Mies jäi kiinni puolen vuoden salasuhteesta.. antaisitko anteeksi?

No siinä kohtaa miehen ois pakko suostua ehdotukseeni avoimesta suhteesta ja saisin itsekin mennä hurvittelemaan. Eli joo. Laittaisin suhteen jatkumisen ehdoksi, että on jatkossa avoin suhde ja kumpikin saa tulla ja mennä, kunhan käyttää kortsua. :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuollaisen antaa anteeksi vain jos on totaalinen idiootti eikä omaa minkäänlaista itsekunnioitusta. Eli jos haluat olla kynnysmattoakin alemmalla tasolla, anna anteeksi. Kaikissa muissa tapauksissa älä missään tapauksessa anna. 

Kylläpäs täällä on paljon ihmisiä, jotka eivät usko Raamatun viisauksiin. Eikö koulussa enää opeteta esim. Isä Meidän -rukousta? "Anna meille anteeksi, niinkuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet"... 

Anteeksipyyntö pitää tietenkin olla aito, ja asian käsittely jatkuu vielä ainakin 2 seuraavaa vuotta. Mutta se on sen väärti. Mikä ihana taakka putoaa ihmiseltä, kun saa ja antaa anteeksi <3 

Kova, kylmä ja rakkaudeton maailma, kun vieraat ihmiset täällä oikein painottaa, että älä vain ikinä anna anteeksi =( Tämä myrkyllisyys heijastuu kyllä lapsiin. 

Lueppas Raamatusta miten paljon siellä kehotetaan pettämään.

?  Olen kyllä lukenut Raamattuni useaan kertaan, toivottavasti sinäkin =) 

Tiedät sinäkin siis, että pettäminen on ainoa syy, minkä perusteella saa erota. Tarkoittaako se, että pitää erota jos toinen pettää? Ei tietenkään, mutta se on niin raskauttava peruste, että "jopa" Raamattu sallii eron sen perusteella.

Miksi ei sitten heti ero, kun kerran Raamattukin antaa luvan? Elämä on epätäydellistä. Me ihmiset olemme epätäydellisiä. Ilman jatkuvaa katumista ja anteeksiantoa ei mikään oikea suhde pötki pitkälle. Jos on lapsia, ei tietenkään halua repiä perhettä hajalle vaan koittaa etsiä mahdollista ulospääsyä.

Tunnen henk.koht. kaksikin paria, joissa toinen on pettänyt, ja joissa puoliso on pystynyt antamaan anteeksi, ja suhde voi entistä paremmin. Miten on mahdollista? Jumalahan sen voiman ja anteeksiannon ihmeen antaa, mutta kyse on myös inhimillisistä asioista.

Usein siinä suhteessa on ollut ongelmia, ja vaikka pettäminen ei tietenkään ole oikeutettua millään verukkeella koskaan, se voi olla "hätähuuto" ja ääriteko hankalassa parisuhteessa. Kun liiton dynamiikkaa tutkitaan ja avataan terapiassa, huomaa molemmat osapuolet, millä tavalla asiat ovat olleet pielessä. Kun asiat lähtee parempaan suuntaan, voi tuloksena olla entistä syvempi ja lujempi suhde. Tämä on se mitä olen näissä ystäväperheissäkin nähnyt, entistä parempaa on saatu <3

Eikös uskoville enää kymmenen käskyäkään merkitse mitään? Mitäs se tällainen peli on? Joka rikkoo avioliittonsa on aivan yksin vastuussa kaikista seurauksista. Tässä tilanteessa entinen kumppani on hullu, mikäli jää enää hetkeksikään tuohon sihteeseen. Tuo on sovittamaton rikos. Pelkän vieraan himoitseminen on rikos. Paskasta suhteesta ainoa keino päästä eteenpäin on erota huoripukista. Tämä tulee lapsillekin teroittaa selkeästi mieleen, että ymmärtävät varmasti. Eipä ihme ettei kirkko vedä porukkaa kun kaikki haureus Ja huoruus sallitaan. Julkinen häpäisy tai kuvitus näissä tapauksissa on täysin asiallista.

Siis mikä sua vaivaa? Oletko lakihenkinen uskovainen, siltä ainakin vaikutat? Armoa et ainakaan ole oppinut tuntemaan, joten ei ole taivaaseen pääsy sullakaan, sorry. Ole ensin itse täydellinen, sitten vasta voit edes ajatella muiden tuomitsemista.

Ettei saisi antaa anteeksikaan, kaikkea sitä....

Uskottomuus (haureus) tulee esille silloin, kun kaksi ihmistä, jotka eivät ole naimisissa, ovat seksuaalisessa kanssakäymisessä.

