Lue keskustelun säännöt.
Miehen exä väittää että meidän pitäisi ottaa myös bonuslapset mukaan ulkomaanmatkalle!
20.05.2019 |
Olemme lähdössä ulkomaille (minä, mies ja vauva) lomalle viikoksi ja tosiaan tää ei oo miehen lapsiviikko, asiasta sovittu jo ajat sitten. Nyt exä on kuitenkin sitä mieltä että myös bonuslasten pitäisi päästä ulkomaille kerran vauvakin pääsee! Miehen exä on siis työtön eikä kykene tarjoamaan lapsille tällaisia matkoja. Mitä ihmettä mun pitäisi tehdä? Tuntuu tosi pahalta kiusaamiselta tällainen katkera käytös!
Kommentit (613)
Vierailija kirjoitti:
Sinä olet ihan itse valinnut kumppaniksi miehen, jolla on jo ennestään lapsia, vai tuliko muka yllätyksenä ? Ei ne entisen liiton lapset häviä siksi, että sinä niin haluat. Olisit voinut myös niitä mukuloita alkaa tekemään ennestään lapsettoman kanssa. Näissä uusperhekuvioissa hyvin harvoin ajatellaan lapsia ja lasten etua. Tässäkin on niin minäminä asenteella oleva akka, että hyi. Lapset kärsivät jo aivan tarpeeksi siitä, että vanhemmat ovat eronneet, he eivät ole syypäitä siihen todellakaan. Joskus voisi ihan oikeasti ajatella asioita myös niiden lasten kannalta.
Totean sinullekin kuten aiemmin, että minulla nyksänä on oikeus päättää lomistamme. Jos mies haluaa työleiriloman, hän voi mennä sinne ihan yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä yhden ydinperheen isän ajatuksia asiasta. En tietenkään tunne koko tilannetta ja sen kummemmin tuomitsematta tai hyväksymättä tuli vain mieleen, että monissa vastauksissa tulee ilmi, me ja he, kun kyseessä on kuitenkin koko paketti. Tarkoitan sitä, että jos mennään yhteen uuden kanssa, jolla on jo lapsia, niin se on silloin koko paketti. Niin usein paistaa läpi itsekkyys, että minä sitä, minä tätä ja me sitä ja me tätä - ja sitten ne puolison lapset. Olisi tärkeää ajatella asioita lasten kannalta ja miettiä, miten he asian kokevat. Voisin kuvitella, että lapset eivät koe olevansa kenenkään bonuslapsia tms., vaan heillä on isä ja äiti ja kenties joku kolmas tai neljäs aikuinen. Ymmärrän hyvin, että exä toivoo lasten pääsevän mukaan varsinkin, kun hänellä luultavasti työttömänä ei ole varaa tällaisia matkoja lapsille tarjota. Työttömyyden syyt ja muut olotsuhteet ovat toissijainen seikka, sillä nyt on kyse lapsista. Mielestäni meidän aikuisten tulee katsoa asioita vähän laajemmalla perspektiivillä.
Mikäli itse olisin samassa tilanteessa, olisi ilmiselvää, että haluaisin kaikki lapset, omat, puolison ja yhteiset mukaan. Kävisin asian alusta asti uuden puolison kanssa läpi, jotta ei tule epäselvyyksiä. Maksaa toki rahaa, mutta sitten pitäisi suunnitella hyvissä ajoin etukäteen. Muutenkin pyrkisin siihen, että lapset kokisivat, että heitä kohdeltaisiin mahdollisimman tasapuolisesti, vaikka se tarkoittaisi, että joutuisin osallistumaan uuden puolison lasten kustannuksiin. Koskee myös ipadeja, harrastuksia yms. Nämä asiat täytyy vain keskustella läpi, eikä se tarkoita, että ollaan koko ajan lompakko levällään. Ainahan on myös olemassa eksän osalta vedättämisen mahdollisuus, mutta se on aikuisten velvollisuus nähdä asiat oikeassa valossa. Oikeata vastaustahan ei ole, mutta pitäisi asettua nimenomaan lasten asemaan. Miten lapset asian kokevat? Ei lasten pitäisi kokea eriarvoisuutta sen takia, että isällä ja äitillä menivät sukset ristiin ja nyt ovat uudet puolisot tai sisarpuolia mukana kuvioissa.
