Hävettääkö teitä "seiskan" todistuksen saaneiden lasten äitejä?
Kun isovanhemmat, sukulaiset ja naapurit kysyvät, millaisen todistuksen lapsenne sai, hävittääkö teitä kertoa, että teillä on "seiskan" lapsi? Sellaisella todistuksella kun ei mitään arvoa ole.
Kommentit (89)
En tajua miksi lapsen todistusta pitäisi hävetä jos hän saa seiskan. Itse sain useamman seiskan ja isovanhemmat sanoivat aina että ensi vuonna vähän enemmän tsemppaat ni numerot nousee.
Eikäs arvosana kerro siitä kuinka hyvä lapsesi oli koulussa. Jos häntä koulukiusataan ni sekin vaikuttaa numeroihin. Jos hän ei opi samalla tavalla kuin muut niin silloinkin hän saa huonomman numeron.
Saisivat sellaiset vanhemmat, isovanhemmat ja sukulaiset hävetä joiden mielestä seiskan arvosana lapsella on huono.
Minulla ei ole tapana "leijua" lapseni todistus tai koenumeroilla. En ymmärrä millainen vanhempi niin tekee? Ilmeisesti heillä elämässä,ei ole sitten sen suurempia saavutuksia,kuin lapsen todistusten numerot. Tosin eihän ne lasten koe/todistusten arvosanat ole heidän saavutuksiaan,vaan lasten. Mitä voimme siis päätellä tuollaisista vanhemmista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei hävetä. Enkä myös häpeä kutosen todistusta joka huomenna ojennetaan lapselleni.
T. Peruskoulun päättävän erityislapsen äiti.Miten näitä erityislapsia on nykyään pilvin pimein? Onkohan normaaleja lapsia enää ollenkaan?
Ihan samaa olen miettinyt. Ikään kuin nykyisin olisi jotenkin hienoa päästä sanomaan, että meillä on erityislapsi.
Vierailija kirjoitti:
En tajua miksi lapsen todistusta pitäisi hävetä jos hän saa seiskan. Itse sain useamman seiskan ja isovanhemmat sanoivat aina että ensi vuonna vähän enemmän tsemppaat ni numerot nousee.
Eikäs arvosana kerro siitä kuinka hyvä lapsesi oli koulussa. Jos häntä koulukiusataan ni sekin vaikuttaa numeroihin. Jos hän ei opi samalla tavalla kuin muut niin silloinkin hän saa huonomman numeron.Saisivat sellaiset vanhemmat, isovanhemmat ja sukulaiset hävetä joiden mielestä seiskan arvosana lapsella on huono.
Tulihan se sieltä, aina voi vetää kiusaamiskortin esiin, kun selitellään huonoa todistusta, tai sitten erityislapsikortin ;-).
No tiedän lapseni luokalta muutamankin hyvänumeroisen, jonka vanhempi en haluaisi muutoin olla. Elleivät ole vanhempiensa kuvajaisia sitten.
Vierailija kirjoitti:
Ei hävetä. Enkä myös häpeä kutosen todistusta joka huomenna ojennetaan lapselleni.
T. Peruskoulun päättävän erityislapsen äiti.
Oletko ylpeä lapsesi erityis -statuksesta, kun se piti vetää keskusteluun mukaan? Kääntyykö ne todistuksen kutoset yseiksi, kun todistukseen isketään erityislapsileima?
Miksi hävettäisi? Olen itse ns. seiskan oppilas ja ihan hyvin on elämässä silti mennyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei hävetä. Enkä myös häpeä kutosen todistusta joka huomenna ojennetaan lapselleni.
T. Peruskoulun päättävän erityislapsen äiti.Miten näitä erityislapsia on nykyään pilvin pimein? Onkohan normaaleja lapsia enää ollenkaan?
Ihan samaa olen miettinyt. Ikään kuin nykyisin olisi jotenkin hienoa päästä sanomaan, että meillä on erityislapsi.
Olisipa kehumisen aihe, että lapseni on erityislapsi jolla oppimisvaikeuksia, hahmotushäiriötä jne. Pitkä, kivinen ja tuskainen tie on tämä peruskoulu ollut.
T. se erityislapsen äiti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajua miksi lapsen todistusta pitäisi hävetä jos hän saa seiskan. Itse sain useamman seiskan ja isovanhemmat sanoivat aina että ensi vuonna vähän enemmän tsemppaat ni numerot nousee.