Raamattu tuomitsee jyrkästi tämän toiminnan: “Älä tee huorin.” (2. Moos. 20:14) Jos on uskoton aviopuolisoaan kohtaan, silloin rikkoo avioliittolupauksen.

“Avioliitto pidettäköön kunniassa kaikkien kesken jo aviovuode saastumatonna, sillä haureelliset ja avionrikkojat Jumala tuomitsee.” (Hebr. 13:4)

Paavali varoittaa selvästi kaikkea sellaista käytöstä vastaan: “Paetkaa haureutta. Kaikki muu synti, jota ihminen tekee, on ruumiin ulkopuolella, mutta haureuden harjoittaja tekee syntiä omaa ruumistaan vastaan.” (1. Kor. 6:18)

Uudessa testamentissa Jeesus ulottaa uskottomuuden tai haureuden koskemaan mahdollista piilossa olevaa sydämen aikomusta: “Te olette kuulleet sanottavan: ‘Älä tee huorin.’ Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista himoiten, on sydämessään jo tehnyt huorin hänen kanssaan.” (Matt. 5: 27-28) Hän korostaa sitä äärimmäistä suhtautumista, joka tulee olla tällaisen synnin välttämiseksi: “Jos oikea silmäsi viettelee sinua, repäise se irti ja heitä pois. Sinulle on parempi, että yksi osa ruumiistasi tuhoituu, kuin että koko ruumis heitetään helvettiin. Ja jos sinun oikea kätesi viettelee sinua, hakkaa se poikki ja heitä luotasi, sillä parempi sinulle on , että yksi jäsenistäsi joutuu hukkaan, kuin että koko ruumiisi menee helvettiin.” (Matt. 5:29-30).

Kylläpä on uskovilla taas rusinat pullasta meininkiä.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos kaikille vastauksista. Päätös on vaikea, koska rakkaus ei lopu siihen hetkeen, kun pettämisestä jää kiinni. Annan ajan kulua ja katson mihin suuntaan ajatukset menevät. Aloimme käymään myös terapiassa, jos siitä olisi apua.

Ap

Minulla takana täysin sama juttu. Mies jäi kiinni puoli vuotta kestäneestä salasuhteesta pari vuotta sitten. Mentiin terapiaan ja juteltiin todella paljon- kaikesta. Nyt pari vuotta myöhemmin olen tosi onnellinen, että annoin miehelle anteeksi ja teimme töitä selvitäksemme kriisistä. Lasten vuoksi se päätös aluksi tehtiin, mutta myöhemmin kävi selväksi se, että pelkästään lasten vuoksi ei kannata jatkaa. Pitää myös rakastaa toinen toistamme ja oppia löytämään luottamus uudestaan toiseen. Tsemppiä vaikeisiin aikoihin! Kyllä sitä tuollaisesta saattaa myös selvitä.

Tuota noin. Itse näin perheellisenä aikuisena sitä voi kai jo todeta, ettei elämä ole niin mustavalkoista. Elämässä sattuu ja tapahtuu ja suurin osa meistä on aika hukassa itsensä kanssa. Tulee kriisejä ja vaiheita. Jokaisessa meissä asuu myös potentiaalinen pettäjä, ihan jokaisessa. Jos ei nyt, niin vaikkapa kymmenen vuoden kuluttua, tai kahden kymmenen vuoden kuluttua. Hyväkin puoliso voi pettää jos olosuhteet luo sille mahdollisuuden, hyväkin puoliso voi joskus elämänsä varralla tehdä virheitä. Pitkä avioliitto voi ajoittain tuntua helkkarin puuduttavalta. Puolisolta ei saa sellaista tukea mitä ehkä toivoisi. Sitä voi kokea yksinäisyyttä, kun yhteys kumppaniin on katki. Toisaalta itseluottamus voi säröillä, ehkä puoliso ei halua seksiä niin usein kuin itse sitä toivoisi. Se voi tehdä epävarman olon. Pettämiselle on miljoona syytä. Oikea ihminen sitten sanoo oikeat sanat oikeaan aikaan, tulee ihastuminen ja ennen kuin sitä huomaa on jo varailemassa hotelliöitä, vaikkei aikaisemmin olisi ikinä itsestään sellaista uskonut. 

Mä en ole eron kannalla. Ainakin ensin on selvitettävä syyt pettämiselle ja siihen haettava apua ulkopuolelta. Vasta sen prosessin jälkeen voi järkevästi punnita suhteen jatkoa. Kaikki me olemme ihmisiä ja inhimillisyyden hyväksyminen ja anteeksi antaminen voi johtaa vahvempaan ja intiimimpään parisuhteeseen. Se on ihan mahdollista. Tsemppiä!

