Ollaankohan me jotenkin poikkeuksellinen kolmekymppinen pariskunta,
Molemmilla on opintolaina otettuna. Yhteensä 15k. Niitä maksellaan koko ajan pois. Asumme vuokralla. Kumpikaan ei ole koskaan menettänyt luottotietoja. Ei ole edes maksuhäiriömerkintöjä. Vuokrat maksetaan aina ajoissa. Kerran tosin yksi 20€:n lasku hävisi postissa ja sain siitä muistutuksen. Kulutusluotonkin otin pattitilanteessa yksi vuosi (n. 500-600€). Maksoin sen kyllä kiltisti pois määräajassa. Säästetään joka kuukausi vähän rahaa. Koskaan ei ole tili ollut tyhjä eikä jääkaappi, vaikka välillä vähän niukasti onkin rahaa.
Välillä olemme molemmat töissä, välillä vain toinen meistä on ollut töissä. Toimeentulotukea ei olla tarvittu. Joskus saatiin vähän asumistukea. Lapsia meillä ei tosin ole.
Ihmettelen siis sitä, miten tämä maa hukkuu ihmisiin jotka eivät kykene hoitamaan laskujaan siitäkään huolimatta että ovat töissä tai saavat toimeentulotukea? Voiko kaikilla olla niin pahoja terveysongelmia elämässään, ettei laskuja pysty maksamaan vai mistä tämä yleinen holtittomuus johtuu?
Kommentit (49)
Olette.
Suurin osa tekee saman ottamatta opintolainaa ja työllistyvät vakituisiin paikkoihin. Heillä on myös lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi olkoon! Minkälaisen mitalin tahtoisit?
Kyllä mun mielestä pokaali olisi tässä parempi vaihtoehto. Se on paljon isompi ja sen voi laittaa vaikka olohuoneen pöydälle näytille.
Katsos kun kaikki ihmiset eivät ole järkeviä rahankäyttäjiä. Nykyihmisen mielestä hänellä on OIKEUS kaikkeen, vaikkei siihen ole varaa. Siispä pikavippeillään ja ostellaan osamaksulla niin kauan kuin pystyy.
Ei ajatella, että kaikki lainat pitää maksaa korkoineen takas. Syytän myös vanhempia, jotka eivät tätä ole lapsillee opettaneet.
HUOM! Ymmärrän niitä, että joilla ei oikeasti ole mitään ylimääräistä rahaa ja käyttää kaiken vaan tarpeellisiin.
T. 30v jolla lainaa 150k eikä maksuhäiriötä.
En osaa pitää teitä mitenkään erityisen poikkeuskellisena pariskuntana; tai vaikka olisitte päässeet samaan tilanteeseen eläen kumpikin sinkkuna. Sen sijaan minusta toisinaan tuntuu, että viime aikoina on entisestään kiihtynyt jakautuminen (polarisoituminen) niin, että osa kykenee ja pystyy elämään enemmän ja vähemmän rikasta elämää saamillaan tuloilla ja osa ei; riippumatta paljoakaann tulolähteestä eli ovatko tulot peräisin työstä saaatua palkkaa (ansiotuloa) tai lähinnä vain erilaisia tulonsiirtoja (, kuten toimeentulotukea, opintotukea asumislisää..)
Tuota... Silloin kun olin 35 vuotias, niin meillä oli jo kolme lasta, velaton itse rakennetettu omakotitalo ja lainaa 0 e. Laskujen maksamisesta en viitsi edes kirjoittaa enempää, sillä ne olivat tietenkin kunnossa. Emmekä ole olleet ainoat laatuaan, vaan ystäväpiirissä on paljon samanlaisia.
Nyt kymmenen vuotta myöhemmin asiat ovat vieläkin todella hyvin. Lapset ovat teinejä, rakkautta riittää ja yhä vieläkään ei ole rahan kanssa ongelmia.
Meillä ei ole koskaan lainaa ollutkaan, mies tehnyt töitä jo opiskelujen aikana ja itse pääsin töihin heti valmistuttuani. Asiaa auttaa se, että vanhemmat avusti kodin hankinnassa (molempien vanhemmat lahjoitti saman summan asuntosäästötilille, loput säästettiin itse. Lisäksi pahan päivän varalle on osakkeita (perintönä), joista tulevilla osingoilla ostetaan lisää osakkeita.