Meidän ns. ydinperheessä, jos olemme reissuun lähteneet, on se ollut minulle ilmiselvää, että kaikki lapset tulevat mukaan. Toki, jos esim. teini ei halua lähteä, on se taas ihan ok, mutta silloin päätös olla lähtemättä on ollut lapsen, joten vähintäänkin hän tietää olevansa tässä suhteessa tasa-arvoinen, koska mahdollisuus on annettu. Kokoonpano on tosiaan vaihdellut, mutta aina on ollut mahdollisuus lapsella valita.
Tämä!
Periaatteessahan tuo on sun ja miehen loma. Alle 2v lapsi ei ymmärrä tai muista koko hommasta mitään, mutta onhan se mukaan otettava silti. Ja bonuslapsille voi sanoa, että vanhemmat menevät nyt keskenään ja tehdään lapsiloma sitten myöhemmin. En olisi kyllä exälle edes kertonut koko lomasta. Mitäpä se hänelle tai lapsille kuuluu, mitä teette lapsivapaana viikkona.
Elatustuen määrää laskettaessa ajatellaan, että sillä maksetaan kaikki lasten kulut eli myös lomamatkat. Täten etävanhemman voi olla vaikea säästää lapsilleen etelänlomia. Ja ainakaan meidän perheessä ei matkustettaisi ollenkaan jos kaikki pitäisi aina ottaa mukaan. Sitä paitsi, sehän tarkoittaisi, että puolisoni lapset matkustaisivat kahden perheen matkat eli aika paljon ja mites sitten meidän yhteiset lapset, hehän saisivat lomailla paljon vähemmän?
On tästä vierestä tullut seurattua montaa uusperheen kuviota. Järjestään nämä uudet rouvat tiikeriemon lailla pyrkivät pitämään kodistaan ulkona entiset pennut. Milloin se naamioidaan ilkeilyksi pelkästään exän lapsille salaa ja milloin hyvin suorasukaisesti ilmoitetaan, että exän lapset eivät ole tervetulleita mihinkään. Aniharvassa ovat ne kypsät ja vastuuntuntoiset nyxät, jotka ovat ymmärtäneet, mihin ovat lähteneet mukaan. Suurin osa tuntuu olevan lapsellisia ja itsekkäitä omissa uuskuvioissaan.
Olen nähnyt kuinka nyxä on tehnyt kaikkensa, ettei isä pitäisi mitään yhteyttä edellisen perheensä lapsiin. Ja aika usein tuntuu nimenomaan raha tässä hermoja kiristävän, mustasukkaisesti vahditaan, ettei vain isä maksa mitään elatusavun lisäksi lapsilleen. Monesti kyllä on niin, että näiden nyxien oma rahatilanne on niin huono, että se saa ahneeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä olet ihan itse valinnut kumppaniksi miehen, jolla on jo ennestään lapsia, vai tuliko muka yllätyksenä ? Ei ne entisen liiton lapset häviä siksi, että sinä niin haluat. Olisit voinut myös niitä mukuloita alkaa tekemään ennestään lapsettoman kanssa. Näissä uusperhekuvioissa hyvin harvoin ajatellaan lapsia ja lasten etua. Tässäkin on niin minäminä asenteella oleva akka, että hyi. Lapset kärsivät jo aivan tarpeeksi siitä, että vanhemmat ovat eronneet, he eivät ole syypäitä siihen todellakaan. Joskus voisi ihan oikeasti ajatella asioita myös niiden lasten kannalta.
Totean sinullekin kuten aiemmin, että minulla nyksänä on oikeus päättää lomistamme. Jos mies haluaa työleiriloman, hän voi mennä sinne ihan yksin.
Miksi te ylipäänsä hankitte lapsia, jos näette niiden kanssa vietetyn ajan pelkkänä vastenmielisenä työleirinä? Ehkäisy on keksitty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me emme päässeet koskaan veljeni kanssa isän uuden perheen lomamatkoille. Olihan se surullista, että isä unohti meidät, kun sulki kodin oven. Nykyään isä raivoaa, kun emme muista hänen olemassaoloaan. Apu kelpaisi vanhoilla päivillä kummasti....