En tietenkään. Ukko ulos.

Vierailija kirjoitti:

Minun parisuhdeneuvoni on: syökää yhdessä hyvä aamiainen. Syön joka aamu lautasellisen graham-puuroa, jossa on voisilmä. Vaimoni syö puuronsa kaurakerman kera. Kummallekaan meistä ei tulisi edes mieleen ryhtyä pettämään toista. Olemme olleet yhdessä jo seitsemäntoista vuotta. Kunnon aamiainen on hyvän avioliiton perusta.

Tämä on hyvä neuvo. Asiallinen ja tasapuolinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun parisuhdeneuvoni on: syökää yhdessä hyvä aamiainen. Syön joka aamu lautasellisen graham-puuroa, jossa on voisilmä. Vaimoni syö puuronsa kaurakerman kera. Kummallekaan meistä ei tulisi edes mieleen ryhtyä pettämään toista. Olemme olleet yhdessä jo seitsemäntoista vuotta. Kunnon aamiainen on hyvän avioliiton perusta.

Tämä on hyvä neuvo. Asiallinen ja tasapuolinen.

Toimii joillain, meillä ei. Mies on aamuvirkku, minä aamuntorkku. Ollaan paljon onnellisempia yhdessä ja erikseen, kun saadaan toteuttaa kummallekin ominaista rytmiä ;) Avioiittoa takana 23v.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuollaisen antaa anteeksi vain jos on totaalinen idiootti eikä omaa minkäänlaista itsekunnioitusta. Eli jos haluat olla kynnysmattoakin alemmalla tasolla, anna anteeksi. Kaikissa muissa tapauksissa älä missään tapauksessa anna. 

Kylläpäs täällä on paljon ihmisiä, jotka eivät usko Raamatun viisauksiin. Eikö koulussa enää opeteta esim. Isä Meidän -rukousta? "Anna meille anteeksi, niinkuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet"... 

Anteeksipyyntö pitää tietenkin olla aito, ja asian käsittely jatkuu vielä ainakin 2 seuraavaa vuotta. Mutta se on sen väärti. Mikä ihana taakka putoaa ihmiseltä, kun saa ja antaa anteeksi <3 

Kova, kylmä ja rakkaudeton maailma, kun vieraat ihmiset täällä oikein painottaa, että älä vain ikinä anna anteeksi =( Tämä myrkyllisyys heijastuu kyllä lapsiin. 

Lueppas Raamatusta miten paljon siellä kehotetaan pettämään.

?  Olen kyllä lukenut Raamattuni useaan kertaan, toivottavasti sinäkin =) 

Tiedät sinäkin siis, että pettäminen on ainoa syy, minkä perusteella saa erota. Tarkoittaako se, että pitää erota jos toinen pettää? Ei tietenkään, mutta se on niin raskauttava peruste, että "jopa" Raamattu sallii eron sen perusteella.

Miksi ei sitten heti ero, kun kerran Raamattukin antaa luvan? Elämä on epätäydellistä. Me ihmiset olemme epätäydellisiä. Ilman jatkuvaa katumista ja anteeksiantoa ei mikään oikea suhde pötki pitkälle. Jos on lapsia, ei tietenkään halua repiä perhettä hajalle vaan koittaa etsiä mahdollista ulospääsyä.

Tunnen henk.koht. kaksikin paria, joissa toinen on pettänyt, ja joissa puoliso on pystynyt antamaan anteeksi, ja suhde voi entistä paremmin. Miten on mahdollista? Jumalahan sen voiman ja anteeksiannon ihmeen antaa, mutta kyse on myös inhimillisistä asioista.

Usein siinä suhteessa on ollut ongelmia, ja vaikka pettäminen ei tietenkään ole oikeutettua millään verukkeella koskaan, se voi olla "hätähuuto" ja ääriteko hankalassa parisuhteessa. Kun liiton dynamiikkaa tutkitaan ja avataan terapiassa, huomaa molemmat osapuolet, millä tavalla asiat ovat olleet pielessä. Kun asiat lähtee parempaan suuntaan, voi tuloksena olla entistä syvempi ja lujempi suhde. Tämä on se mitä olen näissä ystäväperheissäkin nähnyt, entistä parempaa on saatu <3

Eikös uskoville enää kymmenen käskyäkään merkitse mitään? Mitäs se tällainen peli on? Joka rikkoo avioliittonsa on aivan yksin vastuussa kaikista seurauksista. Tässä tilanteessa entinen kumppani on hullu, mikäli jää enää hetkeksikään tuohon sihteeseen. Tuo on sovittamaton rikos. Pelkän vieraan himoitseminen on rikos. Paskasta suhteesta ainoa keino päästä eteenpäin on erota huoripukista. Tämä tulee lapsillekin teroittaa selkeästi mieleen, että ymmärtävät varmasti. Eipä ihme ettei kirkko vedä porukkaa kun kaikki haureus Ja huoruus sallitaan. Julkinen häpäisy tai kuvitus näissä tapauksissa on täysin asiallista.

