mitä ruotsin kieleen tulee, niin se on sentään toinen Suomen virallinen kieli, joten en todellakaan sanoisi sitä turhaksi kieleksi. Toki on varmasti mahdollista, että monet ihmiset eivät välttämättä tule juuri ruotsia tarvitsemaan. Esimerkiksi itäisemmässä Suomessa harvemmin tarvitsee ruotsin kieltä. Mutta silti aika monessa työpaikassa voi ruotsin kieli olla hyödyksi, joskus jopa välttämätöntä. Itseäni esimerkiksi kiinnostaisi paljon ajatus länsirannikolla asumisesta, mutta siellä päin omalla alallani vaaditaan lähes poikkeuksetta hyvää ruotsin kielen taitoa. Joten se unelma on oikeastaan kuopattava täysin, sillä itselläni ei tuota riittävää kielitaitoa ole.
Ei hitto tämä lässyttäminen virallisesta kielestä alkaa jo tympiä. Ruotsin "virallisuus" on pelkkä vanha poliittinen lehmänkauppa, eikä sillä ole ruotsin todellisen tarpeen kanssa mitään tekemistä.
Tuolla logiikalla pitäisi olla pakkoitalia kun joku on muuttanut sinne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis onhan se mahtavaa, että aikuisia ihmisiä jotka on valmistunut lukiosta jo monta vuotta sitten, harmittaa että vuodesta 2030 alkaen lukiolaiset kirjoittaa ruotsin.....
Onko varma, että on vuodesta 2030 alkaen?
T. Aikuislukion ensi syksynä aloittava, joka pelkää, että joutuu tiputtamaan suunnittelemiaan kirjoitettavia kieliä, että saa tehtyä tilaa ruotsin opiskelulle
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä on se ero, että derivointia saattaa tarvita huomattavasti useammassa paikassa verrattuna siihen, että opiskelet ruotsia perse hiessä ja matkustat ruotsiin vain keskustellaksesi paikallisten kanssa englanninkielellä. Matematiikasta vain osa on "turhaa", ruotsissa joka ikinen tunti menee harakoille.
Itse työskentelen ihan suomalaisessa yrityksessä, mutta kun Ruotsi nyt sattuu olemaan yksi meidän kauppakumppaneista, niin asiointia helpottaa sujuva ruotsin kielen osaaminen. Perusmatikkaakin olen tarvinut, siis sitä mitä opetettiin peruskoulussa. En derivointia. Miksei lukiossa voisi ylipäänsä itse päättää mitä opiskelee, kun kerran on vapaaehtoinen koulu (toistaiseksi), kunhan saa sen tietyn kurssimäärän kasaan?
(Kuvitteellinen) työnantajasi olisi kyllä todellinen anomalia nykymaailmassa. Joskus 60-luvulla noin olisi voinut olla, mutta ei enää moneen vuosikymmeneen.
A. Ruotsi ei ole Suomen tärkein vientimaa. Saksa on. Kiina nousee vahvimmin.
B. Ruotsalaisten kanssa ei tarvitse osata ruotsia.
C. Suomen tärkeimpien vientimaiden joukossa ovat mm. Saksa, Yhdysvallat ja Venäjä. Näissä yhteyksissä on pakko osata toisen kieltä, eli saksaa, englantia ja venäjää.
Toki jos joku yksittäinen yritys pitää Ruotsia tärkeänä, sen kannattaa palkata ruotsia osaavia. Samoin kuin vaikka Brasiliaa tärkeänä pitävä yritys haluaa palkata portugalia osaavia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en ruotsia ole ikinä tarvinut, mutta kun muutin Saksaan, kiitin onneani että olen ruotsia opiskelut, se nimittäin helpotti saksankin oppimista
Tyypillistä "onhan meillä pakkomatematiikkakin"-jargonia. Matematiikka on universaali aine, jota opiskellaan joka maassa. Liikuntaakin opetetaan varmaan aika monessa maassa, kuten historiaa, biologiaa, maantietoa, kemiaa, fysiikkaa, musiikkia, kuvataidetta, äidinkieltä....