Yrittäisin ap:na toimia mahdollisimman tahdikkaasti ja tehdä töitä sen eteen, että miehen lapset ovat luonteva osa myös teidän perhettä. Siitä on iloa pitkässä juoksussa sekä isälle että lapsille ja myös sinulle.
On hyvin eri asia, että ei pääse lainkaan isän uuden perheen reissuille ja, että pitää olla jokaisella reissulla mukana. Vauvan kanssa tehty parisuhdematka ei ole verrannollinen esim. leikki-ikäisen huvittelumatkaan, jollaiselle voi toki halutessaan ottaa kaikki lapsensa.
Ai nyt tämä uusioperheen reissu naamioidaan aikuisten reissuksi, anna mun kaikki kestää! Leikitäänpä että ne aikaisemman liiton lapset ovatkin tästä liitosta. Eihän heitäkään kotiin jätettäisi! Isällä on lapsia, piste. Sen tämä nyxä tiesi kun leikkiin ryhtyi. Ei aikaisempaa elämää voi taikoa pois.
Kyllä lapsuudessani vanhemmat matkustivat myös yksin jättäen meidät lapset toisen vanhemman hoitoon. Se oli meille lapsille ihan luonnollista, ettei aina päässyt reissuun mukaan. Ja minut jätettiin joskus sukulaisten hoitoon, kun olin liian pieni vielä lähtemään tietyille reissuille mukaan. Veljeni noille reissuille jo pääsi lähtemään, myöhemmin myös minä kasvaessani vähän isommaksi. Eipä ole jäänyt mitään traumoja tai kateellisuutta lapsuuden reissuista.
Just täm. Ei ydinperheessäkään aina mennä lapsilomalle koko köörin kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Exä ei saanut suutaan auki kun ensimmäisen kerran tuli puheeksi että reissu on tulossa... vähän myöhäistä itkeä enää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP älkää vaan jatkossa menkö vahingossakaan Linnanmäelle, Särkänniemeen tai Muumimaailmaan. Ihan sama onko miehen vanhemmat lapset sen ikäisiä että Muumimaailma enää kiinnostaisi, heidät on tasapuolisuuden nimissä otettava mukaan ettei exä pahastu kun lapsia kohdellaan eriarvioisesti.
Tässä ei ole kyse exän pahastumisesta. Hänhän vaan pitää kiinni lasten oikeudesta tasapuolisen kohteluun isänsä taholta. Ne exän lapset ovat miehen lapsia siinä missä tämänkin muijan kakara.
Eksän tehtävä ei ole pitää huolta, että isä kohtelee lapsia tasapuolisesti. Se on isän itsensä tehtävä.
Tuo on ylivastuulllinen ajattelumalli. Tekee parisuhteestakin äiti-poika-asetelman. Siksi vastuu sinne, minne se kuuluu.
Ei kai niiden exien tarvitsi olla "ylivastuullisia" lapsistaan, mikäli ne iskät olisi vapaaehtoisesti vastuullusempia niistä kaikista tekemistään lapsistaan. Monet miehet näyttävät ulkoistavan lapsistaan huolehtimisen niiden eksiensä niskoille. Lasten edustahan tässäkin on kyse, eikä siitä onko nyxällä kivaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oishan toi nyt aivan järjetöntä, jos uuden perheen kanssa ei saisi tehdä mitään, ilman että ex-puolison kanssa tehdyt kersat raahataan mukana?!?! Se nyt vaan on niin, että erossa se vanha perhe hajoaa, vaikka kuinka uskotellaan, että ne kersat ei ole kaikki samassa asemassa. Uusi avioliitto muodostaan uuden ydinperheen ja sorry vaan, ne siellä osan ajasta käyvät lapset eivät siihen yksikköön kuulu.
Kyllähän siihen ydinperheeseen kuuluu kummankin osapuolen kaikki lapset. Ei ne lapset miksikään ylimääräiseksi muutu siitä, että iskä hommaa uuden hoidon. Ne lapset pysyy vanhempansa lapsena senkin jälkeen kun nyxä on myös exä.
Ydinperheeseen kuuluu ne lapset, jotka asuvat kotona. Viikonloppulapset eivät kuulu. Olivat ne sitten nyxän, exän tai ex-exän.