Siis mikä sua vaivaa? Oletko lakihenkinen uskovainen, siltä ainakin vaikutat? Armoa et ainakaan ole oppinut tuntemaan, joten ei ole taivaaseen pääsy sullakaan, sorry. Ole ensin itse täydellinen, sitten vasta voit edes ajatella muiden tuomitsemista.

Ettei saisi antaa anteeksikaan, kaikkea sitä....

Minähän en ole uskovainen ollenkaan ja siksi juurikin ihmettelen kun ette edes omia sääntöjänne ja  kirjanne opetuksia noudata. Raamattu kieltää yksiselitteisesti huoruuden ja jopa sanoo että ajatus on ihan yhtä paha kuin teko.

Ahaa, no tämä selittää. Et ymmärrä Raamatusta kuin vain valikoituja kohtia, ja niitäkin vain luulet ymmärtäväsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuollaisen antaa anteeksi vain jos on totaalinen idiootti eikä omaa minkäänlaista itsekunnioitusta. Eli jos haluat olla kynnysmattoakin alemmalla tasolla, anna anteeksi. Kaikissa muissa tapauksissa älä missään tapauksessa anna. 

Kylläpäs täällä on paljon ihmisiä, jotka eivät usko Raamatun viisauksiin. Eikö koulussa enää opeteta esim. Isä Meidän -rukousta? "Anna meille anteeksi, niinkuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet"... 

Anteeksipyyntö pitää tietenkin olla aito, ja asian käsittely jatkuu vielä ainakin 2 seuraavaa vuotta. Mutta se on sen väärti. Mikä ihana taakka putoaa ihmiseltä, kun saa ja antaa anteeksi <3 

Kova, kylmä ja rakkaudeton maailma, kun vieraat ihmiset täällä oikein painottaa, että älä vain ikinä anna anteeksi =( Tämä myrkyllisyys heijastuu kyllä lapsiin. 

Lueppas Raamatusta miten paljon siellä kehotetaan pettämään.

?  Olen kyllä lukenut Raamattuni useaan kertaan, toivottavasti sinäkin =) 

Tiedät sinäkin siis, että pettäminen on ainoa syy, minkä perusteella saa erota. Tarkoittaako se, että pitää erota jos toinen pettää? Ei tietenkään, mutta se on niin raskauttava peruste, että "jopa" Raamattu sallii eron sen perusteella.

Miksi ei sitten heti ero, kun kerran Raamattukin antaa luvan? Elämä on epätäydellistä. Me ihmiset olemme epätäydellisiä. Ilman jatkuvaa katumista ja anteeksiantoa ei mikään oikea suhde pötki pitkälle. Jos on lapsia, ei tietenkään halua repiä perhettä hajalle vaan koittaa etsiä mahdollista ulospääsyä.

Tunnen henk.koht. kaksikin paria, joissa toinen on pettänyt, ja joissa puoliso on pystynyt antamaan anteeksi, ja suhde voi entistä paremmin. Miten on mahdollista? Jumalahan sen voiman ja anteeksiannon ihmeen antaa, mutta kyse on myös inhimillisistä asioista.

Usein siinä suhteessa on ollut ongelmia, ja vaikka pettäminen ei tietenkään ole oikeutettua millään verukkeella koskaan, se voi olla "hätähuuto" ja ääriteko hankalassa parisuhteessa. Kun liiton dynamiikkaa tutkitaan ja avataan terapiassa, huomaa molemmat osapuolet, millä tavalla asiat ovat olleet pielessä. Kun asiat lähtee parempaan suuntaan, voi tuloksena olla entistä syvempi ja lujempi suhde. Tämä on se mitä olen näissä ystäväperheissäkin nähnyt, entistä parempaa on saatu <3

Eikös uskoville enää kymmenen käskyäkään merkitse mitään? Mitäs se tällainen peli on? Joka rikkoo avioliittonsa on aivan yksin vastuussa kaikista seurauksista. Tässä tilanteessa entinen kumppani on hullu, mikäli jää enää hetkeksikään tuohon sihteeseen. Tuo on sovittamaton rikos. Pelkän vieraan himoitseminen on rikos. Paskasta suhteesta ainoa keino päästä eteenpäin on erota huoripukista. Tämä tulee lapsillekin teroittaa selkeästi mieleen, että ymmärtävät varmasti. Eipä ihme ettei kirkko vedä porukkaa kun kaikki haureus Ja huoruus sallitaan. Julkinen häpäisy tai kuvitus näissä tapauksissa on täysin asiallista.