Eikäs arvosana kerro siitä kuinka hyvä lapsesi oli koulussa. Jos häntä koulukiusataan ni sekin vaikuttaa numeroihin. Jos hän ei opi samalla tavalla kuin muut niin silloinkin hän saa huonomman numeron.Saisivat sellaiset vanhemmat, isovanhemmat ja sukulaiset hävetä joiden mielestä seiskan arvosana lapsella on huono.
Tulihan se sieltä, aina voi vetää kiusaamiskortin esiin, kun selitellään huonoa todistusta, tai sitten erityislapsikortin ;-).
Se VOI olla yksi syy, miksi ei tule hyviä numeroita. On niitä muitakin syitä. OMALLA KOHDALLANI koulukiusaaminen OLI syy miksi en saanut hyviä numeroita.
Lapsellani on hyvä todistus. Voi sitä kiemurrella ja ympäripyöreyttä, kun otan esiin todistuksen ja numerot huonojen oppilaiden äitien kanssa kevätjuhlan jälkeen ;-).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei hävetä. Enkä myös häpeä kutosen todistusta joka huomenna ojennetaan lapselleni.
T. Peruskoulun päättävän erityislapsen äiti.Oletko ylpeä lapsesi erityis -statuksesta, kun se piti vetää keskusteluun mukaan? Kääntyykö ne todistuksen kutoset yseiksi, kun todistukseen isketään erityislapsileima?
Olen ylpeä lapsestani oli hän erityislapsi tai ei.
Tuolla ”erityislapsi” maininnalla halusin vain tuoda esille sen että tuokin numero voi olla saavutus jollekin, varsinkin erityislapselle.
En oo koskaan ymmärtäny tollasta et lapsen ois pakko saada joku vähintään 8 todistus, peruskoulun arvosanoilla ei kuitenkaan oo juuri mitään väliä.
Mulla itelläni oli peruskoulussa 7 todistus, ysillä just just kasi, lukiosta kirjotin sit pois E:n papereilla ja opiskelen nyt oikeustieteellisessä. Oon hyvin onnellinen ja kiitollinen siitä, ettei mun vanhemmat ns pakottanu saamaan parhaita arvosanoja, vaan ennemmin kannusti ja kehui myös huonommista arvosanoista. Joillakin kavereilla taas vanhemmat oli selkeesti tyytymättömiä ja joskus vihasia alle kasin arvosanoista ja se vaan aiheutti turhaa stressiä kavereille
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei hävetä. Enkä myös häpeä kutosen todistusta joka huomenna ojennetaan lapselleni.
T. Peruskoulun päättävän erityislapsen äiti.Miten näitä erityislapsia on nykyään pilvin pimein? Onkohan normaaleja lapsia enää ollenkaan?
Ihan samaa olen miettinyt. Ikään kuin nykyisin olisi jotenkin hienoa päästä sanomaan, että meillä on erityislapsi.
Olisipa kehumisen aihe, että lapseni on erityislapsi jolla oppimisvaikeuksia, hahmotushäiriötä jne. Pitkä, kivinen ja tuskainen tie on tämä peruskoulu ollut.
T. se erityislapsen äiti
Oletko ylpeä siitä, kun erityislapsesi häiritsi muita luokan oppilaita ja vei omilla "erityis"tarpeillaan opettajan kaiken huomion niin, että luokan muut 23 lasta kärsi lapsesi "erityisyyden" takia?
T. Äiti, jonka lasten luokilla näitä erityisiä tapauksia riittää
Nythän oppivelvollisuus piteni, joten kaikille järjestyy amis-/ lukiopaikka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei hävetä. Enkä myös häpeä kutosen todistusta joka huomenna ojennetaan lapselleni.
T. Peruskoulun päättävän erityislapsen äiti.Miten näitä erityislapsia on nykyään pilvin pimein? Onkohan normaaleja lapsia enää ollenkaan?
Ihan samaa olen miettinyt. Ikään kuin nykyisin olisi jotenkin hienoa päästä sanomaan, että meillä on erityislapsi.
Työskentelen erkkalasten kanssa koulussa, ja voi herra mun vereni niiden erityislasten erityisvanhempia. Ei kyllä dillempää väkeä voisi olla. Toki joukossa on marginaalisesti ihan taviksen oloisia vanhempiakin, mutta suurin osa erkkalasten vanhemmista on kyllä sieltä geenipoolin käsipohjaosastolta.