Opintolainaa ei tarvittu, mies pärjäsi opintotuella ja töillä, itse pärjäsin opintotuella kun asuin kotona. (Opiskelupaikka oli 30km päässä.)
Ollaan n 35v molemmat
Minä olin ihan juuri tuossa kuvailemassasi tilanteessa kolmekymppisenä. Nyt viiskymppisenä pitkäaikaistyötön, mutten siitä huolimatta ole millään tavalla holtiton, ongelmainen, maksuhäiriöinen, luottotiedoton tai sairas. Että lopeta leimaamisesi.
Ei tässä ollut kyse siitä, että kuvittelisin meidän olevan jotenkin parempia kuin muut ja elämämme olevan poikkeuksellisen laadukasta. Toki voitte tulla tänne leuhkimaan omaisuudella ja lapsillanne, ei se ole minulta pois.
Halusin vain antaa esimerkin siitä, että epätäydellistäkin elämää voi viettää ilman, että tarvitsee menettää luottotietonsa tai elää kulutusluotolla. Me esimerkiksi ymmärrämme hyvin, ettei meidän tarvitse päästä joka syksy ja kevät etelän lämpöön eikä meidän tarvitse ostaa uusinta kännykkää, vaikka edellinen vielä toimii. Emme myöskään ryyppää baareissa tai tupakoi kuin hyvin harvoin.
Väsymys ja kiire ja priorisointi. Kun tienasin vähän käytin rahat fiksusti. Säästin. Kun tulot olivatkin lähempänä 10 000e oli yllättäen isommat menot. Hieno auto ja kalliit huollot. Iso talo ja sähkölaskut. Sitten sitä priorisoi ja maksaa tärkeimmät laskut ensin. Ei ne muistutuslaskut ole mitään. Halvemmat ne on kuin Pikavippi;) sitten raha menettää merkityksen. Kaikki on saatava heti eikä eden 20e tunnu kolikkoa suuremmalta.
Elämä on valintoja, mutta raha on vain rahaa. Eikä kukaan kiitä sua hyvin hoidetusta taloudesta varsinkaan haudassa.
Niin että tarkoitinkin vain sitä, että tämänkaltaisessa tilanteessa moni olisi jo taloudellisessa liemessä ja korviaan myöten pikavipeissä.
Onnea vaan teille jotka olette pelanneet korttinne täysin oikein ja vanhemmatkin vielä tuurilla olleet rikkaita ja avustaneet!
P.s. En tajua miksi se olisi leuhkimisen aihe, ettei ole tarvinnut ollenkaan opintolainaa. Eikö se ole ihan normaalia nostaa se laina ja jopa ihan fiksua?
Ap
Joo, olette poikkeuksellisen uniikkeja lumihiutaleita. Tuollaisia oman sädekehän kiillottajia harvoin näkee.
Vai että ihan luottotiedot tallella ja jääkaappikaan ei ole tyhjä, no vau. Laitoitko saman tarinan jo fakebookkiin, montako peukkua ja sydäntä ja jaxuhalia tuli? Vai tuliko pelkkiä hahatuksia?
Vierailija kirjoitti:
Ei tässä ollut kyse siitä, että kuvittelisin meidän olevan jotenkin parempia kuin muut ja elämämme olevan poikkeuksellisen laadukasta. Toki voitte tulla tänne leuhkimaan omaisuudella ja lapsillanne, ei se ole minulta pois.
Halusin vain antaa esimerkin siitä, että epätäydellistäkin elämää voi viettää ilman, että tarvitsee menettää luottotietonsa tai elää kulutusluotolla. Me esimerkiksi ymmärrämme hyvin, ettei meidän tarvitse päästä joka syksy ja kevät etelän lämpöön eikä meidän tarvitse ostaa uusinta kännykkää, vaikka edellinen vielä toimii. Emme myöskään ryyppää baareissa tai tupakoi kuin hyvin harvoin.
Nii no... me "tavalliset" ei vaan pidetä meteliä elämästä ja siitä että se sujuu ok. Ei meidän elämästä saa klikkiotsikkoa. Ei voi syyttää mistään yhteiskuntaa ja hallitusta. Me taidetaan vielä olla enemmistössä.
Vierailija kirjoitti:
P.s. En tajua miksi se olisi leuhkimisen aihe, ettei ole tarvinnut ollenkaan opintolainaa. Eikö se ole ihan normaalia nostaa se laina ja jopa ihan fiksua?