Siis mikä sua vaivaa? Oletko lakihenkinen uskovainen, siltä ainakin vaikutat? Armoa et ainakaan ole oppinut tuntemaan, joten ei ole taivaaseen pääsy sullakaan, sorry. Ole ensin itse täydellinen, sitten vasta voit edes ajatella muiden tuomitsemista.

Ettei saisi antaa anteeksikaan, kaikkea sitä....

Uskottomuus (haureus) tulee esille silloin, kun kaksi ihmistä, jotka eivät ole naimisissa, ovat seksuaalisessa kanssakäymisessä.

Raamattu tuomitsee jyrkästi tämän toiminnan: “Älä tee huorin.” (2. Moos. 20:14) Jos on uskoton aviopuolisoaan kohtaan, silloin rikkoo avioliittolupauksen.

“Avioliitto pidettäköön kunniassa kaikkien kesken jo aviovuode saastumatonna, sillä haureelliset ja avionrikkojat Jumala tuomitsee.” (Hebr. 13:4)

Paavali varoittaa selvästi kaikkea sellaista käytöstä vastaan: “Paetkaa haureutta. Kaikki muu synti, jota ihminen tekee, on ruumiin ulkopuolella, mutta haureuden harjoittaja tekee syntiä omaa ruumistaan vastaan.” (1. Kor. 6:18)

Uudessa testamentissa Jeesus ulottaa uskottomuuden tai haureuden koskemaan mahdollista piilossa olevaa sydämen aikomusta: “Te olette kuulleet sanottavan: ‘Älä tee huorin.’ Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista himoiten, on sydämessään jo tehnyt huorin hänen kanssaan.” (Matt. 5: 27-28) Hän korostaa sitä äärimmäistä suhtautumista, joka tulee olla tällaisen synnin välttämiseksi: “Jos oikea silmäsi viettelee sinua, repäise se irti ja heitä pois. Sinulle on parempi, että yksi osa ruumiistasi tuhoituu, kuin että koko ruumis heitetään helvettiin. Ja jos sinun oikea kätesi viettelee sinua, hakkaa se poikki ja heitä luotasi, sillä parempi sinulle on , että yksi jäsenistäsi joutuu hukkaan, kuin että koko ruumiisi menee helvettiin.” (Matt. 5:29-30).

Kylläpä on uskovilla taas rusinat pullasta meininkiä.

Mies pettää. Nainen antaa anteeksi kun mies aidosti katuu ja sitoutuu vuosien terapiaan. Mikä tässä pullassa on se rusina naiselle? Ei se anteeksianto ole mikään helppo asia, todellakaan!

Kun tekee samoin , mitä puoliso on tehnyt, on puntit tasan. Silloin toinenkin tietää , miltä tuntuu. Antaako kumpikin/kumpikaan anteeksi , jos antaa , liitto jatkuu.

Vierailija kirjoitti:

Tuota noin. Itse näin perheellisenä aikuisena sitä voi kai jo todeta, ettei elämä ole niin mustavalkoista. Elämässä sattuu ja tapahtuu ja suurin osa meistä on aika hukassa itsensä kanssa. Tulee kriisejä ja vaiheita. Jokaisessa meissä asuu myös potentiaalinen pettäjä, ihan jokaisessa. Jos ei nyt, niin vaikkapa kymmenen vuoden kuluttua, tai kahden kymmenen vuoden kuluttua. Hyväkin puoliso voi pettää jos olosuhteet luo sille mahdollisuuden, hyväkin puoliso voi joskus elämänsä varralla tehdä virheitä. Pitkä avioliitto voi ajoittain tuntua helkkarin puuduttavalta. Puolisolta ei saa sellaista tukea mitä ehkä toivoisi. Sitä voi kokea yksinäisyyttä, kun yhteys kumppaniin on katki. Toisaalta itseluottamus voi säröillä, ehkä puoliso ei halua seksiä niin usein kuin itse sitä toivoisi. Se voi tehdä epävarman olon. Pettämiselle on miljoona syytä. Oikea ihminen sitten sanoo oikeat sanat oikeaan aikaan, tulee ihastuminen ja ennen kuin sitä huomaa on jo varailemassa hotelliöitä, vaikkei aikaisemmin olisi ikinä itsestään sellaista uskonut. 