Sitten on ryhmät kielet. Eri maissa opetetaan eri kieliä riippuen mikä on missäkin tarpeen. Suomessa vain ruotsin kieli on pakollinen vieras kieli. Englanti ei ole pakollinen. Kaikki valitsevat sen kuitenkin, koska se on oikeasti tarpeellinen, jota ilman nykymaailmassa ei tule toimeen. Suurin osa suomalaisista oppii vain kaksi kieltä eli tällä hetkellä tarpeellisen ja vapaaehtoisen englannin ja pakkoruotsin, jota ei itseasiassa edes opita kunnolla. Kukaan ei uskalla jäädä ruotsi-saksa, ruotsi-ranska tai ruotsi-venäjä yhdistelmän varaan. Sen sijaan englanti-saksa, englanti-ranska ja englanti-venäjä olisivat käyttökelpoisia yhdistelmiä mutta ei mahdollisia. Sitten ihmetellään, miksi kielitaito kapenee, mutta todellista syytä ei saa sanoa ääneen.
Vierailija kirjoitti:
Veljeni sanoi ettei ikinä tarvitse ruotsia. 10 vuotta myöhemmin keksi haluavansa poliisiksi ja nyt poliisikoulussa tuskailee virkaruotsin kanssa.
Sentään sen verta aikuistunut, että ymmärtää saattavansa tarvita sitä myös töissä. Mutta vaikeeta on, kun on aiemmin ollut asenteella "en ikinä tarvitse"
Polamkissa se virkaruotsi kärvistellään väkisin alta pois, jonka jälkeen kyseisen kielen osaamista ei enää koskaan tarvitse todistella. Ei olisi riittävästi "ammattitaitoisia" poliiseja. Ruotsalaisen tullessa vastaan poliisit kommunikoivat enlanninkielellä tai kysyvät radiolla sen yhden ruotsia kohtalaisesti osaavan paikalle.
Vierailija kirjoitti:
Sanokaa mulle edes yksi muu argumentti kuin ettei ruotsia tarvitse.
Itse kun en ole ikinä tarvinut käsitettä fallibilismi, joka opetettiin filosofian ykköskurssilla
Maailmassa on satoja kieliä. Miksi jokainen suomalainen pitäisi pakottaa opiskelemaan juuri yhtä ja samaa pientä ja mahdollisimman tarpeetonta kieltä?
Joku saataa juu tarvita ruotsia, mutta joku toinen saattaa tarvita saksaa tai ranskaa. Suomen etu olisi, että täällä osattaisiin monipuolisesti eri kieliä! Osa opiskelee ruotsia, osa saksaa, osa ranskaa, osa venäjää. Tällöin, koska tulevaisuutta ei osata ennustaa, olisi meillä kielten osaamista monenlaisiin maailmanpolittiisin tilanteisiin.
Vierailija kirjoitti:
Sanokaa mulle edes yksi muu argumentti kuin ettei ruotsia tarvitse.
Itse kun en ole ikinä tarvinut käsitettä fallibilismi, joka opetettiin filosofian ykköskurssilla
Oliko fallibilismi pakollinen yo-kirjoituksissa? Jos ei, niin et ole ymmärtänyt tätä asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Livija kirjoitti:
Lähtökohtaisesti inhoan kielien opiskelua, sillä se on ollut aina hyvin vaikeaa minulle. Mutta en silti ajattele, että kielten opiskelu olisi jotenkin turhaa. Ja mitä ruotsin kieleen tulee, niin se on sentään toinen Suomen virallinen kieli, joten en todellakaan sanoisi sitä turhaksi kieleksi. Toki on varmasti mahdollista, että monet ihmiset eivät välttämättä tule juuri ruotsia tarvitsemaan. Esimerkiksi itäisemmässä Suomessa harvemmin tarvitsee ruotsin kieltä. Mutta silti aika monessa työpaikassa voi ruotsin kieli olla hyödyksi, joskus jopa välttämätöntä. Itseäni esimerkiksi kiinnostaisi paljon ajatus länsirannikolla asumisesta, mutta siellä päin omalla alallani vaaditaan lähes poikkeuksetta hyvää ruotsin kielen taitoa. Joten se unelma on oikeastaan kuopattava täysin, sillä itselläni ei tuota riittävää kielitaitoa ole.
Ei hitto tämä lässyttäminen virallisesta kielestä alkaa jo tympiä. Ruotsin "virallisuus" on pelkkä vanha poliittinen lehmänkauppa, eikä sillä ole ruotsin todellisen tarpeen kanssa mitään tekemistä.
On myös tärkeää huomata, että vain VALTIO on kaksikielinen. Ei yhteiskunta tai Suomi "maana". Vain valtio.
Lapsellani on lukihäiriö. Kielten oppiminen on vaikeaa. Ei kirjoita ruotsia, jotta kaikki kieltenoppimisenergia menee englantiin.