On suuri harhakuvitelma, että isän luona viikonloppulapsella olisi ”koti”.
Nyt käsitteet on hukassa.
Kyllä ydinperheeseen kuuluu kaikki lapset, vaikka osa olisi muuttanut pois. Itse en ainakaan voisi kuvitella, että sanoisin jollekin olevan meillä yhden lapsen, jos niitä on kolme.
Jos kotona asuu enää yksi lapsi, se kerrotaan juuri näin.
Miksi ihmeessä jotkut uusperheet häpeävät tai eivät hyväksy perhekuviota, vaan väkisin vänkätään jotain muuta, mitä todellisuudessa ollaan.
Mikä siinä uusperheissä on niin hävettävää?
Ja tottakait lapsella on isän luona koti vai onko mies koditon.
Mies on koditon jos on mennyt muuttamaan nyxän omistamaan kämppään :)
Olen ollut lukevinani joskus aiemmin matkustamista käsittelevistä ketjuista siitä, kuinka vauvojen vieminen matkoille mukaan teilataan sankoin joukoin, koska vauva ei muista matkasta kuitenkaan mitään, nukkuu vaan suurimman osan ajasta, niin koko hommassa ei ole mitään järkeä. Vauvamatkailua puolustamassa ovat olleet he, joilla ei ole mitään paikkoja, joihin vauvansa loman ajaksi laittaa, eivät halua jättää pientä vauvaansa minnekään loman ajaksi ja tekevät parisuhdelomansakin vauvan kanssa.
Nyt yhtäkkiä vauva on muuttunut matkailijaksi, jota muut lapset kadehtivat, kun pääsee matkustamaan. PItäisikö tätä nyt tulkita niin, että vauva nauttii matkasta ja saa hienoja kokemuksia, muistoja ja elämyksiä, ruokailee ravintoloissa, ui uima-altaissa, käy museioissa vai mitä tässä nyt niin kadehditaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on uusperhe, jossa miehellä kaksi lasta ja meillä kaksi yhteistä lasta. Ennen meidän lasten syntymää tehtiin pari ulkomaan reissua miehen lasten kanssa ja oli se sellaista hulabaloota, että en enää sellaiselle mukaan lähde. Niin kuin joku oli sanonutkin, niin ennemmin se oli työleiri kuin loma.
Jatkossa aion tehdä reissuja omien lasteni kanssa, mutta vain yksi lapsi kerralla mukaan. Mies saa sitten reissata, miten haluaa ja millä kokoonpanolla haluaa.
Sitten, kun miehen lapset eivät asu enää kotona (n. 5-7 vuotta), niin tehdään reissuja varmasti vain omalla porukalla. Silloin niitä osaa arvostaa ja kellekkään ei pitäisi tulla paha mieli.
Vierailija kirjoitti:
Mua ihmetyttää, että trollaako täällä tosiaan puolet vastaajista, vai onko heillä lukutaito tosiaan niin heikko, etteivät ensimmäisestä viestistä lukeneet, että puhe on tästä yhdestä matkasta, jolloin mukaan lähtevä lapsi on tosiaan vauva (ei edes voi jättää pitkäksi aikaa hoitoon, kulkee siellä missä vanhemmatkin jne.), eikä matka vaikuta muiden lasten elämään koska olisivat muutenkin äidillään kyseisen ajan. Ei kaikista ikinä kyseisessä perheessä tehtävistä matkoista tai muista lasten mahdolliseen epätasapuoliseen kohteluun vaikuttavista seikoista.
Tämä on aikuisten matka, jolle vauva lähtee mukaan olosuhteiden pakosta. Se ei matkasta sen kummemmin nauti ja sille on siitä ihan turha olla kade. Tämän voi myös selittää kotiin jääville lapsille ja sille eksälle. Joskus toiste voidaan sitten tehdä matka, joka tehdään enemmän lasten ehdoilla.
Oikeasti sieppaa tuollainen turhanpäiväinen parku, että kun vauvakin pääsee! Mä opetan omilleni koko ajan, että nyt kun ne alkaa olla isoja lapsia (pikkuhiljaa kouluiässä), niillä alkaa olla omia juttuja, joita toinen saa mutta toinen ei, ja pitkällä aikavälillä ne menee lopulta tasan (ihan ydinperheenä eletään).