Mä en ole eron kannalla. Ainakin ensin on selvitettävä syyt pettämiselle ja siihen haettava apua ulkopuolelta. Vasta sen prosessin jälkeen voi järkevästi punnita suhteen jatkoa. Kaikki me olemme ihmisiä ja inhimillisyyden hyväksyminen ja anteeksi antaminen voi johtaa vahvempaan ja intiimimpään parisuhteeseen. Se on ihan mahdollista. Tsemppiä!

Kiitos tästä. Tiedän että tässä keskustelussa ei pettäjät saa tippaakaan sympatiaa, mutta kuvauksesi on kuin suoraan omasta elämästäni. En olisi ikinä sitä itsestäni uskonut, mutta niin vaan rakastuin ja menin pettämään miestäni. Ei se aina ole niin yksinkertaista kuin täällä huudellaan, että vanha suhde ensin poikki. Ideaalimaailmassa toki näin, mutta todellisuus on vähän toisenlainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä katsoisin peiliin ja analysoisin miksi näin on käynyt. Olenko pitänyt miestä puutteessa, olenko rupsahtanut, olenko nalkuttanut miehelle, olenko jättänyt jotain tekemättä minkä takia mies on vieraissa laukannut. Helppo etsiä vikaa toisesta vaikka perimmäinen syy löytyy 99% todennäköisyydellä peilin takaa. Ja nuo analysoinnint koskevat myös miehiä jos nainen hyppää vieraissa.

Pettäminen on aina sen pettäjän valinta. Ei petetyn. Mikään siinä kumppaninsa ja suhteessa ei oikeuta pettämään. Jos et ole johonkin asiaan tyytyväinen , otat sen esille ja käsittelet kumppanisi kanssa. Jos ei tyydyttävää ratkaisua löydy, sitten eroatte ja olet vapaa panemaan ketä tahansa.

Asia ei ole nyt noin mustavalkoinen niin kuin naissukupuolen edustajat asian näkevät. Ajatelkaa sitä että mies on vastuuntuntoinen siinä suhteessa että osallistuu todennäköisesti kuitenkin perheensä taloudelliseen hyvinvointiin sivu suhteesta huolimaata. Jos mies pakkaisi samoin tein tavaransa ja jättäisi vaimon ja lapset niille sijoilleen niin ei sekään olisi hyvä juttu kun vaimo joutuisi lastensa kanssa taloudelliseen ahdinkoon. Vai tullaanko tässä nyt siihen että vaimon ei tarvitse pitää miestä tyytyväisenä mutta miehen siitä huolimatta pitää kiltisti tuoda palkkapäivänä tilipussi kotiin että vaimo pääsee vähän shoppailemaan?

Tää on niin kummallinen ajatusmaailma. Kyllä minä olen kovasti pahoillani jos se että ”shoppailen” sähköä ja vakuutuksia ja ruokaa KOKO perheelle sekä omilla että miehen rahoilla on jotenkin hirvittävää väärinkäyttöä. Omat vaatteeni ja kenkäni ja kosmetiikkani maksan ihan omasta palkastani sen jälkeen, kun yhteiset menot on maksettu, jos rahaa vielä on.

Mutta yleinen ajatusmaailmahan tuntuu olevan, että vaimon pitää maksaa kaikki yhteiset ja lasten menot, ja mies saa käyttää koko oman palkkansa vain itseensä, tai muuten on niin eppaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä katsoisin peiliin ja analysoisin miksi näin on käynyt. Olenko pitänyt miestä puutteessa, olenko rupsahtanut, olenko nalkuttanut miehelle, olenko jättänyt jotain tekemättä minkä takia mies on vieraissa laukannut. Helppo etsiä vikaa toisesta vaikka perimmäinen syy löytyy 99% todennäköisyydellä peilin takaa. Ja nuo analysoinnint koskevat myös miehiä jos nainen hyppää vieraissa.

Pettäminen on aina sen pettäjän valinta. Ei petetyn. Mikään siinä kumppaninsa ja suhteessa ei oikeuta pettämään. Jos et ole johonkin asiaan tyytyväinen , otat sen esille ja käsittelet kumppanisi kanssa. Jos ei tyydyttävää ratkaisua löydy, sitten eroatte ja olet vapaa panemaan ketä tahansa.

Asia ei ole nyt noin mustavalkoinen niin kuin naissukupuolen edustajat asian näkevät. Ajatelkaa sitä että mies on vastuuntuntoinen siinä suhteessa että osallistuu todennäköisesti kuitenkin perheensä taloudelliseen hyvinvointiin sivu suhteesta huolimaata. Jos mies pakkaisi samoin tein tavaransa ja jättäisi vaimon ja lapset niille sijoilleen niin ei sekään olisi hyvä juttu kun vaimo joutuisi lastensa kanssa taloudelliseen ahdinkoon. Vai tullaanko tässä nyt siihen että vaimon ei tarvitse pitää miestä tyytyväisenä mutta miehen siitä huolimatta pitää kiltisti tuoda palkkapäivänä tilipussi kotiin että vaimo pääsee vähän shoppailemaan?