Ap
Missähän maailmassa korkojen maksaminen vapaaehtoisesti on fiksua?
Ainoa poikkeus on jos nostaa opintolainaa sijoittaaksen sen esim. osakkeisiin, joiden tuotto on suurempi kuin opintolainan kulut. Tuo on kuitenkin loppupeleissä uhkapeliä ja siinä voi tulla takkiin.
Minä ja kaikki kaverini käytiin kesätöissä, jotta ei tarvinnut nostaa opintolainaa.
Itseasiassa tällä hetkellä on äärimmäisen fiksua ottaa opintolainaa, kun valtio maksaa 40% opintovelasta takaisin, kunhan valmistuu määräajassa. Olisi äärimmäisen typerää olla hyödyntämättä tuota. Vaikka sitten käyttäisi vaan sen 40% ja maksaisi loput takaisin kun opiskelut päättyy.
Nimim. nostan kaikki opintovelat, vaikka ei ole tarvetta.
Vierailija kirjoitti:
Ei tässä ollut kyse siitä, että kuvittelisin meidän olevan jotenkin parempia kuin muut ja elämämme olevan poikkeuksellisen laadukasta. Toki voitte tulla tänne leuhkimaan omaisuudella ja lapsillanne, ei se ole minulta pois.
Halusin vain antaa esimerkin siitä, että epätäydellistäkin elämää voi viettää ilman, että tarvitsee menettää luottotietonsa tai elää kulutusluotolla. Me esimerkiksi ymmärrämme hyvin, ettei meidän tarvitse päästä joka syksy ja kevät etelän lämpöön eikä meidän tarvitse ostaa uusinta kännykkää, vaikka edellinen vielä toimii. Emme myöskään ryyppää baareissa tai tupakoi kuin hyvin harvoin.
Ei, vaan jatkat leimaamistasi ja itsesi esimerkilliseksi muiden yläpuolelle nostoa. Sinun mielestäsi KAIKKI MUUT ihmiset jakaantuvat tasan kahteen. Ja sinä yksin ja kumppanisi olette se täysin UNIIKKI pariskunta, joka on ESIMERKKI näille kahdelle ryhmälle, joita kaikki muut ovat. Hyi, miten kuvottavaa ylimielisyyttä.
No me oltiin kolmekymppisiksi kuin te. Tosin en koskaan nostanut opintolainaa vaan kävin iltatöissä siivoamassa opintojen ohessa. Olen karsastanut kaikkia lainoja, autotkin on aina käteisellä ostettu. Ensimmäinen laina eli asuntolaina otettiin just kolmekymppisinä ja sitä maksellaan vielä pitkään (oltiin siihen asuntoon säästetty 60t€, 30% asunnon hinnasta). En nyt sinänsä näe tässä mitään ihmeellistä 🤔
Ette ole poikkeuksellisia.
Tuollaisia velkarahalla eläviä vuokralla asuvia satunnaisia tukia nostavia ihmisiä on suomi täynnä.
Harvoin kyllä näkee, että joku leuhkii sillä, että luottotiedot ei ole vielä menneet, ja että jääkaappi ei ole tyhjä. Että siinä mielessä olette kyllä poikkeuksellisia.
Myös poikkeuksellisen mustavalkoinen käsitys maailmasta tuntuu olevan, muut ovat joko omaisuudellaan ja lapsillaan leuhkijoita tai sitten luottotiedottomia ryyppäritupakoijia. Myös poikkeuksellista ylimielisyyttä havaittavissa.
Vierailija kirjoitti:
No me oltiin kolmekymppisiksi kuin te. Tosin en koskaan nostanut opintolainaa vaan kävin iltatöissä siivoamassa opintojen ohessa. Olen karsastanut kaikkia lainoja, autotkin on aina käteisellä ostettu. Ensimmäinen laina eli asuntolaina otettiin just kolmekymppisinä ja sitä maksellaan vielä (oltiin siihen asuntoon säästetty 60t€, 30% asunnon hinnasta). En nyt sinänsä näe tässä mitään ihmeellistä 🤔
Ja kolmekymppisinä meillä oli 1v ja 3v lapset. Nykyään ovat jo teinejä joten kulutus on aivan eri luokkaa kuin pienten lasten kanssa jo ihan ruuan suhteen. Lapsettomina toki rahaa jäisi yli aivan eri tavalla.
Onneksi olkoon! Minkälaisen mitalin tahtoisit?