Enkä mä ymmärrä sitäkään, että pitäisi laskea, että kaikkien lasten harrastuksiin käytetään sama määrä rahaa. Mun mielestä paljon olennaisempaa olisi, että jokainen lapsi saisi mahdollisuuksien mukaan harrastaa sitä, mitä haluaa.
En mä osannut lapsena/nuorena ajatella, että kaikkien meidän sisarusten olisi pitänyt saada just samat jutut.
Tämä tasaveroinen kohtelu on siitä hauska, että eri ihmiset kokee sen eri tavalla. Joillekin se tarkoittaa sitä, että perheen lapsiin käytetään sentilleen sama summa rahaa esim. Joululahjoihin. Itse taas ajattelen ettei sillä tarkalla rahasummalla ole niin väliä kunhan kaikki saa yhtälailla itselle mieluisia lahjoja. Meillä ydinperheessä esikoinen on huomattavasti vanhempi iltatähtiä ja toki hänen lahjatoiveensa olivat kalliimpia kuin leikki-ikäisten sisarusten, jotka toivoivat legoja ym leluja. Toki asia tasoittui vuosien myötä kun jokainen saa myös niitä kalliimpia juttuja kun itse osaa niitä arvostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta vauvan kanssa matkailu on ok, mutta lapsen kasvaessa pitäisi ensisijaisesti ottaa kaikki mukaan. Ja ap:n asenne miehen lapsia kohtaan haisee - ei ne ole miehelle mitään bonuslapsia vaan ihan omia lapsia, ihan täysin samanarvoisia kuin se teidän yhteinenkin.
Mutta eniten kiinnitin huomiota siihen, ettei miehellä ole ap:n mukaan varaa ottaa lapsia mukaan. Jos kolmen lapsen elättäjällä on rahat loppu, niin silloin ei ole aika lähteä minkäänlaisella kokoonpanolla ulkomaanreissuille, vaan ne rahat laitetaan sukan varteen ja matkaillaan sitten kun taloudellinen tilanne on vakaampi. Etenkin, kun ilmeisesti sekä ap että miehen exä ovat itse varattomia.
Jos minun miehelläni ei ole varaa lähteä matkalle, niin kyllä minä saan ihan itse päättää, maksanko minä sitten miehen loman.
Minulla on kyllä tonni ylimääräistä, mutta ei kolmea tonnia, mitä lasten mukaan ottaminen vaatisi.
Mieshän on edelleen tasapuolinen kaikki lapsiaan kohtaan: hän ei edelleenkään maksa kenenkään omien lastensa lomista.
Eikä mies eikä eksä voi vaatia, että minä maksan heidänkin lastensa lomat.
Oletkos sinä ap vai miten tämä liittyy aloitukseen tai minun kommenttiini? Minun muistaakseni ap sanoi jossain ensimmäsillä sivuilla, että mies maksaa heidän matkansa. Tietysti jos luin väärin niin eri juttu.
En ole ap, enkä ole enää kärryillä tästä ketjusta.
Minun käsitykseni tilanteesta on se, ettei ap:lla tai exällä ole rahaa. Miehelläkin riittää juuri ja juuri rahat reissuun uuden puolison ja vauvan kanssa muttei siihen että vanhemmat lapset otettaisiin mukaan. Silloin on minusta vastuutonta rällätä sen kolmen lapsen ainoan työssäkäyvän vanhemman viimeiset rahat etelänlomaan. Voin tietysti olla väärässäkin enkä jaksa lukea koko ketjua uusiksi tarkistaakseni. Mutta siitä olen samaa mieltä, ettei kenenkään velvollisuus ole maksella muiden lasten reissuja.
Mä en vieläkään tajuu, miten tää matka vois olla aikuisten kahdenkeskinen loma ja että vauvan kanssa matkustelu on jotenkin helpompaa? Ei siitä niin kauaa ole kun omat lapset oli vauvoja ja oikeesti se matkustelu ulkomailla vauvan kanssa oli helvettiä. Vaippojen vaihtoa, imettämistä , soseiden lämmittämistä jollain vippaskonstilla, tuttien keittelyä, valvomista...ei tsiisus. Kyllä siitä parisuhteen hoito oli kaukana, helpompaa se vauvan kanssa kotona on olla.