En voisi olla tuon kirjoittajan kanssa enempää samaa mieltä. Naisille kyllä miehen rahat kelpaavat mutta piparin, oman ulkonäön, kotitöiden ym. asioiden hoitaminen ei kiinnosta tippaakaan. Netflixiä katsotaan sohvalla iltakaudet ja mässytetään suklaata ja sitten hämmästellään että miten miehellä voi olla salasuhde. No miksiköhän? Jos et anna niin joku muu kyllä antaa ja jos kohtelet miestä huonosti niin joku muu kyllä kohtelee paremmin.

Mikä hemmetin järki on olla akan kanssa joka vaan mässyttää iltakaudet suklaata sohvalla Netflixin parissa, ei hoida omaa osuuttaan kodista, eikä seksikään kiinnosta? Vai onko mies vaan niin läheisriippuvainen että ei voi jättää halveksimaansa naista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakko kommentoida. Olen 55-vuotias naimisissa pitkään ollut mies. Pertänyt epäsäännöllisen säännöllisesti niin ulkomaan työreissuilla kuin kotimaassakin. Työpaikkaromansseja etc. Ja tulen jatkamaan. Kerran jäin kiinni, asia selvitettiin ja sovittiin. Arvostan vaimoani ja perhe-elämääni, mutta seksuaalisesta itsemäärämisoikeudestani en luovu. Pidän erilaisista naisista, stimuloidun uusista seksuaalisista tilanteista, ne voimaannuttavat minut elämään. Joo, moraaliton valvetelija olen ja tulen olemaankin.

Miksi tällaiset ihmiset menevät naimisiin? Pysykää vapaina, vaihtelua rakastavina sinkkuina. Eläkää hauskaa ja huoletonta poikamieselämää. Älkää satuttako sillä muita.

No mutta kun pitäähän sitä olla piika kotona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuollaisen antaa anteeksi vain jos on totaalinen idiootti eikä omaa minkäänlaista itsekunnioitusta. Eli jos haluat olla kynnysmattoakin alemmalla tasolla, anna anteeksi. Kaikissa muissa tapauksissa älä missään tapauksessa anna. 

Kylläpäs täällä on paljon ihmisiä, jotka eivät usko Raamatun viisauksiin. Eikö koulussa enää opeteta esim. Isä Meidän -rukousta? "Anna meille anteeksi, niinkuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet"... 

Anteeksipyyntö pitää tietenkin olla aito, ja asian käsittely jatkuu vielä ainakin 2 seuraavaa vuotta. Mutta se on sen väärti. Mikä ihana taakka putoaa ihmiseltä, kun saa ja antaa anteeksi <3 

Kova, kylmä ja rakkaudeton maailma, kun vieraat ihmiset täällä oikein painottaa, että älä vain ikinä anna anteeksi =( Tämä myrkyllisyys heijastuu kyllä lapsiin. 

Lueppas Raamatusta miten paljon siellä kehotetaan pettämään.

?  Olen kyllä lukenut Raamattuni useaan kertaan, toivottavasti sinäkin =) 

Tiedät sinäkin siis, että pettäminen on ainoa syy, minkä perusteella saa erota. Tarkoittaako se, että pitää erota jos toinen pettää? Ei tietenkään, mutta se on niin raskauttava peruste, että "jopa" Raamattu sallii eron sen perusteella.

Miksi ei sitten heti ero, kun kerran Raamattukin antaa luvan? Elämä on epätäydellistä. Me ihmiset olemme epätäydellisiä. Ilman jatkuvaa katumista ja anteeksiantoa ei mikään oikea suhde pötki pitkälle. Jos on lapsia, ei tietenkään halua repiä perhettä hajalle vaan koittaa etsiä mahdollista ulospääsyä.

Tunnen henk.koht. kaksikin paria, joissa toinen on pettänyt, ja joissa puoliso on pystynyt antamaan anteeksi, ja suhde voi entistä paremmin. Miten on mahdollista? Jumalahan sen voiman ja anteeksiannon ihmeen antaa, mutta kyse on myös inhimillisistä asioista.