Ei kyllä ole sattumaa, että on erkkalapsi maailmaan putkahtanut. Hämmästyttävän usein löytyy perheestä kokonainen sisarusparvi lisää erkkalapsia. Ei tajuta lopettaa, vaan pukataan lisää maailmaan.
Nykyään kun kukaan ei jää luokalle ja kaikille on annettava hyvä numero, ei lainkaan tajuta, että se seiska on itse asiassa arvosteluasteikolla keskellä eli periaatteessa keskiarvo. Seiskasta on hyvä ponnistaa, kun mielenkiinto ja motivaatio löytyy.
Itse sain ala-asteen ajan seiskoja (joukossa pari kasia), yläasteella sitten alkoi motivaatio, ja ysiltä pääsin 9,0 keskiarvolla. Lukiossa keskiarvo sitten olikin päättötodistuksessa lukuaineissa 10. Gradusta tosin sain E:n. Se, että koulutodistuksessa on seiskoja, ei kerro yhtään mitään kyseisen henkilön kapasiteetista tai edes osaamisen tasosta. Monesti syynä on vain mielenkiinnon puute, laiskuus tai kehnot koelukutaidot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei hävetä. Enkä myös häpeä kutosen todistusta joka huomenna ojennetaan lapselleni.
T. Peruskoulun päättävän erityislapsen äiti.Miten näitä erityislapsia on nykyään pilvin pimein? Onkohan normaaleja lapsia enää ollenkaan?
Ihan samaa olen miettinyt. Ikään kuin nykyisin olisi jotenkin hienoa päästä sanomaan, että meillä on erityislapsi.
Olisipa kehumisen aihe, että lapseni on erityislapsi jolla oppimisvaikeuksia, hahmotushäiriötä jne. Pitkä, kivinen ja tuskainen tie on tämä peruskoulu ollut.
T. se erityislapsen äitiOletko ylpeä siitä, kun erityislapsesi häiritsi muita luokan oppilaita ja vei omilla "erityis"tarpeillaan opettajan kaiken huomion niin, että luokan muut 23 lasta kärsi lapsesi "erityisyyden" takia?
T. Äiti, jonka lasten luokilla näitä erityisiä tapauksia riittää
Millä koulutuksella susta tuli tuollaisen ajatusmaailman ihminen? Kysymys siis vika vastauksen antaneelle,.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei hävetä. Enkä myös häpeä kutosen todistusta joka huomenna ojennetaan lapselleni.
T. Peruskoulun päättävän erityislapsen äiti.Miten näitä erityislapsia on nykyään pilvin pimein? Onkohan normaaleja lapsia enää ollenkaan?
Ihan samaa olen miettinyt. Ikään kuin nykyisin olisi jotenkin hienoa päästä sanomaan, että meillä on erityislapsi.
Työskentelen erkkalasten kanssa koulussa, ja voi herra mun vereni niiden erityislasten erityisvanhempia. Ei kyllä dillempää väkeä voisi olla. Toki joukossa on marginaalisesti ihan taviksen oloisia vanhempiakin, mutta suurin osa erkkalasten vanhemmista on kyllä sieltä geenipoolin käsipohjaosastolta.
Ei kyllä ole sattumaa, että on erkkalapsi maailmaan putkahtanut. Hämmästyttävän usein löytyy perheestä kokonainen sisarusparvi lisää erkkalapsia. Ei tajuta lopettaa, vaan pukataan lisää maailmaan.
Mikä sun koulutus on? Avustaja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kuule, mulla oli alle seiskan ka. ja valmistuin inssiksi samaan aikaan kun "ysin tytöt" merkonoomeiksi.
"Inssi" ei ole korkeakoulututkintoa suorittanut, vaan käynyt amiksen.
Älä, kerro jotain mitä me ei jo tiedetä.
Vaatii tietysti aivokapasiteettia ymmärtää, että huonommallakin todistuksella pääsee elämässä eteenpäin. Ja lukion hyvä tokari ei takaa korkeakoulupaikkaa.
Noh, minnekäs sinä sillä omalla "tokarillasi" oikein pääsit? Kirjoitustyöksi paljastaa koulutustasosi.
Miten näitä erityislapsia on nykyään pilvin pimein? Onkohan normaaleja lapsia enää ollenkaan?