Ymmärrän toki että nyxä ei halua vaivoikseen ottaa miehensä lapsia. Se on eri juttu. Se on vain laiskuutta ja sitä, ettei oikeesti miettiny pätkääkään, kun ryhtyi tohon kuvioon aikoinaan. No tyttö, niin makaat ku petaat.
Av ei petä koskaan. 👍 Ihan sama vaikka mies olisi eronnut 10 vuotta sitten ennen kuin tapaa uuden kumppanin, tai vaikka jäänyt leskeksi, uusi kumppani on tietenkin vain "hoito" ja jos vielä teet sen virheen että teet lapsen sen kanssa niin tämä lapsi on "kakara." Tasapuolisuutta huudetaan lasten kesken ja nimitykset ovat tällaisia. 😂 Taitaa olla suurin osa kommentoijista näitä katkeria exiä.
Matkustatteko te niin harvoin, että jokaisen tulee ängetä jokaiselle reissulle mukaan? Onhan vauvamatkailu ihan erilaista kuin vaikka 10 - vuotiaan kanssa tai teinin. Me ainakin matkustellaan eri kombinaatioills. Kaikki pääsevät pari kertaa vuodessa, mutta eivät joka matkalle.
Vierailija kirjoitti:
Mä en vieläkään tajuu, miten tää matka vois olla aikuisten kahdenkeskinen loma ja että vauvan kanssa matkustelu on jotenkin helpompaa? Ei siitä niin kauaa ole kun omat lapset oli vauvoja ja oikeesti se matkustelu ulkomailla vauvan kanssa oli helvettiä. Vaippojen vaihtoa, imettämistä , soseiden lämmittämistä jollain vippaskonstilla, tuttien keittelyä, valvomista...ei tsiisus. Kyllä siitä parisuhteen hoito oli kaukana, helpompaa se vauvan kanssa kotona on olla.
Ymmärrän toki että nyxä ei halua vaivoikseen ottaa miehensä lapsia. Se on eri juttu. Se on vain laiskuutta ja sitä, ettei oikeesti miettiny pätkääkään, kun ryhtyi tohon kuvioon aikoinaan. No tyttö, niin makaat ku petaat.
Niin me ihmiset olemme erilaisia. Itse koin esikoisen vauva-aikana matkustelun huomattavasti helpommaksi ja enemmän "parisuhdelomaksi" kuin vaikka neljävuotiaan kanssa reissaamisen. Ja vauva-aikana kyse oli siitä että minä ja mies halusimme lähteä reissuun, vaan kas kummaa, sitä 8-kuista ei noin vain jätetäkään viikoksi mummoille ja mammoille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me emme päässeet koskaan veljeni kanssa isän uuden perheen lomamatkoille. Olihan se surullista, että isä unohti meidät, kun sulki kodin oven. Nykyään isä raivoaa, kun emme muista hänen olemassaoloaan. Apu kelpaisi vanhoilla päivillä kummasti....
Yrittäisin ap:na toimia mahdollisimman tahdikkaasti ja tehdä töitä sen eteen, että miehen lapset ovat luonteva osa myös teidän perhettä. Siitä on iloa pitkässä juoksussa sekä isälle että lapsille ja myös sinulle.
On hyvin eri asia, että ei pääse lainkaan isän uuden perheen reissuille ja, että pitää olla jokaisella reissulla mukana. Vauvan kanssa tehty parisuhdematka ei ole verrannollinen esim. leikki-ikäisen huvittelumatkaan, jollaiselle voi toki halutessaan ottaa kaikki lapsensa.
Miksi ihmiset tekevät lapsia kun sitten on niin vaikeaa heitä huomioida ja heidän kanssaan viettää aikaa? Mieluummin mitä tahansa muuta kuin lähteä lomalle niiden ihan itse tehtyjen mukuloiden kanssa, koska se on rankkaa olla vanhempi?
Miten aikuisilla? Ihmisillä ei ole varaa maksaa omia matkojaan? Jos omat varat ei riitä , silloin pysytään kotona. Tämähän on itsestään selvää eikä loisita aikuisella iällä omien vanhempien kustannuksella.