Usein siinä suhteessa on ollut ongelmia, ja vaikka pettäminen ei tietenkään ole oikeutettua millään verukkeella koskaan, se voi olla "hätähuuto" ja ääriteko hankalassa parisuhteessa. Kun liiton dynamiikkaa tutkitaan ja avataan terapiassa, huomaa molemmat osapuolet, millä tavalla asiat ovat olleet pielessä. Kun asiat lähtee parempaan suuntaan, voi tuloksena olla entistä syvempi ja lujempi suhde. Tämä on se mitä olen näissä ystäväperheissäkin nähnyt, entistä parempaa on saatu <3

Eikös uskoville enää kymmenen käskyäkään merkitse mitään? Mitäs se tällainen peli on? Joka rikkoo avioliittonsa on aivan yksin vastuussa kaikista seurauksista. Tässä tilanteessa entinen kumppani on hullu, mikäli jää enää hetkeksikään tuohon sihteeseen. Tuo on sovittamaton rikos. Pelkän vieraan himoitseminen on rikos. Paskasta suhteesta ainoa keino päästä eteenpäin on erota huoripukista. Tämä tulee lapsillekin teroittaa selkeästi mieleen, että ymmärtävät varmasti. Eipä ihme ettei kirkko vedä porukkaa kun kaikki haureus Ja huoruus sallitaan. Julkinen häpäisy tai kuvitus näissä tapauksissa on täysin asiallista.

Siis mikä sua vaivaa? Oletko lakihenkinen uskovainen, siltä ainakin vaikutat? Armoa et ainakaan ole oppinut tuntemaan, joten ei ole taivaaseen pääsy sullakaan, sorry. Ole ensin itse täydellinen, sitten vasta voit edes ajatella muiden tuomitsemista.

Ettei saisi antaa anteeksikaan, kaikkea sitä....

Ahaa! Sinäkö se oletkin kun tuomitset ja päätät kuka sinne taivaaseen pääsee?

Miten te jaksatte vatvoa näitä

pettämisasioita, ihan kuin ne

olisi joku kunnia-asia ihmisen

elämässä, kun ei ne ole. Moder-

neina ihmisinä julistaudutaan

liberaaleiksi, mutta parisuhteeseen

kun ryhdytään, ilmeneekin konser-

vatiivisia piirteitä, ei haluta sitä

eikä tätä että oma kumppani tekisi,

kummallista kaksinaismoralismia.

"Eihän se nyt sovi pirtaan" on yleisin

vastaus. Hollywoodissa erotaan tämän

tästä, ei sieltä kannata ottaa mallia.

Parisuhdeterapeutti Tony Dunderfelt

neuvoo pariskuntia ottamaan omaa

tilaa parisuhteessa, ettei yhteiselo

ala käymään ahtaaksi ja tukalaksi.

Ottakaa mallia vaikka Teemu ja Sirpa

Selänteestä taikka Esko Salmisesta ja

Aino Seposta taikka Pentti Arajärvestä

ja Tarja Halosesta taikka Ilkka ja Vappu Taipaleesta taikka Martti ja Eeva

Ahtisaaresta taikka Jouni Hynysestä ja

Mari Perankoskesta taikka Jone

Nikulasta ja Hanna Karttusesta, näillä parisuhde toimii vallan mainiosti.

Pettämisasia on loppuun kaluttu aihe.

Se on jokaisen henkkoht asia antaako

anteeksi pettämisen. Jos virallinen suhde

toimii ja on antoisa, niin tällöin ei tarvita

mitään sivusuhteita pilaamaan virallista

suhdetta. Ja se on motivaatiosta kiinni,

haluaako panostaa viralliseen suhteeseen,

vaiko lennellä kukasta kukkaan kuin

mehiläinen konsanaan. Ei firman pikkujouluissa tarvitsisi muuta kuin syödä

pöydän antimia ja juoda juomia, jos on vakisuhteessa elävä, eikä lähteä toimistohuoneen hämärään pelehtimään

vieraan kanssa. Jälkeenpäin kuitenkin

morkkis hiipii mieliin, ja tilanteesta tekee vielä kiusallisemman jos kotona on 1-15

-vuotiaita lapsia odottamassa isää taikka

äitiä firman pikkujouluista kotiin.

En kerkeisi antaa anteeksi, kun olis jo ikean kassit ulko-oven edessä. Tuollaisille häntäheikeille pitää tehdä selvää samantien , muuten sama kuvio jatkuu ties kuin kauan. Miten ihmeessä joku voi olla näkemättä / tuntematta, ettei kaikki nyt ole ihan niinkun pitäisi. Onneksi en ole joutunut itse kokemaan moista, saisin varmaan sydärin pelkästä raivosta.

En jaksanut lukea muita kommentteja, mutta sanon vaan että älkää ihmiset olko lasten takia yhdessä. Ne lapset huomaa sen tavalla tai toisella, ja aiheutatte paljon pahaa ympärille. 

kuka idiootti edes harkitsee suhteen jatkamista tuollaisen jälkeen, ei luoja